Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 69. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 69 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:20-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Fredrik Lindberg Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo, poistui klo 19:10 82 käsittelyn jälkeen. Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Ossi Keränen Samuel Tuovinen Mauri Hämäläinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg teknisen toimen johtaja kaupunkisuunnittelujohtaja asemakaavapäällikkö suunnittelupäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 69 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1.krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 69 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 76 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 77 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 78 Kaupunkisuunnittelulautakunnan evästykset Espoo-tarinan 6 päivitykseen, pöydälle Piispankallio, asemakaavan muutosehdotuksen 11 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosa Olari 80 3 Bellintie, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 18 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki, 63. kaupunginosa, Järvenperä ja 72. Kaupunginosa, Karhusuo 81 4 Leppävaaran-visio Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan 29 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien tontille ajon sallimista Satulapolku-nimisen kevyen liikenteen väylän kautta, 43. kaupunginosa Vanttila, (kielteinen päätös) 64

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelukeskus käy keskustelun uuden Espoo-tarinan sisällöstä ja nostaa esille seuraavat keskeiset kohdat otettaviksi huomioon Espoo-tarinan päivityksen valmistelussa: Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kimmo Oilan ja varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat uudet kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä seuraavat kaupunkisuunnittelua koskevat toimenpidepainotukset osaksi kaupungin strategiaa (Espoo tarinaa): 1. Espoon kaupunkisuunnittelun menetelmiä kehitetään kaupungin asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitetään kaupunkisuunnittelun asiakas- ja asukaslähtöisyyttä ja vuorovaikutusta. Hyödynnetään digitalisaation ja mallintamisen mahdollisuuksia entistä paremmin. 2. Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen ja pienempien paikalliskeskusten verkostomaista kaupunkirakennetta siten, että Espoon joka puolella on hyvin saavutettavat palvelut joko kaupunkikeskuksissa tai alueilla lähipalveluina kuitenkin siten, että palvelurakenne on kokonaistaloudellinen, mutta asiakasystävällinen. Vaikkakin kaavoitus on painottunut voimakkaasti Etelä-Espoon raideliikennekäytäviin (Länsimetro ja Kaupunkirata), niin mm. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön myötä näiden alueiden asemakaavoitukseen saadaan vauhtia ja näin turvataan tämän alueen järkevä ja ekologinen kaupunkirakenne. 3. Kaupunkisuunnittelun keinoin tuetaan liikennejärjestelmää siten, että keskukset yhdistyvät toisiinsa tehokkaasti joukkoliikenteellä ja samalla turvataan autoilun sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytykset. Liikkumisessa edistetään uusien innovaatioiden käyttöön ottoa, kuten sähköiset liikkumisvälineet, opastusjärjestelmät ja liikkuminen palveluna. Toteutetaan liikenteen joustavuutta edistäviä ratkaisuja. 4. Kaupunkisuunnittelun tulevan valtuustokauden erityinen painopistealue on Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä, jotta turvataan tehdyn

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 69 joukkoliikenneinvestoinnin hyödyntäminen. Asuntojen lisäksi korostetaan työpaikkojen ja elinkeinoelämän aktiivista kehittämistä vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Työtä tehdään verkostomaisesti eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä sekä asukkaita kuunnellen. 5. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta pidetään huolta lähiluonnosta ja viheryhteyksistä sekä asukkaille tärkeistä lähiympäristön arvoista. 6. Kaavoituksella turvataan riittävä eri asumismuotojen, rakennustyyppien ja toimintojen kaavavaranto ottaen huomioon eri elämänvaiheissa olevien ja eri käyttäjäryhmien asumistarpeet. Pientalokaavoitusta vauhditetaan valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on segregaatiota ehkäisevä kaupunkirakenne. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Asumista ei sijoiteta terveyshaitoille altistaville alueille. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti, että puheenjohtaja Markkulan lisäysehdotuksesta poistetaan lause: Pientalokaavoitusta vauhditetaan valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Risto Nevanlinnan tekemää ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markkulan alkuperäistä lisäysehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Nevanlinnan ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtaja Markku Markkulan alkuperäisen ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Seppo Salo, varajäsen Fredrik Lindberg, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi- Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Jäsen Nevanlinnan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Risto Nevanlinna ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Jäsen Suvi Karhu oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hyväksyneen puheenjohtaja Markkulan lisäysehdotuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että jäsen Paula Pöntysen ehdotus raukeaa, koska sitä ei ole kannatettu. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 69 1 Kaupunkisuunnittelukeskus kävi keskustelun uuden Espoo-tarinan sisällöstä ja nosti esille seuraavat keskeiset kohdat otettaviksi huomioon Espoo-tarinan päivityksen valmistelussa: 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä seuraavat kaupunkisuunnittelua koskevat toimenpidepainotukset osaksi kaupungin strategiaa (Espoo tarinaa): 1. Espoon kaupunkisuunnittelun menetelmiä kehitetään kaupungin asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitetään kaupunkisuunnittelun asiakas- ja asukaslähtöisyyttä ja vuorovaikutusta. Hyödynnetään digitalisaation ja mallintamisen mahdollisuuksia entistä paremmin. 2. Vahvistetaan viiden kaupunkikeskuksen ja pienempien paikalliskeskusten verkostomaista kaupunkirakennetta siten, että Espoon joka puolella on hyvin saavutettavat palvelut joko kaupunkikeskuksissa tai alueilla lähipalveluina kuitenkin siten, että palvelurakenne on kokonaistaloudellinen, mutta asiakasystävällinen. Vaikkakin kaavoitus on painottunut voimakkaasti Etelä-Espoon raideliikennekäytäviin (Länsimetro ja Kaupunkirata), niin mm. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavatyön myötä näiden alueiden asemakaavoitukseen saadaan vauhtia ja näin turvataan tämän alueen järkevä ja ekologinen kaupunkirakenne. 3. Kaupunkisuunnittelun keinoin tuetaan liikennejärjestelmää siten, että keskukset yhdistyvät toisiinsa tehokkaasti joukkoliikenteellä ja samalla turvataan autoilun sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytykset. Liikkumisessa edistetään uusien innovaatioiden käyttöön ottoa, kuten sähköiset liikkumisvälineet, opastusjärjestelmät ja liikkuminen palveluna. Toteutetaan liikenteen joustavuutta edistäviä ratkaisuja. 4. Kaupunkisuunnittelun tulevan valtuustokauden erityinen painopistealue on Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä, jotta turvataan tehdyn joukkoliikenneinvestoinnin hyödyntäminen. Asuntojen lisäksi korostetaan työpaikkojen ja elinkeinoelämän aktiivista kehittämistä vastaamaan kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Työtä tehdään verkostomaisesti eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä sekä asukkaita kuunnellen. 5. Kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta pidetään huolta lähiluonnosta ja viheryhteyksistä sekä asukkaille tärkeistä lähiympäristön arvoista. 6. Kaavoituksella turvataan riittävä eri asumismuotojen, rakennustyyppien ja toimintojen kaavavaranto ottaen huomioon eri elämänvaiheissa olevien ja eri käyttäjäryhmien asumistarpeet. Pientalokaavoitusta vauhditetaan valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on segregaatiota ehkäisevä kaupunkirakenne. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa:

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 69 Espoon vision mukaan Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Jatkuva melu ja liikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtaudet on todettu terveydelle vaarallisiksi. Erityisen haitallisia ne ovat lapsille ja vanhuksille, joiden osuus Espoon väestöstä on kasvussa. Siitä huolimatta Espoossa kaavoitetaan asuntoja aivan moottoriteiden ja muiden vilkasliikenteisten väylien varteen, jopa pääväylien liityntäalueille. Sellaisessa paikassa ei kenenkään ole hyvä asua. Mielestäni terveydelle haitallisille alueille asuntojen kaavoittaminen ei toteuta Espoon visiota, eikä ole vastuullista eikä inhimillistä kaupunkisuunnittelua. Oheismateriaali Selostus - Espoo-tarinan toteutuminen ja tilannekuva, helmikuu 2017 Kaupunkisuunnittelulautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen Espoo-tarina on ollut kuluneen valtuustokauden kaupunkitasoinen strategia. Sen valmistelu toteutettiin hyvässä yhteistyössä asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa. Espoo-tarina päivitetään uuden valtuustokauden alussa niin, että uusi valtuusto päättää päivitetystä Espoo-tarinasta Espoo-tarinan päivitykseen osallistetaan laajasti asukkaita, henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yrittäjiä. Espoon kaupunki kysyi viime syksynä Mun Espoo on -kyselyllä asukkaiden näkemyksiä siitä, millainen Espoo on ja millainen sen pitäisi olla. Elokuusta lokakuuhun netissä auki olleeseen kyselyyn vastattiin kertaa ja se keräsi yhteensä yksittäistä ehdotusta tai kommenttia. Valtuusto kävi arvioivan keskustelun Espoo-tarinan toteutumisen tilannekuvasta Espoo-tarina on pitkälti toteutunut muuten, paitsi työllisyyden osalta, mikä on heikentynyt valtuustokauden aikana. Tähän on vaikuttanut erityisesti pitkäkestoinen vaikea taloudellinen toimintaympäristö. Osana luottamushenkilöiden osallistamista lautakunnilta pyydetään evästyksiä Espoo-tarinan päivitykseen. Lautakuntien toivotaan käyvän keskustelun, jonka tuloksena lautakunta voi nostaa esiin muutaman keskeisen kaupunkitasoisen asian, jotka olisi hyvä huomioida Espoo-tarinaa päivitettäessä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 69 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelukeskus käy keskustelun uuden Espoo-tarinan sisällöstä ja nostaa esille seuraavat keskeiset kohdat otettaviksi huomioon Espoo-tarinan päivityksen valmistelussa: Käsittely Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan ja jäsen Seppo Salon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia päätettiin jättää pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / / Piispankallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh Katariina Peltola, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Piispankallion valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Piispankallio - Biskopsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6846, 22. kaupunginosassa (Olari), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää muuttaa ehdotusta seuraavasti: Ullakolle tulee rakentaa vähintään 100 k-m 2 asukkaiden oleskeluun ja virkistykseen tarkoitettuja yhteistiloja, esimerkiksi saunaosasto. Tilat saa rakentaa asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi ja kerrosluvun estämättä. Jäsen Paula Pöntynen teki jäsen Seppo Salon kannattamana perustellun hylkäysehdotuksen, joka kuuluu: Kaavamuutosesitys hylätään. Alue on keskellä vilkkaita liikenneväyliä Kuitinmäentie, Piispansilta ja Länsiväylä sekä sen tulevat itärampit, jotka tuovat liikenteen vielä lähemmäksi muutosaluetta. Tehtyjen selvitysten mukaan liikenteen ihmisten terveydelle aiheuttamat melu ja ilmanlaatu haitat ylittävät valtioneuvoston ja HSY:n ohjearvot ja minimietäisyydet liikenneväylistä alittuvat. Haittoja ei pystytä poistamaan kaavamääräyksillä eikä rakennusteknisillä ratkaisuilla ainakaan piha-alueilta, jossa mm. lasten

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 69 leikkitilat ovat. Espoon kehityksen mukaan sekä vanhusten että lasten määrä lisääntyy. Nämä ryhmät ovat erittäin herkkiä erityisesti. Alue on asumiseen sopimaton. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko ensin esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Tämän jälkeen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Paula Pöntysen hylkäysehdotuksesta on äänestettävä, koska sitä on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän korjattua päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Paula Pöntysen hylkäysehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän korjatun ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, varajäsen Fredrik Lindberg, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi- Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kymmenen (10) jäsentä. Jäsen Paula Pöntysen ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen ja jäsen Seppo Salo eli yhteensä kaksi (2) jäsentä. Jäsen Suvi Karhu oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä äänellä kahta (10/2) vastaan, yhden ollessa poissa, hylännen jäsen Paula Pöntysen hylkäysehdotuksen. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti jättävänsä eriävänä mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Piispankallion valmisteluaineistosta, alue , 2 päätti muuttaa ehdotusta seuraavasti: Ullakolle tulee rakentaa vähintään 100 k-m 2 asukkaiden oleskeluun ja virkistykseen tarkoitettuja yhteistiloja, esimerkiksi saunaosasto. Tilat saa rakentaa asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi ja kerrosluvun estämättä, 3 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Piispankallio - Biskopsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6846, 22. kaupunginosassa (Olari), alue , 4

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 69 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jäsen Paula Pöntynen ilmoitti eriävän mielipiteenä: Kaavamuutoksen hakija SRV on teettänyt Ramboll'illa selvityksen: Piispankallio, kortteli 22315, Espoo Melu- ja ilmanlaatuselvitys, lokakuu Tätä asiakirjaa ei ole liitetty kaavamuutoksen esittelyn liiteaineistoon eikä siihen viitata esittelytekstissä. Selvityksen perusteella korttelia ympäröivien liikenneväylien melutasot ylittävät valtioneuvoston ohjearvot 55 db päivällä ja 35 db yöllä sekä piha-alueella että rakennusten seinissä. Myöskään HSY:n hiukkaspäästöjen turvaetäisyyksiä (HSY, Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa , päivitetty ) ei ole noudatettu. Kuitinmäentien ja Piispansillan yhteenlasketut liikennemäärät ovat noin ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna Mielestäni tontti ei sovellu asuinalueeksi ihmisten terveydelle haitallisten melu ja hiukkaspäästöjen vuoksi. Tällaisen kaavamuutoksen hyväksyminen ei mielestäni ole vastuullista kaupunkisuunnittelua. Korttelia voidaan kehittää edelleen työpaikka-alueena. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Piispankallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 2 Piispankallio, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Piispankallio, tapahtumaluettelo - Piispankallio, kaavamääräykset 1 - Piispankallio, kaavamääräykset 2 - Piispankallio, kaavakartta - Piispankallio, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta Matinkylän metroaseman läheisyydessä. Asemakaavan toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinrakentamiseen Piispanristi - nimisen kadun pohjoispuolella, Kuitinmäentien yli menevän Olarinsillan kaakkoispuolella. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m².

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 69 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Piispankallio - Biskopsberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6846, käsittää korttelin tontin 1 ja katualuetta 22. kaupunginosassa Olari, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutoksen laatimiseksi on tullut alueen maanomistajan edustajalta SRV Oy:ltä. Kaavamuutos on esitelty kaavoituskatsauksessa 2013 ja kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Olarin kaupunginosan Piispanportin osa-alueella, Kuitinmäentien ja Länsiväylän välissä. Alueelta on noin 800 metrin kävelymatka Matinkylän metroasemalle kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä. Suunnittelualue rajautuu etelässä Piispanristin katualueeseen ja idässä asuinkerrostalotonttiin. Piispanristin eteläpuolella on toimistorakennusten korttelialuetta, joka ei ole toteutunut. Alueella on toistaiseksi muutama erillispientalo. Piispansillan länsipuolella on asuinkerrostalorakentamista, Kuitinmäentien pohjoispuolella asuinrivitaloja. Olarin Prisma sijaitsee suunnittelualueesta luoteeseen noin 300 metrin kävelymatkan päässä. Kaavamuutosalue on pohjoiseen laskeva rinne, joka on eteläosaltaan

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 69 kallioista männikköä ja pohjoisosaltaan alavampaa sekapuumetsikköä. Korkeusero alueen pohjoisen ja eteläisen osan välillä on noin 10 metriä. Kaava- alueella ei ole havaittu liito-oravan elinympäristöä. Kaavamuutosalueella on yksityistä ja kaupungin maata. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen läheisyydessä etelässä sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) sekä keskustatoimintojen alue (Matinkylän keskusta). Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee maanalaisen raiteen linjaus. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu kehitettäväksi työpaikka-alueeksi samoin, kuin Länsiväylän pohjoisreuna. Ohjeellinen raidemerkintä sivuaa aluetta. Alueen itäpuolelle on osoitettu laajempi asuntoalue. Asemakaava Suunnittelualueella on korttelin ja Piispanristin osalta voimassa ympäristöministeriön vahvistama Piispankallion asemakaava. Kortteli on osoitettu ½V-kerroksisten toimistorakennusten korttelialueeksi (KT-1) tehokkuudella e = Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty (ja muutettu ). Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin 3 kpl. Lausuntoja saatiin 2 kpl ja kannanottoja 2 kpl. Nähtävilläolon jälkeen kaavamuutosta on tehostettu lisäämällä alueelle kerrosalaa ja kerroksia rakennuksiin. Saaduissa lausunnoissa, kannanotoissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Osallisia huolestuttaa alueen valoisuuden ja kasvillisuuden väheneminen ja tuulisuuden lisääntyminen rakentamisen myötä. Osalliset ehdottavat rakennusten madaltamista. Helsingin seudun liikenne kannattaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Ympäristökeskus kehottaa kiinnittämään huomiota alueen ilmanlaatuun ja meluun.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 69 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä ja lisätä asuinrakentamista Matinkylän metroaseman lähiympäristössä. Suunnittelualue sijaitsee Piispansillan kupeessa. Rakentamisella muodostetaan Kuitinmäentien eteläreunaa. Alueen pääkäyttötarkoitus muuttuu toimistorakennusten korttelialueesta asumiseen. Korttelialueelle sallitaan myös liike-, palvelu- ja toimistotilojen sekä asuntojen työtilojen rakentaminen. Mitoitus Asemakaavan muutoksella alueelle tulee asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on Kuitinmäentien ja Piispansillan puolelta katsottuna 7- ja 14- kerroksiset rakennukset ja rakennusoikeutta yhteensä k-m². Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin k-m². Korttelialue Korttelialue sijaitsee länsipuolen 12-kerroksisen ja itäpuolen 3-4-kerroksisten asuinrakennusten välissä. Tavoitteena on saada aikaan välittävä ja yhdistävä elementti eriparisten korttelialueiden välille isomittakaavaiseen Kuitinmäentien katuympäristöön. Rakentamisen tapa luo aluerakennetta tiivistävää, kaupunkimaista ilmettä alueelle. Katutasoon avataan tiloja avoimien lasipintojen avulla. Kuitinmäentien ja Piispansiltakatujen katutasoon voidaan sijoittaa asuntojen työtiloja, liike-, palvelu- tai toimistotiloja. Asuminen on sallittu vain kansipihan yläpuolisiin kerroksiin. Rakentamisen pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään katujulkisivuissa tiiltä, jota on käytetty ympäristössä laajemmaltikin. Korkeampi rakennus täyttää määritelmän korkeasta rakentamisesta, ja sille on annettu laatuvaatimuksia jalustan, keskiosan ja huipun käsittelyn osalta. Rakennusten muodostamaan katveeseen rajautuu pieni pihatila, joka on suojassa liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. Kansipiha sijaitsee tehdyn viitesuunnitelman mukaan noin 6 metriä Kuitinmäentien katualueen korkotason yläpuolella. Kansipihan alle rakennetaan pysäköintilaitos. Asuinkorttelin hulevesiä viivytetään korttelialueella. Pysäköintihallin ajorampin katoksessa on viherkatto. Liikenne Alueen liikenneyhteydet säilyvät ennallaan. Ajo asuinkortteliin tapahtuu Piispanristi-kadulta, joka säilyy päättyvänä tonttikatuna. Kortteliin on ajoyhteys sen itäreunalla, josta on kulku katettua ramppia pitkin kannen alaiseen pysäköintiin. Kannen päälle sallitaan huoltoajo sekä pelastusajoneuvojen kulku. Asumisen pysäköintiä määrätään kaavassa toteutettavaksi vähintään 1 autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 69 0,5 ap / asunto. Pyöräpysäköinnille vähimmäismäärä on yksi pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Piispanristi-kadulla olevat yleiset pysäköintipaikat osoitetaan kadun eteläreunaan. Piispanristi-kadulle osoitetaan uusi yhdistetty jalankulku- ja pyörätie kadun pohjoisreunaan. Tämä palvelee uutta maankäyttöä sekä täydentää jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä myös kadun päässä oleville nykyisille tonteille. Muuten kevyen liikenteen yhteydet säilyvät nykyisen kaltaisina. Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Anttinen Oiva arkkitehdit Oy. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Hakija, ote ilman liitteitä - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / / Bellintie, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki, 63. kaupunginosa, Järvenperä ja 72. Kaupunginosa, Karhusuo Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Kiema, puh Katariina Peltola, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Bellintie - Bellvägen asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7054, 64 kaupunginosassa, Karvasmäki, 63. kaupunginosassa, Järvenperä ja 72. kaupunginosassa, Karhusuo, alue , 2 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Bellintie, mielipiteiden yhteenvedot ja vastineet - Bellintie, tapahtumaluettelo - Bellintie, kaavamääräykset - Bellintie, kaavakartta - Bellintie, ajantasa-asemakaava - Bellintie, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää alueen palvelutarjontaa sekä parantaa Turuntien liikenneyhteyksiä. Rakennusoikeus kasvaa alueella noin k-m 2.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 69 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Bellintie - Bellvägen, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7054, käsittää korttelin 64040, erityisalueet, katualueet sekä osan korttelia 64014, 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) ja katualueen 63. kaupunginosassa (Järvenperä) ja katualueen 72. kaupunginosassa, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa Turuntien, Kunnarlantien, Espoontien ja Nupurintien risteyksessä useiden erikoistavaraliikkeiden sekä toimitilarakennusten läheisyydessä. Lisäksi kaava-alueen luoteispuolella kulkee Kehä III. Kaava-alueelta on matkaa Espoon keskukseen vajaa kaksi kilometriä ja Jorvin sairaalaan vajaa kilometri. Alue rajautuu pohjoispuolella toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-1/s ja KTY-2/s), idässä Turuntien ja Bellintien risteysalueeseen, etelässä toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-1, KTY-2 ja KTY) ja Fallåkerin asuinalueeseen ja lännessä Espoontien ja Turuntien risteysalueeseen. Suunnittelualue sisältyy Espoonjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja kaava-alueen itäpuolella kulkee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Suuri Rantatie. Alueen eteläpuolella virtaa valtakunnallisesti arvokas Glimsinjoki. Kaava-alue on hajanaisesti rakennettua. Korttelissa sijaitsee varasto- ja toimitilarakennuksia, polttoaineen jakelun kylmäasema, suojeltu rakennus ja sen yhteydessä ravintolarakennus.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 69 Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Kaavoittamattomat maat ovat osin kaupungin ja osin liikenneviraston omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaavan ensimmäisessä osassa alue on varattu yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Alueella voidaan myös sallia varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä koulutus- ja majoitustiloja. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Kaavaehdotus on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa Turuntie on katualuetta, kortteli toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-3 ja KTY-4), ja korttelin tontti 1 on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (ohjelmakohta 4.7.). Kaavaehdotus toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Valmisteluaineisto oli nähtävillä Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta. Kannanottoja tai lausuntoja ei jätetty. Mielipiteissä mainittiin, että maisemalliset kulttuuriarvot tulisi huomioida paremmin, jos alueelle rakennetaan. Arvokasta kulttuuriympäristöä ei ole tarpeeksi arvostettu uutta rakennettaessa. Bellintien kaava-alueen kehittäminen nähtiin myös positiivisena kaupallisesta ja kaupunkikuvallisesta näkökulmasta, kun varikkotoiminnot poistuvat. Mielipiteessä mainittiin myös, että yhteys Fallåkerin asuinalueelle tulee olla osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olleen suunnitelman mukainen, jotta kulku asuinalueelle helpottuu. Lisäksi mielipiteissä mainittiin, että tilan 9:7 toiminta ja ajoyhteydet tontille tulee huomioida kaavan laatimisen yhteydessä. Kaavaehdotuksessa määrätään julkisivumateriaaleista ja kattotyypistä, joiden avulla uusi rakennuskanta istutetaan ympäröivään kulttuuriympäristöön. Lisäksi alueella on puin ja pensain istutettavia alueen osia sekä istutettavia puurivejä. Liittymä Fallåkerin asuinalueelle osoitetaan samasta kohtaa kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty. Tila 9:7 on lisätty osaksi kaava-aluetta osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 69 Asemakaava ja asemakaavan muutos Yleisperustelu Bembölen alueelta puuttuvat lähipalvelut. Bellintien asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen myötä alueen palvelutaso kasvaa ja etäisyyksien lyhennyttyä asioinnin voi hoitaa jalan tai pyöräillen, auton ja joukkoliikenteen sijaan. Samalla Turuntien liikennejärjestelyitä parannetaan ja kulkeminen Turuntien yli helpottuu ja linja-autopysäkille kulku lyhenee Fallåkerin suunnalta. Suunnittelualue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, jonka takia kaupunkikuvaan tullaan kiinnittämään erityishuomiota. Liikerakennusten korttelialue (KL-1) Kaava-alueen itäosaan osoitetaan liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan. Alueelle saa rakentaa myös palveluja ravintolatiloja sekä toimintaan liittyviä toimistotiloja, polttoaineen jakeluaseman sekä yhden toimitiloihin liittyvän asunnon vain kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Korttelialueen tehokkuus on e = 0.3, joka rakennusoikeudeltaan vastaa noin kerrosneliötä (k-m 2 ) Rakennusten tulee olla pulpetti- tai harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää joko kelta- ja punamullan tyyppisin värisävyin maalattua puuta tai punatiiltä. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä tulee istuttaa. Kaavakartassa määrätään mitkä alueet tulee vähintään istuttaa puin ja pensain. Vanhan myymälärakennuksen suojelustatus (sr-2) säilyy asemakaavan muutoksessa. Liikerakennusten korttelialue (KM) Kaava-alueen länsiosaan osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueen tehokkuus on e = 0.2, joka rakennusoikeudeltaan vastaa noin kerrosneliötä (k-m 2 ). Rakennusten tulee olla pulpetti- tai harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää joko kelta- ja punamullan tyyppisin värisävyin maalattua puuta tai punatiiltä. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä tulee istuttaa. Kaavakartassa määrätään, mitkä alueet tulee vähintään istuttaa puin ja pensain. Korttelialueen läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Väylän leveyden tulee olla vähintään 3 metriä. Väylän tarkka sijainti ja linjaus suunnitellaan korttelialueen pihaalueiden suunnittelun yhteydessä. Väylältä tulee olla luonteva yhteys molemmille korttelialueille.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 69 Suojavihervyökyke (EV) Kaava-alueen ja eteläpuolella sijaitsevan KTY-1 korttelin ja Turuntien väliin osoitetaan suojavihervyöhyke. Suojavihervyöhykkeen tehtävänä on suojata kaava-alueen eteläpuolella olevia kortteleita Turuntien liikenteestä aiheutuvilta haitoilta ja samalla rajata Turuntietä. Erityisalue (E-1) Erityisalue, jonka läpi kulkee joukkoliikenteelle varattu yhteys. Alueella oleva toiminta voi jatkua joukkoliikenneyhteyden rakentamiseen asti. Alueella sijaitsevalle kioskille varataan vähäisesti laajennusvaraa. Liikenne ja pysäköinti KM-korttelialueen asiakasliikenne osoitetaan Turuntieltä uuden valoohjatun liittymän kautta. Tontin huoltoliikenne osoitetaan Bellintieltä tontin pohjoispuolelta. KL-korttelialueen asiakasliikenne ja huoltoliikenne osoitetaan Bellintieltä. Lounasravintolan ja suojellun rakennuksen liikenne osoitetaan Turuntieltä uuden valo-ohjatun liittymän kautta. Bellintiellä on varauduttu pikaraitiotien sekä pysäkkijärjestelyjen vaatimaan tilantarpeeseen sekaliikenteellä. Kaava-alueen liittymäjärjestelyt Turuntielle tullaan päivittämään Turuntien parannussuunnitelman tarkentuessa. KM-korttelialueen itäreunaan on osoitettu pp-yhteys täydentämään alueellista jalankulun ja pyöräilyn verkkoa. Pysäköinti Autopaikkoja tulee olla korttelialueilla 1 autopaikka liikerakennuksen 50 k-m 2 kohti. Liikuntaesteisille tulee olla vähintään 2 ap / alkavaa 50 autopaikkaa kohden ja sen jälkeen 1 ap / 50 autopaikkaa kohden. Pyöräpysäköintipaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka liikerakennuksen 70 k-m 2 kohti. Pyöräpysäköintipaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen ja puolet pyöräpysäköintipaikoista tulee kattaa. Lounasravintolan asiakaspysäköinti sijaitsee pääosin osana KM-korttelialueen pysäköintiä. Suojellun rakennuksen asukaspysäköinti sijaitsee tilalla. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 69 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä, hakijat - Elisa Oyj / Verkot / Alueelliset palvelut, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten, kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / / Leppävaaran-visio Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh Mika Rantala, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn Leppävaaran-vision otettavaksi huomioon Leppävaaran tulevissa asemakaavan muutoksissa ohjaavana ja kehittyvänä kokonaissuunnitelmana, 2 toteaa, että Leppävaaran visiossa esitetyillä ratkaisuilla kehitetään alueen yhdyskuntarakennetta ja lisätään monipuolista asuin-, liike- ja toimistorakentamista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti, 3 edellyttää Turuntien kehittämistä puistokatuna Leppävaaran länsiosasta aina Helsingin rajalle asti. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Kai Lintusen kannattamana, että - päätösehdotuksen kohta 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti: merkitsee tiedoksi päivätyn luonnoksen Leppävaaranvisioksi, - päätösehdotuksen 2 kohta poistetaan, - päätösehdotuksen lisätään uusi kohta, joka kuuluu seuraavasti: edellyttää, että asemakaavoitusta ja muita jatkotoimia ohjaamaan valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi toukokuussa 2017 a) Leppävaaran keskuksen toiminnalliset kehitystarpeet ja näkymät, b) alueen kehittämistavoitteet (pitkä aikaväli eli 2030 jälkeinen aika) sekä c) linjaukset niistä kehittämiskohteista, jotka on tarkoitus saada toteutumaan jo lähivuosina ( ).

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 69 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi päivätyn luonnoksen Leppävaaran-visioksi, 2 edellyttää, että asemakaavoitusta ja muita jatkotoimia ohjaamaan valmistellaan lautakunnalle päätettäväksi toukokuussa 2017 a) Leppävaaran keskuksen toiminnalliset kehitystarpeet ja näkymät, b) alueen kehittämistavoitteet (pitkä aikaväli eli 2030 jälkeinen aika) sekä c) linjaukset niistä kehittämiskohteista, jotka on tarkoitus saada toteutumaan jo lähivuosina ( ). 3 edellyttää Turuntien kehittämistä puistokatuna Leppävaaran länsiosasta aina Helsingin rajalle asti. Liite Selostus 4 Leppävaara-visio havainnekuva Alueen nykyiset vahvuudet asukkaan Leppävaara on Espoon väkirikkain suuralue. Leppävaaran kaupunkirakenne on onnistunut sekoitus eri aikakausien asumista, palveluita sekä työpaikkoja. Alueella on erinomaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikenteen palvelutaso. Leppävaaran keskuksen liikenneterminaali on Espoon vilkkain ja on noin vaihtotapahtumalla vuorokaudessa koko Helsingin suuralueen kolmanneksi vilkkain joukkoliikenteen solmukohta. Väkiluvun kehitys mahdollistaa laajan palvelutarjonnan sekä loistavat harrastusmahdollisuudet. Toimiva resepti on huomattu useassa tutkimuksessa ja esimerkiksi Helsingin Metropolialueen selvitystyöryhmä valitsi Leppävaaran esimerkiksi toimivasta alakeskuksesta. Leppävaarassa sijaitsee Espoon toiseksi suurin työpaikkakeskittymä Tapiola-Keilaniemi-Otaniemi alueen jälkeen. Tällä hetkellä Leppävaara profiloituu yritysten keskuudessa yhtenä halutuimmista sijoittumispaikoista Espoossa. Raide-Jokerin kytkiessä alueen entistäkin vahvemmin osaksi seudullista rakennetta syntyy hyvät edellytykset kehittää Leppävaaraa edelleen alueellisesti merkittävänä työpaikkakeskittymänä ja Espoon urbaaneimpana kaupunkikeskuksena.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 69 Alueen haasteet Leppävaaran ydinkeskusta on rakennettu kahdessa vaiheessa. Turuntien pohjoispuoli (kauppakeskus Gallerian ympäristö) rakennettiin 1980-luvulla. Samassa yhteydessä valmistui Kehä I, joka kytki alueen seudullisesti myös poikittaisliikenteeseen luvun alussa rakennettiin radan eteläpuolelle huomattavasti suurempi uusi keskusta, jonka ytimenä on kauppakeskus Sello. Tämä kehitys mm. toi kaupunkiradan Leppävaaraan. Tavoitteena on tämän jälkeen ollut yhdistää vanha ja uusi keskusta toiminnallisesti sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksin. Voimassa olevissa asemakaavoissa on mahdollistettu keskuksen eri osien yhdistäminen radan ja Turuntien ylittävän kannen avulla. Samalla on mahdollistettu vanhan keskustan vahvistaminen liike- ja toimistorakennuksilla Turuntien pohjoispuolella. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut lainvoimaisten asemakaavojen mukaisesti. Pohjoiseen osaan Leppävaaran ydinkeskustasta on jäänyt merkittävää kehittämispotentiaalia. Leppävaaran ajoneuvoliikenteen sujuvuus on haaste nykyisillä liikennejärjestelyillä. Kehä I:n läntisen rampin ja Lintuvaarantien välinen etäisyys on tulevaisuuden ajoneuvoliikennemäärille liian lyhyt, mikä aiheuttaa kehä I:lle kääntyvän liikenteen jonoutumisen. Lisäksi Lintuvaarantien ja Ratsukadun liittymä on haasteellinen johtuen suurista liikennemääristä ja lyhyestä etäisyydestä Turuntien liittymään. Ratsukadun välityskyky on myös häiriöaltis johtuen suurista liikennemääristä. Tämä heijastuu etenkin joukkoliikenteen toimivuuteen, koska Ratsukatu on Pohjois-Espoon joukkoliikenteen pääyhteys Leppävaaran terminaaliin. Tulevaisuuden näkymät ja haasteet Leppävaaran kasvupaineet että odotukset ovat suuret. Monimuotoisen ja elävän keskustan säilyttämiseksi palvelutason ja työpaikkaomavaraisuuden tulee kehittyä asukasluvun kasvun myötä. Leppävaaran keskustan tuntumassa olevien hankkeiden perusteella sen välittömään läheisyyteen on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana yli uutta asukasta. Tämän hetken arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä uusia asukkaita on kertynyt ja uusia työpaikkoja km:n säteellä keskustasta. Leppävaaran keskus visiotyön tavoitteena on ollut luoda ehyt kehityskuva tämän merkittävän aluekeskuksen tulevaisuudesta 2030-luvun paremmalle puolelle. Leppävaarassa ja erityisesti sen keskustassa on vireillä useampia maanomistaja- että kaupunkilähtöisiä kehityshankkeita, joiden luonteva yhteensovittaminen edellyttää yhteisen tavoitetilan muodostamista. Visio on erittäin tärkeä määrittäessään keskuksen oleellisimmat kehitystarpeet ja viitoittamalle näiden ratkaisuperiaatteet pidemmälle tulevaisuuteen. Visiolla varmistetaan kaupungin kehittyvän ja tiivistyvän kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 69 Alueen kehittämistavoitteet Vision laadinnan tavoitteet on kirjattu viime elokuussa järjestetyn kaupunkisuunnittelulautakuntaseminaarin perusteella. Päällimmäiset tavoitteet ovat Leppävaaran keskustaa halkovien väylien jakavan vaikutuksen vähentäminen, Pohjois- ja Etelä-Leppävaaran kaupunkikuvallinen sekä toiminnallinen tasapainottaminen sekä voimakkaasti kehittyvän Perkkaa-Vermo alueen luonteva liittäminen osaksi aseman seudun ydinkeskustaa. Joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen on yksi merkittävimmistä suunnittelutavoitteista. Leppävaaran rautatieasemaa kehitetään palvelemaan pääkaupunkiseutua sekä myös laajempaa seutua, koska Turkuun suuntautuvat junat pysähtyvät nykyisin Leppävaarassa. Kaikkiaan keskustaa kehitetään väylistä ja voimakkaasta tiivistämisestä huolimatta ihmisläheisempään suuntaan: Leppävaara saa oman kävelykeskustan ja siihen liittyvää jalankulku- sekä pyöräilyverkosta kehitetään ponnekkaasti. Kysynnän kasvaessa palveluita hajautetaan sekä radan pohjoispuolelle että Kehä I:n itäpuolelle. Näin palvelukeskittymät liittyvät toisiinsa uusien kaupunkiaukioiden ja torien välityksellä. Visiossa muodostuvalle keskukselle on haluttu antaa vahva identiteetti, joka kestää eri rakennusajankohdasta sekä toteuttajasta aiheutuvan arkkitehtonisen rikkonaisuuden. Kokonaisuus muodostuu suurmaisemassa tapahtuvasta aaltoilusta, jossa vyöryvät aallot lyövät vastakkain juuri aktiivisimmassa ytimessä. Rakennuksia yhdistää massojen lievän salmiakkimaisuuden lisäksi kattojen viisteet sekä materiaaliltaan yhtenäinen katon ja/tai ylimmän kerroksen käsittely. Aaltojen korkein kohta on sijoitettu maamerkkimäisesti radan eteläpuolella Kehä I:n ylle ja näitä tornitaloja voikin tulkita myrskystä nouseviksi majakoiksi. Aukioista Leppävaaran uusi toiminnallinen identiteetti Pohjois-Leppävaaran verisuonena toimii Leppävaaranraitti, joka kokoaa pohjoisesta lähestyvän jalankulun sekä pyöräilyn ja samalla johdattelee aseman suunnasta saapuvat liikkujat uudistettuun urheilupuistoon. Visiossa tämän verisuonen sykettä vahvistetaan luomalla sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet myös radan yli suoraan Viaporintorille ja haaroittamalla yhteyksiä asemalta radan vartta sekä länteen että itään. Kävelykeskustan laajentuessa Hatsinanpuiston uusi liike- ja liikuntakeskus aukioineen liittyy luontevaksi osaksi Leppävaaran keskustaa ja sen torien helminauhaa. Kaikkiaan Leppävaaran toiminnallisesti, että kaupunkikuvallisesti hieman sisäänpäin kääntynyt kaupunkikuva avautuu ja tuo uudenlaista urbaania säpinää keskukseen. Aukioista suunnitellaan asukkaita osallistamalla Leppävaara-kokemuksen ydin: Toreille ja aukioille kehitetään vahva, yhtenäinen teema, joka on tunnistettavissa liikuttaessa kävelykeskustan vyöhykkeellä. Kattoteeman alla jokainen aukio luo oman identiteetti tarjoten vaihtelevia käyttötarkoituksia ja kokemuksia alueen asukkaille. Leppävaaran

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 69 keskustan hivenen karu ja betoninen ilme muutetaan kaupunkimaiseksi ja viihtyisäksi Turuntietä kehittämällä ja luomalla tasokas kävelykeskusta laadukkaalla ympäristörakentamisella. Liikennejärjestelyiden kehittäminen Kehittämispotentiaalin hyödyntämisen ja liikenteen yleisen kasvun johdosta ajoneuvoliikenne lisääntyy Leppävaaran alueella. Nykyisten Turuntien ja Lintuvaarantien liittyminen palvelutaso heikkenee nykyisillä liikennejärjestelyillä lisääntyvän liikenteen myötä. Visiossa on pyritty vastaamaan tähän haasteeseen siirtämällä Turuntien linjausta etelämmäs lähemmäksi rataa ja kääntämällä Lintuvaarantien liittymä Portinvartijantielle, jolloin liittymäväli Kehä I:lle kasvaa ja liikenteen sujuvuus tältä osin paranee. Ajoyhteyttä Leppävaaran keskustan pysäköintiin on visiotyössä tutkittu suoraan Turuntieltä rampeilla alas. Radan etelä- ja pohjoispuoliset pysäköintilaitokset voidaan myös yhdistää toisiinsa, jolloin muodostuu joustava, laaja pysäköintikokonaisuus. Ajoneuvoliikenteen toimivuus edellyttää myös jo kaavoitetun, mutta toteutumatta jääneen Säterinpuistontien jatkeen toteuttamisen Turuntielle, jolloin Etelä-Leppävaarasta saadaan uusi katuyhteys, mikä vähentää puolestaan Ratsukadun liikennekuormitusta. Lisäksi Kehä I:n sillan alikulkua Hevosenkengän osalta parannetaan jatkamalla siltaa etelään ja järjestelemällä Hevosenkengän liikenne uudelleen. Jos tulevaisuudessa Lintuvaarantien liikennemäärät kasvavat edelleen, voidaan Lintuvaarantien eteläosan liikennekuormitusta keventämiseksi tutkia tunnelia Ratsukadulta pohjoiseen. Seudun voimakkaasti kasvava asukasluku, kaupunkiradan jatke ja lisääntyvät työpaikat edellyttävät keskuksen joukkoliikenteen palvelutason kehittämistä. Rautatieasemalle toteutetaan puuttuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet radan yli sekä länteen, rakennetaan Matkakeskustasoinen lämmin odotusterminaali, josta varmistetaan sujuvat yhteydet linja-autoterminaaliin, juna-asemalle sekä Raide-Jokerin pysäkille. Raide-Jokeri Leppävaaran liikenneyhteydet paranevat entisestään, kun Raide-Jokeri liittää Leppävaaran osaksi kansallisestikin merkittävää informaatio- ja teknologia osaamisintensiivistä Tapiola-Leppävaara- Pitäjänmäki työpaikkavyöhykettä. Raide-Jokeri on aktivoinut useita asuntorakentajia asemakaavamuutoksiin alueen tiivistämiseksi. Lisäksi visiossa mahdollistetaan uusi raitiotielinja Leppävaaran ja Kalajärven välille, mikä täydentää Pohjois-Espoon joukkoliikennetarjontaa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet paranevat Turuntien pohjoispuolelle suunnitellun pyöräilyn baanan ja radan eteläpuolelle suunnitellun uuden Ratsukadun ylittävän jalankulku- ja pyöräilysillan myötä. Lisäksi Leppävaaran kävelykeskus laajenee ja yhteydet urheilupuiston suuntaan selkiytyvät.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Perkkaa II B:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun, Perkkaa II B muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kohta: Nähtäville asetettavan ehdotuksen perusteluksi ja esittelymateriaaliksi laaditaan tarkastelu (viitesuunnitelma havainnekuvineen) siitä, mitä positiivisia muutoksia ehdotuksen toteuttaminen tuo Leppävaaran keskuksen ja muiden lähialueiden toiminnallisuuteen ja miten ehdotus toteuttaa lautakunnan asettamat tavoitteet. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Jukka Lahden, jäsen Risto Nevanlinnan ja jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Kaava palautetaan valmisteluun ottaen paremmin huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin tekemät päätökset mm. Monikonpuron roolia ja sijoittamista, kaupunkirakenteen elävyyttä, paikoituksen mitoitusta ja korkealaatuista asuinrakentamista toimivine piha-alueineen koskien.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 69 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Kai Lintusen palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaan kaavan valmisteluun ottaen paremmin huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan aiemmin tekemät päätökset mm. Monikonpuron roolia ja sijoittamista, kaupunkirakenteen elävyyttä, paikoituksen mitoitusta ja korkealaatuista asuinrakentamista toimivine piha-alueineen koskien. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Perkkaa II B, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 Perkkaa II B, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Perkkaa II B, tapahtumaluettelo - Perkkaa II B, kaavamääräykset 1 - Perkkaa II B, kaavamääräykset 2 - Perkkaa II B, kaavakartta - Perkkaa II B, ajantasa-asemakaava - Perkkaa II B, havainnekuva Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun kokouksessaan Uudelleen valmistelun aikana alueen maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja kulkuyhteyksiä on tarkasteltu uudelleen kokouksessa sekä järjestetyn lautakuntaseminaarin palautteen perusteella. Kaavamuutoksella mahdollistetaan edelleen monipuoliset toiminnat, sujuva liikenne ja eriluonteiset virkistysalueet osana Leppävaaran keskusta-aluetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt kaavan tavoitteista ja lähtökohdista. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Leppävaaran keskustan tiivistyminen laadukkaalla ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella ja monipuolisilla toiminnoilla. Asemakaavan muutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon Leppävaaran keskuksen visio ja Espoon korkean rakentamisen periaatteet.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 69 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut alueen suunnitteluvarausta NCC Property Development Oy:lle. Maa-alueet omistaa kaupunki. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uudelleen valmistelun aikana alueen maankäyttöä, kaupunkikuvaa ja kulkuyhteyksiä on tarkasteltu uudelleen. Edelleen kaavamuutoksella mahdollistetaan monipuoliset toiminnat sujuva liikenne ja eriluonteiset virkistysalueet osana Leppävaaran keskusta-aluetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, käsittää korttelin 51120, virkistys-, liikenne- ja katualueet, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue (poistuu kortteli 51360) Muutetaan vahvistettuja asemakaavoja: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Perkkaalla Perkkaantien, rautatien, Kehä I:n ja Perkkaanpuronkujan rajaamalla alueella. Alue on tällä hetkellä pääosin rakentumaton alueen itäosaan rakennettua siltaa ja joitakin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä lukuun ottamatta. Osa alueesta on luonnontilaista, heinittynyttä ja osin puustoista joutomaata, jolla on myös virkistysarvoja. Alueen läpi virtaa Monikonpuro. Alueen länsiosassa kasvaa suureksi kasvaneita lehtipuita. Osa alueesta on tasattu hiekkakentäksi, joka toimii kadunrakentajien työmaavarikkona.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 69 Suunnittelualue liittyy liikenneverkkoon Perkkaantien kautta. Perkkaantietä parannetaan parhaillaan 2+2 -kaistaiseksi. Perkkaantien liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Hevosenkengän noin ajon / vrk, Turuntien noin ajon / vrk ja Kehä I:n noin ajon / vrk. Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti kulkee Perkkaantien varressa. Koko seutua palveleva, Kehä I:n linjausta mukaileva reitti kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Perkkaantiellä kulkee kolme bussilinjaa. Leppävaaran asemalle ja joukkoliikenneterminaaliin on matkaa alueelta noin metriä Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Asemakaavan muutos on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Eri palveluiden tarvitsemat tilat tulee sijoittaa siten, että ne tukevat toisiaan ja

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 69 tilojen yhteis- ja vuoroittaiskäyttö on mahdollista. Alueelle voidaan sijoittaa palveluasuntoja. Alueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen sitova virkistysyhteys. Kaavamuutoksessa mukana oleville katualueille on yleiskaavassa osoitettu merkinnät: yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä merkittävästi parannettavat ja uudet raideliikenneverkon osuudet. Kaava-alue on otollinen täydennysrakentamiselle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden näkökulmasta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on siten voimassa olevan yleiskaavan mukainen eikä estä yleiskaavan toteuttamista. Liiketilojen laatua ja määrää ohjataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi Perkkaa II B, muutos -asemakaavaa, jotka mahdollistavat toimistojen, huvi- ja viihdepalvelujen, pysäköintilaitoksen sekä puiston rakentamisen. Hatsinanpuisto on osoitettu kehitettäväksi kaupunkiaukioksi. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin viisi kappaletta. Kannanottoja saatiin kaksi kappaletta. Asukastilaisuus järjestettiin Sellon kirjastossa Asukasmielipiteissä korostettiin liikennejärjestelyjen sujuvuuden tärkeyttä, arvosteltiin viherympäristöön ja Monikonpuroon kohdistuvia muutoksia, toivottiin alueelle myös asumista ja kannettiin huolto pitkäkestoisen työmaan syntymisestä keskeiselle paikalle. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Kaavamuutos tiivistää ja eheyttää Leppävaaran keskustan kaupunkikuvaa ja kaupunkirakennetta sekä edistää Raide-Jokerin varren maankäytön kehittämistä. Asemakaavan muutoksella lisätään palveluita ja asumista hyvän joukkoliikennepalvelun tuntumassa ja jäsennetään viherympäristöä keskustamaisena ja viihtyisänä julkisena tilana. Perkkaa II B kaavamuutosalueelle osoitettu korkea rakentaminen nivoo kaupunkikuvallisesti yhteen kauppakeskus Sellon, aseman seudun ja tulevan Vermon asuinalueen. Kaupunkikuvalliset dominantit on sijoitettu alueen länsi- ja itäpäähän sekä Perkkaantien varteen maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi kaavan tavoitteita ja lähtökohtia kokouksessaan Tavoitteet on otettu huomioon alueen suunnittelussa. Leppävaaran keskusta-alueelle laadittiin visio loppuvuonna Kaavamuutosalueen kaupunkikuvaa ja -rakennetta on tarkasteltu laajemmalla alueella ottaen huomioon myös pidemmän aikavälin kehitysnäkymät. Mitoitus Alueen pinta-ala on noin 6,3 hehtaaria, kokonaisrakennusoikeus k-m 2. Aluetehokkuus ea = 1.5. Maankäyttö Alue on toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti monipuolinen. Kaavaalueen länsiosaan, lähimmäs Sellon kauppakeskusta osoitetaan korttelialueet toimistorakentamiselle sekä liikekeskukselle ja hotellille. Alueen itäpää lähimpänä Vermon rakentuvaa asuinaluetta osoitetaan korkeatasoiselle kerrostaloasumiselle. Liikekeskukseen rakennetaan myymälätilojen lisäksi mm. liikuntatiloja ja -palveluita, ravintoloita ja muita palveluita. Alueelle voidaan rakentaa pieni päivittäistavaramyymälä. Toimistokortteleiden jalankulkutasoon voi myös sijoittua liiketiloja. Alueelle tavoitellaan arkkitehtonista kokonaisotetta siten, että rakennukset ovat ilmeeltään erilaisia toiminnoista riippuen. Korkeampien toimistorakennusten ja asuinrakennusten väliin jää matalampi liikekeskus. Hotelli toimii maamerkkinä Raide-Jokerin pysäkin vieressä. Radan varteen, kaupunkikuvallisesti suojaisaan paikkaan sijoittuvat liikekeskuksen huoltoyhteydet. Tällä alueella voi toimia myös rata-alueen huolto. Alue rakentuu vaiheittain, mikä on huomioitu kaavasuunnitelmassa. Puistoalueet ja Monikonpuro rakennetaan osaksi kaupunkiympäristöä: luonnontilaisempi ja pinta-alaltaan laajempi Hatsinanpuisto alueen länsipäähän ja rakennetumpi vesiuoma Perkkaantien varteen. Liikerakennusten korttelialueelle KM-1 Liikekeskuksen rakennusoikeus on k-m 2. Tiloja varataan tilaa vaativalle ja tavanomaiselle erikoistavaran kaupalle sekä pienelle 600 k-m 2 laajuiselle päivittäistavaramyymälälle. Liikunta-, palvelu- ja huvi ja viihdepalvelutiloja on tarkoitus rakentaa pääosin liikekeskuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen, jotka soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen. Näitä tiloja on suunnitelmissa noin k-m 2. Pääosa liikekeskuksesta on kahdessa kerroksessa, mikä takaa hyvät edellytykset kaupalle.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 69 Perkkaantien varteen osoitetaan rakennusoikeus hotellirakennukselle, jonka pääsisäänkäynti aukeaa Hatsinanaukiolle. Hotellihuoneet sijaitsevat pääosin matalammassa osassa liikekeskuksen katolla. Erikorkuiset rakennusosat muodostavat vaihtelevaa kaupunkikuvaa sekä Perkkaan alueen että radan suuntaan. Toimistorakennusten korttelialueelle KT-1 Perkkaantien ja Hevosenkengän risteysalueen tuntumaan osoitetaan toimistorakentamista, mikä rajaa kaupunkitilaa ja antaa toimijoille hyvän näkyvyyden Kehä I:n suunnasta. Korttelin rakennusoikeus on k-m 2. Toimistot ovat 4-16-kerroksisia. Massoittelua ohjataan rakennusaloin. Osa autopaikoista sijaitsee tontilla omassa pysäköintilaitoksessa. Toimistorakennusten väliin rakennetaan katettu ulkotila. Lämpimiin vuodenaikoihin alueelle voidaan sijoittaa viereisten liiketilojen ulkooleskelualueita. Autopaikkojen korttelialue LPA-1 Pääosa alueen autopaikoista on osoitettu pysäköintilaitokseen, joka sijaitsee radan varressa. Pysäköintilaitos voidaan rakentaa yhtenä kokonaisuutena tontin rajoista riippumatta. Asuinkerrostalojen korttelialueelle AK Alueen itäosaan lähimmäs Vermonsolmun kaava-aluetta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue. Alueesta rakentuu tiivis, kaupunkimainen ympäristö. Rakennukset terassoituvat etelän suuntaan. Korkein pistetalo sijaitsee alueen koillisosassa radan varressa ja on maamerkki junalla idästä lähestyttäessä. Pääosa asuntopihoista toteutetaan kansipihoina, jolloin niillä on enemmän yksityisyyttä maantason yleisiin alueisiin ja kulkureitteihin nähden. Korttelialueen itäosassa on maanvarainen pihaalue, jolle voidaan istuttaa suurta kasvillisuutta. Pihojen melusuojaus toteutuu rakennuksiin sovitetuilla kaiteilla, joiden kaupunkikuvallista otetta ohjataan kaavassa. Asuinrakennukset ovat 6-15-kerroksisia. Uutta asuinrakennusoikeutta tulee k-m 2 ja liiketiloja kivijalkaan vähintään 200 k-m 2. Asuinkorttelin pysäköinti on keskitetty laitokseen. Vuoroittaiskäyttöä liikekeskuksen pysäköinnin kanssa valmistellaan. Puistot VP-1 ja VP-2 Monikonpuron uoma virtaa puistoksi osoitettavalla alueella. Hatsinanpuiston länsipäässä purouoma voi pääosin säilyä nykyisessä uomassaan, jolloin myös puita voidaan säilyttää. Perkkaantien varressa uoma rakennetaan kokonaisuudessaan ja vesiaihe sovitetaan korkeatasoiseksi osaksi kaupunkiympäristöä. Uoman varrelle osoitetaan kevyenliikenteen reitti. Myös Perkkaantien varteen rakennetaan pyörätie.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 69 Puistoihin ei liikenteen melun vuoksi saa rakentaa leikkialueita, mutta alueesta toivotaan tästä huolimatta muodostuvan viihtyisä suvanto kaupunkirakenteessa. Tavoitteena on myös parantaa jalankulun ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä sekä mielikuvaa rakentuvasta, uudesta liike- ja toimistokokonaisuudesta. Monikonpuron vesiuoman muutoksiin on voimassa vesilupa. Monikonpuron uomaa koskevista uusista suunnitelmista on neuvoteltu ELY-keskuksen ja kaupungin kesken. Tarvittavat luvat tämän osalta hoidetaan maankäytön suunnittelun ohella. Liikenne Liikenne-ennustearvion mukaan Perkkaantien liikennemäärä vuonna 2040 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa (ajon / vrk), Turuntien noin ajon / vrk ja Kehä I:n noin ajon / vrk. Tehtyjen toimivuustarkastelun mukaan Perkkaantielle kertyy melko pitkiä jonoja, mutta liikennevalojen yhteenkytkennän ansiosta keskimääräiset viivytykset pysyvät suhteellisen vähäisinä ja liittymien palvelutasot vähintään tyydyttävällä tasolla. Myös sivusuuntien kapasiteetti on riittävä. Perkkaantie on suunniteltu 2+2-kaistaiseksi kaduksi. Kaava-alue liittyy Perkkaantiehen kolmen uuden tonttikadun Hatsinanaukion, Inkerinaukion ja Perkkaanpuronkujan kautta. Perkkaantien katualueen pohjoisosassa on varauduttu Raide-Jokerin ja sen pysäkkiparin rakentamiseen. Raide-Jokerin pysäkin yhteyteen on suunniteltu liityntäpaikkoja polkupyörille. Kehä I:n linjausta mukaileva pyöräilyn laatureitti kulkee suunnittelualueen länsiosassa alittaen etelässä Perkkaantien ja pohjoista kohti mentäessä sekä rantaradan että Turuntien. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn pääyhteys kulkee Perkkaantien varressa. Monikonpuron pohjoispuolelle puistoalueelle on suunniteltu yleiselle jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu yhteys, joka palvelee hitaampaa liikkumista ja alueen maankäyttöä. Alueen länsiosassa reitti ylittää Monikonpuron yhtyen Perkkaatien varren jalankulku- ja pyörätiehen. Pysäköinti on osoitettu pysäköintilaitoksiin ja maantasossa olevalle pysäköintialueelle (LPA), jotka ovat pääosin asiointipysäköinnin tarpeita varten. Kaavan tavoitteena on keskitetty pysäköintiratkaisu, jossa voidaan hyödyntää vuoroittaispysäköintiä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 ap / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto - Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 69 KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimisto- ja liiketilat 1 ap / 100 k-m 2 - Liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat tilat 1 ap / 200 k-m 2 - Hotelli 1 ap / 200 k-m 2 - Kaavan edellyttämästä vähimmäisautopaikkamäärästä voidaan antaa enintään 20 % kevennys rakennusluvan yhteydessä erillisellä selvityksellä, jos pysäköinti järjestetään vuoroittaispysäköintinä. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK-korttelialueella: - 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. KM-1- ja KT-1 -korttelialialueilla: - Toimistotilat 1 pp / 50 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa - Liiketilat 1 pp / 50 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyörä- paikoista tulee sijaita katetussa tilassa - Liikunta-, palvelu-, koulutus, viihde- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevat 1 pp / 100 k-m 2 sisäänkäyntien läheisyyteen - Hotelli 1 pp / 300 k-m 2 sisäänkäyntien läheisyyteen - Kaavan edellyttämästä vähimmäispyöräpaikkamäärästä voidaan antaa enintään 20 % kevennys rakennusluvan yhteydessä erillisellä selvityksellä, jos pysäköinti järjestetään vuoroittaispysäköintinä. Ympäristön häiriötekijät Promethor Oy on laatinut kaava-alueelle liikenne- ja teollisuusmeluselvityksen ( ). Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Oleskelualueita suojaavien meluesteiden korkeus on 1,2 1,7 metriä. Lisäksi kaavassa määrätään rakennusten julkisivulle ääneneristävyysvaatimuksia ja parvekkeiden lasitusta. Ääneneristävyysvaatimukset ovat osalla julkisivuista korkeita johtuen rantaradan liikenteen aiheuttamasta hetkellisestä maksimiäänitasosta. Raideliikenne voi aiheuttaa kaava-alueelle tärinähaittaa. Tärinä tulee huomioida rakennusten suunnittelussa ja perustamistavoissa. Alueen maaperä pitää puhdistaa ennen rakentamista.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 69 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Kaupunki omistaa maa-alueet. Asemakaavan muutos ei edellytä sopimusneuvotteluja. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavatalouden osalta on huomioitava, että erinäisiä johtosiirtoja on runsaasti. Muutoin infrakustannukset ovat kaupungin kannalta vähäisiä. Ottaen huomioon kaava-alueen keskeisen sijainnin sekä sen, että kaupunki omistaa maa-alueet, on hanke kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 69 Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja Perkkaantien varteen suunnitellaan kaupunkivihreä Monikonpuron ympäristö. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Suunnittelussa otetaan huomioon, että purossa virtaavan veden määrä vaihtelee suuresti eri aikoina. Tavoitteena on hulevesien hidastaminen ja tulvahuippujen tasaaminen mm. tulvatasanteilla. Puroympäristöstä tulee luoda vaihtoehtoinen hidaskävelyreitti rakennetun ympäristön lomaan.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 69 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki lisäyksen listatekstin selostusosan kappaleeseen Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Monikonpuroa koskevaan 4. kappaleeseen edellisen kerran alueen asemakaavan muutosta käsiteltäessä valtuustossa hyväksytyn toivomuksen: Valtuusto toivoo, että Monikonpurolle tehdään kaava-aluetta koskeva hoito- ja kunnostussuunnitelma, jotta puroon liittyvä viheraluekokonaisuus voidaan toteuttaa kaava-alueen rakentamisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että uusi uoma toteutetaan mahdollisimman luonnonmukaisena ja että puron vedenpinnan korkeus olisi myös kesäaikana riittävä. Puron siirrosta ja muista kaava-alueella tehtävistä toimenpiteistä ei saa aiheutua vaellusesteitä vaelluskaloille. Keskustelun kuluessa jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Kai Lintunen. Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti käydyn keskustelun perusteella jäsenten Ahlman ja Nevanlinna kannattamana päätösehdotuksen kuulumaan muutettuna ehdotuksen 1.1.-kohdan 3. kappaleen, 1.2 -kohdan 2 ja 3 kappaleiden ja 1.3 -kohdan osalta kokonaisuudessaan seuraavasti Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 69 toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Kai Lintunen.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 69 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava - alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät alueelle saapuvien asiakkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset-, toimisto-, ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m2:n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 69 ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. 2 Järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Kai Lintusen. Esittelijän lisäys on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 69 Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni, jonka sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 69 ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Käsittely Asiasta käydyn keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana esittelijän ehdotukseen seuraavia muutoksia: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 69 Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus muutoksista yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä kaavallisia tavoitteita täydentävät tavoitteet Perkkaa II B asemakaavoituksen pohjaksi:

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on keskeinen osa Leppävaaran keskustaa, jonka kaupunkikuvalta odotetaan tiiviin keskustan laadukkuutta ja rakentamiselta viimeisteltyä tasoa. Kulkureitit rantaradan ali ja yli ovat olennainen osa Leppävaaran aluekokonaisuuden toimivuuden lisäämistä, myös tämän suunnittelualueen kohdalla. Asemakaavamuutoksella lisätään alueen työpaikka- ja asuntotarjontaa ja samalla luodaan edellytykset kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Toiminnot sijoitetaan osana laajempaa kokonaisuutta ottaen huomioon Vermontien asemakaava -alueen suunnitelmat siten, että Perkkaantien katutila on hallittu ja, että alueen julkiset puistoalueet ja niitä reunustavat rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden osana kaupunkirakennetta. Alueen sijainti tarjoaa paikan ajankohtaiselle arkkitehtuurille, jonka tulee nostaa mielikuvia Perkkaan statuksesta. Alueelle tutkitaan korkeatasoista kantakaupunkimaista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen. Rakentamisen painopiste sijoitetaan asemakaava-alueen pohjoisosaan ja jätetään tilaa korkealuokkaisille yleisille alueille. Monikonpuron puro- ja puistoalueesta tehdään alueen identiteettiä vahvistava kaupunkilaisille avoin kokonaisuus. Monikonpuro pitää saada toimivaksi kaupunkielementiksi eri vuodenaikoina. Alueen maamerkiksi suunnitellaan hotelli- tai toimistotorni tai -torneja, joiden sijoitukselle tutkitaan vaihtoehtoja, jotta Leppävaaran ydinkeskus hahmottuu houkuttelevana kokonaisuutena. Toimistotalot sijoitetaan hyödyntäen hyvää näkyvyyttä Kehä I:lle ja Perkkaantielle. Alueen sisääntuloista kehitetään kaupunkimaisia toriaukioita, jotka rytmittävät alueen rakennetta ja jäsentävät asiakkaiden ja asukkaiden liikenneympäristöä. Varmistetaan kaupallisten palveluiden osalta riittävillä selvityksillä mahdollisuus poiketa yleiskaavan merkinnästä julkisten palveluiden ja hallinnon alue (PY). Kaupalliset palvelut, toimisto- ja vapaa-ajan toiminnot suunnitellaan niin, ettei synny ristiriitaa Etelä-Leppävaaran palveluiden ja Vermontien kaava-alueen toteutumisen kanssa. Asemakaavan tulee mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen heikentämättä kuitenkaan kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista kokonaisotetta. Alueen mitoituksen lähtökohtana on noin k-m 2 :n suuruinen kokonaisuus. 1.2 Liikenne Alueen toimisto- ja liiketilojen sekä Leppävaaran keskustan

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 69 kehityshankkeiden yhteisvaikutukset liikenneverkon toimivuuteen selvitetään. Kaava-alueelle suunnitellaan sisäiset, toimivat liikennejärjestelyt ja selvitetään vuorottaispysäköinnin mahdollisuus. Pysäköinti keskitetään ensisijaisesti pysäköintilaitoksiin. Kaavanmuutoksen yhteydessä tutkitaan pyöräilyn laatureitin parantamismahdollisuudet kaava-alueen kohdalla. Laatureitti suunnitellaan mahdollisimman suoralinjaisena. Jalankulkuympäristöt suunnitellaan selkeiksi ja viihtyisiksi kokonaisuuksiksi ja kevyen liikenteen reittien houkuttelevuuteen ja havaittavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pikaraitiotien pysäkin läheisyys huomioidaan alueen suunnittelussa ja toimintojen jäsentelyssä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistö on saatava hyvin toimivaksi etenkin Selloon, rautatieasemalle sekä raidejokerin ja linjaautoreittien pysäkeille. 1.3 Viherympäristö Kaavalla luodaan edellytykset kaupunkimaiselle viherympäristölle luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Suunnittelun lähtökohtana on Monikonpuron virkistysarvon hyödyntäminen puropuistomaisessa ympäristössä ja tavoitteena luoda yhtenäinen puroympäristö Vermontien suunnittelualueen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Perkkaa II B:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Perkkaa II B, muutos (Hatsinanpuisto) - Bergans II B, ändring (Gattjinaparken) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6965, 51. Kaupunginosassa, Leppävaara, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Kai Lintusen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Leppävaaran keskus

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 69 pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi yhdessä tämän kokouksen asian Leppävaaran keskus pohjoinen I / Ydinkeskus, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue , 51. kaupunginosa, Leppävaara kanssa siten, että lautakunta voi seminaarissaan ja kokouksessaan määritellä linjaukset koskien Leppävaaran keskuksen tavoitetilaa 2030/2050. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan on voitava määritellä toimenpiteet, joihin näitä kahta asemakaava-aluetta koskevien suunnitteluvarausten osalta on syytä ryhtyä, jotta lähivuosina voidaan edetä ensimmäisenä vaiheena kehitettäessä Leppävaaraa kohti tätä tavoitetilaa. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSL, Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Gasum, lausuntopyyntö - Caruna, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastusliikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Aluehallintovirasto, AVI, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tukes, turvallisuus ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Mäkinen, puh Anna-Kaisa Aalto, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy muutokset, joita on tehty kerroskorkeuksiin ja massoitteluun ja yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavamuutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Seppo Salo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Pöydälläolon aikana asemakaavamateriaalia täydennetään viitesuunnitelmalla, jossa kuvallisesti ja sanallisesti esitellään esillä olleita vaihtoehtoja a) lähtökohtana esitetään voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu sekä b) esitellään asemakaavaprosessin eri vaiheissa esillä olleet ratkaisut.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 69 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Pöydälläolon aikana asemakaavamateriaalia täydennetään viitesuunnitelmalla, jossa kuvallisesti ja sanallisesti esitellään esillä olleita vaihtoehtoja a) lähtökohtana esitetään voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu sekä b) esitellään asemakaavaprosessin eri vaiheissa esillä olleet ratkaisut. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Laurinlahti, lausunnot, muistutukset ja vastineet, ei julkinen 8 Laurinlahti, suunnitteluprosessi, toimenpiteet, vaiheet - Laurinlahti, tapahtumaluettelo - Laurinlahti, kaavamääräykset - Laurinlahti, kaavakartta - Laurinlahti, ajantasa-asemakaava - Laurinlahti, havainnekuva - Laurinlahti, lausunnot muistutukset ja vastineet, julkinen Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisen, Laurinlahti alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti ja päätti palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Toimenpiteet Lautakunnan päätöksen mukaisesti kaavamuutosehdotukseen on teetetty uusi viitesuunnitelma, johon on lisätty mm. muutoksia kerroskorkeuksiin ja massoitteluun sekä havainnekuvia ja näkymiä naapureiden suunnasta. Lisäksi on tehty erillinen liite, Suunnitteluprosessi, toimenpiteet ja vaiheet, jossa on esitetty suunnitteluprosessin kuvaus ja pääasialliset toimenpiteet. 1. Muutos 2015 vs. versio :

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 69 Rakentaminen on sijoitettu v.2015 suunnitelmaa kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan kerroksen alempana. Tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta ja sen puusto säilytetään kaavamääräyksellä. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja näkymiä avarrettu. Rinteeseen sijoittuvaa rakentamista on osin madallettu neljään kerrokseen. Asemakaavan naapuritontteja vasten olevien puolella ja pensailla istutettavien reunavyöhykkeiden leveyttä on kasvatettu. Krattivuorenpuiston asema alueen maisemakuvassa turvataan. Rakentamattomaksi jäävä tontinosa muodostaa yhdessä Krattivuorenpuiston kanssa yhtenäisen metsäalueen. VL-aluetta on laajennettu länteen. Ratkaisuilla säilytetään laajasti nykyistä puustoa ja pienennetään muokattavan rinnealueen määrää. Asukaspysäköinti sijoittuu kokonaan pihakannen alle (vieraspaikat pihakannen päällä). Pysäköintilaitokseen on yksi selkeä ajoliittymä, jonka näkemäalueet on huomioitu. Erillisessä pihasuunnitelmassa on esitetty ja havainnollistettu lähiympäristön laatutavoitteet. Suunnitelmassa on esitetty kansipihan ja maavaraisten pihojen järjestelyt pintamateriaaleineen. Ajoliittymä pysäköintilaitokseen osoitetaan tontin eteläreunaan ja mahdollistetaan riittävä näkemäalue tontin puolella. Pihakannelle suuntautuva vieraspysäköinti, huolto- ja pelastusliikenne osoitetaan tontin pohjoisreunalta. Pihakannelle on esteetön kulku sekä korttelin pohjois- että eteläosasta. 2. Muutos > : Asukaspysäköinnin mitoituksen muuttaminen. Aiempi mitoitusnormi vähintään 0,5 ap / asunto muutettiin vähintään 0,8 ap / asunto. Suunnitelmassa pihakannen alaista pysäköintihallia laajennetaan. Asemakaavallisesti mahdollistetaan pysäköinnin sijoittaminen kahteen tasoon ja laajennetaan maanalaiseen pysäköintiin varattua tontin osaa. Tarkistuksilla ei ole vaikutusta asemakaavassa naapuritontteja vasten osoitettuihin istutusalueisiin tai säilytettäviin rinnealueisiin. 3. Muutos > : VI-kerroksisen rakennuksen kerrosluku vähennettiin V-kerroksiseksi. Ratkaisu vähentää rakentamisen kaupunkikuvallista vaikutusta Krattivuoren rinnemaisemaan ja parantaa lähiympäristön asukkaiden näkymien säilymistä. Rakennusoikeuden jakautumista tontin rakennusten kesken tarkistettiin vastaavasti.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 69 Muutokset korttelisuunnitelman rakennusmassoihin eivät aiheuta muutoksia asemakaavan rakennusalan rajoihin Asemakaavamuutoksen laatutavoitteet on määritelty asemakaavan yleismääräyksissä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, asuinkerrostalojen korttelialueeksi (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Laurinlahti - Larsvik, asemakaavamuutos, piirustusnumero 6919, käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu nimellä Laurinlahti, aluenumero Alueen nykytilanteen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden kaupunginosassa Laurinlahden alueella osoitteessa Ristiniementie 14-16, Espoo. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie- Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 69 Alue on rakentamatonta kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena). Alueen länsipuolelle on osoitettu viheryhteystarve meren rantaan. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) alue on varattu asuntoalueeksi (A). Asemakaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava: Laurinlahti muutos (lainvoimainen ). Kortteli on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR17), tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2, jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa. Osallistuminen ja vuorovaikutus, MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asemakaavanmuutos Korttelialueet Rakentumaton rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten korttelialue, korttelissa 34108, (AR17, tehokkuusluku e = 0.55 / noin k-m 2 ), jolle saa sijoittaa 200 m 2 myymälätilaa, on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) (rakennusoikeus k-m 2 ) ja lähivirkistysalueeksi. Liiketiloja ei sallita. Tontin nykyinen asemakaava ( ) johtaisi erittäin tiiviiseen rakentamiseen, jolloin viheralueita ei juuri jäisi tontille rakennusten tai liikennealueiden lisäksi. Alueelle ei myöskään mahtuisi istutusvyöhykkeitä olemassa olevan rakennuskannan suuntaan, vaan rakennukset täytyisi sijoittaa aivan tontin rajoille asti. Voimassa olevalla asemakaavalla ja sallitulla rakennusoikeudella olisi erittäin vaikea toteuttaa nykymääräysten mukaisia pelastusteitä tai hulevesien käsittelyä. Kerrostalosuunnitelmaan on päädytty, jotta korttelialue voidaan toteuttaa mahdollisimman toimivasti ja viihtyisästi. Rakennusten sijoittelu alueella on

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 69 pientalo- tai rivitaloratkaisuun nähden väljä ja jättää paljon tilaa näkymille ja viheralueille. Rakentaminen sijoittuu aiempaa, vuoden 2015 versiota kapeammalle vyöhykkeelle ja on korkeusasemaltaan alempana. Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrosluvultaan III-V porrastuvaa asuinkerrostaloa. Korkein rakennus on keskellä korttelia, neljä matalinta kadunvarressa, tontin jyrkin rinnealue jää rakentamatta. Rakentamisen etäisyyttä naapuritontteihin on kasvatettu ja huomioitu näkymien säilyminen. Pohjoisessa naapureita lähinnä oleva kerrostalo on nelikerroksinen (3/4 IV), kahdella muulla rinnetalolla ei ole varjostustutkielman mukaan vaikutusta naapureihin. Kaikissa kolmessa rinnetalossa alin kerros on puoliksi maan alla. Rakennusten ylintä kerrosta ja rakennuksen runkoa porrastamalla / terassoimalla sopeutetaan asuinrakennusten mittakaavaa ympäröivään rakentamiseen. Virkistysalueet Lähivirkistysalue, taajamametsä (VL-1) Alueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Liikenne Maanalainen tila pysäköintiä varten kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi (map). Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,8 ap / asunto. Autopaikkojen laskentaohjeen lähtökohtana ovat olleet laajat paikkatietoaineistot, joissa on tarkasteltu asumisen tiiveyttä, tulotasoa ja HSL:n saavutettavuusvyöhykkeitä. Kaava-alueelta on noin kilometrin matka tulevalle Espoonlahden metroasemalle. Lähimmät bussipysäkit ovat 300 metrin päässä, mistä tulee kulkemaan liityntäyhteys Matinkylän metroasemalle. Joukkoliikenneyhteydet kaava-alueelle ovat siten kohtuullisen hyvät. Vertailukohteena tälle hankkeelle on mm. tekeillä oleva Saunalahdenportin asemakaavan muutosehdotus (aluenumero ), missä kerrostalojen pysäköinnin mitoitusohjeena on noudatettu ohjeiden mukaisia arvoja. Tältä alueelta on matkaa Kivenlahden metroasemalle yli 2 km ja lähimmät bussipysäkit ovat noin 300 metrin etäisyydellä. Edellä mainituin perusteluin ja yhdenmukaisuusperiaatetta noudattaen esitetään Laurinlahden kaava-alueen autopaikkojen laskentaohjeeksi vähintään 0,8 ap / asunto aikaisemman 0,5 ap / asunto. Korttelin asukkaiden autopaikat sijoittuvat pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Laitoksesta on suora käynti asuintalojen porrashuoneisiin. Pysäköintilaitoksen ajoyhteys sijoittuu tontin eteläreunaan ja sille varataan riittävä näkymäalue tontin puolella. Huolto ja

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 69 pelastusyhteys pihakannelle johdetaan tontin pohjoisreunan kautta. Yhteispihalle sijoittuu myös 10 vieraspaikkaa. Vieraspysäköinti (10 ap) ja polkupyöräpaikkoja sijoitetaan istutuksin ja pintamateriaalein jäsenneltynä osaksi pihaympäristöä. Yleinen pysäköinti sijoittuu kadun varrelle. Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 pp / asunto. Vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Viheralueet Puilla ja pensailla istutettavat alueen osat on merkitty kaavakarttaan kaikkien naapuritonttien reunavyöhykkeille. Lisäksi on merkitty asuinkerrostalokorttelialueen osa, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Viherpihojen rakentaminen on määritelty kaavan yleismääräyksissä (5 ). Yleismääräykset - mitä kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa - asuinrakennusten rakentamisen tapa - ohjeet varastoista ja katoksista - ohjeet pihojen rakentamisesta ja pelastusreiteistä - ohjeet hulevesien käsittelystä - tulvariskin ja pohjaveden huomioiminen - ilmanlaadun huomioiminen Korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Rakennusoikeus ei lisäänny. Alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. Vaikutukset luonnonympäristöön Yhteenveto luontolausunnosta: Alueella näkyy ihmistoiminnan jälki voimakkaana. Pääosa tontista on kuusivaltaista kangasmetsää, jonka kenttä- ja pohjakerros ovat hyvin kuluneita. Tehdyn maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että luontotyyppien osalta alueilla ei ole tällä hetkellä sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät tontin rakentamisen. Liikennejärjestelyt alueella

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 69 Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Alue liittyy katuverkkoon Ristiniementien kautta. Reittiä Ristiniementie-Espoonlahdentie-Soukanväylä kuljettaessa alueelta on matkaa Länsiväylälle noin 2,5 kilometriä. Kaava-alueelle on kaksi ajoyhtyettä Ristiniementieltä, josta eteläinen on pääasiallinen ajoyhteys tontille ja pohjoista käytetään pelastus- ja huoltoajoon sekä vieraspysäköintiin. Näkemäolosuhteet voidaan kummankin liittymän osalta järjestää hyviksi yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä; mm. puiden ja pensaiden sijoittelun yhteydessä on huolehdittava riittävistä näkemistä tonttiliittymistä kokoojakadulle. Ristiniementie on paikallinen kokoojakatu, jolla ei ole läpiajoliikennettä. Ristiniementiellä ei kulje myöskään nykyisiä tai suunniteltuja joukkoliikenteen linjoja. Ristiniementiellä on kadunvarsipysäköintiä. Tontilta ei ole ajoneuvoyhteyttä Laurinlahdenkujalle eikä siten vaikutusta alueen puistoverkostoon kuuluvien ulkoiluyhteyksien säilyttämiseen. Jalankulku ja pyöräily Kaava-alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat korttelin sisäisiä yhteyksiä. Alue liittyy Ristiniementien yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen sekä Krattivuoren alueen ulkoilureitteihin. Alueelta on noin kahden kilometrin mittainen matka kävellen ja pyöräillen Espoonlahden keskukseen. Tontilta tullaan tekemään jalankulkumatkoja Laurinlahdentiellä sijaitseville bussipysäkeille. Laurinlahdenkuja on kapea tonttikatu, jolla ei ole jalkakäytävää eikä pyörätietä. Laurinlahdenkujan varrella on runsaasti kadunvarsipysäköintiä. Joukkoliikenne Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa yhteydet suunnittelualueelta Helsingin keskustaan hoidetaan Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistuttua liityntälinjalla Matinkylä-Kivenlahti, jonka reitti kulkee Kivenlahdesta uutta Suomenlahdentietä pitkin Matinkylän metroasemalle. Soukan ja Espoonlahden metroasemien käyttöönoton yhteydessä alueen liikennejärjestelyjä tullaan tarkastelemaan uudelleen. Laurinlahden alueelta järjestetään liityntäliikenne. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta, koska rakennusoikeuden määrä ei muutu. MAL-vaatimukset, ARAa vähintään k-m 2.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 69 Päätöshistoria Vaikutukset kaavatalouteen Uusia katuja tai muuta kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Kaava-alueen liikennejärjestelyt hoidetaan tontin sisäisillä ajoyhteyksillä. Rakennusoikeus ei lisäänny. Alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin kaupunkirakenteeseen tiivistävästi. Perittävät maksut Kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahden asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2). 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 69 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. 8) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markku Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa ehdotuksen korjattavaksi seuraavia periaatteita ja ratkaisuja toteuttaen: 1) Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy olemassa olevan vahvistetun asemakaavan mukaisena, mutta laadittavalla asemakaavamuutoksella saadaan kaupunkikuvallisesti ja lähialueiden asutuksen kannalta huomattavasti alkuperäistä vuodelta 1977 olevaa ratkaisua parempi lopputulos. Näiden kahden ratkaisuvaihtoehdon hyvät ja huonot puolet perustellaan selkeästi. 2) Alue toteutetaan vuoden 1977 täyteen rakennetun rivitaloalueen sijasta porrastettujen rakennusten pienkerrostaloalueena. Selvitetään saataisiinko lähialueiden kannalta parempi ratkaisu, jos korttelin keskelle sijoitettuja pienkerrostaloja madalletaan siten, että maksimikorkeus on (2/3) IV (1/2). 3) Osoitetaan havainnollisesti, miten Krattivuori ja tämän uuden ratkaisun mukainen VL-1 alue saadaan toteutumaan yhtenäisenä lähivirkistysalueena ja taajamametsänä sekä miten pienkerrostaloratkaisuilla saadaan aikaan hyvät luontonäkymät. 4) Määritellään puilla ja pensailla istutettavat korttelin osat. 5) Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrä selkeytetään siten, että pysäköinti hoidetaan maanalaisena pysäköintinä ja kansiratkaisuilla. Maantasopysäköintiä voi olla vain tilapäistä vieraspysäköintiä varten. Samalla korostetaan viherpihojen toteutusvelvoitetta. 6) Perustellaan tonttiliittymäratkaisujen toimivuus ja sijoittelulla saavutettavat edut. 7) Tehdään varjostustutkielmat ja -kuvat. Kaupunkisuunnittelulautakunta ) Korostetaan hulevesien käsittelyä korttelialueella. 9) Korjataan mielipiteisiin tehdyt vastaukset sekä muu kaavamateriaali. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahti - Larsvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kimmo Oila ehdotti jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräysten 1 kohta: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että asiasta on äänestettävä, koska jäsen Harriet Klar-Kristola, varajäsen Rainer Lahti ja jäsen Risto Nevanlinna ovat vastustaneet jäsen Kimmo Oilan ehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kimmo Oilan ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman eli yhteensä kuusi (6) jäsentä. Jäsen Kimmo Oilan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta (7/6) vastaan hyväksyneen jäsen Kimmo Oilan ehdotuksen. Tästä aiheutuneet muutokset toteutetaan virkatyönä. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna ja varajäsen Rainer Lahti ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 69 1 päätti, että kaavamääräysten 1 kohta: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. muutetaan kuulumaan seuraavasti: Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. 2 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Laurinlahden valmisteluaineistosta, alue , 3 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laurinlahti-Larsvik asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6919, joka käsittää asuinkerrostalojen korttelialueen ja lähivirkistysalueen korttelissa 34108, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue , 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Risto Nevanlinna ja varajäsen Rainer Lahti ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen ja toimittivat lähettämässään sähköpostissa eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Allekirjoittaneet eivät voi hyväksyä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa tehtyä muutosta, joka koski kaavamääräyksen 1 :n 1 momenttia. Muutosesitys tuotiin ilman etukäteistietoa varsinaiseen kokoukseen, jolloin jäsenet eivät voineet saada enää valmistelijan arviota muutoksen vaikutuksesta ja asian esittelijä ei osannut tarkemmin perustella pohjaesitystä eikä edes saatu vastausta kuka on asemakaavamuutoksen hakija. Kaavamääräyksen muutos aiheuttaa muutoksia myös muihin asiakirjoihin, teksteihin ja kuviin eli lisätöitä sekä huomattavasti lisäkustannuksia kortteliin rakennettavien autopaikkojen lisääntyessä huomattavasti. Lisäksi emme voi olla varmoja, onko määräysmuutos edes toteuttamiskelpoinen kun aikaisemmin päätetyt peruslähtökohdat ovat edelleen voimassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laurinlahden asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laurinlahti-Larsvik asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6919, 34. kaupunginosassa Espoonlahti, alue ,

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 69 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan sekä 1/3 kuulutuskustannuksista asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Seppo Salo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Käsittelyn kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen ja varajäsen Helena Haapsaaren kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi, koska kyseessä on asemakaavan muutos, jossa rakennusoikeutta ei lisätä verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, niin tämän asemakaavan hyväksymisestä päättää lautakunta. Asia ei siis etene kaupunginhallitukseen. Asemakaavaehdotusta on lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti parannettu merkittävästi verrattuna aiempiin ehdotuksiin. Saatu kuntalaispalaute on edelleen varsin negatiivinen. Laaja valmistelumateriaali ei riittävän ytimekkäästi ja havainnollisesti osoita, mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti palauttaa asian valmisteltavaksi siten, että vielä arvioidaan onko toteutettavissa muutoksia, joilla esitetyn kritiikin perusteella saadaan lisää parannuksia erityisesti kerroskorkeuksiin ja massoitteluun. Samalla valmistellaan asemakaavaprosessin ydinkohtia havainnollistava viitesuunnitelma, jossa havainnollisesti osoitetaan mitä on muutettu ja miten laatutavoitteet varmistetaan. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija, Uudenmaanliitto - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: kaupunkisuunnittelukeskus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 2.mom mukaan sitä pyytäneet

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / / Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien tontille ajon sallimista Satulapolku-nimisen kevyen liikenteen väylän kautta, 43. kaupunginosa Vanttila, (kielteinen päätös) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Harmaajärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 ilmoittaa hakijalle, ettei hakemus anna aihetta asemakaavan muuttamiseen, koska ehdotettu muutos vaarantaa kevyenliikenteen väylän turvallisuuden, 2 kaupunkisuunnittelulautakunnan ( 32) tekemän päätöksen mukaisesti hakijalta peritään 300 euroa kielteisestä päätöksestä. Maksu veloitetaan erillisellä laskulla lautakunnan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Ote ajantasa-asemakaavasta 10 Ortoilmakuva Hakemuksen liite, hakijan valokuvat kohteesta 12 Hakemuksen liite, hakijan esitys kulkuyhteydestä Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään Satulapolku-nimisen kevyen liikenteen väylän muuttamista tontille ajon sallivaksi. Tontille ajo koskisi kahta Satulapolun varren kiinteistöä, Satulamaakarintie 3 ja 5. Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää, että muutokseen ei suostuta, koska tontille ajon salliminen heikentää kevyen liikenteen väylän turvallisuutta. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa turvallisen ja toimivan tontille ajon kevyen liikenteen väylän rinnalla.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 69 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Aloite Kiinteistön omistaja on hakenut jätetyllä asemakaavan muutoshakemuksella Vantinmäki I -asemakaavan muuttamista Satulapolun osalta. Hakemuksessa kaavaa esitetään muutettavaksi siten, että Satulapolku-nimisen kevyen liikenteen väylän kautta sallittaisiin tontille ajo. Kaavamuutoshakemuksessa muutosta perustellaan huoltoliikenteen ja pelastusajoneuvojen sujuvammalla pääsyllä kiinteistöille, mikä parantaisi hakemuksen mukaan kevyen liikenteen kulkemista alueella. Hakemuksessa myös todetaan, että asemakaavan muuttaminen säilyttäisi kiinteistöille toteutetun tilanteen. Lisäperusteluina hakemuksessa mainitaan kokonaistaloudellisuus, kun olemassa olevaa järjestelyä ei tarvitsisi purkaa, sekä pysäköintitarpeen väheneminen Satulamaakarintiellä. Alueen nykytila Vantinmäen alue on pääosin rakennettu ja toteutunut asemakaavan mukaisesti. Satulamaakarintie 3 ja 5 ovat saaneet rakennusluvan yhteydessä luvan väliaikaiseen ajoyhteyteen Satulapolun kevyen liikenteen väylän kautta, ja tämän yhteyden käyttämistä on jatkettu, vaikka varsinaisena tieyhteytenä toimiva Satulamaakarintie on valmistunut.