GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

2 SISÄLLYSLUETTELO : TUTKIMUSTEN TAUSTA SUORITETUT TUTKIMUKSET Kallioperägeologiset tutkimukset.. 1 Maaperägeoloqiset tutkimukset Geofysikaaliset tutkimukset Geokemialliset tutkimukset Syväkairaukset ja malmiarvio LIITTYY LIITTEET

3 1 TUTKIMUSTEN TAUSTA Tutkimusten käynnistäjänä Haapaveden Vesiperällä oli harrastelijamalminetsijä Kari Ahlholmin lokakuussa 1984 GTK:een lähettämä Au- ja As-rikas kallionäyte. Analyysin mukaan näytteen Au-pitoisuus oli 75 g/tn ja As-pitoisuus 14.7 %. Tutkimusten suojaamiseksi alueelle tehtiin aluksi 9 km 2 :n valtausvaraus ja syyskuussa ha:n valtaus nimellä Vesiperä l,kaiv. rek. n:o 3853/1 (liite 1). SUORITETUT TUTKIMUKSET Mineralisoituneen kallion ja sen lähiympäristön mahdollisen malmipotentiaalin selvittämiseksi kohteessa tehtiin vuosien välisenä aikana geologista kartoitusta, maaperägeologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimuksia sekä syväkairauksia kolmen viimeisen vuoden aikana. Tutkimusten yleisjohdosta ovat vastanneet FT Jouko Talvitie ja FL Eljas Ekdahl. Tutkimusten suunnittelusta ja niiden toteuttamisesta kentällä on vastannut FM Esko Sipilä. Allekirjoittaneen tekemä tutkimustyöselostus perustuu E. Sipilän laatimaan osaston sisäiseen raporttiin M 19/2433/-88/1/10. Kallioperägeologiset,tutkimukset Alueen geologinen kartoitus aloitettiin kesällä 1985 ja sitä jatkettiin vielä seuraavana kesänä. Kesien -87 ja -88 aikana tehtiin joitakin tarkistuksia ja revidointia tärkeimmissä kohteissa. Koska alue on varsin soista ja alavaa ei paljastumatiheys ollut riittävä luotettavan geologisen kuvan saamiseksi. Alueelle tehdyt lukuisat tutkimusojat ja -montut, iskuporauksessa saadut kallionappinäytteet sekä syväkairausnäytteet tarkensivat kuitenkin huomattavasti kohteen ja sen lähiympäristön geologista karttakuvaa, jonka on laatinut E. Sipilä useiden eri kartoittajien havaintojen pohjalta (liite 2).

4 2 Maaperägeologiset tutkimukset Maaperägeologiset tutkimukset Vesiperän alueella tehtiin yhteistyönä maaperäosaston malminetsintää palvelevan ryhmän kanssa. Alueelle tehtiin seitsemän kaivinkonemonttua moreenin stratigrafian, geokemian ja raskasfraktion selvittämiseksi. Lähiympäristöön kaivettiin lisäksi 31 monttua. Kaivuutyöt tehtiin kesien aikana. Kesän 1987 monttututkimuksista on laadittu yksityiskohtainen raportti M 51/ /-87/1/10 (K. Kojonen, 1987). Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaaliset mittaukset aloitettiin magneettisella ja sähköisillä menetelmillä joulukussa Myöhemmässä vaiheessa käytettiin myös IP-menetelmää. Kaikkiaan mitattiin useassa eri vaiheesa Vesiperällå ja sen lähiympäristössä 17.5 km 2 :n laajuinen alue. Koska Au-mineralisaatioiden yhteyteen liittyy useimmiten heikko kiisupirote, on IP-mnetelmä selvästi käyttökelpoisin niiden paikantamisessa. Geokemialliset tutkimukset Geokemialliset tutkimukset kohdennettiin välittömästi kalliosta tavatun Au-mineralisaation länsipuolelle. Näytteenotto tehtiin viiden metrin pistevälein linjavälin ollessa 50 metriä. Myöhemmin näytteenottoa laajennttiin em. mineralisaation N-, E- ja metriin.. S-puolelle. Pistevåli vaihteli 5:stå 10:een Kaikkiaan otettiin Vesiperällä ja sen lähiympäristössä iskuporalla näytteitä n. 900:sta pisteestä. Suhteellisen ohuesta moreenipeitteestä johtuen saatiin useista näytteenottopisteistä kallio- tai rapakallionäytteet. Korkeimmat Au-pitoisuudet esiintyvät rapakallionäytteissä, jotka on otettu n. 200 m tutkimukset käynnistäneen Au-pitoisen kallion SSW-puolelta. Korkeimmillaan Au-pitoisuus nousi rapakallionäytteissä 10 ppm:ään.

5 3 Syväkairaukset ja malmiarvio Syväkairauksia tehtiin Vesiperän alueella vuosien välisenä aikana neljässä eri vaiheessa. Yhteensä kairattiin 34 reikää, joista 17 kevyellä kalustolla. Kairausten yhteinen metrimäärä oli m. Kairareikien sijainti on esitetty liitteissä 2 ja 3. Kairausten perusteella Vesiperän Au-mineralisaatio koostuu useasta rinnakkaisesta vyöhykkeestä. Mineralisaatioiden isäntäkivenä on karkearakeinen ofiittinen gabro, josta on kentällä käytetty plagioklaasiporfyriitti-nimitystä. Esiintymän W- ja E-puolella on sedimenttisyntyisiä kiviä, kiilleliusketta ja kvartsi-maasälpäliusketta (liite 2). Kulta näyttää liittyvän hiertovyöhykkeisiin, joihin liittyy vaihtelevassa määrin arseenikiisua sekä vähän myös rauta- ja kuparikiisua. Merkittävimmät Au-pitoisuudet ovat rei isså R307 (5 m/9.4 ppm), R310 (4.5 m/2.2 ppm), R376 (3 m/2.5 ppm, 1.5 m/4.4 ppm), R377 (3 m/1 ppm, 2 m/2-5 ppm) ja R379 (4 m/1.6 ppm, 5 m/2 ppm). Kairasydänten analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Vesiperän Au-esiintymän malmiarvio perustuu yhdeksään kairausprofiiliin. Malmiarvio on laskettu erikseen +50 tason ylä- ja alapuolelle. Cut off-rajana on +50 tason yläpuolella käytetty 0.9 ppm:ää ja alapuolella 1.2 ppm:ää. Lävistyspituuksia, profiilien vaikutuspinta-aloja ja tilavuusalkioita painottamalla on malmiutuneen kiven määräksi saatu +50 tason yläpuolella n tn Au-pitoisuuden ollessa 2.5 ppm ja As-pitoisuuden 0.69 %. +50 tason alapuolella malmia on n tn, jonka Au-pitoisuus on 2.6 ppm ja As-pitoisuus 1.25 %. Koska malmiutuneen kiven määrä ja Au-pitoisuus jäivät alhaisiksi, on Geologian tutkimuskeskus luopunut valtausalueesta Vesiperä 1, kaiv. rek. n:o 3853/1. Kaj Västi geologi

6 LIITELUETTELO: Liite 1. Vesiperän valtausalueen, kaiv. rek. n:o 3853/1, kartta. Liite 2. Vesiperän alueen geologinen kartta. Liite 3. Vesiperän kairausreikien sijainti. Liite 4. Kairasydänten analyysitulokset Vesiperän alueelta.

7 LIITTYY Geologian tutkimuskeskuksessa säilytettävä materiaali: Raportit M 51/ /-87/1/10 Monttututkimukset Haapaveden Vesiperällä, Ängesnevalla ja Veihtinevalla kesäkuussa 1987 (Kari Kojonen). M 19/2433/-88/1/10 Kultatutkimukset Haapaveden Vesiperällä ja sen ympäristössä (Esko Sipilä). Geologiset kartat M 11.7/ C/-88 Geokemialliset kartat M 35.2/ /-88 Magneettiset kartat / C 12,13/-86 Q 22.21/ /-86/1 Q 22.21/ /-86/2 Q 22.21/ /-86/3 Q 22.21/ /-86/4 Q 22.21/ /-86/5 Q 22.21/ /-86/6 Q 22.21/ C/-88/1 Q 22.21/ C/-88/2 Q 22.21/ C/-88/3 Q 22.21/ C/-88/4 Sähköiset kartat Reaalikkomponentti Q / C 06,07,11,12/-86 Q / C 12,13/-86 Q / C 08,09,13,14/-86 Q / C/-88/1 Q / C/-88/2 Q / C/-88/3 Q / C/-88/4 Imaginaarikomponentti Q / C 06,07,11,12/-86 Q / C 12,13/-86 Q / C 08,09,13,14/-86 Q / C/-88/1 Q / C/-88/2 Q / C/-88/3 Q / C/-88/4 1:4000 1:4000 1:4000

8 IP-kartat Q 28.41/ C/-87/1 Q 28.41/ C/-87/2 Q 28.42/ C/-87/1 Q 28.42/ C/-87/2 Syväkairausraportit ja -profiilit M 19/52/2433/-86/R305-R318 M 19/52/2433/-87/R341-R342, R345-R357 M 19/52/2433/-88/R376-R380 Ohuthieet Ku 12047, 12048, 12050, 12051, , 13599, 13829, , Kiilloitetut ohuthieet Ku , , 13841

9

10

11 Liite 3. Vesiperän kairausreikien sijainti X Y Z R305 R306 R307 R308 R309 R310 R311 R312 R313 R314 R315 R316 R317 R318 R341 R342 R345 R346 R347 R348 R349 R350 R351 R352 R353 R354 R355 R356 R357 R376 R377 R378 R379 R

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25