Riistakosteikot sorsatuotannon ja luonnon monimuotoisuuden edistäjinä. Saara Kattainen, Helsingin yliopisto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Riistakosteikot sorsatuotannon ja luonnon monimuotoisuuden edistäjinä. Saara Kattainen, Helsingin yliopisto"

Sakari Jaakkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Riistakosteikot sorsatuotannon ja luonnon monimuotoisuuden edistäjinä Saara Kattainen, Helsingin yliopisto

Lyhyestä virsi kaunis Majava tulee alueelle, kaataa puita ja patoaa puron Veden virtaus hidastuu Vesi nousee kuivalle maalle Veden mukana kulkevat maaainekset ja ravinteet vajoavat altaan pohjalle

2 Lyhyestä virsi kaunis Majava tulee alueelle, kaataa puita ja patoaa puron Veden virtaus hidastuu Vesi nousee kuivalle maalle Veden mukana kulkevat maaainekset ja ravinteet vajoavat altaan pohjalle Virtaavan veden lajit vaihtavat paikkaa/kuolevat, seisovan veden lajit hyötyvät Kasvit tuhoutuvat ja puut kuolevat muutaman vuoden sisällä Hajoava orgaaninen aines luo pohjan ravintoketjulle, useat lajit hyötyvät (Nummi 1989, Clifford ym. 1993, Collen&Gibson 2001, Danell&Sjöberg 1979, Johnston&Naiman 1990, McDowell&Naiman 1986)

lajit hyötyvät Kasvit tuhoutuvat ja puut kuolevat muutaman vuoden sisällä Hajoava orgaaninen aines luo pohjan ravintoketjulle,

3 (Nummi&Kattainen 2006)

4 Ja siitä se ajatus sitten lähti Kuva majavasta tulvikosta sorsaporukasta Kuva ihmisestä tulvikosta/padosta Iso kysymysmerkki

5 11 Metsähallituksen rakentamaa erilaista riistakosteikkoa Kosteikoilta on kartoitettu vesilinnusto, Vesiselkärangattomat kasvillisuus lepakot Vesinäytteet (kalat) Tutkimuskosteikot

6 Tuloksia

7 Selkärangattomat Tutkimuskoteikot

9 Sorsien menestystä Valtaosa tutkimuskosteikoista oli erinomaisia lintupaikkoja! Taveja, telkkiä ja sinisorsia Lisäksi haapanoita, heinätaveja, tukka- ja lapasotkia sekä jouhisorsia

10 Sorsat Sorsat suosivat selkeästi toisia kosteikkoja enemmän kuin toisia. Tavi oli yleisin sorsa, mutta telkkiäkin esiintyi usein. Parhaimpia sorsakosteikkoja olivat Saarikko, Kirstinkorpi, Orastinsuo.

11 Poikastuotanto Suurimmat poikuetiheydet keskimäärin 3,5 poikuetta rantakilometriä kohden. Huomioitu vain telkkä-, tavi- ja sinisorsapoikueet Ahkerimmin poikueita tuottivat telkät ja tavit

12 Poikastuotanto Eri kosteikoilla oli hyvin erilaiset poikuetuotannot. Saarikko, Kirstinkorpi ja Kamulanpuro tuottivat poikueita parhaimmin.

13 Vertailu muihin kosteikkoihin Poikuetiheys (poikuetta/rantaviivakm) kolmella tuottoisimmista tutkimuskosteikoista verrattuna tulvattomiin metsäjärviin (Evon tutkimusaineisto)

14 Suosiota parhaimmin selittävä tekijä Kuvassa käytetty kaikkien kosteikkojen aineistot

15 Luonnonhoidollisuus Kosteikoilla tavattiin yleisesti myös Metsävikloja Valkovikloja, rantasipejä, taivaanvuohia sekä liroja Muista linnuista kosteikoilla esiintyi mm. uivelo, laulujoutsen, mustaviklo, tyllejä, pääskyjä, västäräkkejä, muuttohaukka sekä lokkeja ja tiiroja Vesilintujen lisäksi lepakot, varsinkin pohjanlepakko, suosivat tulvikoita Myös harvinaisia isolepakoita Runsaasti sammakoita ja vesiliskoja sekä kosteikoiden ympäristössä matelijoita

uivelo, laulujoutsen, mustaviklo, tyllejä, pääskyjä, västäräkkejä, muuttohaukka sekä lokkeja ja tiiroja

16 Ravinteiden pidättyvyys Ravinteet pidättyivät ja kosteikot rehevöityivät Kiintoaine, nitriittija nitraattityppi, fosfori, humus ja rauta jäivät kosteikkoon, eivätkä siten huuhtoutuneet eteenpäin Poikkeus: ammoniumtyppi

nitraattityppi, fosfori, humus ja rauta jäivät

17 Kaikkien REAH-kosteikkojen yhteenlaskettu pidättyvyys vuosittain tarkkailtuna.

18 Toimivan kosteikon ABC Selkärangatontuotanto Kosteikkojen rakenne Riittävä suoja Tulvikoiden sijainti ja ympäristö Useita (erilaisia) kosteikkoja lähekkäin Kasvillisuus (haapanat, sinisorsat) Kalojen pyynti Maisemointi kelluvia tukkeja rahkasammallauttoja saarekkeita

(erilaisia) kosteikkoja lähekkäin Kasvillisuus (haapanat,

19 K i i t o s

20 Lähteitä Nummi, P., Elmberg, J., Pöysä, H., Gunnarson, G. & Sjöberg, K. 2005: Varhaiset tavipoikueet asuttavat suotuisimmat laikut ja menestyvät parhaiten (Breeding success of teals Anas crecca varies for different lakes). Suomen Riista 51: Kadlec R & Knight R (1996) Treatment wetlands. New York. CRC Press LLC. 893 s. Clifford, H. F, Wiley, G. M. & Casey, R. J. 1993: Macroinvertebrates of a beaver-altered boreal stream in Alberta, Canada, with special reference to the fauna of dams. Can. J. Zool. 71: Collen, P. & Gibson, R. J. 2001: The general ecology of beavers (Castor spp.) as related to their influence on stream ecosystems and riparian habitats, and the subsequent effects on fish - a review. Rev. Fish Biol.and Fisheries 10: Danell, K. & Sjöberg, K. 1979: Abundance and productivity of ducks in boreal lakes in northern Sweden. Ann. Zool. Fennici 16: Johnston, C. A., Naiman, R. J. 1990a: Aquatic Patch Creation in Relation to Beaver Population Trends. Ecology 71: Kattainen S Pesintä vaihtelevissa ympäristöissä: Metsäviklo (Tringa ochropus) Evon allikoilla, majavakosteikoilla ja muilla järvillä. 51 s. (Pro Gradu) McDowell, D. M. & Naiman, R. J. 1986: Structure and function of a benthic invertebrate stream community as influenced by beaver (Castor canadensis). Oecologia 68: Nummi, P. 1989: Simulated effects of the beaver on vegetation, invertebrates and ducks. Ann. Zool.Fennici 26: Nummi, P. 1987: Majavamalli vesilintujen elinympäristön hoidossa (Summary: A beaver model for waterfowl management). Suomen Riista 34: Rosell, F., Bozser, O., Collen, P. & Parker, H. 2005: Ecological impact of beavers Castor fiber and Castor canadensis and their ability to modify ecosystems. Mammal Rev. 35:

Kadlec R & Knight R (1996) Treatment wetlands. New York. CRC Press LLC. 893 s. Clifford, H. F, Wiley, G. M. & Casey, R. J.

Samankaltaiset tiedostot

Majavan avainlajivaikutukset eläimistöön

Suomen Riista 52: 31 43 (2006) Majavan avainlajivaikutukset eläimistöön Petri Nummi & Saara Kattainen Photo Esa Pienmunne Majavia on monesti pidetty vahinkoeläiminä kun ne haittaavat tulvillaan metsätaloutta.