Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo LAULUJOUTSEN, MENESTYJÄ

Transkriptio

1 Jukka Kauppinen Kuopion luonnontieteellinen museo LAULUJOUTSEN, MENESTYJÄ Paluu, uusiaympäristöjä

2 Karjalaisille pyhä lintu

3 1900 luvun alussa harvinainen sisämaan saloseudun pesijä

4 1960 luvulta pesimistietoja harvakseltaan Järvi Suomesta ja muualta sisämaasta Ehdotus: palautetaan istutuksin Itä Suomen kaupunkeihin (Kokko 1963) Laji palasi omin neuvoin Etelä Savoon 1963: Pieksämäen maalaiskunnassa syntyi kolme poikasta Linnuista on pidetty museolla luentoja ja kuultu radioesitelmiä ääninäyttein. Lehtori Kurt H. Enwaldilla oli sankka kuulijakunta kaikki eivät iämahtuneet museolla lainkaan sisään. Lehtori Enwald pitämässä lintukurssia museolla toukokuussa Kuva: Kuopion luonnontieteellinen lli museo.

5 Järvi Suomessa alkoi saada sillanpääasemaa 1960 luvulla, uusia elinympäristöjä Levittäytynyt monesta suunnasta, pääasiassa pohjoisesta ja koillisesta (Kainuu, Pohjois Karjala) sekä lännestä (Suomenselkä); lisäksi Etelä Savossa oma saareke Haapanen ym. (1973a): Pohjois Karjala, Kainuu ja Suomenselkä yht. nelisenkymmentä pesimispaikkaa; lisäksi Pohjois Savon reunamilla muutama paikka

6 Kannan arvioita, esimerkkinä seuranta Pohjois Savossa, pesintöjä (Kauppinen 1999, 2006): 1970 luvun alussa luvun lopussa n luvun puolivälissä n Leviäminen kesti parikymmentä vuotta Laulujoutsenen tunnetut pesimäpaikat (512) Pohjois Savossa kunnittain (Kauppinen 1999, Kauppinen & Tuomainen 1986). Vuonna 2004 koko maassa vähint pesivää paria, vuonna 2006 noin 5600 paria?, vuonna 2010 vähint paria?, vuonna 2020 noin paria (Lehtiniemi 2006) Vuonna noin 1500 paria noin 6000 paria (UHEKS/Valkama) Kasvunopeus yleensä % (30%) Suomen laulujoutsenkannan alueelliset minimikannanarviot (paria) ja inventointiteho (a d), joka perustuu yhdistysten laulujoutsenvastaavien arvioon siitä kuinka hyvin alueen joutsenkanta selvitettiin vuonna a = kattava, b = hyvä, c = tyydyttävä, d = heikko (Lehtiniemi 2006)

7 Munapesueiden kokojakautuma Pohjois Savossa 1980 luvulta alkaen ja (Kauppinen 2006, julkaisematon). Pesiä Munia Munia/ pesä Yhteensä Munia 3 8, eniten kuutta ja viittä munaa Aineisto valtaosin runsaskasvustoisilta lintuvesiltä, tiettävästi tuottoisimmilta elinympäristöiltä Vertailuaineisto: Etelä Suomi, vanha aineisto: 4.7 (Haapanen 1973b) Pohjois Savo, vanha aineisto: 3.7 (Haapanen 1973b) Pohjois Pohjanmaa, rehevät järvet 4.9 ja 5.1, suot ja karut järvet: 4.0 ja 4.3 (Ohtonen 1992, Ohtonen & Huhtala 1991, Knudsen 1999) Munamäärä lisääntymismenestyksen kulmakivi

8 Laulujoutsenpoikueiden kesäinen kokojakautuma Pohjois Savossa Aineisto 205 poikuetta (Kauppinen 2006, julkaisematon). Poikasten Poikueita % Kaikista määrä poikueista Eniten viiden jälkeläisenperheitä perheitä, sitten neljänjakolmenja

9 Joutsenpoikueiden kokojakautuma ja keskimääräinen koko onnistunutta pesintää kohti Pohjois Savossa eri kuukausina. Poikasmäärä Poikueita Poikasia Poikueen poikuetta kohti keskikoko Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä

10 JÄRVIKOHTAINEN SEURANTA, POIKUEEN MENESTYMINEN SAMAN KESÄN KULUESSA (Kauppinen 2006) 53 poikuetta poikueen keskikoko pieneni kesäkuusta kohti lentokykyisen ikää vajaan yhden poikasen verran: Kesäkuu 4.8 Heinäkuu 4.5 Elokuu 4.4 Syyskuu 4.0 Savo, vanha aineisto i (19 pesintää tää ): keskikoko kik k poikasta (Haapanen ym. 1973a,b) Vertailuaineisto i i Haapanen ym. 1973b: Pohjois Suomi, vanha aineisto: tappio vajaa yksi poikanen kesäkuusta (3.2) syyskuuhun (2.5) Etelä Suomi, vanha aineisto: tappio vajaa puoli poikasta kesäkuusta (3.6) syyskuuhun (3.2)

11 HYVÄT POIKASTUOTTAJAT, MENESTYKSEN VIITOITTAJAT (Kauppinen 2006): Hyviä poikastuottajia (5, 6 ja 7 jälkeläistä tuottaneita) 44 % kaikista onnistuneista pesijöistä Alle neljän poikasen perheitä kolmasosa kaikista Ensipesijät näyttävät olevan muita huonompia poikasten tuottajia Erilaista munaluvun ja poikastuoton sarjallisuutta eri yksilöiden välillä: vaihteleva 3 6, 4 5, 5 7, 6 7, 6 8 Menestystä, Juankoski 2010, kuvaaja Jyrki Vornanen Munalukusarjoja j Pt ( ): 8, 6, 8, 8, 8, 6, 7, 6 munaa (keskiarvo 7.1) Ks ( ): 6, 6, 7 munaa ja : 4, 5, 4, 5, 4, 5 munaa Kuoriutuneita poikasia: p Kr ( ): 4, 5, 5, 6 sekä 4, 7, 7, 6, 6 Lv : 3, 4, 5, 6

12 MENESTYMISEN AVAIMIA Etelään leviäminen ja hakeutuminen suotuisaan elinympäristöön tuottoisille järvikosteikoille, joilla poikastuotto hyvä ja poikaskuolleisuus pieni Uusia elinympäristöjä ja paikkoja käyttöön: soilta reheville ja matalille lintuvesille, sitten reittivesien lahdelmiin ja saariin sekä pikkujärville Metsä ja suorantaisia sarakortejärviä riitti Pohjois Savossa runsaalle sadalle parille ja niiden asutus kesti parikymmentä vuotta. Aluksi rehevät, ns. miksotrofiset t järvet (Kauppinen 1973): matalia (syvyys m), korte ja sarakasvillisuus, ruskeavetisiä, melko happamia Pesiminen on onnistunut hyvin Pesiminen on onnistunut hyvin myös viljelyseutujen ruovikkoisilla järvillä

13 Sopeutuminen S t i ja sietokyky itkk ihmistä i ja muita lajitovereita kohtaan (reviirit joskus vain muutamia kymmeniä hehtaareja: järven pinta ala 250 ha, 4 5 pesivää paria; lisäksi jopa sadan yksilön pesimättömien joukko) Sulavesikausi riittävän pitkä poikasten Sulavesikausi riittävän pitkä poikasten vuorokauden kehitysjaksolle

14 Kirjallisuutta: Haapanen, A. 1987: Suomen laulujoutsenkanta. Lintumies 22: Haapanen, A. 1991: Whooper swan Cygnus c. cygnus population dynamics in Finland. Wildfowl. Supp. 1: Haapanen, A., Helminen, M & Suomalainen, H. K. 1973a: Savon joutsenkanta kymmenvuotias. Savon Luonto 5: Haapanen, A., Helminen, M. & Suomalainen, H. K. 1973b: Population growth and breeding biology of the Whooper Swan, Cygnus c. cygnus, in Finland in Finnish Game Res. 33: Haapanen, A., Helminen, M. & Suomalainen, H. K. 1977: The summer behaviour and habitat use of the Whooper Swan, Cygnus c. Cygnus. Finnish Game Res. 36: Kauppinen, J. 1993: Densities and habitat distribution ofbreeding waterfowl in boreal lakes in Finland. Finnish Game Res. 48: Kauppinen, J. 1999: Laulujoutsen. Kirjassa Kuopion ja Pohjois Savon linnusto (toim. Ruokolainen, K. & Kauppinen, J.), Kauppinen, J. 2004: Yhdessäoloa, liikkumista Joutsenperheen vaihtoehdot. Siivekäs 25: Kauppinen, 2006: Laulujoutsenen voittokulku. Siivekäs 26:

15 Kauppinen, J. & Tuomainen, J. 1986: Laulujoutsenen leviämishistoria, esiintyminen ja elinympäristö Pohjois Savossa. Siivekäs 7: Kauppinen, J. & Väänänen, V. M. 1999: Factors affecting changes in waterfowl populations in eutrophic wetlands in the Finnish lake district. Wildl. Biol. 5: Knudsen, H. L. 1999: Breeding success and growth of cygnets of the Whooper Swan (Cygnus cygnus) ) in relation lti to hbitt habitat. Speciale rapport, Åh Århus Unversitet, t Biologisk i Institut, t Afdeling for Zoologi. Kokko, Y. 1950: Laulujoutsen. WSOY. Porvoo. Kokko, Y. 1954: Ne tulevat takaisin. WSOY. Porvoo. Lehtiniemi, T. 2006: Ne tulivat takaisin. Linnut 41 (3): Ohtonen, A. 1992: Laulujoutsenkantojen elpymisestä. Suomen Riista 38: Ohtonen, A. 1988: Pohjois Pohjanmaan joutsenkannan kehitys. Aureola 13: Ohtonen, A. & Huhtala, K. 1991: Whooper swan Cygnus cygnus egg production in different nesting habitats in Finland. Wildfowl. Suppl. 1: Pöysä, H. & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl communities by the whooper swan: vacant niches available. Ecography 23: Suomalainen, E. W. 1908: Kallaveden seudun linnusto. Topografinen tutkielma. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 31(5): Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. Kuvalähteitä (Kuopion luonnontieteellisen museon lisäksi): Haikolan hautamuistomerkki Vienan Karjalasta (Kauppinen 2010), MttiK Matti Karppasen piirroksia, i Jyrki kivornasen poikuekuva k

16