Sisällysluettelo JOHDANTO NAISET JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT...6

Transkriptio

1 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Sisällysluettelo JOHDANTO NAISET JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT Esteet, joita naisilla on vastuullisiin tehtäviin pyrittäessä : Esteet suurissa yrityksissä [QA9.3] : Esteet julkishallinnon johtotasoilla [QA9.2] : Esteet poliittisissa puolueissa [QA9.1] : Esteet pk-yrityksissä [QA9.4] : Esteet yhteisön järjestöissä [QA9.5] Toimenpiteet, joilla varmistetaan naisten pääsy vastuullisiin tehtäviin yrityksissä ja julkishallinnon johtotasoilla [QA10] Syyt naisten aliedustukselle politiikassa [QA11] Ratkaisut, joilla lisättäisiin naisten edustusta politiikassa [QA12] Syyt äänestämättä jättämiselle vaaleissa [QA13] MIESTEN JA NAISTEN EPÄTASA-ARVO Syyt naisten epävarmaan tilanteeseen Euroopan unionissa [QA8] Ratkaisut palkkaeron pienentämiseksi [QA1] Ratkaisut yksityis- ja työelämän sovittamiseksi yhteen [QA7] ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA Äitiysvapaan kielteinen vaikutus naisten työuriin [QA2] Ehdotus 20 viikon täysipalkkaisesta äitiysvapaasta kaikissa jäsenvaltioissa [QA3] Suosituin ratkaisu äitiysvapaaksi [QA4] Suosituin ratkaisu isyysvapaaseen [QA5 ja QA6] NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Kaikkiin 27 jäsenvaltioon laajennetut lähestymiskiellot [QA14] Ratkaisut naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi [QA15] PÄÄTELMÄ LIITTEET Tekninen huomautus Kyselylomake Taulukot - 1 -

2 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI JOHDANTO Euroopan talousyhteisön perustamisesta lähtien eri perussopimuksissa on jatkuvasti asetettu naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaate Euroopan unionin tavoitteiden ja painopistealojen ytimeen. 1 Jo vuonna 1957 Rooman sopimuksessa taattiin periaate, jonka nojalla naisten pitäisi saada sama palkka samasta työstä. Myöhemmin vuonna 1997 Amsterdamin sopimuksessa sukupuolten tasa-arvosta tehtiin tavoite ja yhteisön perusperiaate ja säädettiin siten syrjinnän kaikkien muotojen torjunnasta ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja kohtelun edistämisestä työllisyys- ja työasioissa. Vuodesta 2009 alkaen Lissabonin sopimuksella on vahvistettu sukupuolten tasa-arvon periaatetta sisällyttämällä se Euroopan unionin arvoihin ja tavoitteisiin. Huolimatta siitä, että naiset suorittivat vuoteen 2008 mennessä miltei 60 prosenttia EU:n yliopistotutkinnoista, naisten osuus työmarkkinoilla olevista ihmisistä on tällä hetkellä vain 45 prosenttia ja he ansaitsevat keskimäärin 17 prosenttia miehiä vähemmän. Naisista 17 prosenttia myös elää epävarmoissa olosuhteissa. Lisäksi prosenttia heistä joutuu päivittäin perheväkivallan uhriksi. Euroopan parlamentti pyysi tämän perusteella ja kansainvälisen naisten päivän 100-vuotisjuhlan (vietettiin 8. maaliskuuta 2011) kunniaksi TNS Opinion & Social -verkostoa tekemään Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa Eurobarometri-tutkimuksen, jolla selvitettäisiin kaikkien eurooppalaisten näkemykset eri tavoista torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää Euroopan unionissa. Tämä raportti jaetaan neljään pääosaan seuraavasti jäsenneltynä: - Se aloitetaan selvittämällä esteitä, joita naiset kohtaavat pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin työpaikalla, politiikassa tai yhteisön järjestöissä. Sitä varten analysoidaan heidän asemaansa päätöksentekoprosessissa. - Sen jälkeen käsitellään syitä, joilla voidaan selittää naisten kokemaa epävarmuutta, ja sitä, minkälaista epätasa-arvoa he toisinaan kohtaavat työpaikalla. - Sen jälkeen yritetään antaa käsitys eurooppalaisten naisten ja miesten kokemuksista ja odotuksista äitiys- ja isyysvapaasta. - Lopuksi analysoidaan mahdollisia tapoja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Euroopan parlamentin viestinnän pääosasto tilasi tämän Eurobarometri-tutkimuksen

3 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Sen toteutti TNS Opinion & Social -verkosto 9. helmikuuta ja 6. maaliskuuta 2011 välisenä aikana juuri muutama päivä ennen 8. maaliskuuta vietettävää kansainvälistä naisten päivää. TNS Opinion & Social -verkoston haastattelijat haastattelivat henkilökohtaisesti noin :ää vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista (haastattelijat esittivät kysymykset haastateltavien kotona). Menetelmänä käytettiin Euroopan parlamentin viestinnän pääosaston (yleisen mielipiteen seurantayksikön) standardoiduissa Eurobarometri-tutkimuksissa käyttämää menetelmää. TNS Opinion & Social -verkoston tutkimuslaitosten tekemiä haastatteluja koskevat tekniset tiedot ovat tämän raportin liitteenä. Liitteessä määritellään haastatteluissa käytetty menetelmä ja luottamusvälit. Tutkimus kattaa 27 jäsenvaltiota ja on osa EB tutkimusta. Se koostuu uusista kysymyksistä. Yleisanalyysi ja sosiodemografiset analyysit perustuvat 27 jäsenvaltion EU:ssa kerättyihin tuloksiin eli 27 jäsenvaltion tuloksien keskiarvoon. Keskiarvoa on painotettu siten, että se kuvastaa kunkin jäsenvaltion tosiasiallista asukasmäärää. Lyhyesti tarkastellaan myös sitä, miten vastaukset vaihtelevat vastaajiin liittyvien sosiodemografisten ominaisuuksien (sukupuoli, ikä ja niin edelleen) sekä muiden sellaisten indikaattoreiden mukaan, jotka koskevat esimerkiksi heidän näkemystään Euroopan unionista ja poliittista kantaansa. Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksia koskeva Internet-sivu on osoitteessa: Kiitämme kaikkia vastaajia, jotka osallistuivat tutkimukseen kaikkialla Euroopan unionissa. Tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa ilman heidän aktiivista osallisuuttaan

4 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tulosten avulla voidaan saada parempi käsitys siitä, miten EU:n yleisessä mielipiteessä suhtaudutaan syrjintään, jota naiset saattavat Euroopan unionissa kohdata: - Eurooppalaisten enemmistö katsoo, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuulliseen tehtäviin suurissa yrityksissä (76 %), julkishallinnon johtotasoilla (70 %), poliittisissa puolueissa (69 %), pk-yrityksissä (59 %) tai yhteisön järjestöissä (49 %). - Eurooppalaiset näyttävät kuitenkin suosivan pakkokeinojen sijaan kannustimia, joilla varmistetaan naisten pääsy vastuullisiin tehtäviin yrityksissä ja julkishallinnon johtotasoilla. o Neljä kymmenestä (44 %) vastaajasta haluaisi siten, että yrityksiä ja julkisia viranomaisia kannustettaisiin ryhtymään toimenpiteisiin naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi. - Eurooppalaiset katsovat, että naisten aliedustukseen politiikassa on monia syitä: o Ensinnäkin (35 %) siksi, että poliittista maailmaan hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä. o Toiseksi (21 %) sinnikkäiden stereotypioiden vuoksi. - Eurooppalaisten mielestä naisten aiempaa parempi poliittinen edustus voitaisiin saada aikaan koulutuksen avulla mutta myös aktiivisemmilla toimenpiteillä, kuten kiintiöiden määräämisellä: o Koulutus- ja tukitoimenpiteiden käyttöönotto naisten kannustamiseksi osallistumaan poliittiseen elämään oli useimmin mainittu ratkaisu (30 %). o Neljäsosa vastaajista (25 %) valitsi poliittisten puolueiden laatimien ehdokaslistojen yhdenvertaisuuden kaikissa vaaleissa. o Alle viidesosa vastaajista (19 %) kannattaisi kiintiöiden määräämistä lain nojalla vaaleissa

5 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI - Kolme tärkeintä mainittua syytä osallistumisen puutteeseen Euroopan parlamentin vaaleissa ovat seuraavat: eurooppalaiset eivät luota poliittisiin edustajiinsa, he katsovat, että heille tiedotetaan huonosti EU:n asioista, ja he tuntevat, että heidän äänensä ei muuta mitään. - Eurooppalaiset sanovat, että naisten epävarmuutta voidaan selittää monilla syillä, pääasiassa seuraavilla: epävarma työ itsessään, yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen ja perhesitoumuksista johtuvat tauot työurassa tai osa-aikatyö. - Tehokkain tapa pienentää palkkaeroa olisi edistää naisten ja miesten jakautumista paremmin kaikenlaisiin töihin (29 %). - Tehokkain tapa sovittaa yksityis- ja työelämä paremmin yhteen olisi kodin ulkopuolisen lastenhoidon helpottaminen (37 %). - Miltei kuusi kymmenestä eurooppalaisesta (58 %) on samaa mieltä siitä, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin. Joka tapauksessa 78 prosenttia katsoo, että olisi hyvä ajatus jatkaa täysipalkkaista äitiysvapaata 20 viikkoon koko EU:ssa. - Yli kaksi kolmasosaa (71 %) vastaajista maissa, joissa isyysvapaata ei ole, jäisi kyseiselle vapaalle, jos he olisivat saamassa lapsen ja jos kyseinen vapaa olisi olemassa heidän maassaan. - Naisiin kohdistuvan väkivallan osalta miltei yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) sanoi, että yhdessä jäsenvaltiossa annettujen lähestymiskieltojen pitäisi olla voimassa kaikissa 27 jäsenvaltiossa. - Naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi eurooppalaiset kannattavat seuraavia toimenpiteitä: o Parempi parhaiden käytäntöjen vaihto eri jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten kesken uhrien tuesta (39 %). o EU:n laajuinen maksuton puhelinnumero apua ja neuvontaa etsiville naisille (26 %). o EU:n tiedotuskampanjat kansalaisten valistamiseksi asiasta (19 %)

6 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1. NAISET JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT 1.1 Esteet, joita naisilla on vastuullisiin tehtäviin pyrittäessä Eurooppalaisten enemmistö katsoo, että naiset kohtaavat esteitä työurallaan Vaikka vuonna 2008 naiset suorittivat miltei 60 prosenttia yliopistotutkinnoista Euroopan unionissa, he ovat edelleen vähemmistönä vastuullisissa tehtävissä useimmilla työmaailman aloilla. Tutkituilla viidellä alalla eurooppalaisten enemmistö katsoo, että naiset, joilla on sama pätevyys ja samat kyvyt, kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin. Esteet näyttävät olevan suurimpia suurissa yrityksissä (76 %), ennen julkishallinnon johtotasoja (70 %) ja poliittisissa puolueissa (69 %). Merkittävästi harvemmat vastaajat katsovat, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin pk-yrityksissä (59 %) ja yhteisön järjestöissä (49 %) - 6 -

7 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.1.1: Esteet suurissa yrityksissä [QA9.3] Eurooppalaiset katsovat, että naiset kohtaavat todennäköisimmin huomattavia uraesteitä suuryhtiöissä. Yli kolme neljäsosaa vastaajista (76 %) on tästä samaa mieltä, ja hieman yli kolme kymmenesosaa vastaajista sanoo, että nämä esteet ovat "erittäin huomattavia" (31 %). Vastaajien ehdoton enemmistö on samaa mieltä tästä näkemyksestä 26:ssa EU:n 27 jäsenvaltiosta

8 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Alustava maaryhmäkohtainen analyysi paljastaa eroja EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden 2 ja EU:hun vuonna 2004/2007 liittyneiden jäsenvaltioiden 3 välillä: Ensimmäisen maaryhmän (78 %) ja toisen maaryhmän (66 %) vastaajien välillä on huomattava 12 prosenttiyksikön ero. Haastatellut ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenvaltiossa näyttävät olevan paljon vakuuttuneempia siitä, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin suurissa yrityksissä. Lisäksi euroalueeseen kuuluvien ja euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajien välillä on yhdeksän prosenttiyksikön ero. Ensin mainituista 79 prosenttia mainitsi "huomattavat" esteet verrattuna 70 prosenttiin viimeksi mainituista. Maakohtaiset erot ovat suhteellisen suuria, kun vastauksessa "huomattava" jäsenvaltioiden ero on 40 prosenttiyksikköä. - Vastaajat Ruotsissa (87 %), Saksassa (83 %), Ranskassa (81 %) ja Itävallassa (80 %) kuvaavat todennäköisimmin esteitä "huomattaviksi". - Vähiten vastaajia, jotka kuvaavat näitä esteitä "huomattaviksi", on Latviassa, joka on ainoa maa, jossa näkemykset jakautuvat tasan: 47 prosenttia katsoo, että naiset kohtaavat "huomattavia" esteitä, kun taas 47 prosenttia on päinvastaista mieltä. Vastaajat Romaniassa ja Liettuassa (molemmissa 53 %) ja Virossa (54 %) ovat myös niitä, jotka katsovat epätodennäköisemmin, että nämä esteet ovat huomattavia. 2 Seuraavat valtiot ovat liittyneet EU:hun ennen toukokuuta 2004: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tässä tutkimuksessa niihin viitataan ennen vuotta 2004 liittyneinä valtioina. 3 Valtiot, jotka liittyivät EU:hun toukokuussa 2004 tai tammikuussa 2007, ovat Bulgaria, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro. Tässä tutkimuksessa niihin viitataan vuonna 2004/2007 liittyneinä valtioina

9 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Sosiodemografinen analyysi - Naiset katsovat miehiä todennäköisemmin, että he kohtaavat huomattavia uraesteitä suurissa yrityksissä (78 prosenttia verrattuna 72 prosenttiin miehistä). - Iältään vuotiaat vastaajat ovat myös todennäköisemmin samaa mieltä siitä, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä (78 prosenttia verrattuna 72 prosenttiin vuotiaista). - Yleisesti ylimmät yhteiskunta- ja ammattiryhmät näyttävät olevan todennäköisimmin samaa mieltä tästä näkemyksestä: o o Ikä, johon mennessä vastaajat päättivät opintonsa, on tärkeä tekijä: 79 prosenttia niistä, jotka opiskelivat 19 ikävuoden jälkeen, oli samaa mieltä tästä näkemyksestä verrattuna 72 prosenttiin niistä, jotka lopettivat koulunkäynnin alle 15-vuotiaana. Johtajat (81 %) ja kotona työskentelevät henkilöt (78 %) ovat myös työttömiä (72 %) ja ruumiillisen työn tekijöitä (75 %) todennäköisemmin samaa mieltä tästä näkemyksestä. - Tämä näkemys on myös laajemmalle levinnyt poliittisella kentällä vasemmalle kuuluvien vastaajien joukossa (80 prosenttia verrattuna 76 prosenttiin keskustassa tai oikealla). - Lopuksi, 79 prosenttia niistä vastaajista, jotka katsovat, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin, sanoi, että naisten on vaikeaa päästä vastuullisiin tehtäviin suurissa yrityksissä (verrattuna 71 prosenttiin niistä, joiden mielestä äitiysvapaalla ei ole kielteistä vaikutusta). Näistä eroista huolimatta vastaajien suuri enemmistö kaikissa luokissa katsoo, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin suurissa yrityksissä

10 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA9.3 In 2008, almost 60% of the university degrees in the EU were obtained by women. However, they are still in the minority in responsible positions in most areas of the world of work. Given equal qualifications and skills, do you think that the obstacles facing women in reaching positions of responsibility are very significant, fairly significant, not very significant or not at all significant in each of the following areas? Big companies Total 'Significant' Total 'Not significant' DK EU27 76% 19% 5% Sex Male 72% 23% 5% Female 78% 16% 6% Age % 21% 7% % 21% 4% % 18% 4% % 18% 7% Education (End of) 15-72% 20% 8% % 19% 5% % 18% 3% Still studying 72% 22% 6% Respondent occupation scale Self-employed 76% 20% 4% Managers 81% 17% 2% Other white collars 76% 21% 3% Manual workers 75% 20% 5% House persons 78% 15% 7% Unemployed 72% 22% 6% Retired 74% 18% 8% Students 72% 22% 6% Left-Right scale (1-4) Left 80% 17% 3% (5-6) Centre 76% 19% 5% (7-10) Right 76% 20% 4% Maternity leave has a negative impact Agree 79% 17% 4% Disagree 71% 23% 6%

11 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.1.2: Esteet julkishallinnon johtotasoilla [QA9.2] Seitsemän kymmenestä vastaajasta katsoo, että naiset kohtaavat myös huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin julkishallinnon johtotasoilla. Vastaajien huomattava vähemmistö sanoo jopa, että nämä esteet ovat "erittäin huomattavia" (23 %). Alle neljäsosa vastaajista (24 %) on päinvastaista mieltä ja kuusi prosenttia ei ilmaissut mielipidettään

12 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Ehdoton enemmistö useimpien jäsenvaltioiden (27 jäsenvaltiosta 25) vastaajista katsoo, että naiset kohtaavat huomattava uraesteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin. Tämän mielipiteen vahvuudessa on joitakin eroja, sillä maiden välillä on 35 prosenttiyksikön ero "huomattavan" eri tasoissa. - Vastaajat Kreikassa (81 %), Itävallassa (78 %), Kyproksessa (76 %), Belgiassa ja Italiassa (molemmissa 75 %) ovat ehdottomimpia. - Vastaajat Virossa (50 prosenttia, kun 41 prosenttia on päinvastaista mieltä) ja Liettuassa jakautuvat paljon tasaisemmin (48 prosenttia verrattuna 42 prosenttiin). - Ainoastaan Latviassa vastaajien suhteellinen vähemmistö on samaa mieltä tästä näkemyksestä (46 prosenttia verrattuna 48 prosenttiin, jotka eivät katso, että nämä esteet ovat huomattavia). Sosiodemografinen analyysi Tulosten sosiodemografinen analyysi paljastaa tiettyjä eroja vastaajaluokkien välillä: - Naiset katsovat miehiä todennäköisemmin (73 prosenttia verrattuna 66 prosenttiin), että he kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin julkishallinnon johtotasoilla. - Näin katsoo myös 75 prosenttia kotona työskentelevistä henkilöistä (verrattuna 68 prosenttiin sekä johtajista että eläkkeellä olevista vastaajista). - Lopuksi, 73 prosenttia niistä vastaajista, jotka katsovat, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin, katsoi myös, että naiset kohtaavat huomattavia ongelmia julkishallinnon johtotasoilla (verrattuna 66 prosenttiin niistä, joiden mielestä äitiysvapaalla ei ole kielteistä vaikutusta)

13 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA9.2 In 2008, almost 60% of the university degrees in the EU were obtained by women. However, they are still in the minority in responsible positions in most areas of the world of work. Given equal qualifications and skills, do you think that the obstacles facing women in reaching positions of responsibility are very significant, fairly significant, not very significant or not at all significant in each of the following areas? Senior levels of public administration Total 'Significant' Total 'Not significant' DK EU27 70% 24% 6% Sex Male 66% 28% 6% Female 73% 20% 7% Respondent occupation scale Self-employed 73% 23% 4% Managers 68% 29% 3% Other white collars 70% 26% 4% Manual workers 71% 24% 5% House persons 75% 18% 7% Unemployed 69% 24% 7% Retired 68% 24% 8% Students 66% 24% 10% Left-Right scale (1-4) Left 72% 24% 4% (5-6) Centre 71% 24% 5% (7-10) Right 68% 27% 5% Maternity leave has a negative impact Agree 73% 22% 5% Disagree 66% 28% 6%

14 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.1.3: Esteet poliittisissa puolueissa [QA9.1] Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (69 prosenttia) sanoi, että nämä esteet ovat huomattavia poliittisissa puolueissa. Esteitä kuvasi "erittäin huomattaviksi" 23 prosenttia, kun taas neljäsosa (25 %) oli päinvastaista mieltä ja kuusi prosenttia ei ilmaissut mielipidettään

15 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Tästä asiasta ollaan laajasti samaa yksimielisiä. Ehdoton enemmistö vastaajista 27 jäsenvaltiosta 24:ssä on samaa mieltä siitä, että yleisesti naiset kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin. Näiden vaikeuksien olemassaolosta vakuuttuneimpien ja vähiten vakuuttuneiden maiden välillä on kuitenkin 38 prosenttiyksikön ero. - Vähintään kolme neljäsosaa vastaajista jakaa tämän näkemyksen Kyproksessa (82 %), Belgiassa ja Ruotsissa (molemmissa 76 %), Ranskassa ja Kreikassa (molemmissa 75 %). - Sitä vastoin Latviassa ja Liettuassa suhteellinen vähemmistö katsoo, että nämä esteet eivät ole huomattavia (50 prosenttia ja 47 prosenttia jakaa tämän näkemyksen). Mielipiteet jakautuvat kolmannessa Baltian maassa, Virossa, jossa 41 prosenttia vastaajista katsoo, että esteet eivät ole huomattavia, kun taas 48 prosenttia katsoo, että ne ovat huomattavia. Sosiodemografinen analyysi - Sangen odotetusti naiset katsovat miehiä todennäköisemmin, että heidän poliittisissa puolueissa kohtaamansa esteet ovat huomattavia (72 prosenttia naisista verrattuna 65 prosenttiin miehistä). - Se on myös kotona työskentelevien henkilöiden (joista useimmat ovat naisia) 73 prosentin näkemys ja palkansaajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien 71 prosentin mutta johtajista vain 65 prosentin näkemys. - Lopuksi, "huomattavien esteiden" osalta on kuuden prosenttiyksikön ero niiden vastaajien, jotka katsovat, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin (72 %), ja niiden, jotka ovat siitä eri mieltä (66 %), välillä

16 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA9.1 In 2008, almost 60% of the university degrees in the EU were obtained by women. However, they are still in the minority in responsible positions in most areas of the world of work. Given equal qualifications and skills, do you think that the obstacles facing women in reaching positions of responsibility are very significant, fairly significant, not very significant or not at all significant in each of the following areas? Political parties Total 'Significant' Total 'Not significant' Don't know EU27 69% 25% 6% Gender Male 65% 29% 6% Female 72% 22% 6% Respondent occupation scale Self- employed 71% 25% 4% Managers 65% 32% 3% Other white collars 71% 25% 4% Manual workers 70% 25% 5% House persons 73% 18% 9% Unemployed 69% 24% 7% Retired 68% 24% 8% Students 65% 26% 9% Left-Right scale (1-4) Left 71% 25% 4% (5-6) Centre 70% 25% 5% (7-10) Right 67% 28% 5% Self-positioning on the social scale Low (1-4) 68% 24% 8% Medium (5-6) 71% 24% 5% High (7-10) 68% 28% 4% Maternity leave has a negative impact Agree 72% 24% 4% Disagree 66% 28% 6%

17 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.1.4: Esteet pk-yrityksissä [QA9.4] Eurooppalaisten mielestä pk-yritysten ala näyttää olevan hieman muita auliimpi uralla eteenpäin pyrkiville naisille. Vastaajien ehdoton enemmistö (59 %) kuitenkin katsoo edelleen, että naisten on vaikeaa päästä vastuulliseen tehtävään pkyrityksessä, ja 17 prosenttia katsoo, että esteet ovat "erittäin huomattavia". Päinvastaista mieltä on 33 prosenttia, ja kahdeksan prosenttia ei vastannut. Vastaajien enemmistö 27 jäsenvaltiosta 22:ssa katsoo, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä

18 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Suuria yrityksiä vastaavasti näkemykset naisten työurista pk-yrityksissä ovat erilaisia ennen vuotta 2004 liittyneissä ja vuonna 2004/2007 liittyneissä maissa. Ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa 60 prosenttia vastaajista katsoo, että naiset kohtaavat huomattavia vaikeuksia näissä yrityksissä, verrattuna vain 51 prosenttiin vuonna 2004/2007 liittyneissä maissa. Vastaavasti euroalueeseen kuuluvien maiden vastaajien (62 %) ja euroalueen ulkopuolisten maiden vastaajien (53 %) välillä on yhdeksän prosenttiyksikön ero. Maiden väliset erot ovat suhteellisen merkittäviä, sillä vastauksessa "huomattava" jäsenvaltioiden ero on 37 prosenttiyksikköä. - Vastaajat Slovakiassa (69 %), Italiassa ja Tšekin tasavallassa (molemmissa 68 %) ja Belgiassa ja Itävallassa (molemmissa 67 %) katsovat todennäköisimmin, että naiset kohtaavat huomattavia uraesteitä pk-yrityksissä. - Vastaajat ovat epätodennäköisimmin samaa mieltä siitä, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä, Baltian maissa, Liettuassa (32 %), Latviassa ja Virossa (molemmissa 33 %). Se on vähemmistön näkemys myös Sloveniassa (39 %) ja Bulgariassa (43 %), kun taas Unkarissa vastaajat jakautuvat tasan: 47 prosenttia katsoo, että esteet ovat huomattavia, kun taas 46 prosenttia on päinvastaista mieltä. Sosiodemografinen analyysi - Poliittisia puolueita, julkishallinnon johtotasoja ja suuria yrityksiä koskevia tapauksia vastaavasti naiset katsovat miehiä todennäköisemmin, että he kohtaavat uraesteitä pk-yrityksissä. Sukupuolten välillä on tässä kysymyksessä viiden prosenttiyksikön ero: 61 prosenttia naisista mainitsi "huomattavat" esteet verrattuna 56 prosenttiin miehistä. - Näkemys siitä, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä, on laajimmalle levinnyt vuotiaiden ikäryhmään kuuluvilla vastaajilla (62 prosenttia verrattuna 53 prosenttiin vuotiaista). - Se on myös yleisempi kotona työskentelevillä henkilöillä (64 %) ja johtajilla (63 %) kuin työttömillä (56 %), ruumiillisen työn tekijöillä ja eläkkeellä olevilla (molemmissa 58 %)

19 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI - Tässä kysymyksessä oli yhdeksän prosenttiyksikön ero niiden vastaajien, jotka katsovat, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin (63 %), ja niiden, jotka ovat siitä eri mieltä (54 %), välillä. QA9.4 In 2008, almost 60% of the university degrees in the EU were obtained by women. However, they are still in the minority in responsible positions in most areas of the world of work. Given equal qualifications and skills, do you think that the obstacles facing women in reaching positions of responsibility are very significant, fairly significant, not very significant or not at all significant in each of the following areas? SMEs Total 'Significant' Total 'Not significant' DK EU27 59% 33% 8% Sex Male 56% 36% 8% Female 61% 30% 9% Age % 36% 11% % 35% 7% % 31% 7% % 30% 10% Respondent occupation scale Self-employed 60% 35% 5% Managers 63% 33% 4% Other white collars 60% 34% 6% Manual workers 58% 34% 8% House persons 64% 25% 11% Unemployed 56% 35% 9% Retired 58% 31% 11% Students 51% 39% 10% Maternity leave has a negative impact Agree 63% 30% 7% Disagree 54% 37% 9%

20 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.1.5: Esteet yhteisön järjestöissä [QA9.5] Eurooppalaiset katsovat, että naiset kohtaavat "vähiten" uraesteitä yhteisön järjestöissä. Hieman alle puolet vastaajista (49 %) katsoo, että naiset kohtaavat urallaan vaikeuksia (mukaan luettuna 14 prosenttia, jotka mainitsivat erittäin huomattavat esteet), kun taas 42 prosenttia on päinvastaista mieltä. Miltei kymmenesosa vastaajista (9 %) ei ilmaissut kantaansa

21 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Euroopan unionissa on huomattavia eroja. Jäsenvaltioista 13:ssa vastaajien enemmistö katsoo, että naiset kohtaavat huomattavia uraesteitä yhteisön järjestöissä, kun taas 14 muussa jäsenvaltiossa vallitsee päinvastainen näkemys. Tässä kysymyksessä ilmenivät suurimmat erot jäsenvaltioiden välillä, sillä niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden vastaajat ovat eniten ja vähiten vakuuttuneita siitä, että nämä esteet ovat "huomattavia", ero oli 46 prosenttiyksikköä. - Vastaajat Kyproksessa (69 %), Espanjassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kaikissa kolmessa maassa 61 %) katsovat todennäköisimmin, että naiset kohtaavat kyseisiä uraesteitä. - Sitä vastoin vastaajat Virossa (23 %), Liettuassa (25 %) ja Latviassa (28 %) katsovat epätodennäköisimmin, että yhteisön järjestöissä on kyseisiä vaikeuksia. Sosiodemografinen analyysi - Jälleen kerran naiset katsovat miehiä hieman todennäköisemmin, että naiset kohtaavat huomattavia uraesteitä yhteisön järjestöissä (51 prosenttia verrattuna 47 prosenttiin miehistä). - Iältään vuotiaista vastaajista 51 prosenttia (verrattuna 47 prosenttiin vuotiaista) on samaa mieltä. - Vähiten koulutetuissa luokissa katsottiin todennäköisemmin, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä: o o o Koulunkäynnin alle 15-vuotiaana lopettaneiden ja koulutetuimpien vastaajien välillä on huomattava 10 prosenttiyksikön ero. Ensin mainituista 53 prosenttia katsoo, että naiset kohtaavat esteitä pyrkiessään vastuullisiin tehtäviin yhteisön järjestöissä, verrattuna 43 prosenttiin viimeksi mainituista. Vastaavasti kotona työskentelevät henkilöt (56 %) ja työttömät ihmiset (52 %) katsovat, että naiset kohtaavat uraesteitä yhteisön järjestöissä verrattuna 44 prosenttiin johtajista. Niin katsoo myös 50 prosenttia vastaajista, jotka sijoittavat itsensä yhteiskunnallisen asteikon kärkipäähän, verrattuna 46 prosenttiin itsensä häntäpäähän sijoittavista

22 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI - Lopuksi, 52 prosenttia vastaajista, jotka katsovat, että äitiysvapaalla on kielteinen vaikutus naisten työuriin, katsoi myös, että naiset kohtaavat yleisesti huomattavia ongelmia yhteisön järjestöissä (verrattuna 45 prosenttiin niistä, joiden mielestä äitiysvapaalla ei ole kielteistä vaikutusta)

23 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA9.5 In 2008, almost 60% of the university degrees in the EU were obtained by women. However, they are still in the minority in responsible positions in most areas of the world of work. Given equal qualifications and skills, do you think that the obstacles facing women in reaching positions of responsibility are very significant, fairly significant, not very significant or not at all significant in each of the following areas? Community organisations Total 'Significant' Total 'Not significant' DK EU27 49% 42% 9% Sex Male 47% 45% 8% Female 51% 39% 10% Age % 42% 9% % 46% 7% % 42% 7% % 40% 11% Education (End of) 15-53% 34% 13% % 40% 8% % 51% 6% Still studying 47% 44% 9% Respondent occupation scale Self-employed 50% 43% 7% Managers 44% 52% 4% Other white collars 49% 44% 7% Manual workers 50% 42% 8% House persons 56% 31% 13% Unemployed 52% 39% 9% Retired 47% 41% 12% Students 47% 44% 9% Self-positioning on the social staircase Low (1-4) 46% 42% 12% Medium (5-6) 50% 42% 8% High (7-10) 50% 43% 7% Maternity leave has a negative impact Agree 52% 41% 7% Disagree 45% 45% 10%

24 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.2 Toimenpiteet, joilla varmistetaan naisten pääsy vastuullisiin tehtäviin yrityksissä ja julkishallinnon johtotasoilla [QA10] Eurooppalaiset suosivat kannustimia pakkokeinojen sijaan Kuten edellä on nähty, eurooppalaisten enemmistö katsoo, että yrityksissä ja julkishallinnon johtotasoilla ei tällä hetkellä vallitse olosuhteita, jotka mahdollistaisivat naisten pääsyn vastuullisiin tehtäviin. Haasteena onkin nyt edistää tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla naiset voivat edetä urallaan. Vastaajille esitettiin kolme toimenpidettä ja kysyttiin, mikä niistä olisi heidän mielestään tehokkain tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi: kaksi toimenpidettä pohjautui kannustimiin, kun taas kolmas toimenpide oli enemmän pakkokeino. Suhteellinen enemmistö eli neljä kymmenestä vastaajasta (44 %) kannattaa "yritysten ja julkishallinnon kannustamista toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ("hyvien käytäntöjen käytännesäännöt") ja torjutaan stereotypioita". Toiseksi suosituin toimenpide, jonka mainitsi 30 prosenttia vastaajista, oli "koulutus- ja tukitoimenpiteiden edistäminen naisten kannustamiseksi ottamaan enemmän vastuuta yrityksissä ja julkishallinnon johtotasoilla". Kolmannen toimenpiteen, "kiintiöiden säätämisen lain nojalla yritysten johtokuntiin ja muihin päätöksentekoelimiin", mainitsi vain alle viidennes vastaajista (19 %)

25 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Tämän kysymyksen tulokset ovat suhteellisen yhtenäisiä 27 jäsenvaltiossa. Euroalueeseen kuuluvien maiden vastaajien ja muiden välillä on kuitenkin seitsemän prosenttiyksikön ero luonteeltaan eniten pakkokeinon osalta: 21 prosenttia ensin mainituista kannattaisi kiintiöitä johtokuntiin ja muihin päätöksentekoelimiin verrattuna 14 prosenttiin euroalueen ulkopuolisista vastaajista. - Suosituin toimenpide, yritysten ja julkishallintojen kannustaminen toteuttamaan toimenpiteitä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi (44 %), mainittiin useimmin Espanjassa (52 %), Portugalissa (50 %), Sloveniassa (49 %) ja Unkarissa, Romaniassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa (48 %). Yhteensä se sijoittui ensimmäiseksi 21 maassa. Alhaisimmat pisteet saatiin Saksassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa (kaikissa 35 %). - Toinen toimenpide, koulutus- ja tukitoimenpiteiden edistäminen naisten rohkaisemiseksi ottamaan enemmän vastuuta (30 %), sai eniten pisteitä Latviassa (46 %), Virossa (45 %) ja Suomessa (44 %). Se oli useimmin mainittu toimenpide kahdeksassa maassa, ja se oli jaetulla ensimmäisellä sijalla samoin kuin yritysten ja julkishallintojen rohkaiseminen panemaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimenpiteitä Luxemburgissa (molemmilla toimenpiteillä 40 %) ja Ruotsissa (41 %). Se mainittiin kuitenkin harvemmin Italiassa ja Portugalissa (molemmissa 23 %), Romaniassa (26 %), Puolassa ja Espanjassa (molemmissa 28 %). - Kolmannen vaihtoehdon, kiintiöiden säätämisen lain nojalla (19 %), mainitsivat pääasiassa vastaajat Saksassa (28 %), Itävallassa (25 %), Italiassa (23 %) ja Ranskassa (22 %), mutta se mainittiin huomattavasti harvemmin Latviassa (9 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Virossa (molemmissa 11 %) sekä Maltassa ja Liettuassa (molemmissa 12 %)

26 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA10 Which of the following measures do you think would be most effective in ensuring women s access to positions of responsibility in enterprises and high levels of public administration? Encourage enterprises and public administrations to take measures to foster equality between women and men ( code of good practice ) and to fight against stereotypes Encourage training and support measures to encourage women to take more responsibilities in enterprises and at high levels of public administration Impose quotas by law for boards of directors in enterprise and other decision-making bodies EU27 44% 30% 19% BE 45% 34% 17% BG 41% 33% 19% CZ 43% 36% 17% DK 43% 40% 13% DE 35% 30% 28% EE 35% 45% 11% IE 37% 39% 13% EL 46% 31% 20% ES 52% 28% 14% FR 43% 30% 22% IT 48% 23% 23% CY 43% 36% 18% LV 35% 46% 9% LT 35% 39% 12% LU 40% 40% 17% HU 48% 31% 15% MT 39% 40% 12% NL 41% 34% 13% AT 40% 29% 25% PL 44% 28% 16% PT 50% 23% 20% RO 48% 26% 16% SI 49% 29% 14% SK 44% 35% 16% FI 36% 44% 16% SE 41% 41% 16% UK 48% 34% 11% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

27 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Sosiodemografinen analyysi - On kiinnostavaa panna merkille, että naisten ja miesten näkemykset ovat sangen yhteneväisiä tässä kysymyksessä. - Ikämuuttujalla on suhteellisen vähän vaikutusta vastauksiin. Ainoa poikkeus on se, että yli 55-vuotiaat vastaajat kannattavat epätodennäköisemmin (41 prosenttia verrattuna vuotiaiden 44 prosenttiin sekä vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmien 46 prosenttiin) yritysten ja julkishallintojen kannustamista toteuttamaan toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. - Ikä, johon mennessä vastaajat päättivät opintonsa, vaikuttaa näkemyksiin "yritysten ja julkishallintojen kannustamisesta toteuttamaan toimenpiteitä naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi". Eniten koulutetuista vastaajista 46 prosenttia valitsi tämän vaihtoehdon, kun vastaava osuus oli 41 prosenttia koulunkäynnin alle 15-vuotiaana lopettaneilla. - Ammatilla on vain vähäinen vaikutus näihin vastauksiin, mutta on kiinnostavaa panna merkille, että johtajat mainitsevat todennäköisemmin "yritysten ja julkishallintojen kannustamisen toimenpiteiden toteuttamiseen" (48 prosenttia verrattuna eläkeläisten 41 prosenttiin ja kotona työskentelevien henkilöiden 44 prosenttiin), kun taas kotona työskentelevät henkilöt kannattavat hieman todennäköisemmin kiintiöitä johtokunnille (20 prosenttia verrattuna 17 prosenttiin työttömistä ihmisistä). Yleisesti maiden väliset erot ovat huomattavasti selkeämpiä kuin eri sosiodemografisten luokkien väliset erot

28 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA10 Which of the following measures do you think would be most effective in ensuring women s access to positions of responsibility in enterprises and high levels of public administration? Encourage enterprises and public administrations to take measures to foster equality between women and men ( code of good practice ) and to fight against stereotypes Encourage training and support measures to encourage women to take more responsibilities in enterprises and at high levels of public administration Impose quotas by law for boards of directors in enterprise and other decision-making bodies EU27 44% 30% 19% Sex Male 44% 31% 18% Female 44% 29% 20% Age % 31% 18% % 30% 18% % 29% 19% % 31% 19% Education (End of) 15-41% 28% 20% % 30% 18% % 31% 18% Still studying 44% 31% 19% Respondent occupation scale Self-employed 46% 29% 18% Managers 48% 30% 18% Other white collars 47% 29% 19% Manual workers 45% 29% 20% House persons 44% 29% 19% Unemployed 45% 31% 17% Retired 41% 32% 18% Students 44% 31% 19% Left-Right scale (1-4) Left 46% 28% 21% (5-6) Centre 44% 33% 18% (7-10) Right 43% 34% 17%

29 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI 1.3 Syyt naisten aliedustukselle politiikassa [QA11] Kykyjen aliarvostus ja sinnikkäät stereotypiat selittävät politiikassa mukana olevien naisten kohtaamia vaikeuksia Eurooppalaisilta pyydettiin näkemyksiä siitä, miksi naiset ovat aliedustettuina politiikassa. Heitä pyydettiin ensin valitsemaan seitsemän syyn luettelosta tärkein syy. Sitten heitä pyydettiin mainitsemaan muita syitä (halutessaan useita), jotka heidän mielestään vaikuttivat myös tähän aliedustukseen. Useimmin mainittu syy on se, että poliittista maailmaan hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä. Tämän syyn mainitsi yli kolmannes vastaajista (35 %). Toinen syy, jonka mainitsi viidennes vastaajista (21 %), on sinnikkäät stereotypiat. Kolmanneksi useimmin mainittu syy (13 %) on se, että naiset eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta tai eivät aseta tällaista uraa etusijalle

30 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Neljä muuta syytä sai enintään 10 prosenttia: - Se, että toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon lisäämiseksi politiikassa ovat tehottomia (10 %). - Se, että naiset ovat kiinnostuneempia paikallisesta julkisesta elämästä kuin kansallisesta tai eurooppalaisesta julkisesta elämästä (6 %). - Se, että naiset sijoitetaan liian usein epäedullisesti ehdokaslistoilla (6 %). - Ja lopuksi se, että viestimissä kiinnitetään vaalikampanjoiden aikana vähemmän huomiota naisiin kuin miehiin (4 %). Kun otetaan huomioon kaikki vastaukset (kysymys QA11T), eli yhteenlasketut vastaukset, järjestys muuttuu hieman verrattuna ensimmäistä vastausta koskevan kysymyksen tuloksiin. Ensimmäisenä ja toisena mainitut syyt pysyvät samoina: vastaajista 59 prosenttia mainitsi sen, että "poliittista maailmaa hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä" ja vastaajista 40 prosenttia valitsi "sinnikkäät stereotypiat". Kolmanneksi useimmin mainittu vastaus oli kuitenkin nyt se, että "toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi politiikassa ovat tehottomia" (28 %), kun taas se, että "naiset eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta" (26 %), on nyt neljännellä tilalla. Seuraavat vastaukset saivat alle 25 prosenttia: "naiset sijoitetaan liian usein epäedullisesti ehdokaslistoilla" (22 %), "naiset ovat kiinnostuneempia paikallisesta julkisesta elämästä kuin kansallisesta tai eurooppalaisesta julkisesta elämästä" (20 %) ja "viestimissä kiinnitetään vaalikampanjoiden aikana vähemmän huomiota naisiin kuin miehiin" (15 %)

31 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Jäsenvaltioiden väliset erot Jäsenvaltioiden tulosten analyysi paljastaa joitakin voimakkuuseroja mutta vahvistaa, että vastaajien suuren enemmistön mielestä tärkein syy siihen, miksi naiset ovat aliedustettuina politiikassa, on "maailma, jota hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä". Syitä mainittiin seuraavasti: - Vastaajat Kyproksessa (68 %) katsovat todennäköisimmin, että politiikan maailmaa hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä (59 %), sen jälkeen vastaajat Saksassa (67 %), Itävallassa (66 %), Italiassa (65 %) ja Kreikassa (64 %). Vastaajat Tanskassa (42 %), Virossa ja Maltassa (molemmissa 47 %) mainitsevat epätodennäköisimmin tämän syyn. Tämä vastaus oli ensimmäisellä sijalla 26 jäsenvaltiossa (Espanja oli ainoa poikkeus). Ensimmäisenä annetun vastauksen osalta tämä oli ensimmäisenä mainittu syy 27:ssä Euroopan unionin jäsenvaltiossa. - Sinnikkäät stereotypiat (40 %) mainittiin useimmin Espanjassa (57 %), jossa se myös mainittiin ensimmäisenä, Kreikassa (52 %) ja Ruotsissa (50 %) mutta huomattavasti harvemmin Maltassa (21 %) ja Virossa (26 %). - Naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä politiikassa koskeva tehottomuus (28 %) mainittiin useimmin Itävallassa (53 %), Kreikassa (45 %) ja Irlannissa (44 %) ja harvimmin Latviassa (13 %), Luxemburgissa (16 %), Puolassa ja Liettuassa (molemmissa 18 %). - Neljäs syy, "naiset eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta" (26 %), mainittiin useimmin Latviassa (41 %), Slovakiassa (38 %) ja Tšekin tasavallassa (37 %). Se mainittiin harvimmin Ruotsissa (17 %) ja Espanjassa (18 %). - Niiden vastausten analyysi, jotka alle neljännes eurooppalaisista mainitsi, osoittaa, että vastaajat Kyproksessa mainitsevat EU:n keskiarvoa todennäköisemmin seuraavat syyt: Kyproksen vastaajista 37 prosenttia mainitsi syyn "naiset sijoitetaan liian usein epäedullisesti ehdokaslistoilla" verrattuna EU:n keskiarvoon 22 prosenttia, ja Kyproksen vastaajista 30 prosenttia mainitsi syyn "viestimissä kiinnitetään vaalikampanjoiden aikana vähemmän huomiota naisiin kuin miehiin" verrattuna koko EU:n keskiarvoon 15 prosenttia. - Viidennes eurooppalaisista sanoo, että tämän aliedustuksen syynä voi olla se, että "naiset eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta tai eivät

32 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI aseta tällaista uraa etusijalle"; tämä syy mainittiin useimmin Latviassa (41 %)

33 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA11T Reasons why women are under-represented in politics The political world is dominated by men who do not value the skills of women enough The existence of persistent stereotypes The measures to encourage parity between women and men in politics are ineffective Women have little interest in this type of career/ do not give priority to this type of career Women are too often placed in disadvantageous positions on electoral lists Women get more interested in local public life than national and European public life The media pay less attention to women than to men during election campaigns EU27 59% 40% 28% 26% 22% 20% 15% BE 58% 27% 27% 33% 27% 28% 13% BG 55% 39% 29% 29% 25% 18% 15% CZ 54% 41% 26% 37% 25% 27% 18% DK 42% 39% 24% 36% 13% 32% 10% DE 67% 37% 28% 30% 19% 29% 17% EE 47% 26% 18% 35% 22% 26% 15% IE 59% 36% 44% 36% 12% 25% 19% EL 64% 52% 45% 31% 24% 16% 16% ES 55% 57% 28% 18% 24% 11% 19% FR 59% 41% 23% 19% 34% 27% 15% IT 65% 39% 41% 23% 23% 13% 14% CY 68% 49% 29% 35% 37% 28% 30% LV 50% 44% 13% 41% 19% 18% 12% LT 57% 39% 18% 35% 17% 14% 13% LU 54% 27% 16% 36% 23% 24% 11% HU 62% 27% 34% 34% 23% 19% 12% MT 47% 21% 34% 34% 13% 26% 21% NL 50% 36% 20% 36% 17% 18% 10% AT 66% 38% 53% 34% 22% 27% 29% PL 59% 43% 18% 30% 21% 19% 13% PT 59% 28% 30% 34% 17% 17% 13% RO 62% 31% 37% 36% 28% 21% 21% SI 56% 49% 33% 33% 26% 21% 21% SK 52% 38% 28% 38% 18% 27% 16% FI 53% 42% 29% 31% 11% 26% 9% SE 62% 50% 37% 17% 18% 21% 14% UK 51% 38% 22% 22% 15% 16% 13% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

34 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI Sosiodemografinen analyysi Tulosten sosiodemografinen analyysi voi selkeyttää lisää syitä siihen, miksi naiset ovat aliedustettuina politiikassa. Sen vuoksi tutkitaan vastaajien mainitsemia syitä yhteenlaskettuna. - Ensinnäkin naiset ovat miehiä hiukan todennäköisemmin (61 % ja 57 %) sitä mieltä, että politiikan maailman hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi heidän kykyjään. Sitä vastoin naiset sanovat hieman epätodennäköisemmin (25 % ja 28 %), että he eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta ja että he eivät aseta sitä etusijalle. Minkään muun esitetyn syyn osalta naisten ja miesten antamien vastausten välillä ei juuri ole eroja. - Iällä ei ole paljon vaikutusta vastauksiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: yli 55-vuotiaat vastaajat mainitsevat huomattavasti epätodennäköisemmin sinnikkäät stereotypiat (35 prosenttia verrattuna 44 prosenttiin vuotiaista ja vuotiaista). - Myös koulutustaso saa aikaan joitakin eroja, jotka ovat huomattavia vain "sinnikkäiden stereotypioiden" osalta. Tämän syyn mainitsi 46 prosenttia niistä, jotka olivat opiskelleet pisimpään (verrattuna 35 prosenttiin niistä, jotka lopettivat koulunkäynnin alle 15-vuotiaina). Vähemmän painokkaasti, ihmiset, jotka opiskelivat yli 20-vuotiaiksi, katsoivat hieman todennäköisemmin, että sukupuolten tasa-arvon lisäämistä politiikassa koskevat toimenpiteet ovat tehottomia (29 % ja 26 %) ja että naiset eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta tai että he eivät aseta tällaista uraa etusijalle (28 prosenttia verrattuna 24 prosenttiin niistä, jotka opiskelevat vähiten). - Tähän kysymykseen annetut vastaukset näyttävät myös korreloivan ammatin kanssa. Itsenäiset ammatinharjoittajat (47 %) ja johtajat (46 %) mainitsevat todennäköisimmin politiikan sinnikkäät stereotypiat (verrattuna 39 prosenttiin kotona työskentelevistä henkilöistä ja työttömistä ja vain 33 prosenttiin eläkkeellä olevista vastaajista). Itsenäiset ammatinharjoittajat kuitenkin sanovat johtajia epätodennäköisemmin, että naiset ovat kiinnostuneempia paikallisesta julkisesta elämästä kuin kansallisesta ja eurooppalaisesta julkisesta elämästä (16 prosenttia verrattuna johtajien 24 prosenttiin). Näkemys siitä, että viestimissä kiinnitetään vaalikampanjoiden aikana vähemmän huomiota naisiin kuin miehiin, näyttää olevan laajimmin levinnyt kotona työskentelevien henkilöiden keskuudessa (19 prosenttia

35 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI verrattuna johtajien 12 prosenttiin, palkansaajien 13 prosenttiin ja itsenäisten ammatinharjoittajien 15 prosenttiin). - Lopuksi, mitä todennäköisemmin vastaajat katsovat, että naiset kohtaavat "huomattavia" esteitä politiikassa, sitä todennäköisemmin he katsovat, että politiikan maailmaan hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta riittävästi naisten kykyjä (63 % ja 51 %), tai että on sinnikkäitä stereotypioita (44 prosenttia verrattuna 34 prosenttiin niistä, jotka katsovat, että nämä esteet "eivät ole huomattavia"). Sitä vastoin he katsovat epätodennäköisemmin (23 % ja 35 %), että naisten aliedustus politiikassa liittyy siihen, että he eivät ole kovin kiinnostuneita tällaisesta urasta tai että naiset keskittyvät mieluummin paikalliseen julkiseen elämään (19 % ja 25 %)

36 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA11T - Reasons why women are under-represented in politics The political world is dominated by men who do not value the skills of women enough The existence of persistent stereotypes The measures to encourage parity between women and men in politics are ineffective Women have little interest in this type of career/ do not give priority to this type of career Women are too often placed in disadvantageous positions on electoral lists Women get more interested in local public life than national and European public life att EU27 59% 40% 28% 26% 22% 20% Sex Male 57% 40% 28% 28% 21% 21% Female 61% 41% 28% 25% 23% 20% Age % 44% 25% 24% 22% 17% % 44% 29% 28% 20% 19% % 42% 30% 26% 21% 20% % 35% 28% 27% 25% 22% Education (End of) 15-59% 35% 26% 24% 23% 19% % 38% 30% 27% 23% 21% % 46% 29% 28% 22% 21% Still studying 60% 47% 24% 25% 19% 17% Respondent occupation scale Self-employed 60% 47% 32% 26% 22% 16% Managers 59% 46% 30% 27% 19% 24% Other white collars 60% 42% 33% 28% 20% 21% Manual workers 60% 40% 28% 27% 21% 21% House persons 61% 39% 27% 24% 24% 18% Unemployed 58% 39% 29% 26% 23% 16% Retired 57% 33% 26% 27% 24% 22% Students 60% 47% 24% 25% 19% 17% Left-Right scale (1-4) Left 61% 45% 31% 25% 24% 19% (5-6) Centre 61% 39% 28% 27% 22% 22% (7-10) Right 55% 38% 30% 29% 21% 23% Obstacles facing women in political parties Signi-ficant 63% 44% 30% 23% 24% 19% Not signi-ficant 51% 34% 26% 35% 19% 25%

37 Useimmin mainittu vastaus oli koulutus- ja tukitoimien käyttöönotto naisten kannustamiseksi osallistumaan politiikkaan (30 %). Neljäsosa vastaajista (25 %) mainitsi sitten poliittisten puolueiden laatimien ehdokaslistojen yhdenvertaisuuden kaikissa vaaleissa. Alle viidesosa vastaajista (19 %) valitsi kiintiöiden määräämisen lain nojalla vaaleissa. Lopuksi, 17 prosenttia vastaajista kannattaisi taloudellisten kannustimien/seuraamusten järjestelmän käyttöönottoa poliittisille puolueille, jotta ne saataisiin noudattamaan naisten ja miesten välistä tasapainoa

38 elämään", saa laajinta kannatusta euroalueen ulkopuolisissa maissa (36 prosenttia verrattuna 27 prosenttiin euroalueen maissa) ja ennen vuotta 2004 liittyneiden maiden vastaajissa (31 prosenttia verrattuna 26 prosenttiin vuonna 2004/2007 liittyneiden maiden vastaajiin). Vastaajat euroalueen maissa mainitsevat kuitenkin hiukan todennäköisemmin pakottavammat keinot. Ehdokaslistojen tasa-arvon mainitsi 27 prosenttia euroalueen vastaajista (verrattuna 22 prosenttiin euroalueen ulkopuolella); lisäksi kiintiöiden määräämisen mainitsi 20 prosenttia euroalueen vastaajista (verrattuna 16 prosenttiin euroalueen ulkopuolisista vastaajista). Jäsenvaltioiden väliset erot näkyvät joskus suhteellisen hyvin: - Useimmin mainittu vastaus "koulutus- ja tukitoimien käyttöönotto" (30 %), joka on myös eniten kannustimiin perustuva toimenpide, katsotaan tehokkaimmaksi ratkaisuksi 16:ssa 27 jäsenvaltiosta, ensimmäisenä Tanska (53 %), Ruotsi (52 %), Alankomaat ja Malta (molemmissa 50 %), Yhdistynyt kuningaskunta (48 %) ja Luxemburg (47 %), mutta se on huomattavasti epäsuositumpi Portugalissa (15 %), Italiassa (17 %), Itävallassa ja Bulgariassa (molemmissa 19 %). Suurin ero jäsenvaltioiden välillä on siten 38 prosenttiyksikköä Tanskan ja Portugalin välillä. - "Poliittisen puolueiden kaikissa vaaleissa laatimien ehdokaslistojen yhdenvertaisuus" (25 %) katsottiin tehokkaimmaksi ratkaisuksi yhdeksässä maassa. Tätä toimenpidettä tuetaan erityisen vahvasti Bulgariassa (37 %), Kreikassa (35 %), Romaniassa (34 %), Tšekin tasavallassa, Kyproksessa ja Liettuassa (kaikissa 33 %). Vastaajat Irlannissa (10 %), Maltassa (13 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (14 %) mainitsivat tämän toimenpiteen epätodennäköisimmin. Tämän toimenpiteen tehokkuudesta vakuuttuneimpien ja vähiten vakuuttuneiden maiden välillä on 27 prosenttiyksikön ero

39 ne noudattaisivat naisten ja miesten välistä tasapainoa" (17 %), tukivat ensisijaisesta vastaajat Italiassa (25 %), Portugalissa (24 %), Itävallassa ja Tšekin tasavallassa (molemmissa 22 %). Sen mainitsi kuitenkin vain 6 prosenttia vastaajista Alankomaissa ja 7 prosenttia Tanskassa, Kyproksessa, Liettuassa ja Ruotsissa

40 NON EURO 22% 16% 16% 36% PRE % 19% 17% 31% POST-2004/07 27% 20% 18% 26% BE 32% 27% 23% 14% BG 19% 37% 22% 16% CZ 23% 33% 18% 22% DK 53% 25% 9% 7% DE 25% 27% 24% 15% EE 41% 31% 10% 9% IE 43% 10% 15% 21% EL 25% 35% 27% 10% ES 31% 25% 16% 18% FR 29% 28% 17% 19% IT 17% 29% 24% 25% CY 40% 33% 19% 7% LV 40% 28% 13% 8% LT 34% 33% 14% 7% LU 47% 22% 14% 9% HU 25% 27% 23% 19% MT 50% 13% 11% 17% NL 50% 29% 5% 6% AT 19% 24% 30% 22% PL 28% 19% 21% 19% PT 15% 17% 34% 24% RO 23% 34% 16% 18% SI 29% 31% 21% 12% SK 25% 28% 20% 21% FI 44% 20% 13% 18% SE 52% 31% 7% 7% UK 48% 14% 12% 14% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

41 laatimien ehdokaslistojen yhdenvertaisuutta kaikissa vaaleissa. - Koulutustaso ei näytä vaikuttavan vastauksiin lukuun ottamatta useimmin mainittua ratkaisua ("koulutus- ja tukitoimien käyttöönotto naisten kannustamiseksi osallistumaan poliittiseen elämään", 30 %), jonka mainitsivat useimmin eniten koulutetut vastaajat (34 prosenttia verrattuna 25 prosenttiin niistä, jotka lopettivat koulunkäynnin alle 15-vuotiaina). - Vastaavasti ammatti ei juuri aiheuta eroja lukuun ottamatta kohtaa "koulutus- ja tukitoimien käyttöönotto", jota tukevat todennäköisimmin johtajat (36 prosenttia verrattuna 27 prosenttiin itsenäisistä ammatinharjoittajista ja 29 prosenttiin ruumiillisen työn tekijöistä). - Lopuksi vastaajat, jotka katsovat, että naiset kohtaavat huomattavia esteitä poliittisissa puolueissa kannattavat epätodennäköisimmin koulutus- ja tukitoimia naisten kannustamiseksi osallistumaan politiikkaan (29 prosenttia verrattuna 35 prosenttiin niistä, jotka katsovat, että esteet "eivät ole huomattavia"). Sitä vastoin he kannattavat todennäköisemmin pakkokeinoja: 20 prosenttia mainitsi kiintiöiden määräämisen (sen mainitsi vain 16 prosenttia niistä, joiden mielestä esteet eivät ole "huomattavia") ja 27 prosenttia (verrattuna 23 prosenttiin) mainitsi ehdokaslistojen yhdenvertaisuuden

42 Erityis-EUROBAROMETRI NAISIA KOSKEVA ERITYIS-EUROBAROMETRI QA12 According to you, which of the following would be the most effective measure to encourage better politica women? Putting in place training and support measures to encourage women to take part in political life Parity on the electoral lists drawn up by political parties at every election Impose quotas by law during elections Introducing a s incentives/ pe parties to mak balance betw EU27 30% 25% 19% Sex Male 30% 27% 18% Female 30% 24% 19% Education (End of) 15-25% 26% 20% % 25% 19% % 28% 17% Still studying 34% 24% 17% Respondent occupation scale Self-employed 27% 29% 20% Managers 36% 25% 18% Other white collars 29% 28% 19% Manual workers 29% 26% 19% House persons 30% 23% 20% Unemployed 30% 23% 19% Retired 29% 26% 19% Students 34% 24% 17% Obstacles facing women in political parties Significant 29% 27% 20% Not significant 35% 23% 16%

43 QA13 What are the main reasons which would discourage you from voting at next local / national / European elections? (MULTIPLE ANSWERS POSSIBLE) European National Local You have no confidence in local / national / european political representatives 29% 34% 40% 22% You feel ill-informed about the local / national / european issues 12% 16% 19% Your vote has no impact/ voting changes nothing 18% 17% 19% You are not interested in local / national / european politics 12% 14% Your main concerns are not enough taken into account at local / national / european elections 17% 20% 22% 8% Other (SPONTANEOUS) 9% 9% 9% DK 11% 10% Kaikkien vaalien osalta, niin paikallisten ja kansallisten vaalien kuin Euroopan parlamentin vaalienkin osalta, eurooppalaisten tärkein syy äänestämättä jättämiselle on se, että he eivät luota poliittisiin edustajiin. Vastaajista 29 prosenttia sanoi, että he eivät luota poliittisiin edustajiinsa EU:n tasolla, 40 prosenttia ei luota edustajiinsa kansallisella tasolla ja 34 prosenttia alueellisella tasolla. Vastaajat tuntevat siis epäluottamusta todennäköisemmin kansallisia ja paikallisia poliittisia edustajiaan kohtaan kuin EU:n tason edustajiaan kohtaan. Toiseksi

44 Muita syitä, joista jokaisen mainitsi alle 18 prosenttia eurooppalaisista, ovat ne, että politiikka ei kiinnosta heitä ja että he tuntevat, että heille tiedotetaan huonosti paikallisista ja kansallisista asioista. Kohta "äänestäminen on pakollista" koskee vain Kreikkaa, Belgiaa ja Luxemburgissa, kolmea maata, joissa äänestäminen todellakin on pakollista

45 vuonna 2004/2007 liittyneiden maiden välillä. Toiseksi ennen vuotta 2004 liittyneiden maiden (18 %) ja vuonna 2004/2007 liittyneiden maiden (23 %)välillä on viiden prosenttiyksikön ero kahdessa kohdassa: kiinnostuksen puute EU:n politiikkaa kohtaan ja tunne, että äänellä ei ole vaikutusta. Näiden kahden maaryhmän välillä on neljän prosenttiyksikön ero myös vastauksessa "tärkeimpiä huolenaiheitasi ei oteta riittävästi huomioon Euroopan parlamentin vaaleissa" (16 prosenttia ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa ja 20 prosenttia vuonna 2004/2007 liittyneissä maissa). Yksityiskohtainen analyysi kansallisista tuloksista paljastaa monia vaihteluja. - EU:n tason poliittisia edustajia kohtaan tunnetun luottamuksen puute (29 %) mainittiin ensisijaisesti Espanjassa (47 %), Itävallassa (45 %), Kreikassa (41 %), Portugalissa (38 %) ja Saksassa (36 %), kun taas Maltassa (10 %), Virossa (13 %) ja Luxemburgissa (14 %) se mainittiin paljon harvemmin. - Tunteen siitä, että EU:n asioista tiedotetaan huonosti (22 %), mainitsivat useimmin vastaajat Ruotsissa (34 %), Itävallassa (33 %) ja Tanskassa (32 %). Tämä asia mainittiin harvimmin Virossa (15 %) ja Latviassa (16 %). - Tunne siitä, että äänestäminen ei muuta mitään (19 %), on erityisen laajalle levinnyt Bulgariassa ja Sloveniassa (molemmissa 33 %) ja Itävallassa ja Romaniassa (29 %), mutta on huomattavasti harvinaisempi Ruotsissa (11 %), Tanskassa (12 %) ja Maltassa ja Portugalissa (molemmissa 13 %). - Vastaajat Tšekin tasavallassa (29 %) sekä Romaniassa ja Sloveniassa (molemmissa 26 %) mainitsevat todennäköisimmin kiinnostuksen puutteen EU:n politiikkaa kohtaan (19 %). Vastaajat Kreikassa (7 %) ja Ruotsissa (9 %) mainitsevat epätodennäköisimmin tämän syyn

46 representatives nothing European elections EU27 29% 22% 19% 19% 17% ZONE EURO 33% 23% 17% 19% 18% NON EURO 23% 22% 22% 19% 15% PRE % 23% 18% 18% 16% POST-2004/07 25% 21% 23% 23% 20% BE 22% 25% 24% 27% 19% BG 19% 21% 16% 33% 16% CZ 25% 18% 29% 27% 23% DK 17% 32% 16% 12% 10% DE 36% 22% 16% 25% 21% EE 13% 15% 14% 22% 14% IE 16% 20% 18% 17% 15% EL 41% 17% 7% 26% 15% ES 47% 26% 20% 16% 15% FR 23% 26% 17% 16% 15% IT 35% 18% 17% 15% 20% CY 24% 24% 16% 21% 14% LV 20% 16% 13% 24% 12% LT 22% 22% 20% 28% 14% LU 14% 17% 12% 16% 7% HU 21% 27% 14% 24% 21% MT 10% 18% 12% 13% 8% NL 16% 25% 15% 19% 12% AT 45% 33% 23% 29% 33% PL 25% 21% 24% 15% 18% PT 38% 24% 22% 13% 20% RO 32% 18% 26% 29% 25% SI 25% 30% 26% 33% 13% SK 23% 28% 18% 23% 19% FI 32% 12% 11% 20% 21% SE 17% 34% 9% 11% 16% UK 20% 21% 22% 16% 8% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

47 Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja myös seuraavissa kohdissa: - Kansallisia poliittisia edustajia kohtaan tunnetun luottamuksen puutteen (40 %) mainitsi yli puolet vastaajista Espanjassa (59 %), Romaniassa (54 %) ja Portugalissa (51 %), kun taas Luxemburgissa (16 %) ja Maltassa (18 %) se mainittiin paljon harvemmin. - Vastaajat katsoivat sen, että heidän tärkeimpiä huolenaiheitaan ei oteta riittävästi huomioon kansallisissa vaaleissa (20 %), tärkeäksi syyksi olla äänestämättä Itävallassa (34 %), Unkarissa (29 %) ja Ruotsissa (26 %). Tätä syytä ei kuitenkaan katsottu läheskään niin merkitykselliseksi Latviassa ja Luxemburgissa (10 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12 %). - Tunne siitä, että äänestäminen ei muuta mitään (18 %), on erityisen merkittävä Belgiassa (31 %) (jossa on ollut kesäkuussa 2010 järjestetyistä edellisistä vaaleista lähtien toimitusministeriö, koska uutta hallitusta muodostetaan), Sloveniassa (29 %), Liettuassa (27 %) ja Bulgariassa, Saksassa ja Latviassa (kaikissa 25 %). Tämän näkemyksen jakaa vain 6 prosenttia vastaajista Ruotsissa ja 10 prosenttia Maltassa ja Tanskassa. - Kansallista politiikkaa koskevan kiinnostuksen puute (12 %) mainittiin useimmin Romaniassa ja Tšekin tasavallassa (molemmissa 20 %), mutta tällä syyllä ei näytä olevan paljon painoarvoa Ruotsissa (4 %) tai Alankomaissa, Tanskassa ja Kreikassa (kaikissa 6 %). - Vastaajat Itävallassa (24 %), Unkarissa ja Slovakiassa (17 %) ajattelevat todennäköisimmin, että heille tiedotetaan huonosti kansallisista asioista, kun taas vastaajat Bulgariassa, Virossa, Kreikassa ja Latviassa (kaikissa 7 %) jakavat epätodennäköisimmin tämän näkemyksen

48 PRE % 19% 17% 11% 11% POST-2004/07 42% 23% 19% 16% 12% BE 32% 21% 31% 18% 13% BG 44% 19% 25% 10% 7% CZ 46% 19% 23% 20% 12% DK 26% 16% 10% 6% 15% DE 40% 23% 25% 9% 13% EE 26% 17% 22% 9% 7% IE 25% 17% 18% 11% 10% EL 50% 13% 24% 6% 7% ES 59% 17% 14% 16% 15% FR 38% 18% 16% 10% 10% IT 46% 24% 13% 12% 10% CY 43% 17% 21% 9% 11% LV 31% 10% 25% 8% 7% LT 38% 17% 27% 14% 14% LU 16% 10% 13% 10% 12% HU 30% 29% 21% 11% 17% MT 18% 13% 10% 10% 8% NL 23% 18% 17% 6% 11% AT 46% 34% 24% 18% 24% PL 37% 25% 13% 16% 11% PT 51% 24% 14% 16% 15% RO 54% 23% 24% 20% 14% SI 46% 15% 29% 16% 11% SK 41% 17% 16% 15% 17% FI 32% 21% 20% 11% 12% SE 25% 26% 6% 4% 16% UK 31% 12% 16% 10% 9% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

49 - Useimmin mainitun syyn, "paikallisia poliittisia edustajia kohtaan tunnetun luottamuksen puute" (34 %), valitsevat useimmin eteläisten EU:n jäsenvaltioiden vastaajat: Espanja (53 %), Portugali (47 %), Kreikka (46 %) ja Italia ja Romania (molemmissa 42 %), kun taas harvimmin Luxemburgissa (16 %) ja Tanskassa ja Maltassa (molemmissa 19 %). - Se, että vastaajien "tärkeimpiä huolenaiheita ei oteta riittävästi huomioon paikallisvaaleissa" (22 %), on merkittävä syy äänestämättä jättämiselle Itävallassa (37 %), Unkarissa (31 %), Puolassa (30 %) ja Romaniassa (27 %). Niin on kuitenkin harvemmin Luxemburgissa (9 %), Latviassa (11 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12 %). - "Äänellä ei ole vaikutusta, äänestäminen ei muuta mitään" (17 %) mainittiin usein Belgiassa (28 %), Liettuassa ja Sloveniassa (molemmissa 27 %) mutta harvemmin Ruotsissa (5 %) ja Puolassa (10 %). - Vastaajat mainitsevat todennäköisimmin "huonon tiedottamisen paikallisista asioista" (16 %) Itävallassa (26 %), Tanskassa (25 %), Alankomaissa (24 %) ja Ruotsissa (22 %) ja epätodennäköisimmin Kreikassa (7 %), Virossa ja Latviassa (8 %) ja Bulgariassa (9 %). - Viimeisen syyn, "paikallispolitiikkaa kohtaan tunnetun kiinnostuksen puutteen" (14 %), mainitsivat useimmin vastaajat Romaniassa (23 %), Tšekin tasavallassa (21 %) ja Itävallassa (19 %) mutta harvemmin Kreikassa (7 %), Ruotsissa (8 %) ja Kyproksessa (9 %)

50 POST-2004/07 34% 26% 17% 15% 18% BE 26% 22% 28% 16% 18% BG 39% 21% 21% 9% 12% CZ 31% 23% 20% 17% 21% DK 19% 17% 10% 25% 13% DE 32% 25% 24% 17% 14% EE 23% 17% 22% 8% 10% IE 24% 16% 15% 14% 14% EL 46% 20% 18% 7% 7% ES 53% 18% 14% 17% 14% FR 25% 19% 17% 19% 12% IT 42% 25% 12% 11% 15% CY 38% 18% 23% 10% 9% LV 29% 11% 23% 8% 10% LT 41% 19% 27% 16% 14% LU 16% 9% 11% 17% 12% HU 26% 31% 22% 15% 13% MT 19% 14% 12% 10% 18% NL 20% 15% 13% 24% 12% AT 36% 37% 21% 26% 19% PL 31% 30% 10% 17% 17% PT 47% 23% 13% 18% 17% RO 42% 27% 23% 13% 23% SI 31% 18% 27% 15% 17% SK 34% 19% 16% 18% 15% FI 26% 24% 18% 14% 15% SE 29% 23% 5% 22% 8% UK 27% 12% 16% 14% 13% Highest percentage per country Highest percentage by item Lowest percentage per country Lowest percentage by item

51 (15 24-vuotiaat) osalta, sillä he tunnustavat, että he eivät ole kiinnostuneita politiikasta, eivät paikallisella (24 prosenttia verrattuna 10 prosenttiin yli 55-vuotiaista), kansallisella (22 prosenttia verrattuna 9 prosenttiin yli 55-vuotiaista) tai EU:n (26 prosenttia verrattuna 16 prosenttiin vanhimmasta ikäryhmästä) tasolla. He katsovat myös todennäköisimmin (19 prosenttia, sama kuin vuotiailla), että heille tiedotetaan huonosti paikallisista asioista (verrattuna yli 55-vuotiaiden 13 prosenttiin), kansallisista asioista (15 prosenttia verrattuna 10 prosenttiin yli 40-vuotiaista) ja EU:n asioista (24 prosenttia verrattuna iäkkäimpään ikäryhmään). Iältään vuotiaat vastaajat tuntevat vähiten luottamusta paikallisiin poliittisiin edustajiinsa (36 prosenttia verrattuna 31 prosenttiin vuotiaista) ja EU:n tason poliittisiin edustajiinsa (32 prosenttia verrattuna 24 prosenttiin vuotiaista), kun taas vuotiaat tuntevat epätodennäköisimmin luottamusta kansallisiin edustajiinsa (44 prosenttia verrattuna 37 prosenttiin vuotiaista). Iältään vuotiaat vastaajat katsovat myös todennäköisimmin, että heidän huolenaiheitaan ei oteta riittävästi huomioon paikallisvaaleissa (23 prosenttia verrattuna 20 prosenttiin vuotiaista). - Vastaukset korreloivat myös koulutuksen kanssa. Vastaajat, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin alle 15-vuotiaina luottavat epätodennäköisimmin paikallisiin poliittisiin edustajiinsa (38 prosenttia verrattuna 32 prosenttiin korkeimmin koulutetuista vastaajista), kansallisiin poliittisiin edustajiinsa (42 prosenttia verrattuna 40 prosenttiin) ja EU:n tason poliittisiin edustajiinsa (32 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin korkeimmin koulutetuista vastaajista). - Myös ammatti on tärkeä tekijä: Työttömät ihmiset sanovat todennäköisimmin, että he eivät ole kiinnostuneita paikallispolitiikasta (20 prosenttia verrattuna 9 prosenttiin itsenäisistä ammatinharjoittajista),

52 kanssa), kansallisella (22 prosenttia verrattuna 17 prosenttiin) eikä EU:n tasolla (23 prosenttia verrattuna 18 prosenttiin). Seuraavassa taulukossa esitetään nämä erot syissä, joiden takia vastaajat eivät mahdollisesti äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa. QA13c What are the main reasons which would discourage you from voting at next European elections? (MULTIPLE ANSWERS POSSIBLE) You are not interested in European politics You have no confidence in European political representatives Your main concerns are not enough taken into account at European elections You feel ill-informed about the European issues Your vote has no impact/ voting changes nothing EU27 19% 29% 17% 22% 19% Sex Male 18% 31% 18% 22% 18% Female 19% 28% 16% 23% 20% Age % 24% 16% 24% 18% % 30% 18% 25% 19% % 32% 17% 22% 19% % 28% 16% 20% 20% Education (End of) 15-20% 32% 15% 21% 20% % 30% 17% 23% 21% % 28% 18% 23% 16% Still studying 23% 22% 16% 23% 15% Respondent occupation scale Self-employed 13% 33% 17% 23% 19% Managers 12% 29% 18% 24% 15% Other white collars 17% 31% 19% 22% 20% Manual workers 22% 32% 17% 23% 20% House persons 23% 30% 14% 23% 21% Unemployed 26% 30% 19% 23% 22% Retired 16% 27% 16% 20% 19% Students 23% 22% 16% 23% 15%

53 Eurooppalaisten mielestä naisten EU:ssa kokemaan epävarmuuteen on kaksi tärkeintä syytä, joista molemmat saivat 34 prosenttia: toisaalta yksinhuoltajaperheiden, erityisesti yksin lapsiaan kasvattavien äitien, määrän lisääntyminen ja toisaalta epävarma työ (kausittainen tai tilapäinen työ). Heti näiden syiden jälkeen tulevat "perhevelvoitteista johtuvat tauot työurassa ja/tai osa-aikatyö ja vaikutus eläkkeen määrään", jonka mainitsi miltei kolmasosa (31 %), "miesten ja naisten välinen palkkaero", jonka mainitsi hieman yli neljännes vastaajista (26 %), ja "pakollinen osa-aikatyö", jonka mainitsi viidennes vastaajista (20 %). Yksikään vaihtoehdoista ei siten erottunut selkeästi muista