Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Ågren Maria(UM) KÄYTTÖ RAJOITETTU

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Ågren Maria(UM) KÄYTTÖ RAJOITETTU VAITELIAISUUSPYYNTÖ. Liitteenä olevan muistion sisältäessä tietoja Suomen neuvottelulähtökohdista, pyydämme valiokuntia noudattamaan vaiteliaisuutta asiakirjan käsittelyssä. SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission laajentumispaketti 2012 U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti valtioneuvoston selvitys EU:n laajentumisesta; komission laajentumispaketti Osastopäällikkö Jukka Salovaara LIITTEET Muistio 1 kpl

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi laajentuminen UM, VNEUS ALR, EUE, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM

3 ULKOASIAINMINISTERIÖ Eurooppa-osasto EUR-40 EU:N LAAJENTUMINEN; KOMISSION LAAJENTUMISPAKETTI 2012 Komissio julkisti vuosittaisen ns. laajentumispakettinsa, joka sisältää laajentumisneuvotteluiden yleistä viitekehystä kuvaavan strategiaosuuden, Kroatian monitorointiraportin, Kosovosta laaditun toteutettavuustutkimuksen maan valmiudesta käynnistää neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta sekä maakohtaiset edistymisraportit (Islanti, Turkki, Montenegro, Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo). Komissio suosittelee neljännen kerran ja entistä voimakkaammin jäsenyysneuvottelujen avaamista Makedonian kanssa. Komissio ei suosittele jäsenyysneuvottelujen avaamista Serbian kanssa nykytilanteessa eikä vielä ehdokasmaa-aseman myöntämistä Albanialle. Laajentumispaketista on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät yleisten asioiden neuvostossa. Muistio sisältää EU-MINVAssa hyväksytyt Suomen yleislinjaukset komission laajentumispakettiin. Laajentumisstrategia EU:n laajentumispolitiikan pääperiaatteet ovat ennallaan. Laajentumisprosessin tulee olla uskottava ja sovitut kriteerit pitää täyttää. Jokaista maata arvioidaan sen oman edistymisen perusteella ja laajentumisprosessi etenee asteittain. Komissio korostaa laajentumispaketin strategiaosuudessa kolmea horisontaalista teemaa, jotka ovat 1. oikeusvaltioperiaatteen korostaminen, 2. alueellinen yhteistyö ja sovinnonteko Länsi- Balkanilla sekä 3. talouskriisin vaikutus unionin laajentumiseen. Komissio painottaa, että EU-jäsenyyttä tavoittelevien maiden tulee olla valmiita myös käytännössä noudattamaan niitä perusarvoja, joille unioni rakentuu. Näitä ovat mm. oikeuslaitoksen riippumattomuus, toimiva julkishallinto, perusoikeuksien ja sananvapauden kunnioittaminen sekä taistelu korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Jäsenyysneuvotteluja käydään nyt uuden lähestymistavan pohjalta, jossa neuvotteluluvut 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) otetaan käsittelyyn jo liittymisneuvottelujen alkuvaiheessa. Tarkoituksena on, että ehdokasmailla on riittävästi aikaa tarvittavien uudistusten toimeenpanoon jo jäsenyysneuvottelujen kuluessa. Tätä lähestymistapaa on jo alettu soveltaa ensimmäisenä kesäkuussa 2012 avattuihin Montenegron jäsenyysneuvotteluihin. Komissio korostaa alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden merkitystä osana laajentumisprosessia. Länsi-Balkanilla on saavutettu edistystä myös sensitiivisissä kysymyksissä, kuten sotarikosasioissa, rajakysymyksissä, pakolaisten paluumuutossa sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa yhteistyössä, mutta edelleen on jäljellä runsaasti ratkaisemattomia kahdenvälisiä kiistoja ja etnisiä ongelmia. Komissio toteaa, että kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ja eurokriisin tuomat haasteet luovat tarvetta lujittaa vakautta ja edistää kasvua myös EU:n hakijamaissa. Hakijamaista Turkin ja Islannin talous on kasvanut vuonna 2012, mutta Länsi-Balkanin valtioiden talouskehitys on ollut negatiivinen. Yleisen taloustilanteen aiheuttamat haasteet vaikuttavat myös unionin laajentumiskykyyn. Komissio katsoo kuitenkin, että pelkkä jäsenyysperspektiivin olemassaolo vahvistaa hakijamaiden kansantaloutta, ja on siten myös EU:n etu. Pitkäjänteisen laajentumispolitiikan positiiviset tulokset ovat jo nyt näkyvissä. Aikaisemmat laajentumiskierrokset ovat osoittaneet laajentumisen vahvistavan unionin kilpailukykyä, kasvattavan sisämarkkinoita ja tuovan lisää työpaikkoja ja investointeja sekä vanhoihin että uusiin jäsenmaihin.

4 Maakohtaiset huomiot Kroatia Kroatian on tarkoitus liittyä unioniin heinäkuussa Komissio korostaa, että Kroatian jäsenyysvalmistelut etenevät yleisesti ottaen hyvin. Komissio kuitenkin edellyttää Kroatialta vielä lisätoimia kysymyksissä, jotka koskevat mm. valtiontelakoiden uudelleenjärjestelyjä, oikeuslaitoksen tehokkuutta, täytäntöönpanolainsäädäntöä, eturistiriitojen käsittelyä, tiedonsaantia, maahanmuuttostrategiaa ja rajavalvontakysymyksiä. Komissio katsoo, että Kroatian tulee toimeenpanna mainitut uudistukset ensi kevääseen mennessä, jotta maa on varmasti valmis EUjäsenyyden voimaantuloon. Komissio jatkaa Kroatian uudistusten monitorointia liittymiseen saakka. Islanti Islannin jäsenyysneuvottelujen etenemistä ovat edesauttaneet maan Schengen- ja ETA-jäsenyydet. Komissio painottaa, että Islanti täyttää kaikki jäsenyyteen vaadittavat poliittiset kriteerit ja että maan talous on kääntynyt kasvuun. Islannin liittyminen EU:n toisi unionille lisäarvoa erityisesti uusiutuvan energian, ilmastonmuutoksen torjumisen sekä Islannin arktisen sijainnin osalta. Islantia kannustetaan jatkamaan jäsenyysneuvotteluja ja käymään sisäistä keskustelua mahdollisesta EUjäsenyydestä. Komissio luottaa siihen, että EU pystyy tarjoamaan jäsenyysneuvotteluissa Islannille pakettiratkaisun, joka ottaa maan erityisolosuhteet huomioon, samalla EU:n säännöstöä ja periaatteita kunnioittaen. Turkki Turkki on EU:lle avainasemassa taloudellisena ja poliittisena kumppanina. Täysi hyöty yhteistyösuhteesta saadaan aktiivisen ja uskottavan laajentumisprosessin puitteissa. Komissio on tyytyväinen EU-Turkki poliittisen vuoropuhelun tiivistymiseen ja positiivisen agendan täytäntöönpanoon. Jäsenyysneuvottelut pitäisi saada uudelleen käyntiin. Vaikka Turkki on jatkanut EU-uudistuksia, komissio esittää vakavan huolensa siitä, että Turkki ei täysin täytä tiettyjä poliittisia kriteerejä, kuten sananvapaus ja oikeusjärjestelmän puolueettomuus. Komissio painottaa aiempien vuosien tapaan, että Turkin olisi kiireellisesti edettävä kohti kahdenvälisten suhteiden normalisointia Kyproksen Tasavallan kanssa. Kyproksen kysymyksen ratkaisu voisi vauhdittaa Turkin liittymisprosessia. (Huom. Komission tekstissä Kyproksen kysymyksen ratkaisuun liittyvät velvoitteet kohdistetaan, toisin kuin aiemmin, yksipuolisesti Turkille - viime vuonna vedottiin kaikkiin toimijoihin ja molempien maiden johtajiin.) Montenegro Jäsenyysneuvottelut Montenegron kanssa avattiin kesäkuussa Komissio korostaa, että neuvotteluissa kiinnitetään erityishuomiota Montenegron edistymiseen neuvotteluluvuissa 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) sen mukaisesti, miten neuvottelukehykseen on kirjattu. Montenegrolta edellytetään lisänäyttöä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on varmistettava ja turvattava julkishallinnolle riittävät voimavarat EU:n säännöstön toimeenpanemiseksi. Neuvottelulukujen screening-prosessi on käynnissä ja se on tarkoitus saada päätökseen kesällä Makedonia Komissio suosittelee neljännen kerran peräkkäin jäsenyysneuvottelujen avaamista Makedonian (FYROM) kanssa. Keväällä aloitettu komission ja Makedonian välinen korkean tason dialogi on osoittautunut tulokselliseksi ja Makedonia on edennyt uudistuksissaan. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin erityisesti oikeusvaltiollisuuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten lehdistönvapauden

5 turvaamisessa. Slaavimakedoonien ja albaanien kiristyneet suhteet huolestuttavat. Komissio katsoo, että neuvottelujen avaaminen on tarpeen Makedonian uudistusten kestävyydelle sekä etnisten ryhmien välisten suhteiden vahvistamiseksi. Se hyödyttäisi myös koko aluetta sekä vahvistaisi EU:n uskottavuutta. Lisäksi neuvottelujen avaaminen edesauttaisi Kreikan ja Makedonian välisen nimikiistan ratkaisussa. Komissio on valmis esittämään neuvottelukehyksen, joka ottaa huomioon tarpeen ratkaista nimikysymys neuvottelujen alkuvaiheessa. Komissio myös mainitsee kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) päätöksen viime joulukuulta, jossa se katsoi Kreikan rikkoneen maiden välistä sopimusta (1995) estäessään Makedonian pääsyn Naton jäseneksi huhtikuussa Serbia Komissio ei suosittele vielä jäsenyysneuvottelujen avaamista Serbian kanssa, vaikka Serbia onkin edistynyt poliittisten kriteerien täyttämisessä. Serbian yhteistyö ICTY:n kanssa on jatkunut hyvin ja alueellinen yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. Suurimmat haasteet liittyvät oikeuslaitoksen toimintaan. Serbian tulee edistyä riittävästi jäsenyyskriteerien ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisten ehtojen täyttämisessä sekä erityisesti Kosovoon liittyvän avainprioriteetin täyttämisessä ennen kuin jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa. Jotta jäsenyysneuvottelut voidaan avata, Serbian ja Kosovon välisissä suhteissa tulee tapahtua näkyvää ja kestävää parannusta, dialogin sitoumukset on toimeenpantava ja Serbian on sitouduttava dialogin jatkamiseen. Komissio katsoo, että sekä Serbialla että Kosovolla on EU-jäsenyysperspektiivi eikä yksi saa estää toisen etenemistä. Prosessin on johdettava maiden välisten suhteiden täyteen normalisointiin, mikä tulee aikanaan osaksi Serbian neuvottelukehystä. Kosovo Komissio ei vielä suosittele vakautus- ja assosiaatiosopimusta (SA-sopimus) koskevaa neuvottelumandaattia ja neuvottelujen avaamista Kosovon kanssa. Komissio katsoo, että edistystä on tapahtunut ja se tulee esittämään SA-neuvottelujen avaamista heti kun Kosovo on edistynyt lyhyen aikavälin prioriteettien täyttämisessä. Samalla Kosovon on jatkettava ja tehostettava reformipolitiikkaansa. Komissio katsoo, että Kosovon hallituksen tulisi vahvistaa otettaan Pohjois- Kosovon kehityksestä ja otettava paremmin huomioon alueen asukkaiden erityistarpeet. Kosovon EU- etenemisen ehtona on Kosovo-Serbia- suhteiden näkyvä ja pysyvä paraneminen. Albania Komissio huomioi Albanian hyvän edistymisen useilla aloilla, mutta ei vielä tässä vaiheessa suosittele ehdokasmaa-asemaa. Komissio tulee raportoimaan neuvostolle, kun se katsoo Albanian edistyneen riittävästi. Lisäponnisteluja edellytetään mm. oikeus- ja sisäasioiden sekä julkishallinnon aloilla. Jotta komissio voisi suositella jäsenyysneuvottelujen avaamista, Albanian tulee mm. pystyä viemään ensi kesän parlamenttivaalit asianmukaisesti läpi. Bosnia-Hertsegovina Komissio on pettynyt Bosnia-Hertsegovinan edistymiseen. Maa ei ole pystynyt toteuttamaan EU:n vaatimia uudistuksia siinä aikataulussa, mihin poliittiset johtajat kesällä sitoutuivat. Komissio edellyttää Bosnia-Hertsegovina n päättäjiltä konkreettisia tekoja maan ja sen kansalaisten EUpyrkimysten toteuttamiseksi. YLEISLINJAUKSET LAAJENTUMISPAKETTIIN ( EU-MINVA ) - Suomi jatkaa johdonmukaista tukeaan EU:n laajentumispolitiikalle. On tärkeää, että laajentumisprosessi etenee, kun asetetut kriteerit on täytetty, ja EU pitää siten kiinni tekemistään sitoumuksista. - Ehdollisuuden ja uskottavuuden tulee säilyä laajentumisprosessin ytimenä. Kutakin maata tulee arvioida oman edistymisensä perusteella (own merits). Hakijamaiden tulee voida luottaa siihen, että liittymisen mahdollisuus on

6 todellinen, kun ehdot on täytetty. EU:n tarjoaman jäsenyysperspektiivin tulee motivoida maita uudistuksiin. - Oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista ehdokasmaissa sekä potentiaalisissa ehdokasmaissa tulee tarkastella erityisellä huolella. Jäsenyysneuvotteluja käydään nyt uuden lähestymistavan pohjalta, jossa neuvotteluluvut 23 ja 24 (oikeusvaltiokysymykset) otetaan käsittelyyn jo liittymisneuvottelujen alkuvaiheessa. Suomi pitää tätä lähestymistapaa onnistuneena. - Suomi kannattaa laajentumisprosessiin vaikuttavien kahdenvälisten kysymysten ratkaisemista kahdenvälisesti ja toivoo niiden pitämistä laajentumisprosessin ulkopuolella. - Suomi katsoo, että Kroatian tulee jatkaa uudistuksiaan tehokkaasti loppuun asti, jotta maa voi vastata täysipainotteisesti kaikista jäsenyysvelvoitteistaan liittymishetkellä. - Suomi tukee aktiivisesti Islannin EU-jäsenyystavoitetta. Islannin neuvotteluprosessissa tulee jatkossakin huomioida Islannin erityispiirteet, samalla noudattaen täysin laajentumispolitiikan yleisperiaatteita ja EU:n säännöstöä. - Suomi kannattaa pragmaattista lähestymistapaa, ml. positiivinen agenda, Turkin liittymisprosessin edistämiseksi ja katsoo komission tavoin, että keskeytyneitä neuvotteluja tulisi jatkaa. Samalla Suomi yhtyy komission huoleen siitä, ettei Turkki ole edistynyt merkittävästi poliittisten kriteerien täyttämisessä ja katsoo, että aktiivinen yhteistyö hyödyttää sekä EU:ta että Turkkia ja se toimii moottorina Turkin tärkeille uudistuksille. Turkkia pitää rohkaista etenemään EU:n tiellä. Sisäja oikeusasioita koskeva dialogi on tärkeää ja viisumivuoropuhelu tulisi käynnistää nopeasti rinnakkain takaisinottosopimuksen allekirjoittamisen kanssa. Suomi toivoo nopeaa ratkaisua Kyproksen kysymykseen ja korostaa kummankin osapuolen, myös Kyproksen, vastuuta ja panostusta kattavan ratkaisun saavuttamiseksi. - Suomi yhtyy komission arvioon Montenegron osalta. Suomi tulee jäsenyysneuvottelujen kuluessa kiinnittämään erityistä huomiota Montenegron edistymiseen ihmis- ja perusoikeuksiin sekä oikeusvaltiollisuuteen liittyvissä kysymyksissä. - Suomi katsoo, että neuvoston on aika toimia komission suosituksen mukaisesti ja tehdä päätös jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Makedonian kanssa. Päätös on tärkeä Makedonian uudistusmotivaation ylläpitämiseksi ja maan yhtenäisyyden vahvistamiseksi. Kyseessä on myös EU:n laajentumispolitiikan uskottavuus Länsi- Balkanilla. Komission valmius esittää neuvottelukehys, jossa huomioidaan tarve ratkaista nimikysymys jäsenyysneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, on tervetullut. Nimikysymys tai muut kahdenväliset asiat eivät saa olla jäsenyysneuvottelujen avaamisen esteenä. Makedoniasta tulee käydä perusteellinen poliittisen tason keskustelu neuvostossa. - Suomi yhtyy komission arvioon, jonka mukaan Serbian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen edellyttää dialogissa jo saavutettujen sopimusten täytäntöönpanoa

7 sekä dialogin että poliittisten reformien jatkamista. Suomi katsoo, että Serbian EU-lähentyminen voi edetä vain konkreettiseen näyttöön ja vakaaseen tahtoon perustuvan Kosovo-suhteiden normalisoinnin kautta. - Suomi yhtyy komission näkemykseen, että Kosovolle tulee esittää vakautus- ja assosiaatiosopimusneuvottelujen aloittamista heti kun Kosovo on edistynyt lyhyen aikavälin prioriteettien täyttämisessä ja tarpeellisissa reformeissa. Suomi katsoo, että Kosovon tulisi myös tehostaa otettaan ja omistajuuttaan Pohjois-Kosovon kehityksestä. Kosovon myönteisen EU-perspektiivin säilyttäminen on tärkeää. - Suomi yhtyy komission arvioihin Albanian ja Bosnia-Hertsegovinan osalta. Albanian edistyminen on rohkaisevaa, mutta lisänäyttöä tarvitaan vielä ehdokasmaa-aseman myöntämiseksi. Bosnia-Hertsegovinan tulee osoittaa konkreettisin toimin, että se haluaa edetä EU-tiellään.