Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM Mutanen Anne(UM), Laivola de Rosière Päivi(UM) JULKINEN

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-40 Mutanen Anne(UM), Laivola de Rosière Päivi(UM) JULKINEN Asia EU/Laajentuminen; komission tiedonanto laajentumispaketista 2016; strategia ja maakohtaiset raportit Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi vuotuisen laajentumispakettinsa, joka sisältää yleisosion 2016 Communication on EU Enlargement Policy tiivistettyine johtopäätöksineen ja suosituksineen sekä maakohtaiset raportit Montenegrosta, Serbiasta, Makedoniasta, Albaniasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Kosovosta ja Turkista. Yleisten asioiden neuvoston on tarkoitus hyväksyä asiaa koskevat päätelmät Coreperissa asiaa on tarkoitus käsitellä ensimmäisen kerran Strategia Suomi pitää komission tavoin EU:n laajentumispolitiikkaa strategisena investointina rauhaan, turvallisuuteen, vaurauteen ja vakauteen Euroopassa. Suomi jatkaa EU:n laajentumispolitiikan edistämistä, joka perustuu tiukkaan ja oikeudenmukaiseen ehdollisuuteen ja sovittujen kriteerien todennettuun täyttämiseen. Kutakin maata tulee jatkossakin arvioida oman edistymisensä perusteella. Suomi tukee komission syksyn 2015 laajentumispaketissaan käyttöönottamaa lähestymistapaa, jolla parannetaan laajentumispaketin yleistä käyttökelpoisuutta kohdemaiden rakenneuudistusten tilaa arvioivana ja niitä ohjaavana instrumenttina. Tämä parantaa myös avoimuutta ja uudistusten vertailtavuutta. Suomi pitää tärkeänä keskittyä laajentumisprosessissa ensin perusasioihin, ns. fundamentals first mallin mukaisesti. Keskeisinä kehittämiskohteina kaikilla laajentumisprosessissa olevilla mailla tulee olla maiden oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet, demokraattiset instituutiot, julkishallinnon uudistus ja taloudelliset uudistukset. Suomi pitää komission tapaan tärkeänä, että muuttoliikekysymyksen hoidossa yhteistyö Turkin ja Länsi-Balkanin maiden kanssa on tuottanut selkeitä tuloksia. Suomi pitää hyviä naapurussuhteita ja alueellista yhteistyötä ensiarvoisen tärkeänä. Kahdenväliset kiistat eivät saa olla esteenä laajentumisprosessille.

2 2(7) Suomi katsoo, että huolimatta EU:n sisäisistä haasteista ja huomioiden maiden kehityksen merkitys on tärkeää, että lähentymis- ja laajentumisprosessit etenevät ja voimme EU:na vaikuttaa maiden uudistus- ja demokratiakehitykseen. Länsi-Balkanin maat Suomi yhtyy komission arvioon Montenegron edistymisestä jäsenyysneuvotteluissaan. Montenegron tulee vahvistaa tuloksia (track record) oikeusvaltiosektorilla, etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien täytäntöönpanossa. Uusia neuvottelulukuja tulee avata sitä mukaa, kun Montenegro täyttää niiden avaamisehdot. Suomi yhtyy komission arvioon, että Montenegron tulee ryhtyä toimiin taloutensa tasapainottamiseksi. Suomi yhtyy komission arvioon Serbian jäsenyysneuvottelujen tilanteesta. Jatkokehitys riippuu ennen kaikkea Serbian edistymisestä oikeusvaltiosektorilla sekä siitä, miten Serbia etenee suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa. Suomi pitää tärkeänä edellytyksenä komission suositusta Serbian sitoutumisesta ja toimiensa harmonisoimisesta EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi. Myös Serbian neuvotteluissa neuvottelulukuja tulee avata Serbian täyttäessä avaamisehdot eikä neuvotteluiden etenemistä tule jarruttaa kahdenvälisten kiistojen vuoksi. Suomi tukee komission ehdollista suositusta jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Makedonian kanssa. Makedonian tulee panna täytäntöön Pržinon sopimuksen velvoitteet (ml. luotettavien vaalien järjestäminen) ja toteuttaa kiireelliset uudistukset. Nimikiista Kreikan kanssa pitää vihdoin saada ratkaistuksi. Suomi pitää myönteisenä Albanian saavuttamaa edistystä. Albanian tulee tehokkaasti jatkaa uudistuksia jokaisella viidellä prioriteettialueella. Suomi voi yhtyä komission selkeästi ehdolliseen suositukseen jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi. Albanian tulee osoittaa vahvoja tuloksia uudistuksissa ja sitoumusten täytäntöönpanossa, erityisesti taistelussa korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Asiaan tulisi palata vasta sitten kun voidaan luotettavasti arvioida saavutettua edistystä. Suomi yhtyy komission näkemykseen oikeusvaltioperiaatteen ja julkishallinnon uudistusten edistämisestä Bosnia-Hertsegovinan prioriteetteina. Myös sisäiseen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi on erittäin tärkeää, että maan eri hallintojen välistä toimintaa tehostava koordinaatiomekanismi toimeenpannaan kokonaisvaltaisesti. Kosovon tulee edetä uudistuksissaan EU-lähentymisprosessinsa vauhdittamiseksi. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaanastuminen on tervetullut askel. Viisumivapaudessa voidaan edetä vasta kun kaksi viimeistä kriteeriä (edistyminen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa ja Montenegron kanssa tehdyn rajasopimuksen ratifiointi) on täytetty. Kosovon tulee edetä suhteiden normalisointiprosessissa Serbian kanssa. Turkki Suomi on erittäin huolissaan Turkin demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden tilasta. Turkin tulee kunnioittaa oikeusvaltio- ja perusoikeuksia kaikissa olosuhteissa ja ottaa huomioon sen kansainvälisten sopimusten mukaiset sitoumukset ja ehdokasmaaasemansa. Suomi yhtyy komission näkemykseen, että EU on sitoutunut yhteistyöhön demokraattisen, inklusiivisen ja vakaan Turkin kanssa yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Turkki on EU:n strateginen kumppani. EU:n ei tule katkaista suhteitaan Turkkiin eikä

3 Pääasiallinen sisältö 3(7) Turkin EU-jäsenyysprosessia. Jäsenyysprosessi kriteereineen on edelleen paras tapa ankkuroida Turkki uudistuksiin ja Eurooppaan. Jäsenyysneuvotteluiden rinnalla EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä ja dialogia tulee ylläpitää. Muuttoliikettä koskevan yhteistyön jatkuminen tulee turvata. Yleisiä huomioita laajentumisesta ja lähestymistavasta Laajentumisessa on kyse sovittuihin kriteereihin pohjaavasta tiukan ehdollisesta prosessista, jossa eteneminen perustuu jokaisen maan omaan edistymiseen. Laajentumispolitiikka tukee rauhaa, turvallisuutta ja vakautta Euroopassa. EU:n laajentumispolitiikan pääperiaatteet ovat ennallaan vuoteen 2015 verrattuna, jolloin komissio otti käyttöön uuden lähestymistavan raportoinnissaan. Uusi lähestymistapa kattaa entistä useampia sektoreita ja sitä laajennetaan entisestään vuonna Yleinen strategia on monivuotinen ja se kattaa nykykomission toimikauden kokonaisuudessaan. Komissio antaa laajan kuvan kunkin maan valmiusasteesta ottaa vastaan jäsenyyden velvoitteet. Prosessissa mukana oleville maille pyritään antamaan selkeää ohjausta sen suhteen, mitä niiltä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä edellytetään. Komissio on parantanut mahdollisuutta maiden keskinäiseen vertailuun ja lähentymisprosessin läpinäkyvyyttä. Talouskysymysten osalta raportointia on kehitetty edelleen vuonna 2015 tehtyjen muutosten pohjalta lisäämällä alakategorioita taloutta koskevien laajentumiskriteerien osalta. Tarkoituksena on nostaa paremmin esille ehdokasmaiden suurimmat ongelmat talouden osalta. Komissio aikoo muuttaa laajentumispaketin vuotuista aikataulua niin, että jatkossa se julkaistaan syksyn sijaan keväällä. Seuraava paketti julkaistaan näin ollen vasta keväällä Uusi aikataulu auttaa vuosikohtaisen tilastotiedon hyödyntämisessä, koska paketti käsittelee yhden kalenterivuoden. Maakohtaiset huomiot Montenegro Montenegron jäsenyysneuvottelut ovat edistyneet. Lokakuussa 2016 pidettyjen parlamenttivaalien järjestelyt ja toteutus sujuivat kokonaisuudessaan hyvin. Kansallisten viranomaisten odotetaan kuitenkin tutkivan vaaleihin yhteydessä tapahtuneet epäselvyydet ripeästi ja avoimesti. Oikeusvaltiosektorilla tarvittava lainsäädäntö on pääosin saatettu voimaan ja tarvittavat instituutiot perustettu. Oikeusvaltiosektorilla tarvitaan nyt tuloksia täytäntöönpanossa, etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisissa toimissa. Edistyminen oikeusvaltiota koskevissa neuvotteluluvuissa määrittelee pitkälti sen, miten Montenegro etenee jäsenyysneuvotteluissaan. Taloudellisten kriteereiden suhteen, Montenegron asema markkinataloudessa on kehittynyt maltillisesti hyvään suuntaan. Komission mukaan edistystä on tapahtunut niin finanssi- kuin työmarkkinoiden järjestämisessä ja liiketoimintaympäristö on aiempaa kehittyneempi. Komission mukaan Montenegron tulee kiinnittää huomiota julkisen velkaantumisen estämiseen, verojen keräämisen tehostamiseen ja lisätä työllistymistoimenpiteitä, henkisen pääoman kehittämistä ja kilpailukykyisen vientisuuntautuneen teollisuuden syntymistä. Montenegron tuleva liittyminen Natoon on tärkeä edistysaskel.

4 4(7) Montenegron jäsenyysneuvottelut avattiin vuonna 2012 ja tähän mennessä on avattu 24/35 neuvottelulukua. Serbia EU-jäsenyys on myös uuden hallituksen päätavoite. Jäsenyysneuvotteluiden jatkokehitys riippuu ennen kaikkea Serbian edistymisestä oikeusvaltiosektorilla sekä siitä, että Serbia etenee suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa. Serbian tulee vahvistaa sitoutumistaan Kosovon kanssa käytävään dialogiin, mukaan lukien jo sovittujen asioiden toimeenpano. Komissio odottaa uusien neuvottelulukujen avaamista tulevan tarkastelujakson aikana. Komission mukaan talousuudistukset ovat tuottaneet tuloksia, mutta vielä tarvitaan paljon työtä taloutta koskevien jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Oikeusvaltion kehittymättömyys hidastaa yksityisen sektorin kehittymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää valtionyhtiöiden asemaan. Serbia on toiminut aktiivisesti ja rakentavasti maahanmuuttokriisin yhteydessä. Komissio toistaa, että Serbian tulee harmonisoida asteittain ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseksi. Serbian jäsenyysneuvottelut avattiin tammikuussa 2014 ja tähän mennessä on avattu 4/35 neuvottelulukua. Makedonia (FYROM) Makedonia sai EU:n ehdokasmaa-aseman vuonna Vuosien laajentumispaketeissa komissio suositteli neuvottelujen avaamista Makedonian kanssa. Maan kehitys on viime vuosina ottanut valitettavasti takapakkia, mikä kulminoitui alkuvuoden 2015 syvään poliittiseen kriisiin. Makedonian poliittiset puolueet pääsivät kuitenkin EU:n välityksellä sopimukseen maan poliittisen tilanteen vakauttamisesta Pržinon sopimuksen avulla. Komissio toistaa viimevuotisen ehdollisen suosituksensa Makedonian jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi. Suosituksen toteuttamiseksi Makedonian tulee järjestää uskottavat parlamenttivaalit sekä osoittaa merkittävää edistystä maalta vaadittavissa uudistuksissa (Urgent Reform Priorities). Komissio pitää huolenaiheina mm. salakuuntelua ja korruptiota tutkivan erikoissyyttäjän toimien häiriköimistä, yleistä taantumista (backsliding) moniin EU-jäsenyyden asettamiin vaatimuksiin liittyen, ja merkkejä valtionhallinnon kaappaamisesta (state capture) puolueiden takana olevien vaikuttajien henkilökohtaisten intressien ajamiseksi. Myönteisenä nähdään kuitenkin sopimus joulukuussa 2016 pidettävistä vaaleista, joiden odotetaan sujuvan onnistuneesti. Komissio peräänkuuluttaa ratkaisevien askeleiden ottamista vihdoin viimein Kreikan ja Makedonian välisen nimikiistan ratkaisemiseksi. Albania Albania sai EU:n ehdokasmaa-aseman vuonna Albania on edennyt vakaasti erityisesti oikeusjärjestelmän uudistamisessa. Kesällä 2016 maassa hyväksyttiin harvinaisella puolueiden välisellä yksimielisyydellä kattava perustuslakiuudistus. Maassa on tapahtunut myös kehitystä korruption kitkemisessä ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa. Taloudellinen kehitys on komission mukaan edennyt tasaisesti kohti markkinatalousmaata. Edistystä on tapahtunut talousarvion tasapainottamisessa ja sähkömarkkinoiden uudistamisessa. Vaikka työmarkkinatilanne parantunut, vallitsee Albaniassa korkea työttömyys. Komissio esittää selkeän ehdollisesti jäsenyysneuvottelujen avaamista Albanian kanssa. Ehdollisuus koskee erityisesti oikeusjärjestelmään liittyvien lakiuudistusten

5 5(7) toimeenpanoa, ml. tuomareiden ja ammattikelpoisuuden uudelleen tarkastelu. Ehdollinen suositus on myös tarkoitettu tukemaan myönteistä kehitystä perinteisesti erittäin polarisoituneen hallituksen ja opposition välillä. Bosnia-Hertsegovina Bosnia-Hertsegovina jätti EU-hakemuksensa helmikuussa Maa on alkanut toteuttaa kolmen hallituksen yhteisymmärryksessä sovittua uudistusagendaa (Reform Agenda), joka tähtää EU-jäsenyyden vaatimiin uudistuksiin. Yleisten asioiden neuvosto pyysi syyskuussa komissiota valmistelemaan näkemyksensä Bosnia-Hertsegovinan valmiuksista ehdokasmaa-aseman saamiseksi. Bosnia-Hertsegovinan haasteina ovat edelleen sisäiset poliittiset ristiriidat, oikeusvaltioperiaatteen ja julkishallinnon muuttaminen eurooppalaisten standardien mukaisiksi, EU-koordinaatiojärjestelmän toimivuus käytännössä, taistelu korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, heikko taloustilanne sekä turvallisuustilanne, erityisesti terrorismi ja vierastaistelijat. Kosovo Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen voimaantulo 1. huhtikuuta 2016 oli tärkeä askel. Sopimus mahdollistaa entistä läheisemmän poliittisen ja taloudellisen yhteistyön EU:n ja Kosovon välillä. Kosovo on edistynyt viisumivapautta koskevan tiekartan vaatimusten täyttämisessä, minkä johdosta komissio esittää, että viisumivapaus voidaan toteuttaa sitten kun kaksi jäljellä olevaa kriteeriä edistyminen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa ja Montenegron kanssa tehdyn rajasopimuksen ratifiointi on täytetty. Sisäpoliittiset kiistat ovat hidastaneet Kosovon EU-lähentymistä ja komissio kehottaa maan poliittisia toimijoita löytämään ratkaisut sisäpoliittisen umpikujan avaamiseksi, jotta uudistuksissa (erityisesti oikeusvaltiosektori ja rakenteelliset talousuudistukset) päästäisiin etenemään. Kosovon tulee vahvistaa sitoutumistaan Serbian kanssa käytävään dialogiin, mukaan lukien ja sovittujen asioiden toimeenpano. Turkki Turkki on jatkanut työtä EU-lainsäädännön omaksumiseksi, mutta edistyminen on hidasta. Vallankaappausyrityksen jälkeen on etenkin oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteuttamisessa menty taaksepäin. Raportissa kiinnitetään huomiota kaappausyrityksen jälkeiseen tilanteeseen ja vastatoimien laajuuteen. Irtisanomiset, pidätykset ja vangitsemiset ovat koskeneet kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Toimet ovat käytännössä estäneet perusoikeuksien toteutumista. EU on korostanut oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja suhteellisuuden noudattamista Turkin poikkeustilan aikana. Kuolemantuomion palauttaminen olisi vastoin EU:n acquis'ta sekä Turkin tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia. Oikeuslaitoksen riippumattomuus ja ilmaisun- ja kokoontumisvapaus ovat viime vuoden aikana ja erityisesti vallankaappausyrityksen jälkeen heikentyneet ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä on rajoitettu. Turkin tulee jatkaa uudistuksia oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymyksissä. Turvallisuustilanne Turkissa on huonontunut kurdirauhanprosessin päätyttyä heinäkuussa PKK:n ja ISIL:n tekemät terroristi-iskut Turkissa ovat lisääntyneet. Komissio katsoo, että terrorismin vastaisten toimien tulee olla suhteellisia ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. Kurdirauhanprosessin tulisi jatkua viipymättä. Kurdiparlamentaarikkojen pidätykset huolestuttavat. Korkean tason vuoropuhelua EU:n ja Turkin välillä on käyty huippukokouksessa sovitun mukaisesti ulkopolitiikasta, terrorisminvastaisesta toiminnasta, energiasta ja taloudesta. Turkkia kiitetään suojan antamisesta 2,7 miljoonalle Syyrian ja Irakin pakolaiselle. Maahanmuuttoyhteistyötä tehostettiin EU Turkki-julkilausuman myötä ja sen

6 6(7) toimeenpano on vähentänyt maahanmuuttajien ja pakolaisten määrää Turkista Kreikkaan. Turkki edistyi viisumivapauteen tähtäävissä uudistuksissa. Komissio antoi esityksen viisumivapaudesta edellyttäen, että Turkin täyttää kaikki viisumivapauden kriteerit. EU ja Turkki jatkavat työtä tulliunionin uudistamiseksi. Raportti antaa tunnustusta Turkin pyrkimyksille uudistaa yhtiö- sekä koulutus- ja tutkimusalan lainsäädäntöään EU:n kanssa yhdenmukaisemmaksi. Myös taloudessa kehitys on huonompaan suuntaan. Maksutaseen alijäämän vuoksi talous on herkkä epävarmuudelle, poliittisille riskeille ja kansainvälisten investoijien reaktioille. Vallankaappausyritys ja puhdistukset ovat vaikuttaneet myös talouteen. Talousreformien toimeenpano on tyssännyt. Oikeusvaltiokehitys parantaisi myös liiketoimintaympäristöä. Komissio muistuttaa kahdenvälisten suhteiden normalisoinnin merkityksestä Kyproksen tasavallan kanssa. Turkin sitoutuminen ja kontribuutio Kyproksen jälleenyhdistymisneuvotteluihin ovat ratkaisevan tärkeitä. Turkin jäsenyysneuvottelut käynnistyivät vuonna Neuvottelukuja on avattu 16, viimeksi kesäkuussa. Kolmen neuvotteluluvun avaamista valmistellaan Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asiakirjat Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta , esittelijänä komissaari Hahn Ulkosuhdejaoston kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Communication on EU Enlargement Policy Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Laivola de Rosière, UM, Lauri Hirvonen, UM, Keijo Karjalainen, UM, Anne Mutanen, UM, Antti Kauttonen, UM, Marina Venäläinen, OM, Akseli Koskela, TEM, Tapio Puurunen, SM, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi laajentuminen UM ALR, EUE, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM