Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Liski Leena JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri Valiokunta, Ulkoasiainvaliokunta

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-40 Liski Leena JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri Valiokunta, Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia Turkki/viisumivapausdialogi; Komission ja Turkin viisumivapausdialogin käynnistäminen komission laatiman ja neuvoston hyväksymän viisumitiekartan pohjalta; COELA U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ja Turkin välisen viisumivapausdialogin käynnistämisestä komission laatiman ja neuvoston hyväksymän viisumitiekartan pohjalta. Osastopäällikkö Yksikön päällikkö Jukka Salovaara Päivi Blinnikka

2 LIITTEET UM (3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Turkki, viisumit UM EUE, OKM, PLM, SM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-40 Liski Leena JULKINEN Asia Turkki/viisumivapausdialogi: komission ja Turkin viisumivapausdialogin käynnistäminen komission laatiman ja neuvoston hyväksymän viisumivapaustiekartan pohjalta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: UM [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: - Yleisten asioiden neuvosto antoi päätelmät yhteistyön kehittämisestä Turkin kanssa oikeus- ja sisäasioiden alalla. Neuvosto antoi komissiolle tehtäväksi laatia kehykset EU-Turkki OSA-alan tiivistetylle vuoropuhelulle ja yhteistyölle. Päätelmät sisälsivät myös valtuutuksen komissiolle ottaa askelia kohti viisumivapautta yhtä aikaa takaisinottosopimuksen allekirjoituksen kanssa. - Komissio valmisteli mandaatin pohjalta luonnokset OSA-yhteistyöasiakirjasta ja sen liitteenä olevasta viisumivapausdialogin tiekartasta, joita käsiteltiin neuvoston laajentumistyöryhmässä. - Coreper II hyväksyi komission kehykset OSA-alan tiivistetylle vuoropuhelulle ja yhteistyölle sekä liitteenä olevan viisumivapausdialogin tiekartan. - Joulukuussa 2012 Yleisten asioiden neuvosto vahvisti päätelmissään Turkin jäsenyysneuvottelujen uudelleen käynnistämisen merkityksen. - Vuoden 2013 loppupuolella ilmapiiri on ollut suotuisa EU-Turkki -suhteiden kehitykselle. Yleisten asioiden neuvosto antoi myönteiset Turkki-päätelmät, ja Turkin pääministerin Brysselin-vierailu on suunnitteilla tammikuulle Komissio käynnisti Ankarassa viisumivapausdialogin Turkin kanssa komission laatiman ja coreperissa hyväksytyn viisumivapaustiekartan puitteissa. Viisumivapausdialogi aloitettiin samassa yhteydessä, kun Turkki allekirjoitti EU:n kanssa takaisinottosopimuksen. Turkin osapuolelle luovutettiin viisumivapauteen tähtäävä tiekartta, johon Turkin osapuoli ilmoitti sitoutuvansa ja esitti samalla joitakin huomautuksia muutamista tiekartan kohdista, jotka, mikäli niitä sovelletaan hyvin tiukasti, aiheuttavat Turkin mukaan kohtuuttoman ja perusteettoman taakan Turkille. Komissaari Malmström totesi olevan tärkeää, että kyseiset

5 2(6) huolet tulevat tiedoksi heti dialogin alkaessa ja esitti, että niihin kiinnitettäisiin mahdollisimman suurta huomiota dialogin puitteissa. Tapaamisen päätteeksi komissaari Malmström ja Turkin UMI Davutoglu allekirjoittivat viisumivapausdialogin ensimmäisestä tapaamisesta muistion, johon Turkin osapuolen huolet on kirjattu. Turkin huolet on kirjattu myös ns. annotoituun viisumivapaustiekarttaan. - YAN ilmaisi päätelmissään tyytyväisyytensä takaisinottosopimuksen allekirjoituksen ja viisumivapausdialogin käynnistämisen johdosta. Päätelmissä todetaan, että viisumivapausdialogissa eteneminen tulee perustumaan Turkin saavutuksiin ja sen ehtona on, että Turkki panee tehokkaasti ja johdonmukaisesti täytäntöön tiekartan vaatimukset EU:ta ja sen jäsenvaltioita kohtaan. - Komissio informoi asiasta Coreperissa Asiakirjat: EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta, 77 artiklan 2 kohdan a alakohta Ulkoasiainministeriö, Leena Liski Ulkoasiainministeriö, Päivi Laivola de Rosière Ulkoasiainministeriö, Kim Kuivalainen Sisäasiainministeriö, Päivi Pietarinen Suomen kanta/ohje: Suomi pitää takaisinottosopimuksen allekirjoitusta ja viisumivapausdialogin käynnistymistä Turkin kanssa merkittävänä ja myönteisenä askeleena Turkin EUlähentymisessä ja Turkin uudistusten vauhdittumisessa erityisesti oikeus- ja sisäasioiden osalta. OSA- ja viisumivuoropuhelu tarjoavat mahdollisuuden edetä konkreettisesti alalla, joka on Turkille tärkeä ja jolla EU:lla on merkittäviä etuja ajettavanaan. EU:lla on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa Turkin OSA-alueen kehitykseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön Turkin ja EU:n välillä. Keskeiset vaikuttamistoimet liittyvät oikeusvaltion kehittämiseen, rajat ylittävään rikollisuuteen sekä varautumiseen viisumivapauden vaikutuksiin. Viisumivapausdialogin aloittamiseen nivottu takaisinottosopimuksen allekirjoitus antaa mahdollisuudet vähentää Turkin kautta EU:iin suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Viisumivapausdialogissa tulee edetä joutuisasti sitä mukaan kun Turkki täyttää tarvittavat kriteerit. On tärkeää, että prosessissa huomio kohdistetaan sellaisiin asioihin, joiden tärkeydestä osapuolet jo ovat yksimielisiä. Kipupisteisiin ehditään paneutua myöhemmin tiekartan ja jäsenyysneuvottelujen varrella.

6 Pääasiallinen sisältö: 3(6) EU:n tavoitteena on kesästä 2012 alkaen ollut aloittaa Turkin kanssa viisumivapausdialogi viisumitiekartan puitteissa mahdollisimman pian ja sillä edellytyksellä, että Turkki allekirjoittaa samanaikaisesti takaisinottosopimuksen. Turkki allekirjoitti takaisinottosopimuksen Allekirjoitusta edesauttoi se, että uuden neuvotteluluvun avaamisen myötä EU-Turkki -suhteet ovat lämmenneet. Turkin viisumivapausdialogin tarkoituksena on edetä kohti viisumipakon poistamista biometrisilla passeilla liikkuvilta Turkin kansalaisilta lyhytaikaista Schengen-alueella oleskelua varten. Viisumivapausdialogille ei ole asetettu aikataulua Turkin toiveista huolimatta. Dialogin edellytetään etenevän sitä mukaa kun tekniset ja laadulliset kriteerit eli askelmerkit täyttyvät. Länsi-Balkanilla vastaava viisumidialogi kesti keskimäärin 2,5 vuotta, eikä Turkin suhteen uskota edettävän ainakaan nopeammin. Viisumipakon poistaminen on poliittinen päätös. Kyseessä on yhteispäätösmenettelyn alainen asia, joka tarvitsee taakseen parlamentin hyväksynnän ja neuvoston määräenemmistön. EU-Turkki -viisumivapausdialogi rakentuu neljästä osa-alueesta: asiakirjaturvallisuus, maahanmuuton hallinta, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä perusoikeudet. Viisumivapauden tiekartasta päästiin EU:n piirissä yhteisymmärrykseen lukuisien kompromissien kautta. Neuvoston roolista päädyttiin muotoiluun "OSA-neuvosto arvioi ja voi ilmaista mielipiteensä Turkin etenemisestä joka kuudes kuukausi". Turkin tulee lopullisesti yhdenmukaistaa politiikkansa EU:n kanssa vasta tullessaan EU:n jäseneksi. Siihen asti Turkki voi jatkaa kahdenkeskisten viisumivapaussopimustensa soveltamista kolmansien maiden kanssa. Viisumidialogi on ollut sensitiivinen aihe etenkin Kyprokselle. Turkki ei kuitenkaan antanut ennakkohuhuista poiketen - erillistä julistusta Kyproksen suhteen takaisinottosopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Turkin on vielä ratifioitava takaisinottosopimus, ja se astuu voimaan ratifioinnista seuraavan toisen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. Sopimuksen soveltaminen eli kolmansien maiden kansalaisten takaisinotto käynnistyy kuitenkin vasta kolmen vuoden kuluttua tästä. Vastaavasti komissio tarvitsee 6-10 kuukautta takaisinoton käynnistymisestä arvioidakseen takaisinoton toimivuutta, joka on yksi ehto viisumivapauden toteutumiselle. Turkin viisumitiekartta on tiukka, ja siinä näkyy selvästi useiden jäsenmaiden huoli laittomista maahantulijoista. Viisumitiekartan askelmerkkien määrä on Turkin kohdalla suuri, 79, kun Länsi-Balkanin mailla kriteerien määrä on keskimäärin 46. Kosovon tiekartassa on 97 kriteeriä. Länsi-Balkanin maista tulevien perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä yli kaksinkertaistui viisumivapaan liikkumisen seurauksena, eikä tämän haluta toistuvan uusien viisumivapauksien yhteydessä. Turkki on laittoman maahantulon kannalta sekä kohdemaa että Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahantulon tärkein kauttakulkumaa. Turkin kautta EU:n alueelle pyrkivien kansalaisuuksien kirjo on suuri sisältäen mm. syyrialaisia, afgaaneja, pakistanilaisia ja pohjois-afrikkalaisia (tunisialaiset ja marokkolaiset). Frontexin mukaan vuonna 2012 yli Turkista tullutta laitonta maahantulijaa otettiin kiinni Turkin naapurimaissa, enimmäkseen Kreikassa. Vuonna 2013 paine on hellittänyt Kreikan maarajoilla, johtuen Kreikan tehostuneesta rajavalvonnasta ja EU:n sille antamasta tuesta (mm. Frontexin operaatiot alueella) sekä myös Kreikan ja Turkin parantuneesta operatiivisesta yhteistoiminnasta. Sen sijaan, ja edellisestä johtuen, laittoman maahantulon paine on siirtynyt jonkin verran Kreikan merirajoille, mutta erityisesti Turkin ja Bulgarian

7 4(6) maarajalle, jossa se on varsinkin loppusyksystä 2013 ollut voimakkaassa kasvussa. Suurin osa kiinniotetuista laittomista maahantulijoista hakee turvapaikkaa, mutta pyrkii poistumaan maasta muualle Eurooppaan turvapaikkaprosessin aikana. Turkkia on kuluneina vuosina pyritty aktiivisesti kytkemään EU:n sisäisen turvallisuuden kehykseen. Esimerkkinä tästä ovat mm. Frontex-Turkki Memorandum of Understanding (2012) ja Europol-Turkki strateginen sopimus. Suomi on tukenut aktiivisesti Turkin rajaturvallisuuden kehittämistä sekä EU-hankkeiden kautta että tukemalla EU:n delegaatiota Ankarassa. Suomella ja Turkilla on kahdenvälinen rikostorjuntasopimus (sopimus yhteistyöstä rikollisuuden ehkäisemisessä ja rikosten torjunnassa (139/2004)). Turkki on kritisoinut voimakkaasti EU:ia siitä, että sitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti viisumipolitiikan osalta verrattuna esimerkiksi Länsi-Balkanin maihin, kun otetaan huomioon Turkin historia vanhimpana EU:n jäsenyysehdokkaana. Tämä kritiikki on näkynyt käytännössä osin siten, että Turkki on avannut viisumivapaata liikennettä viime vuosina useiden sellaisten maiden kanssa, joilta Schengen-viisumi vaaditaan. Osa näistä maista on laittoman maahantulon ja muun rajat ylittävän rikollisuuden lähtö- tai kauttakulkumaita. Tammikuussa 2014 tulee voimaan asetuksen (EU) 539/2001 (määrittää viisumivapaat ja viisumivelvolliset maat) muutos, jossa mahdollistetaan nk. suspensiomekanismi. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisessä tilanteessa, esimerkiksi viisumivapautetusta kolmannesta maasta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän hetkellisesti kasvaessa runsaasti jossakin jäsenvaltiossa tai useamman jäsenvaltion alueella, viisumivapaus ko. valtioon on mahdollista tietyin toimenpitein keskeyttää määräajaksi. Mekanismi on luotu viisumivapauksien väärinkäytösten estämiseen. Tämä on yksi turvamekanismi EU:lle myös Turkin viisumivapaustilanteessa, joskin paras turvamekanismi on tiekartan vaatimusten toteuttamisen tarkka monitorointi ennen viisumivapautta. Komissio aikoo IPA-avun puitteissa tukea Turkkia lainsäädännön uudistuksissa ja hallinnollisen kapasiteetin kehittämisessä, jotta Turkin viranomaiset pystyvät paremmin toteuttamaan tiekartan vaatimuksia. Turkki suhtautui vielä vuoden alussa hyvin varauksellisesti takaisinottosopimuksen allekirjoittamiseen ja vaati takeita viisumivapauteen etenemisestä, mikäli Turkki allekirjoittaa sopimuksen. Turkin huolena on ollut, että mikäli sen ei arvioida etenevän riittävästi takaisinotossa, jo parikin jäsenmaata voi blokeerata viisumivapauden. Myös viisumivapaustiekartan askelmerkkien suuri määrä on herättänyt huolta. Turkki voi irtisanoutua takaisinottosopimuksesta sen 24 :n perusteella, jos kolmen vuoden kuluttua, kun kolmansien maiden kansalaisten takaisinotto tulee sovellettavaksi, komissio ei ole antanut neuvostolle ja parlamentille ehdotustaan Turkin viisumivapaudesta. Takaisinottosopimuksen allekirjoitus- ja viisumivapausdialogin käynnistämistilaisuudessa Turkin poliittinen johto luonnehti tapahtumaa historialliseksi. Turkki ei ole pyytänyt EU:lta helpotuksia viisumipolitiikassa Turkkia kohtaan. Jäsenmaat voivat harkita omia helpottavia toimiaan esim. monikertaviisumien, opiskelijoiden jne suhteen. Kansallinen käsittely: [EU-ministerivaliokunta/komitea/jaosto/Ahvenanmaan informointi]

8 5(6) Eduskuntakäsittely: [Tiedot yhteistoiminnasta eduskunnan kanssa, ml. valiokuntakäsittely] Käsittely Euroopan parlamentissa: [Tiedot valiokunta- ja täysistuntokäsittelyistä] Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: [Tiedot sääntelytasosta(laki/asetus/vnp/p/muu) liittymäkohdat Ahvenanmaan toimivaltaan] [Tiedot asian taloudellisista vaikutuksista sekä kansallisesti että yhteisölle] Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: [Tiedot muiden jäsenmaiden kannoista tai muista asiaan vaikuttavista tekijöistä]

9 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Turkki, viisumit UM EUE, OKM, PLM, SM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK