Laajentuminen. Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle. Euroopan unionin politiikka

Transkriptio

1 Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Laajentuminen Tavoitteena eurooppalaisten arvojen ja normien levittäminen yhä laajemmalle EU:n laajentumispolitiikka tekee Euroopasta vakaamman, vahvemman ja turvallisemman. Sen avulla EU voi viedä arvojaan uusiin maihin ja saa vaikutusvaltaa kansainvälisellä näyttämöllä. Štefan Füle Laajentumisasioista vastaava Euroopan komission jäsen

2 SISÄLLYS EU:n laajentumisen tavoitteet VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Laajentumisprosessin eteneminen EU:n laajentumisen vaikutukset...10 Tulevaisuuden näkymät...12 Lisätietoa...12 Osan näistä julkaisuista voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kalastus- ja meriasiat Kansanterveys Kauppa Kehitysyhteistyö Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Muuttoliike ja turvapaikka asiat Oikeusasiat, kansalaisuus ja perusoikeudet Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulkosuhteet / Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Laajentuminen Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut elokuussa Kansi ja sivun 2 kuva: Digital Vision/Getty Images 12 s. 21 x 29,7 cm ISBN doi: /53837 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 L a a j e n t u m i n e n 3 EU:n laajentumisen tavoitteet Kun Euroopan unioni perustettiin 1950-luvulla, sen tavoitteena oli edistää rauhaa, vaurautta ja eurooppalaisia arvoja. Nämä tavoitteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin unionin alkuaikoina. EU:hun voivat halutessaan liittyä kaikki demokraattiset Euroopan maat. EU:n laajentumispolitiikka tukee tätä prosessia. Alun perin kuuden jäsenmaan yhteisöstä on kasvanut 28-jäseninen unioni. Se ulottuu Atlantilta Mustallemerelle, ja sen alueella asuu yli 500 miljoonaa ihmistä. Hyötyjä kaikille osapuolille Laajentuminen on sekä EU:n jäsenmaiden että unioniin liittyvien maiden edun mukaista. Se lisää turvallisuutta ja hyvinvointia Euroopassa, koska se edistää demokratian, perusvapauksien, oikeusvaltion ja sisämarkkinoiden toteutumista. Sisämarkkinoiden edut ovat huomattavia: talouskasvu ja elintason nousu, kulutustuotteiden turvallisuuden parantuminen, halvemmat hinnat ja suurempi valinnanvapaus muun muassa televiestinnän, pankkipalvelujen ja lentoliikenteen alalla. Näistä eduista ovat päässeet osallisiksi yhä useammat ihmiset sitä mukaa kuin EU on kasvanut. EU on ennen muuta arvoyhteisö. Sen muodostavat demokraattiset Euroopan maat, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään rauhan, vapauden, vaurauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja puolustamaan näitä arvoja. EU haluaa syventää Euroopan kansojen yhteenkuuluvuutta kulttuurien moninaisuuden säilyttäen. EU:n laajentuminen edistää talouskasvua EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneiden maiden (15 maata) ja vuosina 2004 ja 2007 liittyneiden maiden (12 maata) välisen kaupan arvo: miljardia euroa miljardia euroa EU:hun vuosina 2004 ja 2007 liittyneiden maiden keskinäisen kaupan arvo: miljardia euroa miljardia euroa EU Kroatia on ollut EU:n jäsen vuodesta Split on yksi sen vanhoista rannikkokaupungeista.

4 V a l o k e i l a s s a E u r o o p a n u n i o n i n p o l i t i i k k a 4 EU:n laajentumishistoria Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Ensimmäinen askel kohti Euroopan unionia oli 1950-luvulla perustettu Euroopan talousyhteisö, jossa oli alkujaan kuusi jäsentä: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Vuonna 1973 yhteisöön liittyivät Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Vuonna 1981 mukaan tuli Kreikka, ja vuonna 1986 seurasivat Espanja ja Portugali. Vuonna 1995 liittyivät puolestaan Itävalta, Ruotsi ja Suomi. Vuonna 2004 EU laajeni kerralla enemmän kuin koskaan aiemmin, kun jäseniksi tulivat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2007 EU:hun liittyivät Bulgaria ja Romania. Tuorein EU-maa on Kroatia, josta tuli EU:n jäsen 1. heinäkuuta EU:ssa on tätä nykyä 28 jäsenmaata.

5 L a a j e n t u m i n e n 5 Laajentumisprosessin eteneminen Yli puoli vuosisataa sitten 1950-luvulla kuusi vielä sodasta toipuvaa maata perusti yhteisön, joka tunnetaan nykyisin Euroopan unionina. Päätös oli ennennäkemätön ja edellytti maiden johtajilta rohkeutta ja kauaskatseisuutta. Keskenään vuosisatojen ajan sotineet maat sopivat yhteistyöstä tärkeillä aloilla, jotka vaikuttivat niiden kaikkien tulevaisuuteen. Maat päättivät myös siirtää osan omasta päätösvallastaan uudelle ylikansalliselle hallintotasolle. Historian perspektiivissä tarkasteltuna EU on onnistunut tehtävässään. Sen jäsenmaissa on vallinnut rauha ennätysmäisen pitkään, ja hyvinvointi on noussut uudelle tasolle. Kuuden maan yhteisöstä on kehittynyt 28 maan unioni, jossa asuu lähes 500 miljoonaa ihmistä. Uusien jäsenten ottaminen kuului suunnitelmiin alusta lähtien. Perustajat halusivat luoda kattavan yhteisön, johon myös muut Euroopan demokratiat voivat halutessaan liittyä. Viidenkymmenen toimintavuotensa aikana EU on koko ajan auttanut sen jäseniksi haluavia maita. Se on tukenut talouskasvua, yhteisvastuuta ja demokraattisia voimia diktatuurista vapautuneissa maissa. Jäsenyyskriteerit EU:n jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja sitoutuu edistämään niiden toteutumista (sopimus Euroopan unionista, 49 artikla). Maa hyväksytään EU:n jäseneksi vain, jos se täyttää jäsenyyskriteerit ja ehdot, jotka on määritelty EU-huippukokouksessa Kööpenhaminassa vuonna 1993 ja myöhemmissä EU-päätöksissä. Jäsenyyden arviointiperusteet eli ns. Kööpenhaminan kriteerit ovat seuraavat: 1. poliittiset kriteerit: vakaat instituutiot, joilla varmistetaan demokratia, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu 2. taloudelliset kriteerit: toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista EU:ssa 3. EU-säännöstön voimaansaattaminen: valmiudet suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista ja hyväksyä poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteet. Lisäksi EU:n on pystyttävä integroimaan uudet jäsenmaat omaan toimintaansa, joten se pidättää itsellään oikeuden päättää, milloin se on valmis ottamaan uusia jäseniä. Länsi-Balkanin maille on asetettu lisäkriteereitä, jotka liittyvät lähinnä alueelliseen yhteistyöhön ja naapuruussuhteisiin (ns. vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdot). Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja [ ] Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla Jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä.

6 V a l o k e i l a s s a E u r o o p a n u n i o n i n p o l i t i i k k a 6 Päätös uuden jäsenmaan hyväksymisestä Uuden maan liittyminen unionin jäseneksi edellyttää kaikkien EU:n jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää. Kun jokin maa hakee EU:n jäsenyyttä, jäsenvaltioiden hallitukset päättävät ensin EU:n neuvostossa jäsenyyshakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sen jälkeen ne päättävät Euroopan komission lausunnon perusteella, myönnetäänkö hakijalle ehdokasmaan asema ja käynnistetäänkö liittymisneuvottelut. Jäsenvaltiot päättävät komission suositusten perusteella myös siitä, milloin ja millä ehdoin ehdokkaiden kanssa neuvottelut aloitetaan ja päätetään kullakin politiikan lohkolla. Kun liittymisneuvottelut on saatettu tyydyttävästi päätökseen, laaditaan liittymissopimus, jonka jäsenvaltiot ja kyseinen ehdokasmaa allekirjoittavat. Liittymiseen tarvitaan hyväksyntä myös Euroopan parlamentilta, jonka jäsenet ovat EU:n kansalaisten suoraan valitsemia. Tämän jälkeen sekä liittyvän maan että kunkin jäsenvaltion on ratifioitava liittymissopimus oman perustuslakinsa mukaisin menettelyin. Nykytilanne EU:n laajentumisohjelmaan kuuluvat tätä nykyä Länsi-Balkan, Turkki ja Islanti. Eri maat ovat liittymisprosessissa eri vaiheissa. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Montenegro, Serbia ja Turkki ovat saaneet ehdokasmaan aseman. ja Montenegron, Serbian ja Turkin kanssa on käynnistetty liittymisneuvottelut. Komissio on suositellut liittymisneuvottelujen aloittamista myös 1 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Neuvottelut Islannin kanssa keskeytettiin vuonna 2013 maan omasta pyynnöstä. Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat saaneet mahdollisen ehdokasmaan aseman. Komissio on suositellut neuvostolle, että Albanialle myönnetään ehdokasmaan asema, jos tietyt ehdot täyttyvät. 1. Islanti 2. Bosnia ja Hertsegovina 3. Serbia 4. Kosovo 5. Montenegro 6. Albania 7. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 8. Turkki

7 L a a j e n t u m i n e n 7 Jotta sekä EU että siihen liittyvät maat saisivat unionin laajentumisesta mahdollisimman suuren hyödyn, uusien maiden liittymisprosessi on hoidettava hallitusti. Ehdokasmaiden on osoitettava, että ne pystyvät hoitamaan jäsenyytensä kaikilta osin, mikä edellyttää kansalaisten laajaa tukea sekä EU:n standardien ja normien poliittista ja teknistä noudattamista. Koko prosessin ajan EU asettaa maille ehtoja, jotka niiden on täytettävä voidakseen edetä seuraavaan vaiheeseen. istockphoto.com/santirf Liittymisneuvottelut Liittymisneuvotteluissa selvitetään, pystyykö maa suoriutumaan EU-jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista. Niissä keskitytään siihen, millä ehdoilla ja millä aikataululla ehdokasmaa hyväksyy, panee täytäntöön ja alkaa soveltaa EU:n sääntöjä, joita on noin sivua. Näistä säännöistä sinänsä ei voida neuvotella. Neuvotteluprosessissa sovitaan lähinnä siitä, miten ja milloin ehdokasmaa hyväksyy EU:n säännöt ja menettelyt ja panee ne käytännössä täytäntöön. Neuvottelut käydään EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaan välillä. Prosessin eteneminen riippuu siitä, EU:n laajentumisohjelman maat numeroina Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat Pinta-ala (1 000 km) Väkilu ku (milj.) BKT asukasta kohti (OVS 1 ) Albania 27 3, Bosnia ja 51 3, Hertsegovina Entinen Jugoslavian 25 2, tasavalta Makedonia Islanti 100 0, Kosovo (*) 11 2,2 Montenegro 13 0, Serbia 77 7, Turkki , EU-maat yhteensä (28 maata) Tiedot vuodelta Lähde: Eurostat * Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. 1 Bruttokansantuote ilmaisee kansantaloudessa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaismäärän. Sitä käytetään usein vaurauden mittarina. Ostovoimastandardi (OVS) on yksikkö, jolla kuvataan samaa määrää hyödykkeitä ja palveluja kussakin maassa hintatasosta riippumatta. 2 Tieto vuodelta Mostarin silta Bosnia ja Hertsegovinassa on rakennettu uudelleen sen tuhouduttua sodassa vuonna miten kyseinen maa edistyy vaatimusten täyttämisessä. Näin ehdokasmaita kannustetaan toteuttamaan tarvittavat uudistukset nopeasti ja tehokkaasti. Jotkut uudistukset edellyttävät huomattavia, joskus vaikeitakin, muutoksia maan poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Siksi on tärkeää, että valtionjohto kertoo kansalaisille selvästi ja perustellen, miksi uudistuksia tarvitaan. Kansalaisyhteiskunnan tuki on hyvin tärkeä osa prosessia. Liittymisneuvottelujen aloittamisesta päättää Eurooppa-neuvosto komission suosituksen perusteella. Ehdokasmaan on täytettävä Kööpenhaminan poliittiset kriteerit ja mahdolliset muut ehdot riittäviltä osin. Arviointiraportit Neuvottelujen helpottamiseksi koko EU:n lainsäädäntö on jaettu lukuihin, jotka vastaavat eri politiikan lohkoja. Neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa ehdokasmaalle selitetään EU:n voimassa olevat säännöt ja määritetään alueet, joilla maan lainsäädäntöä, instituutioita tai käytäntöjä on mukautettava EU:n sääntöihin. Komissio laatii kustakin luvusta arviointiraportin, jonka pohjalta neuvotteluprosessi aloitetaan. Nämä raportit esitetään neuvostolle. Komissio antaa suosituksensa siitä, aloitetaanko jostakin tietystä luvusta neuvottelut tai vaaditaanko, että maan on ensin täytettävä tietyt ehdot. Kun jäsenvaltiot päättävät komission arvion pohjalta, että neuvottelujen aloittamista koskevat ehdot täyttyvät, ehdokasmaa esittää neuvottelukantansa. Tämän jälkeen neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta EU:n yhteisen kannan, ja kyseistä lukua koskevat neuvottelut voidaan käynnistää. Yhteinen kanta sisältää myös ehdot, joiden on täytyttävä, ennen kuin lukua koskevat neuvottelut voidaan päättää.

8 V a l o k e i l a s s a E u r o o p a n u n i o n i n p o l i t i i k k a 8 Kun neuvottelujen päättämisen ehdot täyttyvät, jäsenvaltiot hyväksyvät uuden yhteisen kannan (edelleen komission luonnoksen perusteella), jossa todetaan, että kyseisen luvun käsittely voidaan päättää mutta vain väliaikaisesti. Liittymisneuvotteluissa on periaatteena, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu. Lukuja koskevat neuvottelut päätetään siis lopullisesti vasta koko neuvotteluprosessin päättyessä. Raportointi ja seuranta Komissio pitää neuvoston ja Euroopan parlamentin ajan tasalla EU-jäsenyyttä hakeneiden maiden edistymisestä vuotuisten strategia-asiakirjojen ja maakohtaisten edistymisraporttien avulla. Se myös valvoo, että hakijamaat noudattavat neuvottelujen aikana sovittuja sitoumuksia. Valvontaa jatketaan aina siihen asti, kun maasta tulee EU:n jäsen. Näin maille voidaan tarvittaessa antaa lisäopastusta jäsenyysvelvoitteiden täyttämisessä ja jäsenvaltiot saavat takeet siitä, että tulokkaat täyttävät liittymisehdot. Liittymissopimus Kun kaikkia lukuja koskevat neuvottelut on saatu päätökseen kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla, tulokset kirjataan liittymissopimusluonnokseen. Tämän jälkeen kuullaan komissiota ja hankitaan sopimukselle Euroopan parlamentin hyväksyntä. Lopuksi sopimuksen allekirjoittavat ja ratifioivat ehdokasmaa ja kaikki jäsenvaltiot. Liittymissopimuksen allekirjoittamisesta jäsenyyteen Kun liittymissopimus on allekirjoitettu, unioniin liittyvä maa saa tiettyjä väliaikaisia etuja. Sille annetaan EU:n elimissä ja virastoissa ns. aktiivisen tarkkailijan asema. Tämä tarkoittaa sitä, että maalla on puheoikeus, muttei äänioikeutta. Se voi myös kommentoida luonnosvaiheessa olevia EU:n ehdotuksia, tiedonantoja, suosituksia ja aloitteita. Kun ratifiointiprosessi on saatu päätökseen, liittymissopimus tulee voimaan sovittuna päivänä ja liittyvästä valtiosta tulee EU:n jäsenvaltio. Liittymistä edeltävä strategia hakijamaiden apuna Yksittäisen maan liittymisprosessin etenemisvauhti riippuu siitä, miten hyvin se toteuttaa jäsenyyskriteerien ja ehtojen edellyttämät uudistukset. EU tarjoaa tukea EU-jäsenyyteen valmistautumiseen. Tätä varten EU:lla on liittymistä edeltävä strategia. Sen keskeisiä osia ovat assosiaatio sopimukset (Länsi- Balkanin mailla vakautus- ja assosiaatiosopimukset), EU:n taloudellinen tuki ja mahdollisuus osallistua EU:n ohjelmiin. Laajentumisprosessissa mukana olevien maiden EU-suhteiden puitteet vahvistetaan assosiaatiosopimuksissa. Esimerkiksi Turkin viralliset EU-suhteet muodostettiin alun perin vuonna 1963 allekirjoitetulla assosiaatiosopimuksella (Ankaran sopimus), ja niitä päivitettiin sittemmin tulliliittosopimuksella vuonna Länsi-Balkanin maita varten perustettiin vuonna 1999 erityinen vakautus- ja assosiaatioprosessi. Tämän prosessin sekä siihen kuuluvien vakautus- ja assosiaatiosopimusten tavoitteena on lisätä entisen konfliktialueen vakautta ja istockphoto.com/valery Shanin Nimi Montenegro tarkoittaa sananmukaisesti mustaa vuorta.

9 L a a j e n t u m i n e n 9 EU liikenneverkon parantamisessa. Tällaisiin töihin voi saada tukea EU:lta tai lainaa kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Laajentumisprosessissa mukana olevat maat voivat osallistua EU:n ohjelmiin esimerkiksi kansanterveys-, tutkimus- tai koulutusalalla. Tällä tavoin ne saavat kokemusta siitä, miten rahoitusasioita hoidetaan EU:hun liittymisen jälkeen, ja niillä on mahdollisuus tutustua EU:n politiikkoihin ja välineisiin. EU auttaa Balkanin maita rikollisuuden torjunnassa. tukea siirtymistä demokratiaan ja markkinatalouteen. Niiden avulla voidaan vähitellen integroida alueen maat EU:hun ja edistää alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita. EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden on usein toteutettava huomattavia uudistuksia. Niiden on paitsi hyväksyttävä EU:n säännöt myös pantava ne kunnolla täytäntöön. Maat voivat joutua perustamaan uusia elimiä, esimerkiksi riippumattoman kilpailuviranomaisen tai elintarvikestandardiviraston. Ne voivat myös joutua organisoimaan olemassa olevia laitoksia uudelleen, erottamaan armeijan ja poliisin toisistaan, nostamaan ympäristövalvonnan tasoa tai antamaan syyttäjäviranomaisille itsenäisemmän aseman korruption kitkennässä. Tällaiset uudistukset edellyttävät mittavaa osaamis- ja rahoituspanostusta. EU:lla on ohjelmia ja järjestelmiä, joiden kautta uudistuksiin voi saada taloudellista ja teknistä apua. Uudistukset voivat olla hakijamaiden kansalaisille haastavia. Siksi EU edistää liittymisprosessia koskevaa kansalaistiedotusta. Keskustelua käydään kansalaisyhteiskunnan tasolla muun muassa ammattiliittojen, kuluttajajärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. EU:n avussa on merkittävällä sijalla institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen. Näin varmistetaan, että hakijamaan julkinen sektori tietää käytännössä, miten EU-asioita hoidetaan ja miten ylipäätään toimitaan tehokkaasti ja demokraattisesti. EU auttaa yhteiskunnan rakenteiden kehittämisessä ja EU:n sääntöjen soveltamisesta vastaavien henkilöiden kouluttamisessa. Yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa tarjotaan opastusta kummitoiminnan avulla. Sen puitteissa EU-maista lähetetään asiantuntijoita komennukselle ehdokasmaihin tai järjestetään lyhyempiä tapaamisia. Jäsenyyteen valmistautuva maa voi tarvita apua myös infrastruktuurin kehittämisessä, esimerkiksi jätteenkäsittelylaitosten rakentamisessa tai EU antaa taloudellista tukea EU antaa hakijamaille taloudellista apua toimiin, joilla kehitetään niiden valmiuksia panna EU:n normit täytäntöön. Vuosina EU tuki Länsi-Balkanin maita yli 16 miljardilla eurolla. Avun määrä oli henkeä kohti laskettuna maailman suurimpia. Vuodesta 2007 lähtien ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille on annettu EU:n rahoitusta ja tukea liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA). IPA-tukea voi saada hankkeisiin, joiden tavoitteena on demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, julkishallinnon uudistukset, talousuudistukset, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien tai sukupuolten tasa-arvon edistäminen, kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, alueellisen yhteistyön tai kestävän kehityksen edistäminen tai köyhyyden vähentäminen. Yleisesti IPA-välineestä myönnettävällä tuella edistetään EU:n jäsenyyskriteerien täyttymistä. Vuosina liittymistä valmistelevan tuen kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 12 miljardia euroa. Määrärahojen täsmällisestä jakautumisesta päätetään vuosittain. EU:n antama liittymistä valmisteleva tuki vuonna 2013 (milj. euroa) Albania 95,3 Bosnia ja Hertsegovina 108,8 Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 113,2 Islanti 5,8 Kosovo 71,4 Kroatia 93,5 Montenegro 34,5 Serbia 208,3 Turkki 902,9 Usean edunsaajan ohjelmat 177,2

10 V a l o k e i l a s s a E u r o o p a n u n i o n i n p o l i t i i k k a 10 EU:n laajentumisen vaikutukset EU tuo huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä nykyisille että uusille jäsenmaille. Vuonna 1999 unionin silloisten 15 jäsenmaan ja 12 ehdokasmaan välisen kaupan arvo oli 175 miljardia euroa. Vuonna 2007 eli kolme vuotta sen jälkeen, kun nämä 12 maata olivat liittyneet unioniin, kaupan arvo oli noussut 500 miljardiin euroon. Vuonna 2004 liittyneissä maissa talouskasvu vauhdittui huomattavasti. Vuonna 1999 niiden bruttokansantuote asukasta kohti oli 40 prosenttia EU:n silloisten 15 jäsenmaan vastaavasta arvosta, mutta vuoteen 2008 mennessä se oli kasvanut 52 prosenttiin. Samana ajanjaksona EU:hun liittyminen lisäsi uusien jäsenmaiden talouskasvua noin 1,75 prosenttiyksikköä vuodessa. Vuosina kasvu oli keskimäärin 3,5 prosenttia, mutta vuosina se oli jo 5,5 prosenttia. Taloudellisen vaurauden ohella EU:n laajentumisprosessi vahvistaa myös vakautta, turvallisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta unionin jäseniksi pyrkivissä maissa. Laajentumispolitiikka oli tärkeässä roolissa prosessissa, jonka avulla EU:hun vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneet entiset kommunistimaat muuttuivat toimiviksi markkinatalouksiksi ja saivat demokraattiset poliittiset instituutiot. Kylmän sodan loputtua EU oli luvannut näille Keski- ja Itä-Euroopan maille auttavansa niitä poliittisen järjestelmän ja talouden uudistamisessa, jotta ne täyttävät edellytykset liittyä EU:n jäseniksi. Euroopan komission ja muiden toimielinten opastuksella ja muiden jäsenmaiden institutionaalisen ja oikeudellisen osaamisen avulla näissä maissa toteutettiin yksi maailmanhistorian nopeimmista uudistusprosesseista. Opiskelu ulkomailla vaikuttaa koko loppuelämään Piroska Beke on 24-vuotias unkarilaisnainen, joka opettaa saksaa alakoulussa Unkarissa. Hän opiskeli vuoden Itävallassa EU:n perustamassa ja rahoittamassa EdTWIN-ohjelmassa, jossa on mukana neljä maata: Itävalta, Slovakia, Tšekki ja Unkari. Ohjelman avulla Piroska sai uudenlaisen näkökulman opettajan työhön. Asiaa auttoi suuresti myös Unkarin EU-jäsenyys. Opintoihin Itävallassa kuului useita työharjoittelujaksoja, joiden aikana Piroska sai soveltaa teoreettista osaamistaan käytäntöön ja kehittää opetustaitojaan. Opiskelu ja opettaminen ulkomailla oli minulle monella tavoin hyödyllistä paitsi ammatillisesti myös henkilökohtaisesti. Opin uutta Itävallasta ja sen kulttuurista ja ennen kaikkea sain uusia ystäviä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin itselläni, Piroska kertoo. Unkarin EU-jäsenyys on vaikuttanut suuresti Piroskan kehittymiseen ammatissaan. Sen myötä on avautunut monia järjestelmiä ja ohjelmia, joiden avulla voi parantaa osaamistaan. Jos Unkari ei kuuluisi EU:hun, en luultavasti olisi päässyt opiskelemaan Itävaltaan ja siellä saamieni taitojen oppiminen olisi vienyt paljon kauemmin. Kehitykseni olisi ollut hyvin erilainen, hän toteaa. Uusia uramahdollisuuksia ulkomailla EU Bulgarialainen 37-vuotias Petar asuu Kyproksella. Hän muutti maahan vuonna 2008, koska hän halusi päästä urallaan eteenpäin. Hän sai työpaikan maan johtaviin kuuluvasta viestintäyrityksestä. EU-jäsenyys edellyttää vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä. Ennen muuttoa talouskriisin vaikutukset olivat alkaneet tuntua Bulgariassa, ja Petarin kotikaupungissa Slivenissä perheen elättäminen oli tullut yhä vaikeammaksi. Petar tutustui EU:n ylläpitämään EURES-portaaliin, jossa työvoimapalvelut ilmoittavat avoimista työpaikoista eri puolilla Eurooppaa. Hän kertoo ajasta ennen EU:hun liittymistä seuraavasti:

11 L a a j e n t u m i n e n 11 Bulgarialaiset pääsivät suhteellisen helposti matkustamaan Eurooppaan, mutta töihin pääsy ei ollut yhtä yksinkertaista. Jos halusi töihin ulkomaille, tarjolla oli vain kausiluonteista tai laitonta työtä, johon en halunnut ryhtyä. Muutaman kuukauden kuluttua siitä, kun Petar oli rekisteröitynyt EURES-sivustolla, Nikosiassa Kyproksella toimiva suuri mainostoimisto kutsui hänet työhaastatteluun ja otti hänet sittemmin töihin. Hän on nyt ollut saman yrityksen palveluksessa useita vuosia. Työkaverit ovat auttaneet häntä sopeutumaan työhön ja oppimaan maan kieltä. En tunne itseäni enää ulkomaalaiseksi, vaan olen työtiimin tasaveroinen jäsen, Petar toteaa. Menestyneeksi luomutuottajaksi EU:n tuella Kun Puola liittyi EU:hun vuonna 2004, monet pelkäsivät, että pienet ja keskisuuret perheyritykset kuihtuisivat kansainvälisen kilpailun paineissa. Monet niistä ovat kuitenkin yhä vakaasti pystyssä ja toimivat kenties tehokkaammin kuin koskaan. Tomasz Obszański omistaa 21 hehtaarin maatilan Tarnogródissa lähellä Ukrainan rajaa. Tomasz kuvailee tilanteensa kehittymistä Puolan EU-jäsenyyden myötä seuraavasti: Etukäteen en ollut varma, vaikuttaisiko EU jokapäiväiseen elämääni. Muutama kuukausi liittymisen jälkeen aloin kuitenkin huomata, että maani EU-jäsenyys oli myönteinen asia minunkin kannaltani etenkin kun tajusin, että voin hakea tukea maatilani kehittämiseen. EU-tuen avulla Tomasz muutti tilansa kukoistavaksi yritykseksi. Tilan tuotanto ja tulot ovat kasvaneet sen jälkeen, kun tuotantoa uudistettiin kahteen otteeseen. Vuonna 2010 Tomasz osallistui EU-ohjelmaan, jonka tuella hän perusti uuden luomuviljaa ja laadukasta luomuöljyä tuottavan yrityksen. Tukirahoilla ostin puristimen, jolla voi valmistaa öljyä eurooppalaisten luomuviljelystandardien mukaisesti, Tomasz kertoo. Näin asemani vahvistui ja olin valmis vastaamaan avoimen talouden haasteisiin. Tilan tuotteita myydään nyt paikallisessa luomukaupassa sekä alueen toreilla, markkinoilla ja apteekeissa. Niitä voi myös tilata verkkokaupasta. Myynti kasvaa tasaisesti. Kaiken tämän ansiosta olen voinut tarjota perheelleni hyvän elintason, Tomasz sanoo. Tavoitteenani on luoda oikea perheyritys, joka kehittyy ja jossa hyödynnetään uusia ideoita ja teknologiaa sellainen, jonka toimintaa lapseni voivat ja haluavat jatkaa. Yhteistyötä rikollisuuden ja korruption torjunnassa Järjestäytynyt rikollisuus on maailmanlaajuinen ongelma, jonka torjumisessa tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Länsi-Balkanin maissa ei ole kansainvälisen rikollisuuden tutkinnassa ja laajoihin rikollisryhmiin kohdistuvissa syytetoimissa tarvittavia organisaatioita ja kokemusta. Tilanteen parantamiseksi EU on alkanut tukea Länsi- Balkanin maita kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Ensi vaiheessa tehdään yhteistyötä rikostutkinnassa. Tarkoitusta varten on käynnistetty erityishanke, jonka tavoitteena on järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta ja syyttäjäverkoston toiminnan tehostaminen alueella. Hankkeen puitteissa Länsi-Balkanin maihin lähetetään EU-maista syyttäjäviranomaisia antamaan neuvontaa. Kansainvälisillä rikollisryhmillä on tehokkaat, hyvin organisoidut ja joustavat toimintamallit ja maiden rajojen yli ulottuvat verkostot, joissa tieto kulkee nopeasti. Yleensä olemme rikollisia askeleen jäljessä, mutta jos saamme myös omat verkostomme toimiviksi ja tiiviiksi, voimme kuroa etumatkaa umpeen, toteaa Itävallan rikostiedustelupalvelun edustaja. Hankkeen vaikutus näkyi Länsi-Balkanilla laajalti huhtikuussa 2013, jolloin Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian ja Serbian poliisin erityisjoukot toteuttivat operaatio Šetačin. Operaatio horjutti näissä maissa toimivan huumemafian rakenteita. Kymmeniä epäiltyjä pidätettiin, ja suuri määrä aseita ja räjähteitä takavarikoitiin. Tämä hanke ei hyödytä ainoastaan Länsi-Balkanin maiden syyttäjälaitosta, vaan sillä suojellaan viime kädessä järjestäytyneestä rikollisuudesta kärsineitä kansalaisia. Samalla hyötyvät myös naapurimaat ja muut rikollisoperaatioiden kohteiksi joutuneet maat. EU Tässä esitteessä haastatellut ihmiset kertovat tarinansa myös videolla Miten EU-jäsenyys näkyy ihmisten arjessa?

12 V a l o k e i l a s s a E u r o o p a n u n i o n i n p o l i t i i k k a Tulevaisuuden näkymät 12 NA FI-C Jokainen EU:n laajentuminen on osaltaan turvannut demokratiaa ja lisännyt vakautta Euroopan mantereella. Tätä korosti myös Nobel-komitea palkintoperusteissaan myöntäessään EU:lle Nobelin rauhanpalkinnon vuonna EU:n laajentumispolitiikalla on tätä nykyä vakauttava vaikutus Länsi-Balkanin alueella, ja se on Turkin demokraattisten uudistusten kiinnekohta. Poliittinen muutos tuo mukanaan todellisia muutoksia ruohonjuuritasolla. Hyvä esimerkki tästä on EU:hun viimeksi liittynyt Kroatia: vain parikymmentä vuotta sitten maa oli sodan jaloissa, mutta nyt siitä on kehittynyt vakaa demokratia, joka pystyy hoitamaan EU-jäsenyyden velvoitteet ja noudattamaan EU:n normeja. EU:n jäseneksi ei tietenkään pääse automaattisesti. Jäseneksi haluavalle maalle asetetaan tiukat ehdot, ja liittymisprosessin vaiheesta toiseen siirtyminen edellyttää todellista edistymistä ja kaikkien toimijoiden hyväksyntää. EU edellyttää muitakin uudistuksia kuin kansallisen lainsäädännön mukauttamista EU:n sääntöihin. Laajentumisprosessin keskeisenä tavoitteena on oikeusvaltioon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvien periaatteiden kunnioittaminen. EU antaa unionin jäseniksi pyrkiville maille rahoitustukea talouden kehittämistä varten. EU Lisätietoa XX EU:n laajentuminen Euroopan komissio: XX Miten EU-jäsenyys näkyy ihmisten arjessa: XX Onko sinulla kysyttävää EU:sta? Europe Direct -palvelu vastaa. P ISBN doi: /53837