PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA PITKÄAIKAISHOITOLAITOKSISSA

Transkriptio

1 PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA PITKÄAIKAISHOITOLAITOKSISSA Käsikirja 2.1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tavoitteet Tutkimuksen aikataulu Tutkimuksen kohderyhmä Tiedonkerääjät Tiedonkeruu... 4 Toimintayksikön lomake... 4 Osastolista... 7 Asukkaan lomake Koulutus ja tiedonkulku Eettinen näkökulma... 10

3 1. Johdanto Tässä käsikirjassa kuvataan menetelmät, tiedonkeruulomakkeet ja kerättävien tietojen määritelmät, joita tarvitaan HALT- 3 (Healthcare-Associated infections in Long-Term care facilities) -tutkimuksessa. Käsikirja on tarkoitettu kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden käyttöön. HALT-3 -tutkimus tehdään Suomessa syys-marraskuun aikana Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Suomessa tavoitteena on, että vähintään 80 toimintayksikköä osallistuu, jolloin tutkimuksen aineisto on riittävän edustava eurooppalaiseen vertailuaineistoon mukaan otettavaksi. Aiemmin eurooppalaisissa pitkäaikaishoidon laitoksissa on kartoitettu mikrobilääkkeiden käyttöä ja indikaatioita sekä infektioiden esiintyvyyttä seuraavilla tutkimuksilla: ESAC 4/2009, ESAC-HALT pilotti 11/2009, HALT-1 5-9/2010, HALT-1 5-9/2010 ja HALT-2 5-6/2013. Näihin kartoituksiin Suomesta on osallistunut muutamia pitkäaikaishoidon laitoksia ja toimintayksiköitä neljästä sairaanhoitopiiristä. 2. Tavoitteet Euroopan tautikeskuksen (ECDC) seurannan yleistavoitteena on: tarjota Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltioille ja pitkäaikaishoidon toimintayksiköille standardoitu työkalu hoitoon liittyvien infektioiden ja antibioottien käytön seurantaan tunnistaa prioriteetteja kansallisille ja paikallisille interventioille sekä arvioida niiden toteutumista EUjäsenvaltioissa ja pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä arvioida hoitoon liittyvien infektioiden ja antibioottien käytön aiheuttamaa taakkaa pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä kansallisella ja Euroopan tasolla. Käsikirjan yleinen tavoite on edistää hoitoon liittyvien infektioiden ja antibioottien käytön prevalenssitutkimuksien käyttöönottoa pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä. Prevalenssitutkimuksen erityistavoitteet eurooppalaisissa pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä ovat: arvioida hoitoon liittyvien infektioiden ja antibioottien käytön esiintyvyyttä eurooppalaisissa pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä kuvata infektioiden torjunnan keskeisiä rakenne- ja prosessi-indikaattoreita. Kerätyn tiedon avulla voidaan: tunnistaa interventioiden, koulutuksen ja/tai lisävoimavarojen tarvetta tunnistaa kansallisia ja paikallisia prioriteetteja ja lisätä tietoisuutta edistää pitkäaikaishoidon toimintayksiköiden asukkaiden sekä yleisesti ikääntyvän Euroopan väestön hoidon turvallisuutta. 3. Tutkimuksen aikataulu Tutkimus tehdään Suomessa syys-marraskuun aikana Toimintayksikön tiedot olisi hyvä kerätä yhden päivän aikana. Isoissa laitoksissa se voidaan tehdä muutamien päivien aikana, mutta silloinkin yksittäinen osasto/yksikkö tulisi tutkia saman päivän aikana. 4. Tutkimuksen kohderyhmä Pitkäaikaishoidon palveluilla tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa laajan valikoiman palveluita/apua ihmisille, joilla on pitkäaikaisesti rajoittunut kyky toimia itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi usein on myös perusterveyden hoidon tarvetta (haavanhoito, kivunhoito, lääkitys, terveyden seuranta, kuntoutus tai palliatiivinen hoito). Pitkäaikaishoito sisältää sekä terveys- että sosiaalihuollon palveluja. Pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä on tyypillisesti asukkaita jotka: tarvitsevat jatkuvaa valvontaa (24h/vrk) tarvitsevat ammatillista sairaanhoitoa enemmän kuin hoiva-apua päivittäisissä toiminnoissa lääketieteellinen tila on vakaa eikä ole jatkuvaa erikoissairaanhoidon tarvetta (esim. erikoislääkärin hoitoa) eivät tarvitse invasiivisia lääketieteellisiä toimenpiteitä (esim. hengityskonehoitoa). 3

4 Kaikentyyppiset pitkäaikaishoidon toimintayksiköt voivat osallistua tutkimukseen. Seuraavat toimintayksiköt tulisi kuitenkin poissulkea: sairaalan pitkäaikaishoidonosastot, asuntolat tai palvelutalot joissa ei ole lainkaan ammatillista sairaanhoitoa, päivä- ja kotikeskukset, turvakodit. Tutkimukseen otetaan mukaan kaikki asukkaat, jotka: ovat ympärivuorokautisessa hoidossa toimintayksikössä JA ovat paikalla klo 8 tutkimuspäivänä JA ei ole kotiutettu/uloskirjoitettu toimintayksiköstä tutkimuksen tekohetkellä. HUOM: Tutkimukseen otetaan mukaan myös ne asukkaat, jotka yllä olevien kriteerien lisäksi ovat väliaikaisesti poissa toimintayksiköstä (esim. tutkimuksissa, toimenpiteissä tai ulkoilemassa ystävien/perheen kanssa). Tutkimukseen ei oteta mukaan seuraavia: asukas ei asu ympärivuorokautisesti toimintayksikössä (esim. päiväyksikön asukas) TAI asukas asuu yksikössä, mutta ei ole paikalla klo 8 (esim. kotilomalla tai sairaalassa) TAI asukas siirtynyt sairaalaan tai toiseen yksikköön tutkimuspäivänä (esim. yli yön poissaolo) TAI asukas on kieltäytynyt osallistumasta tutkimukseen. HUOM: Asukkaita, jotka saavat säännöllistä hoitoa akuuttisairaalassa (esim. dialyysi tai syöpähoidot) ei tulisi poissulkea tutkimuksesta, jollei heitä ole sisäänkirjoitettu sairaalaan tutkimuspäivänä (esim. yli yön sairaalassa). 5. Tiedonkerääjät Saatavilla olevista voimavaroista riippuen tietojenkeruun voi tehdä paikallinen toimija (lääkäri, sairaanhoitaja tai hygieniahoitaja, ylihoitaja) tai paikallinen toimija ulkopuolisen avustajan kanssa (sairaanhoitopiirin infektiolääkäri tai hygieniahoitaja). Tutkimuspäivänä kaikki asukkaat tulisi käydä läpi vastaavan hoitajan tai hoitohenkilökunnan kanssa selvittäen onko asukkaalla ollut viime aikoina infektioon viittaavia oireita käymällä läpi potilasasiakirjojen merkintöjä ja lääkelistoja. Asukkaat, joilla on antibiootti tai infektioon viittaavia oireita/löydöksiä, tulisi käydä läpi tarkemmin ja keskustella hoitavan lääkärin kanssa jos mahdollista. Hoitoon liittyvää infektiota epäiltäessä olisi hyvä konsultoida infektioasiantuntijoita, koska heillä on aiempaa kokemusta seurantamääritelmistä ja kriteereistä. Yksikön johdon olisi hyvä osallistua toimintayksikön lomakkeen tietojen täyttämiseen. 6. Tiedonkeruu Tutkimuksessa kerätään tietoja kahdella lomakkeella: toimintayksikön lomake ja asukkaan lomake. Lisäksi on tarjolla vapaaehtoinen osastolista toimintayksikön lomaketietojen keruuta helpottamaan. Toimintayksikön lomake Toimintayksikön lomakkeessa on kuusi osa-aluetta: A Toimintayksikön yleistiedot B Nimittäjätiedot C Lääketieteellinen hoito ja koordinaatio D Toimintayksikön infektioiden torjuntakäytännöt E Antibioottikäytännöt F Tutkimuksen tekijä(t) A Toimintayksikön yleistiedot Toimintayksikön tutkimustunnus Toimintayksikön yksilöllinen tunnus esim. TOPI-koodi. Ammatillista sairaanhoitajaapua saatavilla ympäri paikalla tai tavoitettavissa puhelimitse 24h/vrk. Sairaanhoitajatutkinnon suorittanut työntekijä on saatavilla päivällä ja yöllä, joko fyysisesti vuorokauden 4

5 Kokopäivätoimisten sairaanhoitajien yhteenlaskettu lukumäärä Kokopäivätoimisten hoitoapulaisten yhteenlaskettu lukumäärä Asukashuoneiden lukumäärä Yhden hengen huoneiden lukumäärä Yhden hengen huoneiden lukumäärä, joissa oma suihku ja WC Yhteenlaskettu kokopäivätoimisten sairaanhoitajien lukumäärä henkilötyövuosissa. Toimintayksikössä työsuhteessa olevien sairaanhoitajien lukumäärä (senhetkinen tilanne), ei ainoastaan tutkimuspäivänä työvuorossa olevat. Sairaanhoitajalla tarkoitetaan sairaanhoitajatutkinnon suorittanutta henkilöä, ei palkatonta sairaanhoidon opiskelijaa/harjoittelijaa. Laske myös määräaikaisten sairaanhoitajien (sijaisten yms.) lukumäärä, ei pelkästään vakituisesti palkattujen, huomioimatta sitä osallistuuko sairaanhoitaja hoitotyöhön tai vain hallinnolliseen työhön. Yksi kokopäivätoiminen on yhteensä 100 % työaikaa tekevä, jolloin esimerkiksi kaksi osa-aikaista työtä tekevää henkilöä (50 %+50 % TAI 40 %+60 %) merkitään yhdeksi. Yhteenlaskettu kokopäivätoimisten hoitoapulaisten lukumäärä henkilötyövuosissa. Hoitoapulaisella tarkoitetaan asukkaan päivittäiseen perushoitoon osallistuvia ja muutoinkin perustason hoitotehtäviä suorittavia hoitajia, jotka toimivat sairaanhoitajan ja lääkärin ohjauksessa (lähihoitajat, perushoitajat, hoitoavustajat jne). Toimintayksikössä työsuhteessa olevien hoitoapulaisten lukumäärä (senhetkinen tilanne), ei ainoastaan tutkimuspäivänä työvuorossa olevat. Fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, palkattomia opiskelijoita/harjoittelijoita tai avustajia ei lasketa. Laske myös määräaikaisten (sijaisten yms.) lukumäärä, ei pelkästään vakituisesti palkattujen. Yksi kokopäivätoiminen on yhteensä 100 % työaikaa tekevä, jolloin esimerkiksi kaksi osa-aikaista työtä tekevää henkilöä (50% + 50% TAI 40 %+60 %) merkitään yhdeksi. Asukashuoneiden lukumäärä mukaan lukien yhden hengen huoneet sekä muut asukkaiden nukkumiseen käyttämät jaetut huoneet. Yleisiä alueita ja huoneita esim. ruokailuhuone tai askarteluhuone, ei lasketa mukaan. Yhden hengen huoneiden lukumäärä. Yhden hengen huone on tarkoitettu vain yhden henkilön käyttöön, eikä huonetta ole jaettu esim. puolison kesken. Huoneen yhteydessä olevalla omalla WC:llä ja suihkulla varustettujen yhden hengen huoneiden lukumäärä. B Nimittäjätiedot Kaikki asukaspaikat Asukaspaikat, joissa asukkaita Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asukkaat, jotka paikalla klo 8 ja tutkimushetkellä Asukkaat, jotka yli 85- vuotiaita Asukkaat, jotka miehiä Asukkaat, joilla antibiootti Kaikkien asukaspaikkojen lukumäärä, huolimatta siitä onko vuodepaikka käytössä vai ei. Mikäli vuode jaetaan puolison kanssa, tulisi tämä laskea kahtena vuodepaikkana. Asukkaiden lukumäärä tutkimuspäivänä. Mukaan lasketaan myös ne asukaspaikan haltijat, jotka tutkimuspäivänä ovat poissa sairaalahoidon, kotiloman tai muun syyn takia. Niiden asukkaiden lukumäärä, jotka paikalla klo 8 ja tutkimushetkellä. Niiden asukkaiden lukumäärä, jotka tutkimuspäivänä ovat 85 vuotta tai iäkkäämpiä. Miesasukkaiden lukumäärä. Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla meneillään yksi tai useampi antibiootti lääkelistan mukaan. Asukkaat, joilla vähintään Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla infektion oireita/löydöksiä ja aktiivisen hoitoon liittyvän yksi hoitoon liittyvä infektio infektion kriteerit täyttyvät. Asukkaat, joilla virtsakatetri Asukkaat, joilla verisuonikatetri Asukkaat, joilla painehaavoja Asukkaat, joilla muita haavoja Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla virtsakatetri tai muu suoraan virtsarakosta virtsaa keräävä/ johtava järjestelmä esim. suprapubinen katetri tai kystostomia. Kehon ulkopuolisia virtsankeräysjärjestelmiä esim. urinaalikondomeja ei lasketa mukaan. Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla verisuonikatetri. Verisuonikatetrilla tarkoitetaan kaikkia katetreja, joilla on yhteys verisuoneen (laskimoon tai valtimoon) esim. perifeerinen verisuonikatetri, dialyysifisteli jne. Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla alkavia tai jo hoidossa olevia painehaavoja. Painehaavan kaikki luokitukset huomioidaan, myös alkavat (esim. ihon värimuutos johon ei vaikuta kevyt painaminen sormella). Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla muu kuin painehaava esim. säärihaava, leikkaushaava tai muu toimenpidehaava/viilto esim. trakeostomia, PEG-letku, virtsa- tai ulosteavanne, peritoneaalikatetri tai suprapubinen kystostomia. 5

6 Asukkaat, joilla desorientaatiota (aika/paikka) Asukkaat, jotka pyörätuolissa tai vuodehoidossa Asukkaat, joille tehty leikkaus edeltävän 30 vrk:n aikana Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla ajoittain tai jatkuvasti ilmenevää sekavuutta/desorientaatiota ajan, paikan tai henkilöiden tunnistamisen suhteen esim. ei löydä huoneeseensa tai ei tunnista läheisiään. Niiden asukkaiden lukumäärä, jotka tarvitsevat liikkumisessa pyörätuolia tai ovat vuodehoidossa. Niiden asukkaiden lukumäärä, joille on tehty leikkaus tai muu kirurginen toimenpide edellisen 30 vrk:n aikana. Leikkaus määritellään toimenpiteeksi, jossa on tehty ihoon viilto tai lävistetty iho/limakalvo esim. tähystystoimenpiteessä. Toimenpide on voitu tehdä myös muualla kuin leikkaussaliolosuhteissa. Asukkaat, joilla virtsa/ulosteinkontinenssi Niiden asukkaiden lukumäärä, joilla virtsan tai ulosteen pidätyskyvyttömyyttä. Inkontinenssista johtuen asukkaalla on tarve käyttää vaippaa tai muuta kehon ulkoista suojaa päivällä ja/tai yöllä. C Lääketieteellinen hoito ja koordinaatio Asukkaan oma lääkäri Toimintayksikön palkkaamat lääkärit Vastaava lääkäri Asukkaan itse valitsema lääkäri, joka tarjoaa lääketieteellisiä palveluja toimintayksikön ulkopuolella. Lääkärit, joiden palveluja toimintayksikkö käyttää/ostaa. Eivät ole asukkaan itse valitsemia. Toimintayksikön lääketieteellisestä toiminnasta vastaava lääkäri. D Toimintayksikön infektioiden torjuntakäytännöt Infektioiden torjuntaan koulutettu henkilö Sairaanhoitaja, hygieniahoitaja, lääkäri tai tartuntataudeista vastaava lääkäri/epidemiologi, joka on erikseen saanut koulutusta infektioiden torjunnasta. Voi toimia kokopäivätoimisesti tai oman toimen ohella. Infektio/hygieniatoimikunta Moniammatillinen toimikunta, johon kuluu ainakin infektioiden torjuntaan koulutettu henkilö (infektiolääkäri), vastaava lääkäri ja hoitotyön johtaja tai heidän nimeämiään henkilöitä. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti ja tapaamisesta pidetään pöytäkirjaa. Alkoholikäsihuuhteen kulutus Käsihygieniakoulutus Käsihygieniatilanteiden havainnointi Käsihuuhdekulutuksen kokonaismäärä litraa/vuosi (edellisen vuoden tieto, mikäli saatavilla). Toimintayksikössä tarjolla koulutusta/perehdytystä käsihygieniasta eri ammattiryhmille esim. sairaanhoitajille, hoitoapulaisille, lääkäreille, fysioterapeuteille, laitoshuollolle jne. Käsihygieniakoulutus pitää sisällään opetusta ja koulutusta käsien desinfektiotekniikasta, käsihygienian merkityksestä ja käytettävistä tuotteista. Kaikkien havainnoitujen tilanteiden lukumäärä, huolimatta siitä onko käsihygieniatilanne suoritettu onnistuneesti. E Antibioottikäytännöt Lista antibiooteista, joita ei Lista antibiooteista, joiden määrääminen vaatii erityisen luvan tai niitä ei käytetä lainkaan. saa tavanomaisesti määrätä Antibioottitoimikunta Kirjalliset ohjeet antibioottien asianmukaisesta käytöstä Vuosittainen antibioottikulutus Antibioottitoimikunta vastaa antibioottien käytön/määräämisen ohjeistuksesta toimintayksikössä. Kirjalliset ohjeet antibioottien käytöstä esim. ensisijaisesta ja toissijaisesta infektotyyppikohtaisesta antibiootista, annostelumääristä, käyttötavasta sekä antibioottihoidon kestosta. Vuosittainen seuranta määrätyistä/annetuista antibiooteista antibioottiryhmittäin. 6

7 Lääkeresistenssiprofiilit Peruslääkevalikoima Virtsan liuskatesti Mikrobien antibioottiresistenssin kehittymistä seurataan ja seurantatuloksia käytetään apuna antibiootin valinnassa. Peruslääkevalikoima, joka sisältää listan infektiotyyppikohtaisista soveltuvista antibiooteista ja ohjaa lääkäreiden määräyksiä. Osastolla tehtävä virtsan liuskatesti, jossa tulos näkyy testiliuskassa värin vaihtumisena. Liuskatestillä katsotaan, onko virtsassa leukosyyttejä ja/tai nitriittejä. F Tutkimuksen tekijät Kuka suoritti tutkimuksen tiedonkeruun? Lääkäri Hoitaja Joku muu Toimintayksikön sisäinen tai ulkopuolinen lääkäri. Toimintayksikön sisäinen tai ulkopuolinen sairaanhoitaja, lähihoitaja tai perushoitaja. Joku muu, kuten hygieniahoitaja tai muu ulkopuolinen taho Osastolista Osastolista on tarkoitettu tiedonkeruun apuvälineeksi Toimintayksikön lomakkeen täyttämisen helpottamiseksi. Osastolistan käyttäminen on vapaaehtoista, eikä lomaketta palauteta tai yksittäisen osastolistan tietoja syötetä sellaisenaan HALT-tietokoneohjelmaan. Prevalenssitutkimuksessa kerätään tiedot kaikista toimintayksikön asukkaista, jotka ovat tutkimuspäivän aamuna paikalla klo 8.00, ja joita ei ole kotiutettu/jotka eivät ole siirtyneet toiseen hoitoyksikköön tai sairaalaan tutkimushetkellä. Osastolistalle kerätään jokaisen osastolla olevan asukkaan tiedot, jotka lasketaan yhteen. Toimintayksikön lomakkeeseen yhdistetään toimintayksikön kaikkien osastolistojen tiedot; näin muodostuvat laitoksen ns. nimittäjätiedot. Toimintayksiköt, joissa on vain yksi osasto, voivat täyttää vain yhden osastolistan (tai suoraan Toimintayksikön lomakkeen ). Täyttöohje: Listaa kaikki asukkaat sarakkeisiin 1 ja 2. Anna jokaiselle toimintayksikön asukkaalle yksilöllinen tutkimustunnus (esim. juokseva numero, tunnus voi sisältää myös kirjaimia) ja kirjaa tämä tunnus sarakkeeseen 3. Käytä tätä tunnusta kyseisen asukkaan kaikissa lomakkeissa. Jos asukas otetaan mukaan tutkimukseen (eli asuu ympärivuorokautisesti toimintayksikössä, on paikalla klo 8 tutkimuspäivän aamuna, eikä ole siirtynyt muualle tutkimushetkellä), täytä sarake 4, lisäksi sarakkeet 5-15 jos asukkaalla on tutkimuspäivänä sarakkeessa mainittu riskitekijä. Laske X-merkintöjen määrä sarakkeittain ja kirjaa tulos osastolistan lopussa olevaan yhteenvetotaulukkoon. Laske kaikkien osastolistojen yhteenvetotaulukoista kunkin sarakkeen (taulukossa rivin) luvut yhteen ja merkitse yhteenlasketut luvut Toimintayksikön lomakkeen osan B Nimittäjätiedot -kohtaan. Jos potilaalla on X-merkintä sarakkeessa 7 (antibioottihoito) ja/tai 8b (infektion oireita/löydöksiä ja aktiivisen hoitoon liittyvän infektion kriteerit täyttyvät tutkimuspäivänä), täytä Asukkaan lomake. 7

8 Asukkaan lomake Asukkaan lomake täytetään ainoastaan, mikäli: asukas saa vähintään yhtä systeemistä antibioottia tutkimuspäivänä (Osastolistassa sarakkeessa 7 rasti) JA/TAI asukkaalla on vähintään yksi aktiivinen infektio tutkimuspäivänä (Osastolistassa sarakkeessa 8b rasti) Asukkaan lomakkeessa on kolme osaa: asukkaan tiedot, antibiootti ja hoitoon liittyvät infektiot. Asukkaan tiedot Asukkaan tutkimustunnus Sukupuoli Syntymävuosi Yksilöllinen tunnus, esim. juokseva numero Asukkaan sukupuoli: mies tai nainen Asukkaan syntymävuosi (VVVV) Asumisaika toimintayksikössä Sisäänotto sairaalaan viimeisten 3 kk:n aikana Asukas on asunut kyseisessä toimintayksikössä JOKO alle vuoden TAI 1 vuoden tai enemmän. Asukas on ollut sisällä sairaalassa vähintään yhden yön edeltävän kolmen kuukauden aikana tutkimuspäivästä laskien. Leikkaus viimeisten 30 vrk:n Leikkaus määritellään toimenpiteeksi, jossa on tehty ihoon viilto tai lävistetty iho/limakalvo aikana esim. tähystystoimenpiteessä. Toimenpide on voitu tehdä myös muualla kuin leikkaussaliolosuhteissa. Virtsakatetri Verisuonikatetri Virtsakatetri tai muu suoraan virtsarakosta virtsaa keräävä/ johtava järjestelmä esim. suprapubinen katetri tai kystostomia. Kehon ulkopuolisia virtsankeräysjärjestelmiä esim. urinaalikondomeja ei lasketa mukaan. Verisuonikatetrilla tarkoitetaan kaikkia katetreja, joillaa on yhteys verisuoneen (laskimo tai valtimo) esim. perifeerinen laskimokatetri, dialyysifisteli jne. Virtsa- ja/tai ulosteinkontinenssi Painehaavoja Muita haavoja Desorientaatio (aika/paikka) Liikkuminen Virtsan tai ulosteen pidätyskyvyttömyys. Inkontinenssista johtuen asukkaalla on tarve käyttää vaippaa tai muuta kehon ulkoista suojaa päivällä ja/tai yöllä. Painehaavan kaikki luokitukset huomioidaan, myös alkavat (esim. ihon värimuutos johon ei vaikuta kevyt painaminen sormella). Muu kuin painehaava esim. säärihaava, leikkaushaava tai muu toimenpidehaava/viilto esim. trakeostomia, PEG-letku, virtsa- tai ulosteavanne, peritoneaalikatetri tai suprapubinen kystostomia. Ajoittain tai jatkuvasti ilmenevää sekavuutta/desorientaatiota ajan, paikan tai henkilöiden tunnistamisen suhteen esim. ei löydä huoneeseensa tai ei tunnista läheisiään. Pääasiallinen liikkumismuoto tutkimuspäivänä. Kävelee yksin tai apuvälinettä käyttäen esim. sauvoilla, rollaattorilla jne. Liikkuu pyörätuolilla, johon siirtyy itsenäisesti tai autettuna. Ei liiku itsenäisesti vaan on vuodepotilas. Antibiootti Antibioottiosa täytetään, kun asukkaalla on antibioottiprofylaksi TAI antibioottihoito. Seuraavat mikrobilääkkeet otetaan mukaan, jos antotapa on suun kautta (po), parenteraalinen (suonensisäinen iv, lihaksensisäinen im tai ihonalainen sc), inhalaatio tai rektaalinen: systeemiset bakteerilääkkeet (ATC J01) ja sienilääkkeet (J02) sekä systeemisesti käytettävät ihon sienitautilääkkeet (D01BA) suolistoinfektioiden hoitoon käytettävät antibiootit (A07AA) nitroimidatsolijohdokset (P01AB) mykobakteerilääkkeet (J04), kun käytetään mykobakteerin (sisältäen tuberkuloosin) tai moniresistentin bakteerin hoitoon Seuraavia mikrobilääkkeitä ei oteta mukaan tutkimukseen: systeemiset viruslääkkeet paikallishoitoon tarkoitetut mikrobilääkkeet antiseptit 8

9 Jokaisesta antibiootista kerätään seuraavat tiedot: Antibiootin nimi Geneerinen tai kauppanimi tikkukirjaimilla. Katso tarvittaessa liitettä Mikrobilääkkeet. Antotapa Päättymispäivä/hoidon tarpeen uudelleen arviointi Antibioottihoidon tyyppi Profylaksi Sairauden hoito Antibioottihoidon syy Missä määrätty? Antibiootin antotapa; suun kautta (po), parenteraalinen (iv, im, sc) tai muu (inhalaatio, rektaali). Tiedossa oleva esim. lääkelistaan tai hoitosuunnitelmaan kirjattu antibioottihoidon päättymispäivä TAI hoidon tarpeen uudelleen arvioimispäivämäärä. Profylaksi tai sairauden hoito. Antibiootti määrätty ehkäisemään infektiota. Asukkaalla ei ole ollut infektion oireita antibiootin määräämishetkellä. Antibiootti määrätty hoitamaan infektiota. Asukkaalla on ollut infektion oireita antibiootin määräämishetkellä. Antibioottihoidon syy anatomisen sijainnin mukaan. Paikka, jossa antibioottihoito on määrätty aloitettavaksi: Samassa toimintayksikössä, sairaalassa tai muualla. Hoitoon liittyvät infektiot Tutkimuspäivänä aktiiviset hoitoon liittyvät infektiot ilmoitetaan. Infektion alkuperä voi olla muu kuin sama laitos vain asukkaalla, joka on hiljattain siirtynyt nykyiseen laitokseen toisesta hoitolaitoksesta (esim. sairaala tai toinen pitkäaikaislaitos) JA jonka hoito jatkuu tutkimuspäivänä, jos asukkaan sairaus/hoitokertomus edeltävän kahden viikon ajalta (oireiden ja löydösten arvioimiseksi) ei ole käytettävissä. Asukkaiden oireet ja löydökset on tarkistettava tutkimusta edeltäviltä kahdelta viikolta (14 vrk), jotta voidaan määrittää täyttääkö infektio tapausmääritelmät. Hoitoon liittyvä infektio on aktiivinen, mikäli asukkaalla on tutkimuspäivänä A) infektion oireita tai löydöksiä oireita ja löydöksiä tutkimuspäivänä TAI oireita on esiintynyt edeltävän kahden viikon (14 vrk) aikana JA asukas saa hoitoa tähän infektioon B) oireiden alku yli 48 tunnin kuluttua (hoitopäivästä 3 alkaen) laitokseen saapumisesta TAI vähemmän kuin 48 tuntia (tullessa, tulopäivänä tai toisena hoitopäivänä) toisesta laitoksesta tai sairaalasta siirtyessä TAI leikkausalueen syvä haava- tai leikkausalue/elininfektio 90 vrk vierasesineleikkauksessa TAI muu leikkausalueen infektio 30 vrk sisällä toimenpiteestä (ei vierasesinettä) TAI Clostridium difficile -infektio 28 vrk sisällä uloskirjauksesta toisessa laitoksessa tai sairaalassa HUOM: Kroonisia oireita (esim. yskä tai tihentynyt virtsaamisen tarve) ei automaattisesti luokitella hoitoon liittyväksi infektioksi. Muutokset asukkaan voinnissa ovat merkittävä tekijä infektion tunnistamisessa. Vertaamalla asukkaan oireita/löydöksiä infektiokriteereihin voidaan varmistaa mahdollinen infektio ja valita infektiokoodi (kts. Hoitoon liittyvien infektioiden määritelmät ja koodit). Vain tutkimushetkellä tiedossa olevat tutkimustulokset huomioidaan kriteerien täyttymistä arvioitaessa. Mikäli asukas on siirtynyt toisesta yksiköstä (esim. toinen sairaala tai pitkäaikaishoidon toimintayksikkö) ja saa vielä hoitoa tutkimuspäivänä infektioon, mutta hänen tiedoissaan ei ole merkintöjä oireista/löydöksistä, voidaan käyttää Muualta saatu infektio -koodia. Infektiokoodi jos MUU, tarkenna Havaittavissa (uudelleen) sisäänotettaessa Katso liitettä Hoitoon liittyvien infektioiden määritelmät ja koodit. Mikäli käytössä infektiokoodi MUU, tarkenna mistä infektiotyypistä on kyse. Kyllä = infektion oireet/löydökset ovat olleet havaittavissa sisään otettaessa toimintayksikköön tai uudelleen sisäänoton yhteydessä. 9

10 Alkupäivä Infektion alkuperä Mikrobin nimi Infektion oireiden ensimmäinen ilmaantumispäivä (PP/KK/VV). Mikäli tarkka alkupäivä ei tiedossa, laitetaan hoidon aloituspäivä tai diagnostisen näytteenoton päivämäärä. Mikäli ei ole tiedossa oireiden alkupäivää, hoidon aloituspäivää tai näytteenottopäivää, kirjataan arvio alkupäivästä. Hoitoon liittyvä infektio liittyy 1) Samaan laitokseen/toimintayksikköön, 2) Toiseen pitkäaikaislaitokseen, 3) sairaalahoitoon tai 4) muu/tuntematon alkuperä. Katso liitettä Mikrobien nimet ja koodit. Mikrobilöydökset ja antibioottiherkkyys/resistenssi Vain tutkimuspäivänä saatavilla olevat mikrobiologiset tulokset kirjataan. Asukkaan lomakkeeseen kirjataan mikrobin nimi (vaihe 1) ja tutkittu antibioottiherkkyys (vaihe 2). VAIHE 1 Mikrobilöydöksiä voidaan ilmoittaa enintään kolme (kts. Mikrobit ja antibioottiherkkyys/resistenssi). Mikäli tietoa mikrobilöydöksestä ei ole saatavilla tutkimushetkellä, tehdään kirjaus seuraavasti: Näytettä ei otettu/tulos ei käytettävissä/mikrobia ei tunnisteta/puhdas näyte. VAIHE 2 Vain seuraaville mikrobilöydöksille ilmoitetaan mikrobilääkeherkkyys/resistenssi (merkitty punaisella liitteeseen Mikrobien nimet ja koodit): Mikrobi Mikrobilääke Herkkyys/resistenssi Staphylococcus aureus (STAAUR) Oksasilliini (OXA) Herkkä (S) Glykopeptidit (GLY) Herkkä (S) Ei herkkä eikä Enterococcus species (ENC***) Glykopeptidit (GLY) Herkkä (S) Ei herkkä eikä Enterobacteriaceae, mukaanlukien: Escherichia coli (ESCCOL) Klebsiella species (KLE***) Enterobacter species (ENB***) Proteus species (PRT***) Citrobacter species (CIT***) Serratia species (SER***) Morganella species (MOGSPP) Pseudomonas aeruginosa (PSEAER) Acinetobacter baumannii (ACIBAU) 3-polven kefalosporiinit (C3G) Herkkä (S) Ei herkkä eikä Karbapeneemit (CAR) Herkkä (S) Ei herkkä eikä Karbapeneemit (CAR) Herkkä (S) Ei herkkä eikä Karbapeneemit (CAR) Herkkä (S) Ei herkkä eikä 7. Koulutus ja tiedonkulku Suomessa sairaanhoitopiirien infektiotiimit koordinoivat alueellaan tutkimusta (kutsut, koulutus ja konsultaatioapu). THL järjestää koulutusta (mm. verkkoseminaareja) sairaanhoitopiirien infektiotiimeille ja pitkäaikaishoitolaitosten hygieniahoitajille ja lääkäreille, jotka edelleen opastavat toimintayksikköjä tiedonkeruussa. Verkkoseminaarien lisäksi THL tarjoaa osallistujille suljetun verkkoyhteistyötilan, jossa on mahdollisuus saada konsultaatioapua. 8. Eettinen näkökulma Tutkimuksessa jokainen osallistuva toimintayksikkö ja asukas saavat oman yksilöllisen tutkimustunnisteen. Yksittäiset asukkaat tai henkilöt eivät ole aineistosta tunnistettavissa eikä henkilötietoja kerätä tai tallenneta. Osastolista, jossa on tietoja yksittäisistä asukkaista, on tarkoitettu toimintayksikön sisäiseen tiedonkeruuseen eikä sitä toimiteta THL:lle tai ECDC:lle. Osastolista tulee säilyttää osastolla tietoturvallisessa paikassa vuoden 2018 loppuun asti, jotta voidaan tarvittaessa myöhemmin tarkistaa tutkimukseen liittyviä tietoja. 10