Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Transkriptio

1 Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa todettuja tapauksia Joissakin tapauksissa kliinisiä infektioita (ihopaiseita, haavainfektioita) Laitosepidemioita jo kolmessa yksityisessä pitkäaikaishoidon laitoksessa vuoden sisällä 1

2 Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Kantajan hyvä hoito suunniteltava huolellisesti etukäteen jo ennen sijoitusta Kantajien pitkäaikaishoidon suunnitelma kunnan alueella Liikkumismahdollisuudet, ulkoilu Kuntouttava ote säilyy Elämänlaatu Kotihoito 2

3 Resistentin bakteerin kantaja ja kotihoito Oikeus saada hoitoa Kantaja ei saa joutua eriarvoiseen asemaan Kaikille samat palvelut Kuntoutuksesta ja hoitoon lähettämisestä huolehdittava hyvin Ei saa leimata MRSA:n leviäminen kotihoidossakin on mahdollista Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijät kantajuuden leviämisreittinä MRSA:n kantajuus käsien ihorikot puutteellinen käsihygienia Myös muut palveluammatit (jalkojenhoitaja, fysioterapeutti) Omaisten merkitys on pienempi Käsihygienian pettäminen Suojainten käytön laiminlyönti Erityisesti eritteiden käsittely, märkivien haavojen hoito Välineiden puhdistus laiminlyöty 3

4 Ennaltaehkäisy Tavanomaiset varotoimet kaikessa potilashoidossa Tärkein rooli on henkilökunnan käsihygienialla: Käsihuuhteen käyttö ennen ja jälkeen jokaista potilaskontaktia ja kotoa lähtiessä Ei sormuksia tai rakennekynsiä Suojaimien asianmukainen käyttö Suojaesiliina lähityössä Haavojen käsittelyssä suojakäsineet Käsien desinfiointi ennen ja jälkeen suojakäsineitä Palvelutalo Omat asunnot, vuokrasopimus tms. Omat saniteettitilat Vapaa liikkuvuus Yhteiset ruokailu-, sauna- ym.tilat 4

5 Resistentin bakteerin leviäminen palvelutalossakin on mahdollista Mitkä ovat riskit? Muistihäiriöinen ja muiden huoneissa liikkuva asukas Suttaava tai inkontinentti asukas Märkiviä haavoja, joita ei ole peitetty Henkilökuntaa ei ole koulutettu Henkilökunnan käsihygienia ei toimi asukkaalta toiselle siirryttäessä Fyysiset ratkaisut Vain yhden hengen huoneita, joissa oma WC ja pesutila Kantajien kohorttiyksikkö, jossa vapaa liikkuvuus Helposti puhdistettavat pintamateriaalit Yhteisten pesutilojen puhdistus Laitoshuollon suunnitelma, jossa sairaalahygieniaasiantuntemus mukana Toimiiko laadunvalvonta? 5

6 Muistisairas kantaja palvelutalossa - kipupisteet Liikkumisen rajoittaminen? Oma asunto (vuokra-omistussuhde) Puhdistushoito - kuka maksaa? Epidemian hallinta kuka vastaa? Koko laitos nimetään endeemiseksi? Vastuunjako Yksityisten palveluntuottajien rooli Huolehdittava hygienian toteutumisesta ja ongelmamikrobien torjunnasta Huolehdittava henkilökunnan koulutuksesta Varauduttava resistentin bakteerin kantajuuden ilmaantumiseen mm. wc- ja pesutilojen ja henkilöstömitoituksen suhteen Tuleeko lainsäädännöllisiä velvoitteita? Kunnan rooli Ostopalvelusopimukseen sisällytettävä Missä resistentin bakteerin kantaja hoidetaan ja kuka maksaa? Kuka vastaa epidemian taltuttamisesta Seulontanäytteiden ottaminen ja maksajataho 6

7 Pitkäaikaissairaanhoito Ympärivuorokautinen hoito Laitosmaiset tilat (kodinomaiset) Hygieniatason täytyy olla korkeatasoista Henkilökunnan jatkuva koulutus Hygieniakäytäntöjen kartoitukset säännöllisesti Henkilökunnan koulutus Koulutuksen on oltava jatkuvaa opiskelijat, uudet työntekijät, sijaiset Havainnoinnit, palaute Käsihygienian ja hygieniakäytäntöjen havainnoinnit Palaute havainnointituloksista henkilökunnalle Uusi havainnointikierros 7

8 Resistentin bakteerin kantaja ja kuntoutus Pitkäaikaishoidossa kuntoutuminen on välttämätön osa hoitoa Kuntoutukselle luotava hyvät olosuhteet - kantajuus huomioiden! Käytävällä ja kuntoilutilassa Käsien desinfiointi ennen tilaan menoa Haavat peitettyinä Puhtaat vaipat ja haavasidokset Ohjattuna Kuntoilutilassa voi olla Ulkoilemaan pääseminen Resistentin bakteerin kantaja ja siviilielämä Kantajuus ei saa heikentää sosiaalista kanssakäymistä Kantajalle korostettava siviili - ja sairaalamaailman eroa: 1. Siviili henkilöt ovat perusterveitä sairaalassa perussairaita 2. Kontaktit lyhytkestoisia, harvoin edes fyysisiä sairaalassa sama huone pitkiäkin aikoja 3. Saniteettitilat sairaalassa ovat yhteiskäytössä 4. Perusterveellä mahdollinen kantajuus häviää nopeasti Siviilissä saa käydä kaikissa julkisissa tiloissa - mukaan lukien uimahallit ja saunat - Poikkeus: ei saa käydä jos avoimia haavoja tai inkontinenssi Ei velvoitetta kertoa asiasta kenellekään jos ei halua (eikä ehkä vaikka haluaisikin) 8

9 Resistentin bakteerin kantaja ja henkilökunta Vaitiolovelvollisuudesta on huolehdittava Muiden potilaiden turvallisuus on yhtä tärkeää! Muista hyvä käsihygienia Hyvä aseptinen käytäntö Suojaimien käyttö Henkilökunnan oma kantajuus on harvinaista ja silloinkin tilapäistä (työvuoron loputtua) Tartuntariskin voi minimoida em. keinoilla -> rutiinisti henkilökuntanäytteitä ei oteta Yhteenveto Resistentin bakteerin kantajuus ei ole potilaan vika Kantajuus aiheuttaa väistämättä haittaa potilaalle Haitat tulee minimoida Muilla asukkailla on oikeus pysyä tartunnalta vapaana! Kantajuus ei vaikuta siviilielämään 9