HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 JÄTEKUKKO OY HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU VUOSIRAPORTTI 216 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 2382

2 Vuosiraportti 216 i JÄTEKUKKO OY HEINÄLAMMINRINTEEN JA HEPOMÄEN ALUEEN TOIMINNANHARJOITTAJIEN JÄTEVESIEN, PINTAVESIEN JA POHJAVESIEN TARKKAILU. VUOSIRAPORTTI korjattu versio Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins (AMK) Kirsi Heino, FM ympäristögeologi Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVUODEN SÄÄ JÄTEKUKKO OY YLEISTÄ JÄTEVESITARKKAILU Viemäriin johdettava vesi (J25b) Muut jätevedet PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU Vedenkorkeus pohjavesiputkissa Vedenlaatu pohjavesiputkissa Pohjavesikaivojen vedenlaatu Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu KUOPION KAUPUNGIN SILMÄSUON KAATOPAIKKA YLEISTÄ JÄTEVESITARKKAILU PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU RUDUS OY:N KIVENLOUHIMO JA MURSKAAMO YLEISTÄ PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE YLEISTÄ JÄTEVESITARKKAILU PINTAVESITARKKAILU POHJAVESITARKKAILU HEIKKI HILTUNEN / MORENIA OY YLEISTÄ PINTAVESITARKKAILU EKOKEM OY YLEISTÄ... 79

3 Vuosiraportti JÄTEVESITARKKAILU LEMMINKÄINEN INFRA OY YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU SAVON KULJETUS OY YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU NCC:N POHJAVESITARKKAILU YLEISTÄ POHJAVESITARKKAILU TOIMINNANHARJOITTAJIEN YHTEISVAIKUTUKSET JÄTEVEDET PINTAVEDET POHJAVEDET TARKKAILUN JATKUMINEN VUONNA ii LIITTEET Liite 1. Kartta vesitarkkailuohjelman pisteistä Liite 2. Ahma ympäristö Oy:n akkreditoidut menetelmät Liite 3. Jätekukko Oy:n analyysitulokset 216 Liite 4. Silmäsuon kaatopaikan analyysitulokset 216 Liite 5. Rudus Oy:n analyysitulokset 216 Liite 6. Pelastusopiston analyysitulokset 216 Liite 7. Morenia Oy:n analyysitulokset 216 Liite 8. Ekokem Oy:n analyysitulokset 216 Liite 9. Lemminkäinen Infra Oy:n analyysitulokset 216 Liite 1. Savon Kuljetus Oy:n analyysitulokset 216 Liite 11. NCC Roads Oy:n analyysitulokset 216 Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi p

4 Vuosiraportti 216 YHTEENVETO Jätevedet Aikaisempien vuosien tapaan myös vuonna 216 suurin osa Lehtoniemen puhdistamolle lähteneestä jätevesimäärästä ja kuormituksesta oli peräisin Jätekukko Oy:n jätekeskukselta. Vuonna 216 toiseksi korkeimmat kuormitukset tulivat Silmäsuon suljetulta kaatopaikalta. Kokonaisjätevesimäärästä Pelastusopiston ja Ekokem Oy:n osuudet olivat pieniä. Pelastusopiston jätevesipisteen P1 vesistä 95 % on hulevesiä ja vain 5 % voimakkaasti kuormittavia prosessijätevesiä opiston harjoituksista. Tästä johtuen Pelastusopiston osalta esitetyt pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vuosikuormitukset ovat suuntaa-antavia. Ekokemin jätevesissä oli selvästi korkeimmat orgaanisen aineksen pitoisuudet muihin pisteisiin verrattuna. Eniten sähkönjohtavuutta, typpiyhdisteitä sekä rautaa oli Silmäsuon kaatopaikan jätevesissä ja fosforia Pelastusopiston jätevedessä. Öljyjä ja liuottimia esiintyi lähinnä Pelastusopiston ja Ekokemin jätevesissä. Jätevesikaivon J25b vedessä mitattiin korkeimmat kloridipitoisuudet. Pintavedet Vuoden 216 tarkkailun analyysitulosten perusteella Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen toiminnanharjoittajien kuormitusvaikutuksia havaittiin lähinnä pisteissä J211 ja K1. Muissa tarkkailupisteissä kuormitusvaikutukset ovat vähäisiä. Jätekukon jätekeskuksen alapuolisessa tarkkailupisteessä J211 vedenlaatu on parantunut vuodesta 213 lähtien. Vuonna 216 pisteen J211 vedenlaatu heikkeni edellisvuodesta. Mm. ravinteiden ja kloridin pitoisuudet sekä bakteerien määrä kohosivat vuoden 215 tasosta. Myös happitilanne oli vuotta 215 heikompi. Kaiken kaikkiaan vedenlaatu oli pisteessä heikoimmillaan lokakuun näytekierroksella. Piste J211 oli edellisvuosien tapaan jätekeskuksen alapuolisista pisteistä kuormitteisin piste. Tarkkailupisteen K1 vedenlaadussa näkyy selvästi Silmäsuon kaatopaikan suotovesien vaikutus, mutta kuormitusvaikutus laimeni ennen Haminanlahteen sijoittuvia tarkkailupisteitä. Pisteellä K1 etenkin sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat selvästi koholla ja korkeammat kuin alapuolisissa vesistöpisteissä K3 ja K4. Lisäksi fekaalisten kolibakteerien esiintymisen vuoksi pisteen K1 hygieeninen laatu oli myös heikompi kuin alapuolisilla vesistöpisteillä. Pisteessä K1 öljyjen ja liuottimien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Myös AOX-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet olivat hyvin matalat. Vesikirpputestien perusteella vedessä ei ollut akuutisti toksisia vaikutuksia. Alapuolisten vesistöpisteiden välillä ei ollut merkittäviä vedenlaadullisia eroja eli puropisteellä K1 havaittu kuormitus laimenee Haminanlahdessa ennen tarkkailupisteitä. Järvipisteillä (K3 ja K4) alusveden happipitoisuudet olivat alhaisimmillaan maalis- ja lokakuussa, mutta hapettomuutta ei havaittu. Tarkkailupisteellä K3 vesi oli avovesikaudella kerrostunut maaliskuun näytteenottokierroksen aikaan, jolloin myös alusveden happipitoisuus oli selvästi alentunut, mikä todennäköisesti osaltaan nostatti alusveden typpipitoisuutta. Pisteellä K4 vesi oli lämpötilakerrostunut kaikilla näytteenottokerroilla, mikä vaikutti alusveden happitilanteeseen heikentävästi. Pintaveden laatu pisteissä K3 ja K4 on hyvin samankaltainen; hygieeninen laatu oli erinomainen ja ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Vedenlaadussa ei voida havaita toiminta-alueelta peräisin olevaa merkittävää kuormittavaa vaikutusta. Postilammessa olevan tarkkailupisteen L1 vedenlaadussa ei voida havaita Rudus Oy:n toiminnasta peräisin olevia muutoksia. Pisteiden M3 ja M4 osalta vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida vähäisen aineiston takia. 1

5 Vuosiraportti 216 Pelastusopiston toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta ei voida selvästi havaita alapuolisessa vesistössä. Alimmaisen Korvalammen jälkeen vedet valuvat purkupuroa pitkin Heinälamminpuroon. Purkupurossa olevassa tarkkailupisteessä P2 vedenlaatu ei merkittävästi eronnut Alimmaisen Korvalammen päällysveden (P5) vedenlaadusta, joten selvää kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa. Purkupuron sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edelleen alhaiset ja happitilanne oli edellisvuoden tasolla. Aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarkkailupisteeseen J/H29:n vaikuttaa Morenia Oy:n toiminta, mikä näkyy ajoittain vedenlaadussa tavanomaista taustapitoisuutta korkeampana pitoisuuksina kloridin ja kokonaisravinteiden pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuuden arvona. Vuonna 216 pisteen J/H29 pitoisuudet eivät poikenneet Morenia Oy:n yläpuolisten pisteiden H1 ja H2 pitoisuuksista. Pohjavedet Yhteistarkkailuun kuuluvien toimintojen pohjavesivaikutukset alueella näkyvät vedenlaadussa lähinnä kohonneina sähkönjohtavuuksina ja kohonneina kloridipitoisuuksina. Pohjavesivaikutukset näkyvät suurimpina jätekeskuksen ja Silmäsuon kaatopaikan alapuolisissa havaintopisteissä (Silmäsuon kaatopaikalla piste K7 ja Jätekukon jätekeskuksen alueella pisteet J11/1 ja J14) eli pohjaveden virtaussuunnassa. Lisäksi Lemminkäinen Infra Oy:n alueella putken LE2 alueella pohjavesi on hyvin kuormitteista. Päävirtaussuunta koko toiminta-alueella on pohjoiseen ja koilliseen kohti Haminalahtea, jonne pohjavedet purkautuvat. Öljyjä ja liuotinaineita esiintyi pohjavesissä ainoastaan muutamassa tarkkailupisteessä ja vähäisinä määrinä. 2

6 Vuosiraportti JOHDANTO Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella Kuopiossa toimii useita ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia, joilla kullakin on oman ympäristölupansa mukainen vesien tarkkailuvelvoite. Tarkkailut on yhdistetty yhdeksi yhteistarkkailuksi, joka sisältää Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Kuopion kaupungin suljetun Silmäsuon kaatopaikan, Rudus Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen ja betonin murskaustoimintojen, Pelastusopiston harjoitusalueen, Morenia Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen, Ekokem Oy:n vaarallisten jätteiden vastaanottotoiminnan, Lemminkäinen Infra Oy:n kallionlouhinnan, murskauksen sekä Savon Kuljetuksen ja NCC:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun. Vuonna 216 tarkkailua on tehty päivitetyn tarkkailuohjelmaversion K mukaisesti. Yhteistarkkailun pisteet on esitetty liitteen 1 kartassa. Tarkkailun toteutuksesta, näytteiden tutkimisesta ja väliraportoinneista vastasi vuonna 216 Ahma ympäristö Oy. Ahma Ympäristö Oy:n akkreditoidut menetelmät on listattu liitteessä 2. Lisäksi on käytetty seuraavia alihankintalaboratorioita: SGS Oy (AOX) Metropolilab (vesikirput) Yhteistarkkailuohjelman vuosiraportti sisältää kaikkien toiminnanharjoittajien vuoden 216 tulokset tiivistetyssä muodossa ryhmiteltynä toiminnanharjoittajakohtaisesti. Raporttiin kuuluu myös tulosten graafinen seuranta, kuormitustiedot ja tulosten vertaaminen aikaisempien vuosien tuloksiin sekä tarkkailujakson yhteenveto. Vuoden 216 vuosiraportoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. 3

7 Vuosiraportti TARKKAILUVUODEN SÄÄ Kuopion Savilahdessa sijaitsee Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen lähin säähavaintoasema. Kuvassa 2-1 on esitetty Kuopion Savilahden vuosien sekä pitkän jakson ( ) keskimääräiset lämpötilat ja sademäärät. Vuosi 216 oli Kuopiossa hieman keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärä oli hieman keskimääräistä suurempi. Vuonna 216 helmikuusta huhtikuuhun sekä joulukuussa keskilämpötilat olivat Kuopion Savilahdessa huomattavasti pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpiä, helmikuussa keskilämpötila oli peräti 6,5 astetta normaalia lämpimämpi. Ainoastaan tammi-, loka- ja marraskuussa oli tavanomaista viileämpää. Kuukausikeskiarvojen perusteella laskettu keskilämpötila Kuopiossa vuonna 216 oli 4,6 O C, kun se vuosien aikana oli keskimäärin 3,4 O C. Vuonna 216 helmi-, huhti-, kesä-, heinä- ja marraskuu olivat tavanomaista vähäsateisimpia. Vähiten satoi toukokuussa ja eniten heinäkuussa. Vuonna 216 sadanta oli yhteensä 641 mm, kun se vuosien aikana oli keskimäärin 63 mm. Lämpötila ( C) Kuopio Savilahti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 4 Sadanta (mm) 15 Kuopio Savilahti I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2-1. Keskimääräiset kuukausittaiset lämpötilat ja sademäärät Kuopion Savilahden mittausasemalla vuosina ja pitkänajan ( ) kuukausittaiset keskiarvot. (Lähde: Ilmatieteen laitos, 217)

8 Vuosiraportti JÄTEKUKKO OY 3.1 Yleistä Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin lounaispuolella n. 16 km:n päässä keskustasta Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa. Jätekeskuksen sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Kaupungin vanha Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta. Jätekeskuksen alueella sijaitsee jätteen loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointialue sekä öljyisten maiden vastaanottoalue. Jätekeskuksen yhteydessä on Kuopion Energian kenttä. Lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitsee Vapo Oy:n mullanvalmistuskenttä. Jätekeskuksen viedessä jätekeskusalueen kaakkoispuolella toimii myös Kuopion Biotehdas Oy:n biokaasulaitos. I-vaiheen täyttöalueen (n. 7, ha) rakennustyöt aloitettiin vuonna 199 maaliskuussa tasausaltaan kaivutöillä. Varsinainen käyttö alkoi vuoden 1992 alusta. Täyttöalueen käyttö lopetettiin vuonna 21, jonka jälkeen alue maisemoitiin. II-vaiheen täyttöalue (n. 3,6 ha) rakennettiin vuoden 2 aikana ja sitä laajennettiin kesällä 25 (n.,85 ha). II-vaiheen täyttöalueen peitto aloitettiin kesällä 212 ja se maisemoitiin loppuun kesällä 213. III-vaiheen täyttöalue rakennettiin kesällä 29 ja se otettiin käyttöön vuonna 211. Alueiden II ja III tiivis pohjarakenne täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Alueella I jätetäytön pohjarakenne on toteutettu rakentamisajankohdan lainsäädännön mukaisesti, jonka vuoksi alueen I pohjarakenteen tiiveys ei täytä nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Kuopion kaupungin omistama jätekeskus siirtyi vuonna 21 kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Jätekukko Oy:n omistukseen. Jätekukko Oy aloitti virallisesti toimintansa Toimintaalueeseen kuuluu 16 kuntaa ja 21 asukasta ( Jätekeskus toimii ympäristöluvan ISAVI/351/214 mukaisesti. Lupapäätöksen mukaiset toiminnot ovat: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden esikäsittely ja käsittely jätteiden siirtokuormaus. Vuoden 216 aikana tarkkailua suoritettiin tarkkailuohjelmaversion K (päivitetty ) mukaisesti. 3.2 Jätevesitarkkailu Viemäriin johdettava vesi (J25b) Vuodesta 22 alkaen vedenlaatua on seurattu kaivosta J25b, joka edustaa Lehtoniemeen pumpattavaa vettä. J25b:n vedessä ovat mukana paitsi Jätekukko Oy:n jätevedet ja saniteettivedet, myös Pelastusopiston saniteettivedet (joiden laatua ei seurata mittauksin), sekä heinäkuusta 28 lähtien Ekokem Oy:n saniteetti- ja prosessivedet. Elokuusta 28 alkaen Pelastusopiston prosessivedet on johdettu tasausaltaan sijasta suoraan Kuopion Veden jätevesiviemäriin. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle lähtevän veden (kaivo J25b) analyysitulokset vuodelta 216 on esitetty liitteessä

9 Vuosiraportti 216 Näytteet on otettu kaivosta J25b kuukausittain vuorokauden kokoomanäytteinä, yhteensä 12 kertaa vuodessa. Jokainen näyte muodostuu kolmesta osanäytteestä. Kokoomanäytteiden avulla selvitetään mm. biologisen hapenkulutuksen ja ravinteiden kuormitusta. Kuvissa on esitetty veden laadun kehitys pisteessä J25b. Vuosien keskimääräinen vedenlaatu jätevesipisteessä J25b on esitetty taulukossa ms/m J25b mgcl/l sähkönjohtavuus (ms/m) Kloridi (mg/l) Kuva 3-1. Jätevesipisteen J25b sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuonna 216. mg/l 6 J25b mg/l Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 3-2. Jätevesipisteen J25b kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuonna 216.

10 Vuosiraportti Kuva 3-3. Jätevesipisteen J25b orgaanisen aineen pitoisuudet vuosina ms/m J25b mg/l Sähkönjoht Cl Kuva 3-4. Jätevesipisteen J25b sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina mg/l 3 J25b mg/l Kok.N (mg/l) NH4-N (mg/l) Kuva 3-5. Jätevesipisteen J25b kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina

11 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-1. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen vedenlaatu vuosina Sinkin osalta vuosien keskiarvossa ei ole huomioitu lokakuun 21 näytteen poikkeuksellisen suurta sinkkipitoisuutta. ph Sähk. KA COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fek.kolif. Fe Zn ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/1m mg/l mg/l 27 7, , , , , ,3, , , ,6, , ,2 38 >8 2,5 8, , , 274 >8 2,7, , , ,3, , , ,8, , , ,3, , , ,6, , , ,8,4 ka 27-7, , ,9 1, 216 Lehtoniemeen johdettavan jäteveden ph (ka ph 7,9) oli lähes koko vuoden samaa tasoa eli lievästi emäksisen puolella. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat korkeimmillaan maaliskuussa. Sähkönjohtavuuteen vaikuttavat pääsääntöisesti kloridisuolat. Myös kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuushuiput osuivat maaliskuulle. Vuoden 216 alimmat pitoisuudet osuivat loka-marraskuulle. Virtaamat olivat alimmillaan syyskuussa ja suurimmillaan huhtikuussa. Vuonna 216 sähkönjohtavuus sekä ammoniumtypen, raudan, sinkin ja biologisen hapenkulutuksen pitoisuudet vedessä olivat keskimäärin alhaisemmat kuin edellisenä vuotena. Kiintoaineen sekä ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet sen sijaan olivat keskimäärin suuremmat kuin vuonna 215. Ulosteperäisiä päästöjä osoittavien lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat hieman kohonneet edellisvuoden tasosta. Lähes kaikkien pisteen J25b vedestä määritettyjen parametrien pitoisuudet olivat vuosien keskiarvon tasoa tai sen alapuolella. Vuonna 216 jätevedestä ei havaittu määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eikä fenoleita. Määritysrajat ovat VOC-yhdisteillä 5 µg/l (tolueenivaste, VOCyhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus) ja fenoleilla 2 µg/l. Myös yksittäisten VOC-komponenttien pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat 1,3- ja 1,4-ksyleenipitoisuutta 1,5 µg/l lukuun ottamatta. Toukokuun näytteen öljyhiilivetyjen määrä vuonna 216 oli alhaisempi (C 1 -C 4 : 13 µg/l) kuin vuonna 215. Valtioneuvoston asetuksen 122/26 (muutettu 868/21 ja 138/215) liitteen 1A mukaisia aineita, joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin, ei havaittu. Raskasmetalleista havaittiin lyijyä, kromia, arseenia, nikkeliä, kuparia ja sinkkiä, mutta pitoisuudet olivat alhaisia ja edellisten tarkkailuvuosien tasolla. Toukokuun näytteelle tehdyn toksisuustestin eli vesikirpputestin perusteella jätevesi aiheutti 5 %:lle vesikirpuista liikkumattomuutta prosenttisena. 8

12 Vuosiraportti 216 Kuvassa 3-6 on esitetty Heinälamminrinteen pumppaamon kokonaisvirtaamat vuosina Kuvassa 3-7 on esitetty graafisina kuvaajina viemäriin johdettavan veden kuormitus keskeisten parametrien osalta ja taulukossa 3-2 kuormitus numeerisina arvoina. 9 m³/a 14 Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät Kuva 3-6. Lehtoniemeen johdettavan veden eli Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät vuosina

13 Vuosiraportti ,4 Kiintoainekuormitus (t/a) 32,5 7,6 8,2 8,7 5,5 4,1 5,3 5,7 5, Typpikuormitus (t/a) ,,8,85 Fosforikuormitus (t/a),6,4,2,54,34,33,39,34,34,18,21,47, Kuva 3-7. Jätevesipisteen J25b vuosikuormitukset (t/a) kiintoaineen, typen ja fosforin osalta vuosina

14 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-2. Jätevesipisteen J25b keskimääräinen kuormitus (kg/d) ja Heinälamminrinteen pumppaamon pumppausmäärät vuosina Virtaama KA COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,5 37 2,3, ,3 66 2,3, ,9 4,5, ,9 53,4 1, ,1 74,7, ,9 64 1,3, ,9 72,9, ,5 64,7, ,6 72,8, ,3 64,5,1 ka ,1 61 1,,19 11 Heinälamminrinteen pumppaamon virtaamat ovat olleet suurimmat vuonna 28, jolloin myös COD Cr :n, BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja raudan kuormitukset ovat olleet korkeimmillaan. Vuosi 28 oli hyvin sateinen, mikä on todennäköisesti aiheuttanut kohouman virtaamassa. Kokonaistypen ja ammoniumtypen kuormitus ovat olleet suurimmat vuonna 213. Alimmillaan virtaama on ollut vuonna 21, jolloin virtaama on ollut alle puolet vuoden 28 virtaamasta. Kuormituskuvaajista voidaan havaita, että kuormitus eri ominaisuuksien suhteen noudattaa vain osittain virtaamavaihtelua. Vuonna 216 Heinälamminrinteen pumppaamon virtaama oli vuosien keskiarvoa hieman suurempi. Kokonaistypen kuormitus pisteessä J25b oli vuoden 215 tasolla. Kuormitus kasvoi kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta edellisvuodesta. Muilta osin kuormitukset olivat pienentyneet. Eri parametrien kuormitus pysyi sinkkiä lukuun ottamatta vuosien vaihteluvälillä Muut jätevedet Jätevesiä tarkkailtiin vuonna 216 neljä kertaa seuraavilta havaintopaikoilta: J21 jätevesien tasausaltaaseen I-vaiheen täyttöalueelta tuleva vesi J213 II-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää J217 III-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää ja kenttävedet (kokoojakaivo, joka sisältää myös pisteiden J216:n, J214:n ja Ekokem Oy:n pisteen E232 (öljynerottimen jälkeinen kaivo) vedet J216 Ekokem Oy Ab:n ongelmajäteasemalla, öljyisten maiden vastaanottokentällä, kompostointikentällä ja biojätteen siirtokuormausasemalla muodostuvien jätevesien kokoojakaivosta jätevesien tasausaltaalle lähtevä vesi, tarkkailukaivo JKAIVO1 JKAIVO2 murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään sekajätettä murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään rakennus- ja energiajätettä Lisäksi kaivosta J214 (öljyisten maiden vastaanottokentän näytteenottokaivo) mitattiin öljypitoisuus toukokuussa. Tämän pisteen seuranta on aloitettu vuonna 27.

15 Vuosiraportti 216 Kuvissa on esitetty jäteveden laadun kehitys vuosina graafisina kuvaajina. Taulukossa 3-3 on esitetty jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräiset pitoisuudet vuosina Taulukossa 3-4 on esitetty toksisuustestin tulokset vuodelta 216. Jätevesien analyysitulokset vuodelta 216 on esitetty liitteessä ms/m J21 J216 Sähkönjohtavuus J213 J Kuva 3-8. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus keskimäärin vuosina

16 Vuosiraportti mg/l J21 J216 J213 J217 Kok. N mg/l J21 J216 J213 J217 NH mg/l Kok. P J21 J216 J213 J Kuva 3-9. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden kokonaistypen, ammoniumtypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet keskimäärin vuosina

17 Vuosiraportti mg/l BOD 7 /ATU J21 J216 J213 J mg/l COD Cr J21 J213 J216 J Kuva 3-1. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden orgaanisen aineksen pitoisuudet keskimäärin vuosina

18 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-3. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräiset vedenlaatutulokset vuosina ph Sähkönj. Kiintoaine J21 tasausaltaaseen I-vaiheelta tuleva vesi COD Cr BOD 7 - ATU Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn 15 Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/1ml ka 27 5, , , ka 28 6, , , ka 29 7, , ,2 27 ka 21 7, , ,2 23 ka 211 6, , ,2 34 ka 212 6, ,2 77 6,3,2 313 ka 213 7, ,7 22 ka 214 6, ,1 6 15,1 ka 215 6, <3 16 8,1 15 1,8,5 5 ka 216 6, , ,1 61 ka , , ,4 36 J213 II-vaiheen salaojaputken purkupää ka 27 7, , 31 4,1, ka 28 7, , , ka 29 7, , ,2, ka 21 7, , ,2, ka 211 7, , ,16 >8 ka 212 7, ,9 33 8,8,17 15 ka 213 7, ,9 98 3,9,14 37 ka 214 7, , ,1,6 75 ka 215 7, , ,4,6 425 ka 216 7, , ,9, ka , , ,7, J216 kokoojakaivosta lähtevä vesi ka 27 6, ,55 17 ka 28 6, , ka 29 7, ,8, ka 21 7, ,5 55 >8 ka 211 7, ,8,29 >8 ka 212 6, , , ka 213 6, , , ka 214 6, ,5 52 1, ka 215 6, ,2 64 4,7, ka 216 6, ,7 17 7,6, ka , ,1 6,

19 Vuosiraportti ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7 - ATU Kok.N NH 4 - N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/1ml J217 III-vaiheen salaojaputken purku ka 211 7, , ,6, ka 212 6, , 85 11, ka 213 7, , ,8,6 483 ka 214 7, , ,5,7 77 ka 215 7, ,1 23 5,5, ka 216 7, ,8 34 9,3, ka , , ,4, Jkaivo1 ka 211 5, , , ka 212 6, , , ka 213 6, , , ka 214 6, ,3 77 7, ka 215 6, , , ka 216 5, , ka , , 13 45, Jkaivo2 ka 211 7, ,5 92 3,2, ka 212 6, ,6 1,3 29 4,8, ka 213 7, ,,3 4 6,, ka 214 7, ,9 1,7,2 15 1,1,1 462 ka 215 7, ,9,7,8 29 7,9, ka 216 7, ,5, ,2, ka , ,4,6 68 4,3, *) Vuosien keskiarvoissa ei ole huomioitu maaliskuun 213 poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia. Suljetulta täyttöalueelta I tulevassa vedessä (piste J21) BOD 7 -arvo sekä ulosteperäisten bakteerien määrät ovat pienentyneet vuoden 28 jälkeen huomattavasti. Bakteerien määrä kohosi vuonna 212, mutta oli vuonna 213 selvästi pienempi, ja vuonna 214 näytteistä ei määritetty yhtään lämpökestoisia kolibakteereita. Vuonna 215 biologisen hapenkulutuksen pitoisuudet alittivat jokaisella tarkkailukerralla määritysrajan. Vuonna 213 kiintoainepitoisuus ja myös useiden muuttujien pitoisuudet olivat koholla maaliskuun näytteessä, mikä kohotti vuoden keskimääräisiä pitoisuuksia huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 216 lähes kaikkien muuttujien pitoisuudet kohosivat edellisvuodesta. Ainoastaan sinkin pitoisuus pieneni vuodesta 215. Vuosien keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole huomioitu maaliskuun 213 poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia. Suljetulta täyttöalueelta II tuleva suotovesi J213 sisältää paljon orgaanista ainesta ja ravinteita. Myös veden sähkönjohtavuus on korkea, mikä selittyy osin veden korkealla kloridipitoisuudella. Vuonna 216 vedestä mitattujen parametrien arvot olivat pääosin korkeammat kuin vuonna 215.

20 Vuosiraportti 216 Ainoastaan kiintoaineen ja biologisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat laskeneet edellisestä vuodesta. Sähkönjohtavuus sekä kloridin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kuin vuosien keskiarvot. Vesi oli aiempien vuosien tapaa lievästi emäksistä (ph 7,5). Öljyisten maiden vastaanottokentän veden J214 öljypitoisuus oli vuonna 216 edellisvuotta korkeampi (C1-C4 2,9 mg/l). Kokoojakaivon J216 lähtevä vesi edustaa Ekokem Oy:n vaarallisen jätteen asemalta, öljyisten maiden vastaanottokentältä ja kompostointikentältä jätevesien kokoojakaivoon ja sieltä jätevesien tasausaltaalle lähtevää vettä. Vuonna 216 mitattujen parametrien pitoisuudet olivat pääosin kohonneet vuodesta 215. Ainoastaan sinkin pitoisuudet ja ulosteperäisten bakteerien määrät olivat laskeneet. Yleisesti pitoisuuksien keskiarvot olivat vuonna 216 vuosien keskiarvon yläpuolella (pl. kiintoaine, COD Cr, fosfori, sinkki ja rauta). Fekaalisten koliformien määrät eivät ole vertailukelpoisia vuosina , koska tulosten ylärajana on käytetty arvoa 8 pmy/1 ml. Tarkkailupisteen J217 vesi on sekoitus III täyttöalueelta tulevasta suotovedestä, pisteiden J216 ja J214 vedestä sekä Ekokem Oy:n öljynerottimen jälkeisen kaivon (E232) vedestä. Tarkkailupisteessä J217 pitoisuuksien keskiarvot olivat vuonna 216 kohonneet lähes kaikkien parametrien osalta edellisen vuoden pitoisuuksiin verrattuna. Ainoastaan ulosteperäisten bakteerien määrä oli laskenut vuoteen 215 verrattuna. Yleisesti pitoisuuksien keskiarvot olivat vuonna 215 vuosien keskiarvon alapuolella tai sen tuntumassa. Näytteiden ph oli hieman laskenut edellisvuodesta eli lähellä neutraalia (ph 7,4). Yleisesti veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat korkeat. Vedessä oli myös paljon orgaanista ainesta ja ravinteita. Varsinkin orgaanisen aineksen osalta korkeat pitoisuudet ovat tyypillisiä nuorille kaatopaikoille. Myös typen ja kiintoaineen pitoisuudet ovat yleensä korkeat nuorten kaatopaikkojen vesissä ja laskevat ajan myötä. Vuonna 216 tarkkailukaivon JKAIVO1 (murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään sekajätettä) pitoisuudet olivat pääosin kohonneet vuodesta 215 ollen vuosien keskiarvoja korkeampaa tasoa. Ainoastaan raudan pitoisuus oli alhaisempi kuin vuosina Veden ph laski edellisvuodesta (ph 6,6 5,9). Tarkkailukaivon JKAIVO2 (murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään rakennus- ja energiajätteitä) vedenlaatu oli pistettä JKAIVO1 parempi. Pitoisuudet olivat suurimmaksi osaksi kohonneet vuodesta 215. Kiintoaineen, raudan ja sinkin pitoisuudet sekä bakteerien määrät olivat laskeneet edellisvuodesta. Lähes kaikkien muuttujien pitoisuudet olivat vuosien keskiarvoa korkeampia. Ainoastaan rautapitoisuus ja bakteerien määrä olivat vuosien keskiarvoa alhaisempia. Molemmista pisteistä löytyi myös määritysrajat ylittäviä määriä kuparia, arseenia, kadmiumia, lyijyä ja kromia. Kerran vuodessa tehtävien toksisuus- eli vesikirpputestien perusteella pisteen J21 vesi aiheutti 5 %:lle vesikirpuista liikkumattomuutta 6-prosenttisena. Pisteen J217 vesi aiheutti 5 %:lle vesikirpuista liikkumattomuutta 65-prosenttisena. Pisteen J213 vesi aiheutti 5 % vesikirpuista liikkumattomuutta 5-1-prosenttisena ja pisteen JKaivo1 vesikirpuista 5-prosenttisena. Muiden näytteiden vesi ei testin perusteella ollut akuutisti toksista Daphnia magna vesikirpuille. 17

21 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-4. Jätekeskuksen jätevesien toksisuustestien eli vesikirpputestien tulokset vuonna Vesikirpputesti EC5 24 h % J21 6 J J216 ei toksista J JKaivo1 5 JKaivo2 ei toksista 3.3 Pintavesitarkkailu Korsujärvestä vesi virtaa Heinälampeen ja sieltä Heinälamminojan kautta Myllyjokeen ja edelleen Kylänkeskusjoen kautta Kallaveden Haminalahteen. Lapinjärvestä alkava Lapinjärven laskuoja ohittaa tasausaltaan kaakkoispuolelta ja yhtyy Heinälamminojaan havaintopaikkojen J29 ja J23 välille. Ala-Korvalammen puro (J27) laskee Heinälammin ojaan havaintopaikkojen J23 ja J21 väliin. Myllypuro alkaa Ala- Korvalammen ojan ja Heinälammin ojan yhtymäkohdasta. Pintavesitarkkailuun kuuluvat seuraavat havaintopaikat: Kaatopaikan yläpuoliset havaintopaikat: J24 J/H29 J22 Lapinjärven laskuoja Heinälammin oja yläpuoli Kaatopaikan alapuoliset havaintopaikat: J28 J23 J27 J21 J211 J212 Ala-Korvalammen laskuoja Lapinjärven laskuoja, kolmiopato Heinälammin oja alapuoli Ala-Korvalammen laskuoja, alapuoli Myllyjoki Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet Mullanvalmistuksen purkuoja Pintavesinäytteitä otetaan kolme kertaa vuoden aikana: touko-, heinä- ja lokakuussa. Toukokuun tarkkailukierroksella tehdään normaalia laajempi tutkimus, jossa analysoidaan myös öljyhiilivedyt, liuottimet, AOX, sulfaatti ja raskasmetalleja. Myös toksisuustutkimus tehdään toukokuun näytteistä vesikirpputestillä. Vuonna 216 pintavesitarkkailu saatiin toteutettua tarkkailuohjelman mukaisesti lukuun ottamatta pistettä J212, josta näytteenottopisteen kuivuuden vuoksi ei saatu yhtään näytettä. 18

22 Vuosiraportti 216 Kuvissa on esitetty graafisina kuvaajina pintavesitarkkailun analyysitulokset jätekeskuksen yläpuolisilta pisteiltä vuosina ja numeromuodossa taulukossa 3-5. Kuvissa on esitetty graafisina kuvaajina pintavesitarkkailun analyysitulokset jätekeskuksen alapuolisilta pisteiltä vuosina ja numeromuodossa taulukossa 3-6. Vuoden 216 pintavesitarkkailun analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä Sähkönjohtavuus (ms/m) J/H29 J24 J Kloridi (mg/l) 4 3 J/H29 J24 J Kuva Jätekukko Oy:n yläpuolisten pintavesipisteiden sähkönjohtavuudet ja kloridipitoisuudet vuosina

23 Vuosiraportti Väriluku (mgpt/l) J/H29: 8 mgpt/l J/H29 J24 J CODMn (mg/l) J/H29 J Rauta (µg/l) J/H29: 21 µg/l J/H29 J24 J Kuva Jätekukko Oy:n yläpuolisten pintavesipisteiden väriluvut, humus- ja rautapitoisuudet vuosina

24 Vuosiraportti Kok.N (µg/l) J/H29: 51 µg/l J/H29: 86 µg/l J/H29 J24 J Kok.P (µg/l) J/H29: 57 µg/l J/H29 J24 J Kuva Jätekukko Oy:n yläpuolisten pintavesipisteiden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet vuosina Jätekeskuksen yläpuolisista pisteistä J24 Lapinjärven laskuojassa kuvaa luonnon taustapitoisuuksia ja luonnollista pitoisuuksien vaihtelua. Heinälamminojan yläpuolisen pisteen J/H29:n vedenlaatua heikentää sen yläpuolinen Morenia Oy:n toiminta, mikä näkyy ajoittain vedenlaadussa. Pisteessä J/H29 esiintyvät kokonaisravinnepitoisuudet sekä kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat tyypillisesti hieman taustatasoa korkeampia. Kiintoainepitoisuutta on tarkkailtu vuodesta 21 alkaen, pitoisuudet ovat kuitenkin olleet matalia. Ala-Korvalammen laskuojan pisteen J22 vedenlaatuun vaikuttaa mahdollisesti Pelastusopiston toimipaikan kuormitus. Väriluku on viime vuosien aikana kohonnut hitaasti humuspitoisuuden kohottua. Keskimääräinen rautapitoisuus oli edellisvuoden tapaan muita jäteaseman yläpuolisia pisteistä korkeampi vuonna 216. Lisäksi pisteessä J22 vesi oli hieman muita yläpuolisia pisteitä tummempaa ja myös kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli muita pisteitä korkeampi. Lokakuussa 21 jätekeskuksen yläpuolisella, Morenia Oy:n alapuolella sijaitsevalla pisteellä J/H29 oli typpipitoisuus ja sähkönjohtavuus olivat huomattavan korkeita. Vuosien aikana pisteessä J/H29 ravinnepitoisuudet kohosivat keskikesällä. Pientä kohoamista havaittiin samaan aikaan myös sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa. Vuonna 216 vastaavaa kohoamista ei havaittu. Tumminta ja humuspitoisinta vesi on ollut pisteellä J

25 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-5. Jätekukko Oy:n yläpuolisten pintavesipisteiden keskimääräiset tarkkailutulokset vuosina ph:n keskiarvo laskettu huomioiden log-asteikko. J/H29 ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4- N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/1ml mg/l ka 27 6, 4,7 44 4, , ka 28 6,1 5, 45 3, , ka 29 6,3 5,3 51 5, , ka 21 6,5 5, , ,4 ka 211 6,1 4,4 42 5, , ,8 ka 212 6,4 4,4 38 5, , ,2 ka 213 6,3 6,1 55 7, , ,8 ka 214 6,3 5,9 52 6, , ,9 ka 215 6,4 7,3 63 6, , ,4 ka 216 6,4 6,7 6 4, , ,4 ka ,3 5,5 5 6, , ,6 J24 ka 27 5,9 7,9 77 3, , ka 28 6, 8,8 78 2, , ka 29 6, 7,4 66 4, , ka 21 5,9 6,5 57 4, , ka 211 5,9 7,7 73 3, , ka 212 6,3 8,6 78 3, , ka 213 5,8 8,8 81 2, , ka 214 5,9 8,9 82 2, , ka 215 6, 9,1 79 2, , ka 216 6,1 9,4 83 2, , ka , 8,3 75 3, , J22 ka 27 5,9 8,4 82 3, , ka 28 5,9 8,6 8 3, , ka 29 6,3 8,6 8 3, , ka 21 6,3 8,7 81 4, , ka 211 5,8 7,9 76 3, , ka 212 6,2 9, 82 3, , ka 213 6,1 9,1 84 3, , ka 214 6, 9,1 84 3, , ka 215 6, 9,9 84 3, , ka 216 6,2 9,8 87 3, , ka ,1 8,9 82 3, , Kiintoaine

26 Vuosiraportti Sähkönjohtavuus (ms/m) 1 J21 J23 J27 J28 J211 J Kloridi (mg/l) 6 J21 J23 J27 J28 J211 J Kuva Jätekukko Oy:n alapuolisten pintavesipisteiden sähkönjohtavuudet arvot sekä kloridipitoisuudet vuosina

27 Vuosiraportti Väriluku (mgpt/l) 6 J21 J23 J27 J28 J211 J CODMn (mg/l) 7 6 J21 J23 J27 J28 J211 J mg/l 52 mg/l Rauta (µg/l) J21 J23 J27 J28 J211 J Kuva Jätekukko Oy:n alapuolisten pintavesipisteiden väriluvut, humus- ja rautapitoisuudet vuosina

28 Vuosiraportti Kok.N (µg/l) J21 J23 J27 J28 J211 J Kok.P (µg/l) 6 J21 J23 J27 J28 J211 J Kuva Jätekukko Oy:n alapuolisten pintavesipisteiden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet vuosina

29 Vuosiraportti 216 Taulukko 3-6. Jätekukko Oy:n alapuolisten pintavesipisteiden keskimääräiset tarkkailutulokset vuosina ph:n keskiarvo laskettu huomioiden log-asteikko. J21 ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. 26 Kiintoaine mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/1ml mg/l ka 27 6,4 8,9 83 5, , ka 28 6,3 9,6 84 4, , ka 29 6,8 8,9 81 8, , ka 21 6,8 8, , ka 211 6,4 8,2 79 6, , ka 212 6,6 9,1 82 4, , ka 213 6,7 9,8 86 6, , ka 214 6,6 9,2 82 7, , ka 215 6,6 1,5 87 6, , ka 216 6,8 9,9 85 6, , ka ,6 9,2 82 6, , J23 ka 27 6,5 8,8 81 6, , ka 28 6,6 9,1 78 5, , ka 29 6,9 8, , ka 21 6, ka 211 6,7 8,1 75 8, , ka 212 6,7 8,2 73 6, , ka 213 6,8 9,4 8 1, , ka 214 6,7 8,8 78 1, , ka 215 7, 9,6 81 1, , ka 216 6,9 9,2 81 9, , ka ,7 9,1 8 9, , J27 ka ,9 84 4, , ka 28 6,1 9,4 84 3, , ka 29 6,7 8,9 82 6, , ka 21 6,5 8, , ka 211 6,1 8,1 78 5, , ka 212 6,3 9,6 86 3, , ka 213 6,3 1,1 91 4, , ka 214 6,3 8,9 81 3, , ka 215 6, , , ka 216 6, , , ka , , ,

30 Vuosiraportti 216 ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. 27 Kiintoaine mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/1ml mg/l J28 ka 27 6, , , ka 28 6,3 9,1 81 3, , ka 29 6, , , ka 21 6,9 9,2 8 9, , ka 211 6,4 8,7 79 5, , ka 212 6,7 9,5 83 5, , ka 213 6,8 9,6 82 8, , ka 214 6,6 9,1 81 7, , ka 215 6,9 9,9 84 7, , ka 216 7, , ka ,6 9,7 84 6, , J211 ka 27 6,8 8, , ka 28 7, , , ka 29 7,1 8, , ka 21 7,3 6, , ka 211 7, 7, ka 212 7, 3, ka 213 6,9 3, ka 214 7,2 5, ka 215 7,4 8, ka 216 7,6 6, ka ,1 7, J212 ka 211 7,6 8, , ka 212 7, , ka ka ka ka 216 7,1 9, , , ka ,3 9, , Jätekeskuksen pohjoispuolella Heinälammin alapuolisessa pisteessä J23 ja sen alapuolella Myllyjoen alapuolisessa pisteessä J21 on nähtävissä sekä Morenian että jätekeskuksen vaikutus. Sähkönjohtavuus sekä kloridin ja ravinteiden pitoisuudet pisteellä J23 ovat korkeampia kuin Morenian alapuolisella pisteellä J/H29:n jälkeen, mikä todennäköisesti johtuu jätekeskuksen vaikutuksesta. Sekä pisteen J21 että pisteen J23 kloridi- ja COD Mn -pitoisuudet olivat vuonna 216 keskimäärin edellisvuotta alhaisempia. Muilta osin pitoisuudet olivat edellisvuoden tuntumassa tai hieman korkeampia. Hygieeninen laatu oli molemmissa tarkkailupisteissä vuotta 215 parempi. Pisteessä J23 liuottimien ja AOX:ien pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja raskasmetallipitoisuudet olivat alhaista tasoa. Vesi ei myöskään ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Vuoden 215 tapaan Ala-Korvalammen alapuolisessa laskuojassa jätekeskuksen suotovesien vaikutus näkyy korkeintaan hyvin lievästi. Yläpuolisen pisteen (J22) ja alapuolisen pisteen (J27) vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Vuonna 216 pisteen J27 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat hieman korkeammat kuin yläpuolisessa pisteessä. Ravinnepitoisuudet ovat hyvin samaa tasoa eikä pitoisuuksissa ollut juurikaan vaihtelua eri mittauskertojen välillä. Hygieeninen laatu oli niin ikään hyvä molemmissa pisteissä. Pisteen J27:n jälkeen vesi laskee Myllyjokeen, jonka pisteeseen J21 vaikuttaa myös Heinälamminojasta pisteen J23 kautta tulevat vedet. Lapinjärven laskuojassa olevassa tarkkailupisteessä J28 pitoisuudet kohosivat typen, fosforin, COD Mn :n ja kloridin osalta vuoteen 215 verrattuna. Rautapitoisuus oli edellisvuoden tasoa ja

31 Vuosiraportti 216 väriluku laski. Pisteessä J28 liuotin- ja AOX-pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja raskasmetallipitoisuudet olivat alhaiset. Vesi ei myöskään ollut akuutisti toksista vesikirpuille. J28:n yläpuolella oleva piste J211 kuvaa Lapinjärven laskuojaan tulevia ympärysvesiä. Pisteen vedenlaatu heikkeni edellisvuodesta. Mm. ravinteiden ja kloridin pitoisuudet sekä bakteerien määrä kohosivat vuoden 215 tasosta. Myös happitilanne oli vuotta 215 heikompi. Kaiken kaikkiaan vedenlaatu oli pisteessä heikoimmillaan lokakuun näytekierroksella. Piste J211 oli edellisvuosien tapaan jätekeskuksen alapuolisista pisteistä kuormitteisin piste. Mullanvalmistuskentän purkuojaa J212 ei heinäkuussa 216 ollut koordinaattien osoittamassa paikassa. Näyte otettiin ojasta, joka laskee mullanvalmistuskentän eteläreunasta Ala-Korvalammen laskuojan suuntaan. Heinäkuun näytteenoton perusteella erityisesti kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet sekä bakteerimäärät olivat laskeneet vuodesta Pohjavesitarkkailu Jätekukko Oy:n vuoden 216 pohjavesitarkkailun analyysitulokset on esitetty liitteessä 3.4. Vuonna 216 pohjavesinäytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja heinäkuussa. Raskasmetalli- ja erikoismääritykset (sulfaatti, AOX, öljyhiilivedyt ja liuottimet) tehtiin toukokuussa otetuista näytteistä. Jätekukko Oy:n pohjavesitarkkailuun kuuluvat alla luetellut pohjavesiputket ja -kaivot. Tarkkailupisteiden sijainnit ilmenevät karttaliitteestä (liite 1). Jätekeskuksen yläpuoliset tarkkailupisteet: putket J1, J2, J3, J15u, J18, J19 ja J122 putki J7, josta tarkkaillaan vain vedenpinnan korkeutta kaivot J11 ja J16 Jätekeskuksen alapuoliset tarkkailupisteet: putket J5, J14, J15, J12/1, J13/1 ja J11/1 kaivot J12, J13 ja J14 Vuonna 216 kaikki pohjavesinäytteet saatiin otettua tarkkailuohjelman mukaisesti. Toukokuun näytteenottokierroksen jälkeen pohjavesiputki J122 poistettiin tarkkailusta koska se on jäänyt jätteiden käsittelyalueen laajennusosan alle. 28

32 Vuosiraportti Vedenkorkeus pohjavesiputkissa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen pohjavesiputkien vedenkorkeudet on esitetty graafisesti kuvassa 3-17 N43-järjestelmässä. 29 m (N43) 14 Pohjaveden korkeus jätekeskuksen yläpuolisissa tarkkailupisteissä J1 13 J15u J19 12 J2 11 J J7 m (N43) 115 Pohjaveden korkeus jätekeskuksen alapuolisissa tarkkailupisteissä J11/1 J12/1 11 J13/1 15 J14 J J5 Kuva Jätekukko Oy:n pohjaveden korkeus jäteaseman yläpuolisissa ja alapuolisissa tarkkailupisteissä. Jätekukon yläpuolisten pohjavesiputkien vedenkorkeudet vaihtelevat jätekeskuksen lähialueella noin tasoilla m (N43) ollen alimmillaan putken J2 kohdalla Heinälamminojan tuntumassa. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan jätekeskuksen lounaispuolen mäelle nousevan tuntumassa (putki J19). Putki J18 on tasausaltaan paineellisen pohjaveden purkuputki ja siksi siinä on jatkuva ylivuoto. Jätekeskuksen alapuolisten pohjavesiputkien alueella pohjavedenpinta vaihtelee noin tasojen m (N43) välillä ollen mitatuista pisteistä alimmillaan putken J5 alueella. Pohjaveden virtaus suuntautuu jätekeskuksen etelä, lounais- ja kaakkoispuolen mäkialueilta kohti kaatopaikka-aluetta. Jätekeskuksen pohjoispuolella (alapuolella) virtaus on pohjoisen suuntaan. Putken J12/1 vesi

33 Vuosiraportti 216 vuotaa yli putken yläosassa olevasta reiästä. Vesipinnan etäisyys putken päästä on siten ollut lähes vakio. Vuosittainen vaihtelu Jätekukon jätekeskuksen alueen pohjavedenpinnoissa on pientä. Koska pohjavedenpinnan mittaukset suoritetaan vain kevät- ja kesäaikaan, ei alueen luontaisen pohjavedenpinnan vaihtelusta saada kattavaa kuvaa Vedenlaatu pohjavesiputkissa Jätekeskuksen yläpuolisten pohjavesiputkien J1, J2, J15u, J18, J122 ja J19 vedenlaatutiedot vuosilta on esitetty graafisina kuvaajina kuvissa Alapuolisten pohjavesiputkien J5, J11/1, J12/1, J13/1, J14 ja J15 vedenlaatutiedot vuosilta on esitetty graafisina kuvaajina kuvissa Jätekeskuksen yläpuolisista havaintopisteistä ns. referenssipisteitä ovat pohjavesiputket J1, J122 sekä kaivot J11 ja J16. Putket eivät sijaitse jätekeskuksen vaikutusalueella, koska pohjaveden virtaussuunta on niiden alueelta kohti jätekeskusta. Pohjaveden happipitoisuus on heikko lähes jokaisessa pohjaveden tarkkailupisteessä jätekeskuksen alapuolisissa ja myös yläpuolisissa tarkkailupisteissä. Ainoastaan jätekeskuksen pohjoispuolelle Myllyjoen läheisyyteen sijoittuvassa pohjavesiputkessa J5 happipitoisuus on hyvä. Jätekeskuksen yläpuolella olevissa tarkkailuputkissa J1 ja J19 happipitoisuus oli välttävä. Jätekeskuksen yläpuolisissa tarkkailupisteissä J15u ja J18 pohjaveden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus oli vuonna 216 aikaisempia vuosia korkeampi. Kloridipitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin (25 mg/l) pisteillä J15u ja J18 molemmilla tarkkailukierroksilla vuonna 216. Pisteessä J18 mitattiin toukokuussa poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus ja kokonaistypen pitoisuus pisteissä 15u ja J18 oli vuonna 216 tavanomaista korkeampi. Muilta osin pohjaveden laatu yläpuolisissa pisteissä vastasi aikaisempien vuosien tasoa. Jätekeskuksen alapuolisissa tarkkailupisteissä pohjaveden laatu on säilynyt aikaisempien vuosien tasolla lukuun ottamatta jäteasemalle tulevan tulotien välittömään läheisyyteen sijoittuvaa pohjaveden tarkkailuputkea J14, jossa sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat kohonneet tasaisesti usean vuoden ajan. Myös tarkkailupisteessä J11/1 sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat aikaisempien vuosien tapaan korkeaa tasoa. Kloridipitoisuudet vuonna 216 ylittivät pohjaveden ympäristönlaatunormin (25 mg/l) pisteillä J14 ja J11/1 molemmilla tarkkailukierroksilla. Täyttöalueen I pohjois- ja koillispuolelle sijoittuvissa tarkkailuputkissa J14 ja J11/1 havaittu kloridipitoisuuden nousu johtuu todennäköisesti täyttöalueen I eristämättömän pohjan läpi suotautuvan veden vaikutuksesta. Tarkkailupisteitä J5 ja J12/1 lukuun ottamatta pohjaveden rautapitoisuus on korkea kaikissa alapuolisissa tarkkailupisteissä. Pisteissä J14 ja J15 kemiallinen hapenkulutus on suhteellisen korkea, joka todennäköisesti johtuu näytteiden sisältämästä kiintoaineen määrästä, joka osaltaan vaikuttaa myös kyseisten pisteiden korkeaan värilukuun. Raskasmetalleista nikkelipitoisuus putkessa J15u ylitti pohjavedelle asetetun ympäristönlaatunormin (1 µg/l) toukokuussa. Arseenipitoisuus putkessa J14 ylitti ympäristönlaatunormin (5 µg/l) toukokuussa. Sinkin osalta ympäristönlaatunormin (6 µg/l) ylityksiä havaittiin pisteillä J5, J4 ja J15. AOX-yhdisteiden pitoisuudet pohjavedessä olivat hyvin vähäisiä ja öljyhiilivetyjä tai liuottimia ei havaittu yhdessäkään pohjavesinäytteessä vuonna