Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen toiminnanharjoittajien jätevesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu vuonna 2017

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 28/ Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen toiminnanharjoittajien jätevesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu vuonna 2017

2 2 Sisällys 1 Johdanto Jätekukko Oy Yleistä Jätevesitarkkailu Viemäriin johdettava vesi (J205b) Muut jätevedet Pintavesitarkkailu Pohjavesitarkkailu Pohjaveden korkeus Pohjaveden laatu Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu Kuopion kaupungin Silmäsuon kaatopaikka Yleistä Jätevesitarkkailu Pintavesitarkkailu Pohjavesitarkkailu Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo Yleistä Pintavesitarkkailu Pohjavesitarkkailu Pelastusopiston harjoitusalue Yleistä Jätevesitarkkailu Pintavesitarkkailu Pohjavesitarkkailu Heikki Hiltunen/Morenia Oy Yleistä Pintavesitarkkailu Fortum Waste Solutions Oy (ent. Ekokem Oy) Yleistä Jätevesitarkkailu... 55

3 3 8 Lemminkäinen Infra Oy Yleistä Pohjavesitarkkailu Savon Kuljetus Oy Yleistä Pohjavesitarkkailu NCC Roads Oy:n pohjavesitarkkailu Yleistä Pohjavesitarkkailu Yhteenveto Lähteet Liite 1 Mittausepävarmuus Liitteet 2 22 Toiminnanharjoittajakohtaiset tarkkailutulokset 2017 Antti Leppänen Ympäristöasiantuntija Eurofins Nab Labs Oy/Jyväskylä Survontie 9 (YAD) Jyväskylä

4 4 1 Johdanto Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella Kuopiossa toimii useita ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia, joilla kullakin on oman ympäristölupansa mukainen vesien tarkkailuvelvoite. Tarkkailut on yhdistetty yhdeksi yhteistarkkailuksi, joka sisältää Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Kuopion kaupungin suljetun Silmäsuon kaatopaikan, Rudus Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen ja betonin murskaustoimintojen, Pelastusopiston harjoitusalueen, Morenia Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen, Ekokem Oy:n vaarallisten jätteiden vastaanottotoiminnan, Lemminkäinen Infra Oy:n kallionlouhinnan, murskauksen sekä Savon Kuljetuksen ja NCC:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen (myös betoni) jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun. Vuonna 2017 tarkkailu tehtiin päivitetyn tarkkailuohjelmaversion mukaisesti. Tarkkailun puitteissa otetut näytteet analysoitiin Nab Labs Oy:n FINAS-akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteet otettiin Nab Labs Oy:n näytteenottajien toimesta (Näytteenotto FINASakkreditoitu, akkreditointitunnukset T111 ja T142). Nab Labs Oy:n toiminta- ja laatujärjestelmä perustuu standardiin SFS-EN ISO/IEC AOX-määrityksissä käytettiin alihankintalaboratoriona SGS Oy:tä ja ekotoksisuustestit (vesikirpputestit) teki Metropolilab Oy. Tässä raportissa esitetään toiminnanharjoittajakohtaisesti tarkkailun tulokset vuodelta Jätekukko Oy 2.1 Yleistä Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin lounaispuolella n. 16 km:n päässä keskustasta Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa. Kaupungin vanha Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta. Jätekeskuksen alueella sijaitsee jätteen loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointialue sekä öljyisten maiden vastaanottoalue. Jätekeskuksen yhteydessä on Kuopion Energian kenttä. Lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitsee Vapo Oy:n mullanvalmistuskenttä. Jätekeskuksen viedessä jätekeskusalueen kaakkoispuolella toimii myös Kuopion Biotehdas Oy:n biokaasulaitos. I-vaiheen täyttöalueen (n. 7,0 ha) rakennustyöt aloitettiin vuonna 1990 maaliskuussa tasausaltaan kaivutöillä. Varsinainen käyttö alkoi vuoden 1992 alusta. Täyttöalueen käyttö lopetettiin vuonna 2001, jonka jälkeen alue maisemoitiin. II-vaiheen täyttöalue (n. 3,6 ha) rakennettiin vuoden 2000 aikana ja sitä laajennettiin kesällä 2005 (n. 0,85 ha). II-vaiheen täyttöalueen peitto aloitettiin kesällä 2012 ja se maisemoitiin loppuun kesällä III-vaiheen täyttöalue rakennettiin kesällä 2009 ja se otettiin käyttöön vuonna Alueiden II ja III tiivis pohjarakenne täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Alueella I jätetäytön pohjarakenne on toteutettu rakentamisajankohdan lainsäädännön mukaisesti, jonka vuoksi alueen I pohjarakenteen tiiveys ei täytä nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Kuopion kaupungin omistama jätekeskus siirtyi vuonna 2001 kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Jätekukko Oy:n omistukseen. Jätekukko Oy aloitti virallisesti toimintansa Toimintaalueeseen kuuluu 16 kuntaa ja asukasta ( Jätekeskus toimii ympäristöluvan ISAVI/3051/2014 mukaisesti. Lupapäätöksen mukaiset toiminnot ovat: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi

5 5 loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden esikäsittely ja käsittely jätteiden siirtokuormaus 2.2 Jätevesitarkkailu Viemäriin johdettava vesi (J205b) Vuodesta 2002 alkaen vedenlaatua on seurattu kaivosta J205b, joka edustaa Lehtoniemen puhdistamolle pumpattavaa vettä. J205b:n vedessä ovat mukana Jätekukko Oy:n jätevedet ja saniteettivedet, Pelastusopiston saniteettivedet (laatua ei seurata mittauksin), sekä Fortum Waste Solution Oy:n (ent. Ekokem Oy) saniteetti- ja prosessivedet. Vuonna 2017 näytteitä otettiin kerran kuussa vuorokauden kokoomanäytteinä (aamu-ilta-aamu). Lokakuun näytekierroksen tulokset eivät olleet käyttökelpoisia havaintopisteen ollessa väärä. Lehtoniemeen johdettavan veden sähkönjohtavuus sekä kloridi- että ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2017 edellisvuosien tapaan alkuvuodesta suurempia kuin loppuvuodesta (kuvat 1, 2 ja 3). Suureiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää eroa edellisvuosiin nähden, joskin keskimääräiset pitoisuudet olivat joidenkin suureiden osalta suurempia kuin pitoisuudet tarkkailujakson alussa (kuvat 4, 5, 6 ja 7). Keskimääräisessä kokonaisfosforipitoisuudessa voidaan nähdä laskeva suuntausta tarkkailujakson alkuaikojen tilanteesta (kuva 6). Viemäriin johdettavan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus ja orgaanisen aineen määrä COD Cr ja BOD 7 -arvojen perusteella oli vuonna 2017 pienin tarkkailujaksolla Veden pharvoissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua vuosien välillä (taulukko 1). Ulosteperäisien päästöjä osoittavien lämpökestoisten bakteerien määrä oli vuonna 2017 keskimääräistä tasoa suurempi (taulukko 1). Toukokuun ( ) vesinäytteestä määritettiin raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Lyijyn (5,6 µg/l), kadmiumin (0,12 µg/l), kromin (65 µg/l), arseenin (8 µg/l), nikkelin (27 µg/l), elohopean (0,08 µg/l) pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä rajaarvoja. Sulfaattipitoisuus oli 180 mg/l, joten jätevesien sulfaattipitoisuudelle suomessa tavallisesti käytetty raja-arvo 400 mg/l ei ylittynyt. Kuparipitoisuus (14 µg/l) oli niin ikään ympäristöluvan rajaarvon (0,5 mg/l) alittava. Öljyhiilivetyjen, fenolien ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat määritysrajat (liite 2). Tarkkailujaksolla AOX-yhdisteiden (adsorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden) keskimääräinen pitoisuus on ollut 131 µg/l (n=10, vaihteluväli 0, µg/l). Vuonna 2017 AOXpitoisuus oli 270 µg/l eli vuosien keskipitoisuutta suurempi. Vesikirpputestien perusteella jätevesi aiheutti 48 % ja (24 h altistus) 22,5 % näytelaimennoksella liikkumisen estymisen 50 %:lle vesikirpuista (Daphnia magna). Toksisuusindeksien TU(24h) 2,1 ja TU(48h) 4,4 näyte luokiteltiin toksiseksi sekä 24 h ja 48 h altistuksen jälkeen. Lehtoniemen puhdistamolle pumpattava vesimäärä ja ainekuormat eivät vuonna 2017 poikenneet merkittävästi edellisvuosista, joskin kiintoaineen vuosikuorma oli tarkkailujaksolla pienin sitten vuoden 2010 (kuvat 8 ja 9, liite 5).

6 6 Kuva 1. Jätevesipisteen J205b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuonna Kuva 2. Jätevesipisteen J205b veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuonna Kuva 3. Jätevesipisteen J205b veden kokonaisfosforipitoisuus vuonna 2017.

7 7 Kuva 4. Jätevesipisteen J205b orgaanisen aineen keskipitoisuudet vuosina Kuva 5. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina Kuva 6. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuosina

8 8 Kuva 7. Jätevesipisteen J205b kokonaistypen ja ammoniumtypen keskipitoisuus vuosina Taulukko 1. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen vedenlaatu vuosina (* keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). Sinkin osalta vuosien keskiarvossa ei ole huomioitu lokakuun 2010 näytteen poikkeuksellisen suurta sinkkipitoisuutta. ph Sähkönjoht. KA COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fek.kolif. Fe Zn ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100m mg/l mg/l , , , , , ,3 0, , , ,6 0, , ,2 308 >8000 2,5 8, , ,0 274 >8000 2,7 0, , , ,3 0, , , ,8 0, , , ,3 0, , , ,6 0, , , ,8 0, , , ,0 0,08 ka 07-16* 7, , ,8 0,92 Kuva 8. Lehtoniemen puhdistamolle johdettavan veden eli Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät vuosina

9 9 Kuva 9. Jätevesipisteen J205b vuosikuormitus (t/a) kiintoaineen, typen ja fosforin osalta vuosina Muut jätevedet Jätevesiä tarkkailtiin vuonna 2017 neljä kertaa (maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu) seuraavilta havaintopaikoilta: J210 J213 J214 J217 J218 J219 JKAIVO1 Jätevesien tasausaltaaseen I-vaiheen (suljetulta) täyttöalueelta tuleva vesi II-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää Öljyisten maiden vastaanottokentän näytteenottokaivo (öljypitoisuus toukokuussa) III-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää ja kenttävedet (kokoojakaivo, joka sisältää myös pisteiden J216:n, J214:n ja Ekokem Oy:n pisteen E232 (öljynerottimen jälkeinen kaivo) vedet Puu- ja energiajätealue Kenttävedet, kaikki kentät Murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään sekajätettä Tarkkailupisteeltä J210 ei saatu näytettä lokakuussa, koska kaivossa ei ollut tarpeeksi vettä. Muutoin näytteenotto saatiin toteutettua tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesipisteiden veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat vuonna 2017 edellisvuosien tasolla

10 10 (kuva 10, taulukot 2 ja 3). Ravinnepitoisuudet olivat niin ikään edellisvuosien tasolla (kuva 11). Suljetulta täyttöalueelta II (J213) tulevan veden sähkönjohtavuudessa ja typpipitoisuuksissa voidaan kuitenkin nähdä pidemmällä aikavälillä nouseva trendi. Samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksissa. Jäteveden happamuudessa ei ollut merkittäviä eroja edellisvuosiin nähden kuin havaintopisteen JKaivo1 vedessä (sekajätteen käsittely), joka oli vuonna 2017 selvästi emäksisempää kuin aiempina vuosina (taulukko 3). Pisteen JKaivo1 vesi oli kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta muutoinkin keskimäärin laadultaan parempaa kuin aiempina vuosina (taulukko 3). Jäteveden bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 2017 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä (taulukot 2 ja 3). Jätevesistä määritettiin toukokuussa ja heinäkuussa (J219) raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tarkkailupisteellä JKaivo1 erikoismääritykset tehtiin neljä kertaa vuodessa eli kaikkina näytekerroilla. Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja (liite 3). Tarkkailupisteellä JKaivo1 kuparipitoisuus oli lokakuussa 0,48 mg/l, kun luvassa esitetty raja-arvo on 0,5 mg/l (liite 3). AOX-pitoisuudet olivat vuonna 2017 keskimääräisellä tasolla, joskin II-vaiheen suljetun täyttöalueen salaojaputken vedessä (J213) AOX-pitoisuus oli 720 µg/l, eli vuosien keskipitoisuutta 188 µg/l (n=9) suurempi. Toukokuun vesikirpputestien perusteella II-vaiheen ja III-vaiheen täyttöalueilta tuleva vesi (J213 ja J217) oli toksista vesikirpuille, kun taas muiden tarkkailupisteiden vesi ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Tarkkailupisteen J213 vesi on ollut myös aiempina tarkkailuvuosina toksista vesikirpuille (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Kuva 10. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, COD Cr - ja BOD 7 -arvot vuosina

11 11 Kuva 11. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen kokonaisfosfori-, typpi ja ammoniumtypen pitoisuus vuosina Taulukko 2. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J210 ja J213) vuosina ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7 - ATU Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100ml J210 tasausaltaaseen I-vaiheelta tuleva vesi ka , , , ka , , , ka , , ,02 27 ka , , ,02 23 ka , , ,02 34 ka , ,2 77 6,3 0, ka , ,07 22 ka , , ,01 1 ka , ,1 15 1,8 0,05 50 ka , , ,01 46 ka , , ,02 3 ka , , , J213 II-vaiheen salaojaputken purkupää ka , , ,1 0, ka , , , ka , , ,2 0, ka , , ,2 0, ka , , ,16 >8000 ka , , ,8 0, ka , , ,9 0, ka , , ,1 0, ka , , ,4 0, ka , , ,9 0, ka , , ,5 0, ka , , ,2 0,

12 12 Taulukko 3. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J217, J218, J219 ja JKaivo1) vuosina ph Sähkönj. Kiintoaine 2.3 Pintavesitarkkailu COD Cr BOD 7 - ATU Pintavesitarkkailua tehtiin vuonna 2017 kolme kertaa seuraavilla havaintopaikoilla: Kaatopaikan yläpuoliset havaintopaikat: J204 Lapinjärven laskuoja J/H209 Heinälammin oja yläpuoli J220 Ala-Korvalammen laskuoja Kaatopaikan alapuoliset havaintopaikat: J208 Lapinjärven laskuoja, kolmiopato J203 Heinälammin oja alapuoli J207 Ala-Korvalammen laskuoja, alapuoli J201 Myllyjoki J211 Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet J212 Mullanvalmistuksen purkuoja Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100ml J217 III-vaiheen salaojaputken purku ka , , ,6 0, ka , , , ka , , ,8 0, ka , , ,5 0, ka , , ,5 0, ka , , ,3 0, ka , , ,8 0, ka , , ,2 0, J218 puu- ja energiajätealue ka 2017 (n=4) 7, ,0 0, J219 Kenttävedet, kaikki kentät ka 2017 (n=4) 7, , Jkaivo1 ka , , , ka , , , ka , , , ka , , , ka , , , ka , , ka , , ka , , , Toukokuun kierroksella analysoitiin normaalia laajempi analyysivalikoima (öljyhiilivedyt, AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, vesikirpputesti) jätevesien vaikutusalueelta Lapinjärven laskuojan kolmiopadolta (J208) ja Heinälammin ojasta (J203) (liite 3). Vuonna 2017 Jätekukko Oy:n yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaatu ei eronnut merkittävämmin edellisvuosien vedenlaadusta (kuva 12, taulukko 4). Pidemmän aikavälin tarkastelussa heinälammin ojan vertailupisteen (J/H209) vedenlaadun voidaan nähdä parantuneen aiemmasta. Jätevesien vaikutusalueella (alapuoliset pisteet) vedenlaatu parani edellisvuosista selvimmin pisteellä J211 ja orgaanisen aineen pitoisuuksien osalta pisteellä J208 (kuva 13, taulukko 6), joskin Lapinjärven laskuojaan tuleva vesi (J211) oli vuonna 2017 aiempaa happamampaa (taulukko 6).

13 13 Jätevesien vaikutusalueella raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajojen (liite 3). Vesikirpputestien mukaan vaikutusalueen vesi pisteellä (J208) ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Pisteen J203 veden EC50-arvoja ei voitu määrittää, mutta 90 %:ssa näytteessä kaikki vesikirput kuolivat 24 h altistusajan jälkeen. Kuva 12. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu vuosina

14 14 Taulukko 4. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu J/H209 Heinälammin oja yläpuoli ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kiintoaine Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml ka ,0 4,7 44 4, , ka ,1 5,0 45 3, , ka ,3 5,3 51 5, , ka ,5 5, , , ka ,1 4,4 42 5, , , ka ,4 4,4 38 5, , , ka ,3 6,1 55 7, , , ka ,3 5,9 52 6, , , ka ,4 7,3 63 6, , , ka ,4 6,7 60 4, , , ka ,3 6,5 54 4, , , ka ,3 5,6 50 5, , , J204 Lapinjärven laskuoja ka ,9 7,9 77 3, , ka ,0 8,8 78 2, , ka ,0 7,4 66 4, , ka ,9 6,5 57 4, , ka ,9 7,7 73 3, , ka ,3 8,6 78 3, , ka ,8 8,8 81 2, , ka ,9 8,9 82 2, , ka ,0 9,1 79 2, , ka ,1 9,4 83 2, , ka ,7 8,7 74 2, , ka ,0 8,4 75 3, , J220 J220 Ala-Korvalammen laskuoja yläpuoli ka ,9 8,4 82 3, , ka ,9 8,6 80 3, , ka ,3 8,6 80 3, , ka ,3 8,7 81 4, , ka ,8 7,9 76 3, , ka ,2 9,0 82 3, , ka ,1 9,1 84 3, , ka ,0 9,1 84 3, , ka ,0 9,9 84 3, , ka ,2 9,8 87 3, , ka ,8 9,9 83 3, , ka ,0 9,0 82 3, ,

15 Kuva 13. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu

16 16 Taulukko 5. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml J201 Myllyjoki ka ,4 8,9 83 5, , ka ,3 9,6 84 4, , ka ,8 8,9 81 8, , ka ,8 8, , ka ,4 8,2 79 6, , ka ,6 9,1 82 4, , ka ,7 9,8 86 6, , ka ,6 9,2 82 7, , ka ,6 10,5 87 6, , ka ,8 9,9 85 6, , ka ,5 9,6 80 5, , ka ,6 9,3 82 6, , J203 Heinälammin ap oja ka ,5 8,8 81 6, , ka ,6 9,1 78 5, , ka ,9 8, , ka , ka ,7 8,1 75 8, , ka ,7 8,2 73 6, , ka ,8 9, , , ka ,7 8, , , ka ,0 9, , , ka ,9 9,2 81 9, , ka ,7 8,7 74 9, , ka ,7 9,1 80 9, , J207 Ala-Korvalammen laskuoja ka ,9 84 4, , ka ,1 9,4 84 3, , ka ,7 8,9 82 6, , ka ,5 8, , ka ,1 8,1 78 5, , ka ,3 9,6 86 3, , ka ,3 10,1 91 4, , ka ,3 8,9 81 3, , ka , , , ka , , , ka , , , ka , , ,

17 17 Taulukko 6. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml J208 Lapinjärven laskuoja ka , , , ka ,3 9,1 81 3, , ka , , , ka ,9 9,2 80 9, , ka ,4 8,7 79 5, , ka ,7 9,5 83 5, , ka ,8 9,6 82 8, , ka ,6 9,1 81 7, , ka ,9 9,9 84 7, , ka , , ka , , ka ,6 9,7 83 6, , J211 Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet ka ,8 8, , ka , , , ka ,1 8, , ka ,3 6, , ka ,0 7, ka ,0 3, ka ,9 3, ka ,2 5, ka ,4 8, ka ,6 6, ka ,2 8, ka ,9 7, Pohjavesitarkkailu Vuonna 2017 pohjavesitarkkailu toteutui tarkkailuohjelman mukaisesti: tarkkailua tehtiin vuonna 2017 kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja heinäkuu) seuraavilla havaintopaikoilla: Jätekeskuksen yläpuoliset tarkkailupisteet Pohjavesiputket J1, J2, J105u, J108 ja J109 putki J7 (pelkkä vedenkorkeus) Jätekeskuksen alapuoliset tarkkailupisteet putket J5, J14, J15, J12/01, J13/01 ja J11/ Pohjaveden korkeus Pohjaveden korkeus on pysynyt tarkkailujaksolla suhteellisen vakaana niin jäteaseman ylä- kuin alapuolisilla havaintopaikoilla eikä pidemmän aikavälin vedenkorkeuden alenemistrendiä ei ole havaittavissa (kuvat 14 ja 15). Trendiä ei ole havaittavissa myöskään tasausaltaan rannalla sijaitsevan putken J108 vedenkorkeudessa, mutta putkessa on havaittu ajoittain ylivuotoja mahdollisesti paineellisesta pohjavedestä johtuen. Pohjavesiputkien J2 ja J9 (jäteaseman yläpuoli) siivilärakenne saattaa olla osittain tukkeutunut ja putkien kunnollista huuhtelua suositellaan (Leppänen 2017).

18 18 Kuva 14. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman yläpuolisilla havaintopaikoilla. Kuva 15. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman alapuolisilla havaintopaikoilla Pohjaveden laatu Yläpuoliset havaintopisteet Vuonna 2017 jätekeskuksen yläpuolisten havaintopisteiden veden ph-arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 16). Tasausaltaan rannalla sijaitsevien putkien J108 ja J105u veden sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta nousevaa arvojen suuntausta vuodesta 2012 on havaittavissa (kuva 16). Kloridipitoisuus oli putkessa J108 edellisvuosien tapaan suurehko ollen vuonna 2017 keskimäärin 50 mg/l (n=2) ( ka 28 mg/l, n=30). Ympäristönlaatunormi (25 mg/l) ylittyi selvästi

19 19 molemmilla näytekerroilla, kuten kahtena aiempina tarkkailuvuosina (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Putken J105u vedessä kloridipitoisuus on noussut selvästi tarkkailun alkuajoista (liite 4). Vuonna 2017 kloridipitoisuus oli 56 mg/l, kun tarkkailujakson alussa kloridipitoisuus oli keskimäärin noin 4,4 mg/l (n=8). Kloridin osalta ympäristönlaatunormit ovat putken vedessä ylittyneet heinäkuusta 2014 lähtien jokaisessa näytteessä. Tasausaltaan veden vaikutus näkyy kyseisten putkien väri- ja COD Mn -arvoissa ja kokonaistypen pitoisuuksissa (kuva 16). Pelastusopiston harjoitusalueen läheisyydessä sijaitsevan putken J109 orgaanisen aineen ja kokonaistypen pitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousevaa suuntausta vuodesta 2007 eteenpäin (kuva 16). Viime vuosina kokonaisfosforipitoisuudet ovat sen sijaan olleet suhteellisen pieniä kaikissa yp-pisteiden putkissa (kuva 16). Kaikkien yläpuolisten havaintoputkien vedessä rautapitoisuus oli jokseenkin suuri kuten aiempinakin vuosina (liite 5). Ulosteperäisiä bakteereja ei löytynyt vuonna 2017 yhdenkään yp-putken vedestä (liite 5). Raskasmetallien ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden (liuottimet, öljyt, AOX) pitoisuudet olivat vuonna 2017 yläpuolisilla havaintopisteillä pääsääntöisesti määritysrajat alittavia tai pieniä (liitteet 5 ja 6). Nikkelin ympäristönlaatunormi 10 µg/l ylittyi tasausaltaan rannalla putkien J105u (29 µg/l) ja J108 (38 µg/l) vesissä ja eettereitä MTBE ja TAME havaittiin aiempien vuosien tapaan putkien J105u ja J108 vedestä, joskin näiden pitoisuudet jäivät alle ympäristönlaatunormien (MTBE 7,5 µg/l, TAME 60 µg/l) (liitteet 5 ja 6). Alapuoliset havaintopisteet Jätekeskuksen alapuolisten havaintopaikkojen veden ph-arvot ilmensivät pohjaveden olevan paikasta riippuen lievästi hapanta tai lievästi emäksistä (kuva 18). Tarkkailujaksolla pohjavesivesi on muuttunut hiljalleen emäksisemmäksi putkissa J14, J15, kun taas putkessa J12/01 vesi on ollut viime vuosina hieman happamampaa kuin tarkkailun alkuaikoina (kuva 18). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus kasvoivat edellisvuosiin nähden hieman havaintopisteellä J12/01 ja nousevaa suuntausta voidaan nähdä tarkkailujakson alusta alkaen (kuva 18). Putken J14 veden sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa voidaan selvää nousevaa kehityssuuntausta tarkkailun alkuajoista lähtien (kuva 18). Ympäristönlaatunormit ovat kloridin (25 mg/l) osalta ylittyneet tavallisesti molemmissa putkissa tarkkailujaksolla , kuin myös putken J11/01 vedessä. Väriarvot kohosivat edellisvuodesta selvästi putkien J14 ja J13/01 vedessä, kun taas kemiallisen hapenkulutuksen arvot ja ravinnepitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla (kuvat 18 ja 19). Fekaalisia kolibakteereja löytyi ainoastaan putken J11/01 toukokuun vesinäytteestä (liite 7). Vuonna 2017 ympäristönlaatunormi ylittyi sinkin osalta (60 µg/l) putkien J14 ja J15 vedessä (liite 7) kuten tavallisesti aiempinakin vuosina. Sinkkipitoisuus ylitti myös ympäristönlaatunormin putken J11/01 vedessä (liite 7). Edellisen kerran ympäristönlaatunormi ylittyi sinkin osalta putkessa J11/01 vuonna Nikkelipitoisuus oli toukokuussa putkien J12/01 (13 µg/l) ja J13/01 (32 µg/l) vedessä suurempi kuin ympäristönlaatunormi (10 µg/l). Ympäristölle haitallisten aineiden (öljyt, AOX, liuottimet) pitoisuudet olivat pääosin määritysrajat alittavia tai edellisvuosien pitoisuuksien tasolla (liite 8).

20 Kuva 16. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman yläpuolisilla havaintopisteillä vuosina

21 Kuva 17. Pohjaveden laatu (COD Mn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman yläpuolisilla tarkkailupisteillä vuosina

22 Kuva 18. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman alapuolisilla havaintopisteillä vuosina

23 Kuva 19. Pohjaveden laatu (COD Mn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman alapuolisilla tarkkailupisteillä vuosina

24 Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu Jätetäytön sisäisestä vedestä tarkkaillaan vedenkorkeutta ja lämpötilaa. Tarkkailua tehtiin vuonna 2017 kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja lokakuu) seuraavilla havaintopaikoilla: I-vaiheen täyttöalue J17 kaasukaivo, kaasunkeräysjärjestelmän pystykaivo 11 ja vastaa pumppaamon linjaa 3 (putken pää 130,04 m N43) II-vaiheen täyttöalue J30 sisäisen veden tarkkailuputki, suotovesisalaojaston loppupää (putken pää 119,428 m N43) III-vaiheen täyttöalue J35 sisäisen veden tarkkailukaivo (putken pää 120 m N43) Viime vuosien aikana vedenkorkeus on vaihdellut tarkkailupisteillä vähiten I-vaiheen täyttöalueella (J17) (kuva 20). III-vaiheen täyttöalueen kaivon vedenpinta oli lokakuussa 2017 noin 6 m alempana kuin vuonna 2015 (kuva 20). Taulukko 7. Jätekukko Oy:n jätetäytön sisäisen veden tarkkailun tulokset Havaintopiste Putken pää (N43) Näytteenottopäivä Lämpötila O C Vedenkorkeus cm (putken päästä) Vedenkorkeus m (N43) J17SV 130, , ,0 J17SV 130, , ,7 J30SV 119, ,0 J30SV 119, , ,8 J35SV , ,8 J35SV , ,0 Kuva 20. Vedenkorkeus jätetäytön sisäisen veden tarkkailupisteillä

25 25 3 Kuopion kaupungin Silmäsuon kaatopaikka 3.1 Yleistä Silmäsuon kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 ja suljettu vuonna Kaatopaikalle ajettiin aikanaan kaikki Kuopion kaupungissa muodostuneet yhdyskuntajäte, rakennus- ja teollisuusjäte, turvetuhka, puhdistamo- ja muut lietteet sekä ylijäämämaamassat. Yhteensä jätettä sijoitettiin Silmäsuon kaatopaikalle noin tonnia. Kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen Jätekukko Oy:n jätekeskuksesta. 3.2 Jätevesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan jäteveden tarkkailupiste on viemäri, jossa on kolmiomittauspatokaivo (K2). Näytteitä otettiin vuonna 2017 tarkkailuohjelman mukaisesti neljännesvuosittain maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Tarkkaipisteen K2 vesi oli toukokuussa toksista vesikirpuille sekä 24h (EC50-arvo 63 %) että 48h (EC50-arvo 58 %) altistuksen jälkeen. Lämpökestoisia koliformeja havaittiin heinäkuun vesinäytteestä (liite 9). Öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) jäivät vuonna 2017 alle määritysrajan (<50 µg/l), kuin myös VOC-yhdisteiden pitoisuudet (liite 10). Liuottimia havaittiin edellisvuosien tapaan pieniä määriä (liite 10). Silmäsuon laskennallinen kuormitus oli edellisvuosien tasolla muiden kuin kiintoaineen ja fosforin osalta (taulukko 8). Vuonna 2017 kiintoainekuormitus oli arviolta yli viisinkertaisesti, ja fosforikuorma yli kymmenkertaisesti suurempi kuin keskimääräinen vuosikuormitus tarkkailujaksolla (taulukko 8). Todellinen vuosikuormitus on todennäköisesti ollut kuitenkin pienempi. Laskennallinen kuormitus on arvioitu pisteen K2 vuosivirtaaman ja hetkellisistä pitoisuuksista (n=4) lasketun vuosikeskiarvon avulla. Kiintoainepitoisuuden keskiarvoa nosti lokakuun poikkeuksellisen suuri pitoisuus (2100 mg/l) (liite 9). Fosfori on tavallisesti sitoutunut kiintoaineeseen, joten myös kokonaisfosforipitoisuus oli lokakuun näytteessä poikkeuksellisen suuri (16 mg/l) (liite 9). Jos vuosikuormitus arvioidaan vuoden tyypillisen pitoisuuden, kuten mediaanipitoisuuden avulla, kiintoaineen laskennallinen kuormitus olisi vuonna 2017 ollut 4563 kg/a ja fosforikuormitus 14 kg/a, eli tavanomaisella tasolla edellisiin vuosiin nähden (vrt. taulukko 8). Kuva 21. Keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus tarkkailupisteellä K

26 26 Kuva 22. Keskimääräiset COD Cr ja BOD 7 -arvot tarkkailupisteellä K Kuva 23. Kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuus (ka) tarkkailupisteellä K Kuva 24. Kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus (ka) tarkkailupisteellä K

27 27 Taulukko 8. Silmäsuon kaatopaikan jätevesipisteen K2 kuormitus vuosina Virtaama Kiinto- COD Cr BOD 7 - Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn aine ATU m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , ,8 ka ,7 3.3 Pintavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pintavesitarkkailuun kuuluu kolme näytteenottopistettä, joilta vesinäytteitä otettiin vuonna 2017 neljä kertaa vuodessa maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa: Puropiste K1 (kolmiopato) Vesistöpiste Haminanlahti K3 (syvyys 12 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 11 m) Vesistöpiste Haminanlahti K4 (syvyys 27 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 10, 20 ja 26m) Vuonna 2017 happitilanne oli hyvä Haminanlahteen jätealtaalta laskevassa purossa (K1), mutta Haminanlahden tarkkailtavan syvänteen (K4) pohjanläheisissä vesikerroksissa happi kului lähes loppuun kesäkauden jälkeen (kuvat 25 ja 26). Typen osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä (kuva 27). Kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella puropisteen veden orgaanisen aineen määrä näyttäisi olevan vähentymään päin, kun taas järvipisteillä COD Mn -arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 29). Vuonna 2017 laskupuron (K1) keskimääräinen rautapitoisuus oli tarkkailujakson pienin. Laskupuron (K1) veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli vuonna 2017 niin ikään pienempi kuin aiempina vuosina (liite 11). Vuonna 2017 veden hygieeninen laatu oli edellisvuosien tapaan heikointa laskupurossa (K1) (liite 11). Lämpökestoisia koliformeja löytyi kuitenkin myös järvipisteiltä eri syvyyksistä kuten aiempina tarkkailuvuosina (liite 11). Puropisteen K1 öljy-, VOC-yhdisteiden pitoisuus jäivät alle määritysrajojen, kun taas AOX-yhdisteiden pitoisuus oli pieni ollen vain 0,04 µg/l (liite 11). Purovedestä määritettiin vähäisiä pitoisuuksia sinkkiä, lyijyä, arseenia, nikkeliä ja sulfaattia, ja veden ei havaittu olevan akuutisti toksista vesikirpuille (liite 11). Tarkkailujaksolla otettujen näytteiden perusteella purovesi ei ole ollut akuutisti toksista vesikirpuille.

28 28 Kuva 25. Happipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 26. Hapen kyllästysaste tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

29 29 Kuva 27. Kokonaistyppipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 28. Kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

30 30 Kuva 29. Kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 30. Rautapitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

31 31 Kuva 31. Väriluku tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). 3.4 Pohjavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pohjavesitarkkailuun kuuluu kolme pohjavesipistettä: porakaivo K6, pohjavesiputket K7 ja K8. Porakaivosta otettiin vuonna 2017 vesinäyte toukokuussa, kun taas pohjavesiputkista otettiin näytteitä vuoden aikana kaksi kertaa, touko- ja heinäkuussa. Pohjavesiputket olivat kuitenkin lähes kuivia heinäkuussa, joten edustavaa vesinäytettä ei saatu (liite 12). Kuten aiempinakin tarkkailuvuosina vedenlaatu oli lähes kaikkien tutkittujen suureiden osalta heikointa tarkkailupisteessä K7 (kuvat 32 ja 33). Kaatopaikan suotovesien vedenlaatua heikentävä vaikutus on ilmeinen. Putken K7 veden typpipitoisuudessa voidaan nähdä selvä nouseva trendi (kuva 33). Sulfaattipitoisuudet olivat edellisvuosien pitoisuuksien tasolla, mutta AOX-yhdisteiden pitoisuudet nousivat tasolle, jossa ne olivat edellisen kerran vuonna 2014 (taulukot 34 ja 35). Putken K7 veden sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristönlaatunormin (150 mg/l) tarkkailujaksolla jokaisena vuonna. Raskasmetalleja löytyi vuonna 2017 jokaisen pohjavesipisteen vedestä, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristönlaatunormeja. Öljypitoisuudetkin jäivät pisteillä K7 ka K8 alle määritysrajojen (liite 12). Pohjavesiputken K7 vedestä havaittiin vuonna 2017 karsinogeenista bentseeniä (0,9 µg/l), jonka pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 0,5 µg/l (liite 13).

32 Kuva 32. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu (happi, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, väri ja KHK). 32

33 Kuva 33. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu (ph, typpiravinteet ja fosfori). 33

34 34 Kuva 34. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden sulfaattipitoisuus Kuva 35. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden AOX-yhdisteiden pitoisuus Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo 4.1 Yleistä Kuopion Hepomäen kallioalueella on ollut 1980-luvulta asti kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa. Nykyinen toiminnanharjoittaja Rudus Oy (entinen Lohja Rudus Oy Ab) on toiminut alueella 1990-luvun alusta lähtien. Kalliota on louhittu tähän mennessä D- ja B-alueelta. Louhintaan kuuluu porausta ja räjäytyksiä yhdestä neljään kertaa viikossa. Ylisuurta louhetta rikotaan tarvittaessa. Louhetta murskataan heinäkuuta lukuun ottamatta ympäri vuoden. Alueen koillisosassa on betonijätteen vastaanotto- ja murskaustoimintaa. Betonijätettä otetaan vastaan ympäri vuoden betoniteollisuusyrityksiltä. Murskaus tapahtuu muutaman viikon jaksossa noin kerran kahdessa vuodessa.

35 35 Hepomäessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Rudus Oy:n ottoalueen läheisyydessä sijaitsee Postilampi. A- ja B-alueiden välissä oleva ojasto laskee pieneltä kosteikkoalueelta Postilammen suuntaan. Vesi kosteikkoalueelle kerääntyy osittain ottotoiminnan kohteiksi suunnitelluilta alueilta. Rudus Oy arvioi, että A- ja D-alueiden louhinta pienentää vähäisessä määrin Postilammen valumaaluetta, muttei tule laskemaan Postilammen vedenpintaa. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on antanut Rudus Oy:lle maa-ainesten ottoluvan alueille A ja D (päätös 2840 / 121 / 2006) sekä B (2837 / 121 / 2006). Kummankin päätöksen mukaan pintamaiden läjitys Postilammen eteläpuolella (A- ja B-alueiden välissä) ei saa estää alueella kulkevan ojan virtaumaa eikä vaikuttaa haitallisesti Postilammen vedenlaatuun. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta myönsi Rudus Oy:lle uuden ympäristöluvan koskien kallion louhintaa, louheen murskaustoimintaa sekä uutena toimintana asfaltin valmistusta siirrettävällä asfalttiasemalla. Näiltä osin toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Sosiaalitilojen jätevedet (n. 0,05 m3/d) kerätään jätevesisäiliöön, jonka paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. 4.2 Pintavesitarkkailu Vuonna 2017 tarkkailtiin ympäristön tilaa kuvaavan pisteen M3 vedenlaatua (tasausallas) sekä tasausaltaasta lähtevän purkuojan vedenlaatua (M4, täytön vaikutukset). Vesinäyte otettiin molemmilta pisteiltä toukokuussa. Pintaveden laatu on ollut useina vuosina monien tutkittujen suureiden osalta samankaltaista molemmilla pisteillä. Vuonna 2017 tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella (kuva 36). Molempien näytepisteiden vedestä löytyi pieniä määriä raskasmetalleja (liite 14), mikä osoittaa louhinta-alueen kuormittavan Postilampea jonkin verran. Koliformisia bakteereja ei vuonna 2017 löytynyt (liite 14).

36 36 Kuva 36. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu Pohjavesitarkkailu Rudus Oy:n toiminnan vaikutusalueella seurataan pohjaveden laatua kahdella havaintopisteellä. Pisteen M1 vedenlaatu analysoidaan joka toinen vuosi ja pisteen SK1/M2 kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Piste SK1/M2 on myös Savon Kuljetus Oy:n tarkkailupiste ja tulokset esitetään muiden tulosten yhteydessä (ks. 10.2). Vuonna 2017 pisteeltä M1 ei otettu näytteitä. Seuraava näytteenotto on vuonna Pelastusopiston harjoitusalue 5.1 Yleistä Pelastusopiston harjoitusaluetta on käytetty vuodesta 1992 pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun todellisia onnettomuus- ja pelastustilanteita jäljittelevissä olosuhteissa. Harjoitusalue on merkitty erityisalueeksi (E) ja vesialueeksi (W) Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa. Harjoitusalueen länsiosa rajautuu osittain Alimmaiseen Korvalampeen. Harjoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle eikä sen lähialueella ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita tai luonnonsuojelualuevarauksia. Harjoitusaluetta laajennettiin vuonna 2009, kun alueelle valmistui liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja uusi nestekaasukäyttöinen palotalo. Vuonna 2011 alueelle valmistui uusi vaarallisten aineiden harjoituskenttä. Harjoitusalueen kokonaispinta-ala on nykyään noin 36 hehtaaria. Konttikentällä olevat kontit on järjestelty uudelleen siten, että kaikki kontit ovat prosessiviemäröityjä. Viemäröinti toteutettiin vuoden 2013 aikana.

37 37 Onnettomuustilanteita simuloidaan merkkiaineiden (mm. vesihöyry ja savupanokset) lisäksi todellisilla palavilla aineilla. Harjoituksissa poltetaan polttonesteitä (Nessol LIAV 200, erikoispuhdas aromaattivapaa hiilivetyliuotin), puhdasta puuta, lastulevyä ja nestekaasua. Vaarallisten aineiden onnettomuusharjoituksissa käytetään ammoniakkia, happoja ja emäksiä. Kemikaaleja käytetään pääsääntöisesti vain prosessiviemäröidyillä kentillä, mutta ammoniakkia sekä vähäisiä määriä syövyttäviä aineita myös neutralointikentällä. Romuautoja käytetään noin 450 kappaletta vuodessa, lähinnä liikenneonnettomuusharjoituksissa. Autoista poltetaan vuosittain Harjoitusalueella syntyy prosessijätevesiä, saniteettivesiä ja pintavesiä. Harjoituskentiltä, joissa käytetään ympäristölle haitallisia aineita (syövyttävät aineet, polttonesteet ja muut kemikaalit), valumavedet johdetaan prosessiviemärijärjestelmään. Sinne johdetaan myös palotalon sammutusvedet. Prosessiviemärijärjestelmä ulottuu myös em. kemikaalien ja romuautojen varastoalueille. Vesien virtaus harjoituskentiltä viemäriin voidaan tarvittaessa estää harjoituskenttien viemärien sulkuventtiilien avulla. Harjoituskentillä on jätevesien esikäsittelyyn laskeutuskaivoja. Viemäreissä on öljynkestävät kumitiivisteet. Harjoituskenttien ja varastoalueiden prosessijätevedet kerätään hiekanerotuskaivojen kautta tasausaltaaseen. Sieltä jätevedet pumpataan säädetyllä virtauksella öljynerottimelle (enintään 7,5 l/s). Ylittävä tulovirtaama varastoituu prosessijätevesien tasausaltaaseen (250 m3), josta se purkautuu tasaisesti öljynerottimelle. Öljynerottimen jälkeen prosessijätevedet johdetaan Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Kovimmilla rankkasateilla tasausaltaalle voi tulla viemäröitäviä vesiä enemmän kuin tasausaltaaseen mahtuu. Pumppukaivon ja tasausaltaan pinnan ylittäessä maksimirajan, käynnistyy automaattisesti vesien pumppaaminen läheiseen sukellus-sammutusvesialtaaseen (600 m3). Sammutusvesialtaaseen mahdollisesti päässeet vedet käsitellään tarpeen mukaan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varajärjestelmää ei ole tarvittu kertaakaan sen käyttöönoton jälkeen. Tasausaltaan ylityksiä on tapahtunut vain kerran 1990-luvulla. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kalustohallissa syntyvät pesuvedet johdettaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Dieselpolttoaineen jakelupiste sijaitsee teräsbetonilaatan päällä. Sadevedet ja muut nesteet ohjataan laatan kallistuksin kahteen hiekanerotuskaivoon, joista vedet kulkevat öljynerotuskaivoon. Myös maapohjaa suojaavalta HDPE-kalvolta on viemäröinti öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivosta vedet johdetaan sadevesiviemärin kautta maastoon avo-ojaan. Myös ns. konttikentän pintavedet johdetaan maastoon avo-ojaan. Prosessijätevesiä syntyy noin 4500 m3 vuodessa. Niistä yli 95 % on sade- ja sulamisvesiä. Prosessijätevesien määrää mitataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla. Saniteettijätevesiä syntyy noin 500 m3 vuodessa. 5.2 Jätevesitarkkailu Prosessijätevesien laatua seurataan öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (P1) otettavilla vesinäytteillä. Näytteet otettiin vuonna 2017 neljännesvuosittain: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Vuonna 2017 tutkittujen vedenlaatumuuttujien pitoisuudet ja arvot olivat pääosin edellisvuosien tasolla. Jäteveden sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus nousivat hieman edellisvuosista (kuvat 37 ja 39). PAH- ja AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat hieman aiempien vuosien tyypillistä tasoa suurempia, kun taas öljyjen keskimääräinen pitoisuus oli tarkkailujakson suurin (taulukko 9, liite 15). Pelastusopiston ympäristöluvassa ( ) on viemäriin johdettavien jätevesien osalta määritetty PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen rajapitoisuudeksi 50 µg/l. Lehtoniemen puhdistamolle lähtevän prosessiveden (P1) PAH-

38 38 yhdisteiden pitoisuus ylitti lievästi raja-arvon heinäkuussa (53 µg/l) (liite 15). Huomioiden analyysien mittausepävarmuus raja-arvon ylitys oli korkeintaan lievä. Tarkkailujaksolla palamisen sivutuotteina syntyvien PAH-yhdisteiden pitoisuus on muutoin jäänyt alle ympäristöluvan raja-arvon. Pelastusopiston ympäristöluvan mukaan viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 (muutettu 868/2010, 1308/2015, 1090/2016) liitteiden C1 ja D mukaisia aineita. Liitteissä on useita aineita, mutta vain osa on yksilöity vaarallisiksi aineiksi. Vuonna 2017 kaivon P1 vedestä havaittiin vaaralliseksi yksilöidyistä aineista antraseenia, bentso(a)-pyreenia, bentso(b)-fluoranteenia, bentso(k)-fluoranteenia, bentso (g,h,i)peryleeniä ja indeeniä (Indeno (1,2,3-cd) pyreeni) (liite 15). Vedestä löytyi myös ksyleeneitä, eettereitä ja liitteen C1 aineista bentseeniä (liite 15). Arvioitu öljykuormitus (C 10 -C 40 ) oli vuonna 2017 tarkkailujakson keskitasoa suurempaa (taulukko 9). Fosfori on tavallisesti sitoutuneena kiintoaineeseen, ja molempien muuttujien keskipitoisuus oli tarkkailujakson keskitasoa suurempi. Suuremmasta keskipitoisuudesta johtuen fosforin ja kiintoaineen laskennallinen vuosikuormituskin oli aiempiin vuosiin nähden suurempaa, kun taas muiden kuormitteiden osalta vuoden 2017 tilanne ei eronnut merkittävät aiemmasta (taulukko 9). Vuosivirtaama oli niin ikään edellisvuosien tasolla (kuva 41). Vesikirpputestien perusteella prosessijätevesi oli toksista heinäkuussa ja lokakuussa, kun taas alkuvuoden kaksi näytettä eivät olleet toksisia. Alkuvuonna vedenlaatu oli vesikirpuille soveliaampaa kuten vuonna 2016 (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Kuva 37. P1 veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus

39 39 Kuva 38. P1 veden keskimääräinen COD Cr - ja BOD 7 -arvo Kuva 39. P1 veden keskimääräiset typen ja fosforin pitoisuudet Taulukko 9. Pelastusopiston jätevesipisteen P1 laskennallinen vuosikuormitus vuosina Virtaama Kiinto- COD Cr BOD 7 - Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn AOX Öljyt Liuottimet aine ATU C10-C40 VOC m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a ,6 1,3 0, , ,3 0, , ,6 1,6 0,32 0,9 3, ,7 1,6 0,13 8,4 5, ,0 1,4 0, , ,0 0, , ,7 0, , ,6 1,0 0, , ,1 1,9 0, , ,2 2,8 0, , ,0 3,2 0, ,2 ka ,5 2,1 0, ,8

40 Kuva 40. Jätevesipisteen P1 arvioitu ravinnekuormitus vuosina

41 41 Kuva 41. Jätevesipisteen P1 virtaamat ja arvioitu kiintoaine- ja COD Mn -kuormitus Pintavesitarkkailu Pelastusopiston vaikutusalueella tutkittiin vuonna 2017 pintavesien tilaa neljällä havaintopaikalla: P2, alimmaisen Korvalammen purkupuro (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu) P4, Korvapuro (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu) P5, alimmainen Korvalampi (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu)