Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 2017

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailun tulokset vuonna 217 Marjut Mykrä Pietarsaari 218

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pintavesien tarkkailu Pohjaveden tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu VUODEN 217 SÄÄ VUODEN 217 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut PÄÄTELMÄT YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ;

4 PIETARSAAREN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 64 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 21 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-24-Y-1) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt (Dnro LSSAVI/17/4.8/21) sekä (LSSA- VI/2711/217) antamillaan päätöksillä jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle annetussa päätöksessä päivitettiin ja muutettiin lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy (nyk. Eurofins Ahma Oy). Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut vuoteen 215 asti Nablabs Oy, jonka jälkeen suotovedet on analysoinut Ramboll Analytics/ Eurofins Environment Testing Finland Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2. KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 25. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 217 päätöksen (LSSAVI/2711/217) mukaisesti kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 221 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraft Ab:n lentotuhkalla. Tuhkapeiton paksuus vaihtelee erittäin paljon (,5-12 m). Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalle korkeudelle. Kyseinen vaihe jatkui vielä vuoden 217 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan, josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin, että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään 2

5 täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3. KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta 213. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4-N, rauta, AOX ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 215 tarkkailun toteutukseen ja tehdään seuraavan kerran vuonna 22. 3

6 3.2 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4-N, kloridi, AOX ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 215 tarkkailun yhteydessä, ja seuraavan kerran erikoisanalyysit tehdään vuonna Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdettavan suotoveden määrän tarkkailun lisäksi määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet, AOX, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4-N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa sulfaatin sekä seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4), hiilidioksidi (CO 2) ja happi (O 2). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4. VUODEN 217 SÄÄ Vuoden 217 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa sekä vuosien sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 218). Vuoden 217 koko vuoden sadanta 532 mm/vuosi oli lähes vertailuaikavälin (Korplax , 544 mm/a) tasoa. Vuoden 217 tammikuu oli selvästi vertailujaksoa kuivempaa mutta kevät sateisempaa, muutoin sadanta ei poikennut suuresti vertailujaksosta. Vuonna 217 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat olivat, kylmempää tammikuuta ja sitä seurannutta lauhempaa lopputalvea sekä lauhempaa joulukuuta 217 lukuun ottamatta, hyvin yhtäläiset vuosien keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoden 217 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 3,7 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3,4 C. 4

7 mm 8 Sadanta vuonna 217 Sadanta, Hollihaka 217 Sadanta, Korplax C 2 Lämpötila vuonna 217 Kruunupyy 217 Kruunupyy I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Vuoden 217 sadanta mitattuna Kokkolan Hollihaassa ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien vertailuarvot. (Ilmatieteenlaitos 218) VUODEN 217 VELVOITETARKKAILUN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Pintavedet Kaikki pintaveden analyysitulokset vuosilta on raportoitu liitteessä 1. Vuonna 217 pintavesinäytteet saatiin virtaavasta vedestä virtaaman ollessa huhtikuussa moninkertainen lokakuuhun nähden. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 217 kaatopaikan alapuolisessa pisteessä (B) molempia yläpuolisia pisteitä alhaisempia eikä kaatopaikan vaikutuksia näkynyt. Tarkastelujaksolla on pisteissä E ja B tarkkailukertojen välinen vaihtelu kiintoainepitoisuudessa ollut huomattavasti suurempaa kuin pisteessä A (kuva 3). Kaatopaikan alapuolisen näytepisteen sähkönjohtavuudet (B: 8,3 15 ms/m) olivat vuonna 217 samaa tasoa tai alhaisempia kuin kaatopaikan yläpuolisissa pisteissä (9 28 ms/m). Myös vuonna 216 oli alapuolisen pisteen sähkönjohtavuus yläpuolista alhaisempi. Tätä aikaisempina tarkkailuvuosina sähkönjohtavuus on pääosin kohonnut kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä (B) (kuva 3). mg/l 2 Kiintoaine A, yp E, yp B, ap ms/m 12 Sähkönjohtavuus A, yp E, yp B, ap Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Kuva 3. Pintaveden kiintoainepitoisuudet ja sähkönjohtavuus vuosina Pintaveden typpipitoisuudet olivat vuonna 217 huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä ( µg/l) kuin yläpuolisissa ( µg/l), mikä osoittaa kaatopaikalla olevan edelleen vaikutusta pintaveteen. Myös aiempina tarkkailuvuosina ovat alapuoliset pitoisuudet olleet pääosin yläpuolisia korkeampia (kuva 4). 5

8 Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet noudattavat tarkkailutuloksissa kokonaistypen tuloksia. Myös ammoniumtypen pitoisuuksissa näkyi aiempien vuosien tapaan kaatopaikan vaikutukset, ja alapuoliset pitoisuudet ( µg/l) olivat yläpuolisia ( µg/l) korkeampia (kuva 4). µg/l 35 Kok-N A, yp E, yp B, ap µg/l 2 NH 4 -N A, yp E, yp B, ap Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Kuva 4. Pintaveden Kok-N- ja NH 4-N-pitoisuudet vuosina Vuoden 217 huhtikuussa oli kokonaisfosforin pitoisuus alapuolisessa pisteessä B sama kuin yläpuolisessa pisteessä A (13 µg/l). Syyskuussa alapuolisen pisteen fosforipitoisuus (12 µg/l) oli molempia yläpuolisia pisteitä (62 95 µg/l) korkeampi. Myös valtaosassa vuosien näytekerroista ovat pintaveden fosforipitoisuudet olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä kuin yläpuolisessa. Erot ovat kuitenkin olleet enimmäkseen vähäisiä (kuva 5). Myös COD cr -pitoisuudet olivat syyskuussa pisteessä B (48 mgo 2/l) pisteitä A ja E (36 37 mgo 2/l) korkeampi. Huhtikuussa ei pisteiden B ja A välillä ollut juurikaan eroa. Yleisesti kaatopaikan alapuoliset COD crarvot ovat tarkkailuaineistossa olleet yläpuolisia pisteitä korkeampia (kuva 5). µg/l 35 Kok-P A, yp E, yp B, ap 51 mg/l 25 COD Cr A, yp E, yp B, ap Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Kuva 5. Pintaveden Kok-P- ja COD Cr-pitoisuudet vuosina Raudan pitoisuuksissa on näytekertojen välinen tulosten vaihtelu ollut tarkkailuaineistossa suurta ( µg/l). Molemmilla vuoden 217 havaintokerroilla korkein pitoisuus mitattiin kaatopaikan yläpuoliselta pisteeltä A ( µg/l). Kaatopaikan alapuolisella pisteellä raudan pitoisuus oli µg/l (kuva 6). Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) ovat vaihdelleet suuresti sekä tarkkailun ylä- että alapuolisilla havaintopisteillä, joten kaatopaikan vaikutuksia ei bakteerien osalta pystytä erittelemään. Vuonna 217 bakteerimäärät olivat suhteessa aiempiin tuloksiin pieniä (4 2 pmy/1 ml) (kuva 6). 6

9 mg/l 35 A, yp E, yp B, ap pmy/1ml 55 Enterokokit A, yp E, yp B, ap Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Huhti 17 Huhti 16 Huhti 15 Touko 14 Huhti 13 Syys 12 Heinä 12 Loka 11 Syys 11 Marras 1 Syys 1 Touko 1 Kuva 6. Pintaveden rautapitoisuudet ja enterokokkien määrät vuosina Pohjavedet Vuosien pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteessä 2. Pietarsaaren kaatopaikka ei sijaitse varsinaisella pohjavesialueella. Vuonna 217 mitattiin korkein ph-arvo putkessa P63 (7,95) ja alhaisin putkessa P43 (6,63), kuten pääosin muinakin tarkkailuvuosina. Putken P63 ph-arvo on vuotta 216 lukuun ottamatta ollut hyvin tasainen ja vesi emäksistä. Putkessa P64 on veden ph noussut melko tasaisesti happamasta lievästi happamaan. Suurin ph:n vuosien välinen vaihtelu on ollut Milkan kaivossa, jossa vuonna 217 veden ph oli 7,54 (kuva 7). Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat olleet muihin putkiin nähden hyvin tasaisia putkessa P63 (45 55 ms/m). Havaintopisteessä Milkan kaivo on sähkönjohtavuus ollut melko alhainen (8,6 3 ms/m) ja laskusuunnassa. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät kaatopaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa (13 23 ms/m), jotka ovat olleet huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Vuonna 217 mitattiin putkesta P43 koko tarkastelujakson korkein sähkönjohtavuus (23 ms/m) (kuva 7). 8,5 ph ms/m 25 Sähkönjohtavuus 8 2 7, , ,5 5 Touko 1 Touko 1 Kuva 7. Pohjaveden ph:n ja sähkönjohtavuuden arvot vuosina Kaatopaikan vaikutukset näkyvät putkessa P43 myös veden kloridipitoisuudessa, joka on vaihdellut suuresti tarkkailuaineistossa (58 2 mg/l). Vuonna 217 pitoisuus oli hieman edellistä vuotta alhaisempi (19 mg/l). Milkan kaivon pitoisuudet ovat olleet tarkastelujaksolla laskusuunnassa ja huomattavasti putken P43 tasoa alhaisempia (2,1 11 mg/l). Vuonna 217 mitattiin kuitenkin jakson toiseksi korkein pitoisuus (9,7 mg/l). Putken P63 kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina (29 71 mg/l). Vuonna 217 pitoisuus (48 mg/l) oli edellisvuonna mitattua tarkastelujakson korkeinta pitoisuutta hieman alhaisempi (kuva 8). Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happikyllästys on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 5,9 73 (O 2,7 7,9 mg/l). Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina (kuva 8). 7

10 (Liukoinen pitoisuus) mg/l 2 Kloridi 8 kyllästys <1 <1 <1 Touko 1 Touko 1 Kuva 8. Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja happipitoisuudet vuosina COD cr-pitoisuus oli putkessa P43 edelleen vuonna 217 muita tarkkailuputkia huomattavasti korkeampi, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Koko tarkastelujaksolla on COD cr-pitoisuus vaihdellut putkessa P43 välillä mgo 2/ml. Vuosien aikaiset pitoisuudet kahdessa muussa putkessa ovat olleet välillä <2 57 mg/l (kuva 9). Liukoisen kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet kaatopaikan yläpuolisessa putkessa P63 ( g/l) huomattavasti muita putkia korkeammat. Kaatopaikan alapuolisessa putkessa P43 ovat liukoisen fosforin pitoisuudet laskeneet murto-osaan yläpuolisen putken P63 pitoisuudesta ja ovat viimeiset kolme vuotta olleet samaa tasoa kuin Milkan kaivon pitoisuudet (kuva 9). Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä 6 17 µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina välillä < 5 64 µg/l. Kaatopaikan vaikutukset on havaittavissa putken P43 kok-n- ja NH 4-N -pitoisuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia (kok-n: µg/l; µg/l). Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria (kuva 9). mg/l 45 COD Cr µg/l 22 Kok-P Touko 1 Touko 1 µg/l 45 Kok-N µg/l 7 NH 4 -N Touko 1 Touko 1 Kuva 9. Pohjaveden COD cr-, fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina

11 (Liukoinen pitoisuus) (Liukoinen pitoisuus) (Liukoinen pitoisuus) (Liukoinen pitoisuus) Kaatopaikan alapuolisesta putkesta P43 on mitattu viimeisen kolmen vuoden tarkkailuissa erittäin korkeita liukoisen raudan pitoisuuksia ( g/l). Vuonna 217 putkesta mitattiin tarkastelujakson korkein rautapitoisuus. Pohjavesiputken P63 raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä µg/l. Milkan kaivossa pohjaveden liukoinen pitoisuus oli vuonna µg/l, kun vuosina pitoisuus on ollut (kuva 7). Myös liukoisen sinkin pitoisuudet ovat olleet putkessa P43 ( g/l) huomattavasti muita pisteitä korkeampia ja vaihtelu ollut suurta läpi tarkkailujakson. Milkan kaivossa mitattiin vuonna 217 sinkin liukoiseksi pitoisuudeksi 12 µg/l, joka oli selvästi aiempia tarkkailuvuosia (7,7 24,9 µg/l) korkeampi. Putkessa P63 on liukoisen sinkin pitoisuus ollut välillä 2,2 14,3 µg/l (kuva 7). Liukoisen kromin pitoisuudet ovat myös olleet korkeimmat putkessa P43 (2,7 6,3 µg/l). Kaatopaikan yläpuolisissa putkissa ovat liukoisen kromin pitoisuudet olleet,23 2, µg/l (kuva 7). Pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson (kuva 7). Milkan kaivon tarkkailupisteessä on useana tarkkailuvuonna havaittu suolistoperäisiä enterokokkeja (21 57 pmy/1 ml). Vuonna 217 myös havaintoputkesta P63 havaittiin suolistoperäisiä bakteereita (18 pmy/1 ml) (liite 2). µg/l g/l Sinkki Touko 1 Touko 1 g/l 16 Kromi g/l 5 Lyijy ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 <,5 <,5 <,5 Touko 1 Touko 1 Kuva 1. Pohjaveden rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet vuosina Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Sakka on tutkimusten perusteella pääosin rautasakkaa (Palko 217). Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrän on arvioitu olleen vuodesta 29 lähtien noin 1 m 3 vuodessa. Suotovesiä keräävät paineputkistot tukkeutuivat kesäkuussa 217, minkä vuoksi suotovedet jouduttiin osan vuotta ohjaamaan läheiseen ojaan. Poistoputkilinjan huuhtelusta huolimatta sakkautuminen oli voimakasta. Pumppaus jätevedenpuhdistamolle onnistui jälleen marraskuun puolivälistä alkaen. 9

12 Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Liitteeseen 3 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Seuraavien metallien: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti määritykset ovat jääneet aiemmin puuttumaan tarkkailun toteutuksesta, mutta niiden tarkkailua jatkettiin vuonna 216 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa. Myös muutaman muun uuden muuttujan pitoisuus otettiin mukaan määrityksiin. Vuoden 213 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat, että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 217 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia ja Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja-arvot alittuivat kaikissa näytteissä. 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 212 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Vuonna 217 happianturi oli epäkunnossa, joten hapen osalta tuloksia ei ole. Hapen osuudet ovat pääosin laskeneet kahtena edeltävänä vuonna ja olivat vuonna 216 hyvin alhaisia (< 1 ). Koko tarkkailuaineistossa ovat hapen osuudet vaihdelleet välillä,2 11,8 (liite 4). Metaanin osuudet vaihtelivat mittauksissa vuonna 217 välillä 1. Metaanin osuus laski edellisvuodesta kaikissa muissa tarkkailuputkissa, paitsi putkessa 6. Muutos oli suurinta putkissa 3 ja 5 (-2 ja 3 -yks.). Putkessa 6 metaania oli vuonna kun vuonna 216 metaania ei havaittu ollenkaan (kuva 8). Tarkkailukertojen väliset muutokset hiilidioksidin osuuksissa ovat olleet pääasiassa melko vähäisiä. Vuoden 217 mittauksissa hiilidioksidin osuudet vaihtelivat välillä 2. Hiilidioksidin osuudet nousivat havaittavasti putkissa 3 ja 5 (1 ja 16 -yks.). Muissa putkissa osuudet olivat edellisvuoden tasoa (kuva 8). Vuosien kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 4 taulukkoon. 5, Metaani Kaasuputki 1 Kaasuputki 2 Kaasuputki 3 Kaasuputki 5 Kaasuputki 6 Kaasuputki 7 Kaasuputki 8 Kaasuputki 9 35, Hiilidioksidi Kaasuputki 1 Kaasuputki 2 Kaasuputki 3 Kaasuputki 5 Kaasuputki 6 Kaasuputki 7 Kaasuputki 8 Kaasuputki 9 45, 4, 3, 35, 25, 3, 2, 25, 2, 15, 15, 1, 1, 5, 5,,, Marras 12 Loka 16 Marras 12 Loka 16 Kuva 8. Kaatopaikkakaasun CH4- ja CO2 -pitoisuudet vuosina PÄÄTELMÄT Kaatopaikan vaikutuksia pintaveden laatuun oli vuonna 217 havaittavissa selvästi kohonneina kokonaisja ammoniumtyppipitoisuuksina kaatopaikan alapuolisessa pintaveden seurantapisteessä (B). Syyskuun havaintokerralla myös fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Cr) olivat alapuolisessa pisteessä yläpuolisia suurempia. Vaikutukset ovat kuitenkin pääosin vähentyneet. Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen 1

13 laatuun kyetä tällöin arvioimaan. Vuonna 217 bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä suhteellisen pieniä. Suotovesien johtaminen osan vuotta 217 poikkeuksellisesti puhdistamon sijasta ojaan on todennäköisesti osaltaan nostanut typen pitoisuuksia pintavedessä. Muiden tutkittujen muuttujien osalta ei suotovesien johtaminen ojaan näyttäisi heikentäneen pintavesien laatua. Suotovedet sisältävät kuitenkin myös mitattavia määriä erilaisia raskasmetalleja (Al, Zn, As, Cr, Cu, Ni, Sn) sekä muita vedenlaatuun vaikuttavia aineita, joiden pitoisuuksia ei pintavedestä ole seurattu. Kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun näkyivät vuonna 217 aikaisempien vuosien tapaan kaatopaikan läheisessä pohjavesiputkessa P43, jossa pohjaveden laatu on muita tarkkailuputkia (P63 ja Milkan kaivo) selvästi heikompaa. Sähkönjohtavuudet ovat olleet koko tarkkailujakson ajan putkessa P43 huomattavasti muita putkia korkeampia, myös kloridi-, COD cr-, kok-n- ja NH 4-N -tulokset ilmentävät kaatopaikan vaikutuksia putken P43 vedenlaatuun. Lisäksi putkesta P43 mitataan muita putkia selvästi korkeammat raudan, sinkin ja kromin liukoiset pitoisuudet. Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuosien tarkkailujakson aikana havaitut CO 2:n sekä CH 4:n osuudet kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. tuloksia ei ole vuodelta 217, mutta hapen osuudet ovat laskeneet kahtena edeltävänä vuonna ja olivat vuonna 216 hyvin alhaisia (< 1 ). 7. YHTEENVETO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 217 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/17/4.8/21) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Keväästä 213 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on tehty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 217 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Viemäröityjen suotovesien määristä ei ole ollut käytössä virtaamatietoja, sillä suotoveden mukana kulkeutuva sakka (rautasakka) on tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Vuonna 217 sakkaa muodostui suotovesiä kerääviin paineputkistoihin niin voimakkaasti, että suotovedet jouduttiin osan vuotta (kesä-lokakuu) ohjaamaan pumppaamon sijasta läheiseen ojaan. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa tarkkailujaksolla etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr -pitoisuuksina. Putken P43 pohjavedessä on lisäksi havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Myös sähkönjohtavuus on kohonnut sekä pinta- että pohjavedessä kaatopaikan vaikutuksesta. 11

14 LÄHTEET Ilmatieteen laitos 218. Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä vuonna 217. Ilmastopalvelu, sähköposti Palko J. 217: Pietarsaaren kaupungin vanjan suljettavan jätealueen suotovesiputkiston tukkeuman tutkimus. Envitop Oy , Oulu. Päätös ympäristöluvan muuttamisesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI/17 /4.8/21) Ympäristölupapäätös, Länsi-Suomen ympäristökeskus (LSU-24-Y-1) LIITTEET Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Viemäröityjen suotovesien tarkkailutulokset vuosilta Liite 4 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset vuosilta

15 LIITE 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 21 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Touko 1,1 8,6 ei hajua , < 3 < ,8 8 < 3 < 5 < 1 < 5 11 < 1 16 < 1 A, yp Syys 1,7 1,9 ei hajua 13 3,6 34 7,2 11, < ,6 21 2,1 39 A, yp Marras 1,14,3 ei hajua ,8 1, < ,2 83 ka., ,2 1, , ,7 67 1,5 2,5,5 2,5 11,5 16,5 E, yp Touko 1,8 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, < , , < 5 < 1 6 < 1 < 1 43 < 1 E, yp Syys 1,15 1,6 ei hajua 13 4,4 29 7, < ,3 E, yp Marras 1,9,6 ei hajua 13 6,8 3 6,5 1, < ,9 ka., ,8 1, , , , , 2,5,5 6, 5,5 43,5 B, ap Touko 1,1 9,7 ei hajua ,4 9, < ,2 83 < 3 < 5 < 1 < 5 < 1 < 1 24 < 1 B, ap Syys 1,11 9,9 ei hajua 13 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap Marras 1,14,2 ei hajua ,5 1, < ka., ,7 8, , ,2 83 1,5 2,5,5 2,5 5,5 24,5 Vuosi 211 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp ,1 11,4 ei hajua ,4 8, < , ,1 5 4 < 5 < 1 < 5 < 1 < 1 92 < 1 A, yp Syys 11,2 12,5 ei hajua 19 7, , < ,7 A, yp Loka 11,7 6,3 ei hajua ,2 7, < ka., ,5 6, , ,1 5 4, 2,5,5 2,5 5,5 92,5 E, yp ,5 12,1 ei hajua ,7 9, < ,3 12,5 < 3 < 5 < 2 < 5 < 1 < 1 61 < 1 E, yp Syys 11,7 12,8 ei hajua , , < E, yp Loka 11,8 6,2 ei hajua ,4 7, < ,6 ka., ,4 8, , , ,3 13 1,5 2,5 1, 2,5 5,5 61,5 B, ap ,12 12 ei hajua ,7 8, < ,8 46 < 3 < 5 < 1 < 5 < 1 < 1 14 < 1 B, ap Syys 11,4 12,4 ei hajua ,9 17 9, < ,4 B, ap Loka 11,1 6,3 ei hajua ,8 7, < ,2 ka., ,8 5, , , ,8 46 1,5 2,5,5 2,5 5,5 14,5 Vuosi 212 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp ,2 4,3 ei hajua ,8 8, <, ,8 61 < 3 < < 1 18 < 1 A, yp Heinä 12,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp Syys 12,1 1,2 ei hajua ,6 5, <, ka., ,2 6, , , ,8 61 1,5 2,5 1, 6, 12,5 18,5 E, yp ,15 5,3 ei hajua ,5 9, <, , ,7 44 5,4 < 5 1,1 8 < 1 < 1 34 < 1 E, yp Heinä 12,19 12,6 ei hajua ,4 8, <, , E, yp Syys 12,6 1,5 ei hajua ,7 8, <, ,2 ka., ,5 8, , , ,7 44 5,4 2,5 1,1 8, 5,5 34,5 B, ap ,17 5 ei hajua ,3 8, <, ,4 8 5,3 9 < < 1 33 < 1 B, ap Heinä 12,21 13,7 ei hajua ,5 24 <, < B, ap Syys 12,8 1,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka., ,6 4, , , ,4 8 5,3 9,,5 8, 12,5 33,5 Vuosi 213 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Huhti 13,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp ,2,7 ei hajua ,7 1,9 76 < ,8 ka., ,3 8, , ,9 E, yp Huhti 13,13 2,6 maatunut ,4 9, , ,9 E, yp ,15 3,4 ei hajua ,1 11,9 89 < , ka., ,3 1, , B, ap Huhti 13,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap ,1 1,5 ei hajua ,8 9, , ka., ,7 8, , , Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa)

16 LIITE 1.2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 214 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Touko 14,1 1,5 ei hajua 13 5, , < A, yp ,1 5,4 ei hajua , , ,21 ka., , 8, , , ,2 E, yp Touko 14,4 1 ei hajua ,9 7,9 7 5 < ,6 E, yp ,5 6,9 ei hajua ,8 9, , ,44 ka., ,9 8, , , ,4 B, ap Touko 14,3 1,8 ei hajua 19 7,2 68 7,3 8, , ,2 B, ap ,5 5,6 ei hajua ,3 9, ka., ,3 8, , , , Vuosi 215 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Huhti 15 1,9 ei hajua ,6 8, , ,31 A, yp lievä t/m ,84 5, < ,8 14,9 1,6,74 1,7 4,9 <,2 11 <,2 ka ,7 6, , ,1 14,9 1,,6,74 1,7 4,9,1 11,1 E, yp Huhti 15 1,6 ei hajua ,7 8, ,1 E, yp ,8 Lievä öljy ,25 4, ,68 16,2 3,6,13 1,2 2,2 6,5 <,2 98,6 <,2 ka , 6, , ,4 16,2 3,6,13 1,2 2,2 6,5,1 98,6,1 B, ap Huhti 15 1,3 lievä öljy ,67 8, ,49 B, ap ,9 lievä t/m ,89 7, < ,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 <,2 17 <,2 ka ,8 8, , ,7 15,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6,1 17,1 Vuosi 216 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Huhti 16,13 3 Hajuton ,42 8, A, yp ,7 Lievä öljy ,21 1, ,9 ka ,3 4, ,5 E, yp Huhti 16,6 2,5 Hajuton ,63 9, ,2 E, yp ,5 12,8 Lievä m/t , ,18 ka ,5 7, ,2 B, ap Huhti 16,18 2,8 Hajuton ,99 3, ,8 B, ap ,2 13,3 Lievä öljy ,89 1, < ,2 ka ,4 2, ,5 Vuosi 217 Piste Pvm Syvyys Lämpötila Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph COD Cr BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama AOX Fe Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg (m) ( C) (mgpt/ml) (ms/m) () (mgo 2/l) (mgo2/l) (pmy/1ml) (l/s) A, yp Huhti 17,1 Hajuton ,35 7, ,9 selvä A, yp ,1 maaturve ,66 8, ,4 < ,8 ka ,5 8,1 65, ,4 E, yp Huhti 17,5 Hajuton , ,36 selvä E, yp ,5 maaturve ,23 9, < 1 1,6 < ,26 ka , 1, ,5 3, ,3 B, ap Huhti 17,1 Hajuton ,73 9, ,6 selvä B, ap ,1 maaturve 35 8,3 23 7,26 8, , < ,88 ka , 8, ,7 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu keskiarvoissa ja raportin kuvaajissa)

17 LIITE 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 21 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit (pmy/1ml) P Touko 1 4,3 1, < P Touko 1 3,8 1,5 7,8 55 3,6 27 < ,87 1 < 3 < 5 2 6,3 Milkan kaivo Touko 1 2, ,7 57 < ,2 92, < < 2 Kiintoaine BOD 7 >1 4,9 < 3 Vuosi 211 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit (pmy/1ml) P ,5 1,65 6, < < P ,9 1,51 7,7 45 1,1 8, , < ,6 < 3 < 3 Milkan kaivo ,5 7, , ,3 72 7,2 < 25 3 < < 3 < 3 Kiintoaine BOD 7 19 Vuosi 212 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Kok P Kok N NO 3 N Kloridi Sinkki Kromi Lyijy AOX Enterokokit (pmy/1ml) P ,7 1,3 6, < < 5 5 P ,8 1,29 7,9 46 2, ,6 < Milkan kaivo ,4 7,3 3 1, ,5 < Kiintoaine BOD ,8 < 3 Vuosi 213 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr P T ,8 1,86 6, , ,8 <,5 18 PT ,81 7,8 49 1,1 9, ,28 14,3,23 <,5 17 Milkan kaivo ,8 6,8 21 1,6 13, < 5 7, ,66 17,4 1,9, Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit (pmy/1ml) Vuosi 214 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr P T ,4 samea 2,8 6,3 21 <, , ,7, PT ,9 kirkas 1,97 7,9 5,74 5, ,1,191 1,2,23 <,5 13 Milkan kaivo ,5 kirkas 7,1 16 6, , ,79 9,2 1,8 2, Liuk. P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit (pmy/1ml) Vuosi 215 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe ,4 2 1,6 P T ,8 ruskea 1,7 6,5 19 < ,3, ,7,75 29, ,8,59 29,5 12,2 <,2 <,5 PT ,2 kellertävä 1,9 7,9 5 3, < ,271 6,8,36,66 < ,6,2 <,1 1,9 489,3,2 1,2 2 <,2 <,5 Milkan kaivo ,2 kellertävä 7,2 18 7,1 68 < ,1 734,734 24,9 1,3 2, ,8 24,7,25 <,1, ,6 <,2 16,8 2,2 <,2 <,5 Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit (pmy/1ml) Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Vuosi 216 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe ,4 2 1,6 P T ,6 samean ruskea 1,38 6,9 17 <,2 < , ,9 4,2 <, ,4,6 17,7 PT ,6 kirkas/kellertäv 1,31 6,5 55 5,7 5 < ,741 2,2,32, ,23 <,1 1,3 Milkan kaivo ,7 kirkas/kellertävä 7,9 8,6 6,3 6 < < 5 2,1 91,9,919 7,7 2,78 < 2 6 4,1 11,5,27 <,1,44 Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit (pmy/1ml) Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Vuosi 217 T ( c) ulkonäkö Pinta (m) ph Sähkönjoht. (ms/m) () COD Cr Liuk.P Kok N NH 4 N Kloridi Liuk. Fe ,4 2 1,6 P T ,9 Samea, ruskea 1,92 6,6 23 <,2 < ,1,55 41 < ,5 1,4 28,3 PT ,9 Kirkas 1, , ,294 7,1,72 1, ,1,27 <,1,85 Milkan kaivo ,9 Kirkas 7,5 15 7, < 5 9,7 875,875 12,97,58 < ,7 18,3,33 <,1,31 Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb AOX Enterokokit (pmy/1ml) Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu raportin kuvaajiin)

18 LIITE 3 Pietarsaaren suljettu kaatopaikka Suotovesi (jätevesi) Pvm Enterok. ph Alkalit. Sähkönj. SS Kok N NH 4 N Kok P BOD 7 ATU COD cr Cl SO4 K Ca Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Ba Mg Mo Se V AOX (pmy/1ml) mmol/l (ms/m) (mgo2/l) (mgo2/l) Öljy +Rasva Raja arvo (Prs Vesi) 6, 11, , ,2,4 < 2 < 3 <, , ,5 < 2 1 <, , , <, , , ,28 <,5,48 7,6,7 < 7 < < 12, , , <,2 <,5,57 8,1 <,25 < 1 < < 1 1 < 12, , ,36 5, <,2 <,5,61 15 <,25 < 6,25 < 1, < 6, ~4 7, , ,27 <,5,6 11 <,25 < 6,25 < 1, < 6,25 1 < 12, , , <,2 <,5,56 11,4 < 6 < < 6, , , <,2 <,5,5 8,2,3 < 6,25 < 1,25 < 6, < 12, , ,35 3, <,2 <,5,45 1 <,25 < 6 < 1, < 6 1, > 8 7, , ,42 <,5,55 24,8 2,4 1,7 8,4 38,88 8,1 1, ~6 7, , <,2 <,5,53 6,5,3 < ,6 7,4 1, < 2 7, , ,42 <,5,49 4,9 <,25 1,2,11 3,7 24,25 7,9, , , , ,76 <,5,31 1,9,21,73,1 3 22,73 4,6 <, , , ,16,5 1,25,21,21 1,2,19 2,7 34 2,5 5,7 <, < 2 7, , ,54,13,6 15,4 1,5,1 3,9 11,34 9,9, < 2 7, , ,4 < ,29 <,4,4,87,26,4 <,1 2,8 16 <,5 4,5 <, < 2 7, , ,69,38,54 18,25 6,9, ,6 1 4, , , ,13 <,4,67 36,37 5, , , , , ,11 <,4 1 26,3737 3,9, , , ,21 < ,44 <,4,37 5,3,84 2,5 2, ,4 7,8 <, ,5 3, ,22 < <,1,4,19 <, < 2 < 5 14 < ,6 4,6 33 8, ,85 < <,5 <,1,39 3,6 <,1 < 2 <, < 2 6,1 < ,7 4,1 78 < ,6 5,1 43 6, ,87 < <,5 <,1,42 3,9 <,1 < 2 <, < 2 < 5 < , < ,6 4, ,47 < <,5 <,2,65 4,1,18 < 2 <, < 2 18 < ,3 2,5 139 < , ,25 7, <,2,63,17 <, < ,6 3,3 11 2, ,11 < ,6 <,1,2 2,62 1,2 <,2 4,3 7,6 < 1 < 3 < < 1 1,6 42 < , , ,45 5, ,69 <,1,47 12,99 <, < 1 11 < ,4 8,3 181 < ,7 4, ,29 < ,54 <,1,44 1,12 1,4 <,2 8,4 9,4 < 1 4,9 1, ,1 3,5 29 < 1 ka ,5 7, , ,132,3,5 1,4 2,5, ,4 8,8 5, ,4 3, ,3 ka ,8 9, ,28 4, ,61,6,44 8,11 1,3, ,6 7,6, ,7 4,5 84 7,5 Alle määritysrajan olevat tulokset puolitettu keskiarvoihin (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)

19 LIITE 4 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 212 Vuosi 213 CH 4 CO 2 Ilmanpaine Lämpötila mb C Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Ilmanpaine mb Kaasuputki ,,1 1, 992 5,7 Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 22,2,5 983 Kaasuputki ,2 26,7, ,1 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,,8 9, , Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki , 3, 8, ,1 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki , 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki , 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Kaasuputki ,3 1,5 3,2 984 Lämpötila C Vuosi 214 Vuosi 215 CH 4 CO 2 Ilmanpaine Lämpötila mb C Näytepiste Kaasuputki ,9 1,8 991 Kaasuputki ,6 5 5 Kaasuputki ,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 2,3 2,5 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 15, Kaasuputki Kaasuputki ,1 11,8 992 Kaasuputki Kaasuputki ,5 2,2 1,4 992 Kaasuputki Kaasuputki ,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki Kaasuputki ,5 992 Kaasuputki Pvm CH 4 CO 2 Ilmanpaine mb Lämpötila C Vuosi 216 Vuosi 217 CH 4 CO 2 Ilmanpaine Lämpötila mb C Näytepiste Pvm CH 4 CO 2 Ilmanpaine mb Lämpötila C Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki ,7 111 Kaasuputki Kaasuputki ,2 112 Kaasuputki Kaasuputki ,3 112 Kaasuputki Kaasuputki ,7,3 113 Kaasuputki Kaasuputki ,7 113 Kaasuputki Kaasuputki ,3 114 Kaasuputki Kaasuputki ,3,4,5 114 Kaasuputki ,6 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)

20

21