Tekninen lautakunta 2016

Transkriptio

1 1 Tekninen lautakunta 2016 Päävastuualueen esimies: kunnaninsinööri Ulkoiset ja sisäiset Talousarvio Toteutuma Poikkeama Tot% Toimintamenot ,8 Valmistus omaan käyttöön Toimintatulot ,3 Netto (Toimintakate) ,0 Tekninen lautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 4 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 22 asiaa. Teknisen lautakunnan alainen hallinnon henkilöstö: kunnaninsinööri Pasi Parkkinen kunnanrakennusmestari Timo Puumalainen ( saakka) toimistosihteeri Seija Kalilainen toimistosihteeri (1/2) Pekka Ratilainen Käyttötalous Teknisen lautakunnan arvioidut toimintamenot ylittyivät toteutumisprosentin ollessa 100,8 %. Arvioidut tulot alittuivat toteutuman ollessa 96,3 %. Merkittävimmät poikkeamat käyttötalouden tuloissa tapahtuivat kiinteistönhoidossa myyntituottojen jäädessä alle tavoitteen Teollisuushallien myynnistä tavoiteltiin tuottoa, mutta tavoite ei toteutunut. Metsänmyyntituotot alittuivat hakkuiden siirryttyä tulevalle vuodelle. Valmistuskeittiöiden yhdistäminen tuotti konkreettista tulosta käyttötalousmenojen alittuessa Rakennusten kunnossapidossa menot vastavuoroisesti ylittyivät Kunnossapidossa ylitys aiheutui mm. määräaikaisten palkkakustannuksista, lämmönvaihtimen rikkoutumisesta, Niksulan vanhan päiväkodin muutostöistä ja lukitusmuutoksista. Suurimpana yksittäisenä eränä oli kuitenkin suuruinen koulukeskuksen B-talon peruskorjauksen suunnittelukustannus vuosilta Koska koulukeskuksen B-talo päätettiin purkaa, piti summa kirjata investoinneista pois käyttötalouteen menoksi. Vesilaitoksen kustannusten ylitys aiheutui Ylä-Valtimon vesihuoltohankkeen vuodelle 2016 jääneistä viimeistelytöistä ja Ylä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumisen viivästymisestä vuoden 2017 puolelle. ELY keskus maksaa kehittämissuunnitelman suuruisista kustannuksista 50 % ja Juuka-Lieksa-Nurmes-Valtimo 50 % asukaslukujen suhteessa. Valtimon kunta toimii kehittämissuunnitelman laadinnassa sopimuskuntana ELY:n suuntaan ja maksaa konsulttikustannukset kokonaisuudessaan työn aikana ja laskuttaa ne sopimuksen mukaan muilta kunnilta ja ELY:ltä työn valmistuttua.

2 2 Investoinnit Koulukeskuksen uudisrakennuksen vastaanottotarkastus pidettiin Pääurakoitsijana toimi Savon Julkisivurakennus Oy, ilmanvaihtourakoitsijana Ilmasiili Oy, putkiurakoitsijana Sotkamon LVI -Asennus Ky, sähköurakoitsijana Valtimon Sähkötyö Oy ja rakennusautomaatiourakoitsijana Caverion Oy. Kuntalaisten Talon kokoushuoneiden remontit aloitettiin kunnan omana työnä marraskuussa Työt valmistuvat vuoden 2017 puolella. Katuvalaistuksen uusiminen kilpailutettiin elokuussa ja työt päästiin aloittamaan myöhästyneen suunnittelun vuoksi vasta lokakuussa. Led valaistuksen asennuksen toteuttaa Ylä-Karjalan Sähkö Oy, katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän toteuttaa C2 Smartlight Oy. Asennustyöt eivät ehtineet valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä, työt valmistuvat alkuvuodesta Taajama-alueen vesi- ja viemäriverkoston saneerausohjelma valmistui Tulevia vesi- ja viemäriverkoston investointeja ohjaavan suunnitelman laati Ramboll Finland Oy. Kiinteistönhoidon käyttöön hankittiin pakettiauto vm Volkswagen Transporter Investoinneista toteuttamatta jäivät varikon lämmitysmuodon muutos ja varaston katon uusiminen arvioitua korkeampien kustannuksien vuoksi. Lokkiharjun kehittämisprojekti jäi myös toteuttamatta, hanke muuttaa muotoaan ja siirtyy vuodelle Rakennustoimi Vastuualueen esimiehenä toimi kunnaninsinööri Pasi Parkkinen. Rakennustoimen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää turvallista ja toimivaa elinympäristöä ja tukipalveluina tuottaa kaikki kiinteistö- ja ruokahuoltopalvelut kunnan muille hallintokunnille ja osin terveydenhuollon kuntayhtymälle Ruokahuolto Valtimon kunnan valmistuskeittiö toimi koulukeskuksen B talossa elokuulle saakka, jonka jälkeen siirtyi se koulukeskuksen uudisrakennuksen uusiin tiloihin. Koulukeskuksen keittiö tuotti ateriapalvelut koululle ja työpaikkaruokailuun, Kotorannan palvelutalolle, päiväkodille, ryhmäperhepäiväkodille, vanhusten avohuoltoon ja kehitysvammaisten päiväkerhotoimintaan. Keittiö / vuosi Koulun keittiön ateriat kpl Koulun välipalat kpl ravintopv. (ulkoiset)

3 3 Ruokahuollon tulot menot netto Maa- ja metsätilat Metsänmyyntituloja kertyi yhteensä , talousarviossa varauduttiin metsänmyyntituloihin Työllisyydenhoito Valtimon keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2016 oli 15,24 % (v ,2 %, v ,4 %, v ,0 %, v ,1 %). Alimmillaan työttömyysaste oli syyskuussa 12,3 % ja ylimmillään tammikuussa 16,8 %. Kunta työllisti palkkatuella kertomusvuoden aikana keskimäärin 10,38 henkilöä (v ,95 henk, v ,16 henk, v ,0 henk, v ,1 henk) eli 1,12 % työvoimasta (ATV 929 henkilöä). Lisäksi kunta työllisti omin varoin lyhytaikaisissa työsuhteissa keskimäärin 0,0 henkilöä. Nuorten 250 :n kesätyöseteli jaettiin kaikille halukkaille vuotiaille valtimolaisnuorille. Seteleitä käytettiin 39 kpl. Työllisyydenhoito tulot menot netto Rakennusten kunnossapito Kunnossapitoon palkattiin määräaikainen kirvesmies. Kiinteistöjen kunnossapitotöitä toteutettiin omana työnä niin käyttötalous- kuin investointikohteissakin Kiinteistönhoito Henkilöstöstä yksi kiinteistönhoitaja on oppisopimuskoulutuksella kiinteistönhoitajan perustutkinnon koulutuksessa Siivous Henkilöstöstä yksi siivooja on oppisopimuksella laitoshuoltajan perustutkinnon koulutuksessa.

4 4 Liiketoiminta Liiketoiminnan vastuualueen esimiehenä toimi kunnanrakennusmestari Timo Puumalainen saakka, jonka jälkeen vastuu siirtyi kunnaninsinööri Pasi Parkkiselle. Liiketoiminnan vastuualueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille yhdyskuntateknisiä palveluja vastaamalla vesihuollosta, kaukolämmön tuottamisesta ja toimittamisesta, koneista ja kuljetusvälineistä sekä katujen, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta. Liikenneväylät Kunnan ylläpitämien katujen ja hulevesiviemäreiden määrä pysyi muuttumattomana. Katuja oli vuoden lopussa 10,8 km ja sadevesiviemäreitä m. Kaduista yksipuoleisella jalkakäytävällä varustettuja oli m. Erillisiä kevyenliikenteen väyliä oli yhteensä 567 m. Kunta aloitti katuvalaistuksen uusimisen led valoihin. Viher- ja yleiset alueet Kunta kohensi kesäistä kyläkuvaa hankkimalla puistopenkkejä, kukkaistutuksia ja jouluvalot keskuskadulle Koneet ja kuljetusvälineet Kunnalle hankittiin kiinteistönhoitoon käytettynä pakettiauto WV Transporter lisälaitteineen ja varusteineen kokonaishintaan Lämpölaitos Lämpölaitos oli koko toimintavuoden teknisen toimen hoidossa. Polttohakkeen toimittamisesta vastasi edelleen KME Oy saakka kestäneellä toimitussopimuksella, josta on käytössä optiona 2. toimituskausi. Hakkeella tuotetun energian osuus laitoksen koko vuosituotannosta oli 89,2 % (v ,0 %, v ,1 %, v ,3 %, v ,0 %, vv / Fortum 76,4 %). Laitos toimi pelkästään öljyllä kesäajan Tilastotietoja: -KPA-teho (hake / turve) 1,8 / 2,0 MW -öljyteho (kevyt polttoöljy) 1,5 +2,5 MW -tuotettu kokonaisenergia 9428 MWh -hakkeella tuotettu MWh ; 89,2 % -öljyllä tuotettu 1015 MWh ; 10,8% -myyty energia 8636,57 MWh -verkostohäviöt 9,8 % -poltettu haketta m³ keskikosteus 42,5 % -poltettu öljyä litraa -lämmitystarveluku (norm , vv ) -lämmitystarpeen ero norm.vuoteen -18,6 %

5 5 -kuluttajien määrä 41 kpl -verkoston pituus m -lämmitettävä rakennustilavuus m³ -kunnan omat rakennukset m³ -osuus rakennustilavuudesta 38,1 % -osuus energian myynnistä 30,6 % -kulutusmaksu alv 0 % 60,80 /MWh -laskutusvuoden keskihinta alv 0 % 67,89 /MWh (sis. kulutus- ja perusmaksut) Lämmitettävää rakennustilavuutta poistui kaukolämmön piiristä m³, kun Lamminpään palvelutalo jätettiin kylmilleen lukien. Koulukeskus B-talo kylmilleen (4830 m3) Lämpölaitoksen tulot menot netto Laitoksen menoihin sisältyivät sisäisinä vuokrina myös lämpökeskuksen ja verkoston vuotuiset poistot sekä vahvistettu korko jäännöspääomalle eli nettotulot vastaavat tilikauden ylijäämää. Lämpölaitoksen hyötykerrointa on parannettu pienillä automaatio muutoksilla, joka vaikutti myös ylitöiden vähenemiseen laitoksen osalta.