Siikatutkimukset ja seurannat ja arvio mereisten siikakantojen tilasta
|
|
- Marika Hiltunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siikatutkimukset ja seurannat ja arvio mereisten siikakantojen tilasta Luonnonvarakeskus 2016 Lari Veneranta, Erkki Jokikokko, Erkki Jaala, Richard Hudd, Alpo Huhmarniemi, Hannu Harjunpää, Mikko Jaukkuri, Irma Kallio-Nyberg & Ari Leskelä Luonnonvarakeskus
2 Siikaohjelman seurantakokous 2016 Siikasaaliit ovat heikentyneet Pohjanlahdella (2010) Luonnonlisääntyminen heikolla tasolla (2010) Vaellussiika luokiteltiin uhanalaiseksi Karisiika (merikutuinen) vaarantuneeksi WWF:n kuluttajan kalaopas (2012), vaellussiikaa vältettävä korjattu 2014 harkinnanvaraiseksi MMM perusti siikatyöryhmän (2012) tilanteen selvittämiseksi Työryhmän mietintö (2013), tiedot siiasta puutteellisia RKTL (Luke) käynnisti siikatutkimuksia (2014-) Luonnonvarakeskus
3 Luonnonvarakeskuksen siikatutkimukset Kutu- ja poikasalueiden selvittäminen Vaellussiian poikastuotannon kartoittaminen jokivesissä Vaellussiian lisääntyminen rakennetuissa joissa Mätimunien selviytyminen joissa Kaikuluotaimen (DIDSON) kokeilu nousevien kalojen määrän selvittämiseksi Paikallisen merikutuisen siian merkintä Saalisaineistojen analysointi & hankkeet Uusi kalastuslaki: Luonnonlisääntymisen edellytyksiä parannettava
4 Luonnonvarakeskuksen siikatutkimukset Tavoitteena on tuottaa tietoa kestävän siian kalastuksen edistämiseksi ja jotta toimiva vaellussiian luonnontuotanto saataisiin palautettua rannikkoalueillekin siikakannat ovat vahvat ja kestävästi kalastettavia kalastuksen säätelytarve on vähäisempi kantojen geneettinen monimuotoisuus säilyy kotimaista rannikkokalaa on jatkossakin tarjolla kuluttajille
5 Pohjanlahden siikamuodot Merikutuinen siika Ominaisuus Vaellussiika Karisiika Saaristo/suistosiika Kasvu Nopea Vaihtelee Nopea Koko Useita kiloja Pääasiassa < 500g Useita kiloja Siivilähampaita Paljon Vähiten Näiden välistä Veden lämpötila Lämpimämpi Kylmin Lämpimämpi? Vaellus Pitkä Paikallinen Paikallinen Kalastus Verkot, rysät ym. Verkko Verkko Kalastettavuus Jatkuva Kausittainen?
6 Vaellussiikasaaliit rannikkoalueella Luonnonvarakeskus
7 Kutunousijat Perämeren joissa Kemijoki ja Oulujoki 7-vuotiaat, Kalajoki 6-vuotiaat naarassiiat
8 Tornionjoen Kukkolankosken lipposiiat
9 Tornionjoen siika Keskipainon ja merialueen verkkokalastuksen määrän välillä riippuvuussuhde Saaliit seuraavat istutuksia kalojen iän mukaisella viiveellä Luonnonvarakeskus
10 Vapaa-ajan kalastus
11 Siikasaaliiden alueellinen jakautuminen - pyyntiruudut Siikasaaliit painottuvat Merenkurkkuun ja Perämerelle Voisiko merikutuisella siialla vahvistaa alueellista siiankalastusta? Paikallinen kala paikallinen motivaatio kantojen vaalimiseen? Mahdollisuus tuotantopotentiaalin lisäämiseen tai ennallistamiseen?
12 Yksikkösaalis Saalis, 1000 kg 0.4 Ammattikalastuksen verkkosaalis Merenkurkussa Siika Ahven
13 Osuus Verkon silmäkoko Pohjanlahdella Pohjoinen Perämeri Muu Pohjanlahti Pyyntivuosi ja alue
14 Proportion Osuus Vaellussiikasaaliin ikäjakauma Pohjanlahdella Trap Rysä net Verkko Gill net Vuosiluokka ja pyydys Luonnonvarakeskus
15 Siika- ja meritaimensaaliiden jakautuminen saalissa ja suhteessa vuodenaikaan. Pylväiden sisällä olevat luvut ovat verkon silmäkoon mediaani merialueittain ja vuodenajoittain.
16 Meritaimen ja siika - ristiriita Meritaimenen selviämiskoe - verkkokalastus Meritaimenista vähintään 40 % kuolee joko verkkoon tai viiveellä irrotuksen jälkeen (aineistossa 74 taimenta) Suurin osa meritaimenista jää saaliiksi siiankalastuksen sivutuotteena alamittaisena, ensimmäisenä merivuotena 40 mm verkoilla keskikoko 430 mm Erityisesti jokisuiden lähialueet kriittisiä
17
18 Meritaimen Isojoessa - palautustiheydet
19 Hankalat elukat Hylje Merimetso Resurssin - kalavarojen jakajia kalastajien kanssa Usein siellä, missä parhaat apajat ovat Vaikka kalantuotanto kasvaisi päätyisikö siitä kalastajille asti saaliiksi? Nettovaikutus siikakannalle? Mervi Kunnasranta
20 Hylje ja norppa Hylkeiden syömän siian kokoluokka cm, eli 3-6 vuotiaita kaloja Määrä noin 13 % ( %)hylkeen syönnöksestä (Lundström et al. 2010) A-B Florin, SLU - meneillään oleva selvitys Pohjanlahdella hylkeet syövät vähintään 600 t siikaa vuodessa ja norpat 90 t vuodessa Oletus hylkeitä 8000 kpl ja 0.4 kg siikaa/päivässä Norppia kpl, syövät vähemmän siikaa
21 Miksi vaellussiika on taantunut? Kalataloudellinen kunnostus taimen, lohi Istutuksia Patoaminen ja voimalaitos Ojitusta Koskien perkausta Aineisto Dan Vikström
22 Kalaystävälliset vesistötoimenpiteet? Valuma-alueet heijastuvat kalakantoihin Tulvasuojelu Metsä- ja pelto-ojitukset Turvetuotanto Happamien maiden erityisongelmat Tarkastelussa tulisi huomioida koko rannikkokalastus ja ympäristömuutosten vaikutukset kalakantoihin
23 Siikasaaliiden laskua paikattu istutuksilla Siikaistutuksia on tehty vastakuoriutuneilla jo ainakin luvulta Istutukset kesänvanhoilla siioilla aloitettiin merkittävässä määrin vasta -70 ja -80 lukujen taitteessa luvulla Pohjanlahden alueelle on istutettu miljoonaa vastakuoriutunutta ja 4 8 miljoonaa kesänvanhaa siianpoikasta vuosittain Istutukset ovat painottuneet vahvasti vaellussiikaan, kun taas vähäisiä määriä merikutuista on istutettu lähinnä Saaristomerelle sekä Selkämerelle Maalahden siikakanta ja Merenkurkun siikaistutukset Runsaiden istutusten vuoksi siikasaaliit eivät ole romahtaneet
24 Istutusten vaikutus Istutetut poikaset leimautuvat istutuspaikkaansa Suurin osa vaelluskalaistutusten tuottamasta saaliista yleensä pyydetään muualta kuin istutuspaikan lähialueelta Kokemäenjoessa tehdyssä värimerkintäkokeessa ei istutuspaikalla ollut vaikutusta kalojen nousuintoon jokeen Jokisuuhun tai jokeen istutetut palasivat kutupyynnin saaliiseen yhtä lailla
25 Istutusten vaikutus Uusia vaellussiikajokia? Espoon- ja Mankinjoki Poikas- ja emonäytteet Siiat geneettisesti erittäin lähellä Kokemäenjoen ja Kymijoen kantoja Istutussiioilla taipumus nousta istutuspaikan lähistön virtavesiin? Rauman oja
26 Siian poikastuotannon kartoitus rannikon joissa
27 Yhteensä 60 jokea kartoitettu 33 joessa havaittu luontaista lisääntymistä (vähintään 1 poikanen) Luonnonvarakeskus
28 Kokemäenjoki, Lammaistenlahti
29 Perämeri omassa luokassaan siikakalojen poikasmäärät
30 Nousevien siikojen määrä / Simojoki DIDSON
31 Siikojen lukumäärä Simojoki DIDSON - luotainseuranta Kertymä Siika 40 m ikkuna (koko joki) Siika 20 m ikkuna Vedenkorkeus (dm) Lämpötila ( C) Pvm l Pvm 0
32
33 Maalahden merikutuinen siika Suurikokoinen, kutukypsät kalat tyypillisesti noin kg Lisääntymisalueet jokisuistossa ja sisäsaaristossa Kutuvalmiita kaloja saatiin saaliiksi pääasiassa virtaisilta paikoilta, joissa vettä oli 1-3 m ja pohja soraa ja kiveä. Kannan kotiuttamisella uusille alueille kalataloudellista hyötyä?
34 Siikojen merkintä Maalahti Merikarvia
35 Merikutuisen siian kasvatus istutusta varten Merikarvia
36 Merkintä Merikarvialla Kuva Essi Jokela/ProAgria Kuva Johanna Möttönen/ProAgria
37 Kuinka paljon mätiä voi kuoriutua - sumputuskokeet -Kokemäenjoki -Perhonjoki -Tornionjoki -Viljelylaitos (Keminmaa) Mädin kuoriutumisprosentti noin 60 Mädin kunto?
38 Haudontarasia, 4 kpl jokeen
39 Lämpotila, C Rasioiden nouto keväällä Kutu 4 3 Kuoriutuminen
40
41 Siianmädin haudontakoe tuloksia Kokemäenjoessa selviytyminen 61 % Perhonjoessa selviytyminen 39 % Puolet rasioista huonolla paikalla? Tornionjoessa selviytyminen 68 % Keminmaan kalanviljelylaitos, suodatettu vesi 69 % Hmm pelkkä vedenlaatu ei välttämättä mädin selviämistä rajoittava tekijä, virtaama ja pohjan rakenne vaikuttaa Voidaanko rakennettuihin jokiin luoda keinotekoisia kutualueita?
42 Vaellussiian kutualueiden selvittäminen 1 Viistokaikuluotaus 3 Mädin pumppaus 2 Kuvatulkinta 4 Kutualueet
43 Lammaistenlahti - viistokaikuluotaus
44 Depth Bottom classification Underwater video points Side scan image / bottom structure
45 Näytteenottopisteiden satunnaistaminen - Kokemäenjoki
46 Siianmädin imurointia Tornion- ja Kokemäenjoella kutualueiden löytämiseksi
47 Kokemäenjoella imurointi tuloksellista - marraskuu 2015
48
49 Pumppuun jääneen karikkeen määrä Lammaistenlahdella
50 Pumppauksen aikaan mitattu pintavirtaama Lammaistenlahdella
51 Lammaistenlahti, mätialue Etukäteistulos: Pinta-ala 10.4 ha Mätimäärä 31.0 / m2 -> 3.2 milj
52 Mutta toistopumppaus keväällä 2016 Kerättiin näytteet paikoista, joista syksyllä saatiin mätiä Näytteet vielä analysoimatta Pumppausten yhteydessä katsotun alustavan tuloksen perusteella mätiä vain 10/45 paikasta Mätipaikkojen hävikki suuri Pumppu vaihdettiin, vaikutus? Mätimuniin kohdistuva saalistus, kalat, vesihyönteiset, normaali kuolleisuus? Virtaamavaihteluiden merkitys Mikä on todellinen luontainen poikastuotanto?
53 Siian mäti, sedimentaation aiheuttamat ongelmat Müller 1992 Mätimuna Sedimenttikerros
54 Entä merikutuinen siika? Lisääntymisalueet supistuneet Merenkurkusta etelään Taustatekijöinä todennäköisesti muutokset jääolosuhteissa ja matalien rannikkoalueiden rehevöityminen Perämerellä tilanne edelleen hyvä ja kanta kestää kalastusta Vanhatalo et al. 2012; Veneranta et al. 2013
55 Merikutuisen siian elinympäristö levät ja kasvillisuus Puhdas hiekkapohja Levätön Leväkasvustoa hiekkapohjalla Levällinen Pohjatyyppi
56 Merialueelle valuva kiintoainekuormitus SYKE/M. Huttula
57 Poikasten selviytyminen? Lämpimät syksyt Ulkosaariston ja avoimien aluiden jäähtyminen myöhään Mädin alkuvaiheen lämpötila korkea Nopea alkukehitys Jäättömät talvet Kuoriutuminen varhain, myöhäinen kevät Ravinnon ja poikasten esiintymisen päällekkäisyys kylmissä vesissä? Riittääkö ruskuaisvaranto syömisen aloittamiseen? -> Lisääntymisalueiden siirtyminen sisäsaaristoon?
58 Rannikkoalueen pienruoppausten vaikutus? Sundblad et al Ruotsissa Tukholman lähialueella kalojen lisääntymisalueiksi tunnistetuista alueista 70 % oli vähintään 1 rakennus/100 m rantaviivaa ja 40 % alueista enemmän kuin 3 rakennusta / 100 m rantaviivaa
59 Merikutuinen siika Vaasan sisäsaaristossa Verkkokoekalastus Mätipumppaus
60 Mätipumppauskokeilu 2015 Avoin ja veden virtaukselle altis kohta Pohjalla soraa lohkareiden välissä, syvyys noin 1.5 m
61 Lisääntymisalueiden kunnostus? Minkälainen pohja? Virtaama? Veden laatu? Tarvittavien alueiden pintaala? Lammaistenlahden tulokset valmiit vuoden lopussa Fabricius & Lindroth 1954
62 Lisääntymisalueiden kunnostukset - esimerkki
63 Siian kutualueiden pohjan laatu??
64 Entä jos?
65 Kesäsiika takaisin-interreg-projekti Tornionjoella EU-Interreg -hanke, Suomesta Luonnonvarakeskus, Ruotsista Norrbottenin lääninhallitus ja Övertorneån Kansankorkeakoulu sekä paikalliset kalastuskunnat Tornion alajuoksulla Hankkeen syynä huoli kesäsiian katoamisesta (siikojen myöhentynyt nousu, pienentynyt keskikoko ja myös vähentynyt määrä) Kuva. Markku Vaaraniemi Luonnonvarakeskus
66 1. Telemetriaseuranta Merkitään kudulle nousevia siikoja radiolähettimin Seurataan käsipaikannuksin ja kiintein loggerein kesän ja syksyn aikana Tavoitteena löytää kutualueet ja tarkemmat kutupaikat
67 2. Carlin- ja t-ankkurimerkinnät Merkitään Kukkolankosken alapuolella yhteensä 1000 yksilöä ulkopuolisella Carlin- ja t-ankkurimerkillä Merkkipalautusten perusteella arvioidaan siikojen vaellusta ja elinalueiden laajuutta ja siikoihin kohdistuvan kalastuksen tehokkuutta
68 3. Luontaisen poikastuotannon määrän arviointi Emosiikojen keruu heinä- elokuussa ja lypsy 2016 ja 2017 Alitsariinimerkintä ja istutus Kukkolankoskelle 2017 ja 2018 Luonnonvarakeskus
69 4. Merkittyjen poikasten etsintä Merkittyjen osuuden perusteella arvioidaan luonnontuotannon määrää
70 Tornionjokeen istutettujen alitsariinimerkittyjen ( ) vk-poikasten takaisinsaanti Merkittyjä poikasia 8, luonnonpoikasia Merkittyjä poikasia 2, luonnonpoikasia km Merkittyjä poikasia 18, luonnonpoikasia Merkittyjä poikasia 7, luonnonpoikasia Merkittyjä poikasia 3, luonnonpoikasia ,5 km
71 Kemijoen luonnontuotannon arviointi 2016 Keväällä 2014 Kemijoelta löytyi luonnonpoikasia runsaasti Kokeilu - alitsariinivärjättyjen poikasten istutus keväällä 2016 Isohaaran alapuoliselle alueelle ja pyynti lippoamalla, poikaset Kemijoki Oy:n
72 SmartSea - kalakannat ja kalastus Ilmastonmuutoksen vaikutus kaloihin ja lisääntymisalueisiin Merikutuisen siian lisääntymisalueet Lohen vaellusalueet Voiko lisääntymisalueiden volyymillä ennustaa tärkeiden rannikon petokalojen kuten ahvenen ja kuhan saaliin kokoa? Lajien välisten interaktioiden mukaanotto kalojen levinneisyysalueiden mallinnuksessa ja kalastuksen arvioinnissa Silakka- ja kilohailisaaliiden ja muiden kalastettavien lajien merkitys resurssina tulevaisuudessa
73 SmartSea - Pohjanlahden merialuesuunnittelu ja mereisen suojelualueverkoston kehittäminen Kaavoitus, merialuesuunnittelu ja kalastuspolitiikka kuinka sovittaa spatiaalisesti yhteen kalatalous ja eri intressiryhmät merialueella Tärkeimpien kalastusalueiden ja pyyntiaikojen määrittäminen kestävän kalatalouden mallialueet merkkipalautustiedot siian ja meritaimenen saalisaineistot ja tärkeimpien kalastusalueiden analysointi Kriittisten lisääntymisalueiden verkoston ja suojelutarpeen määrittäminen tärkeimpiin kalastusalueisiin ja poikastuotantoalueisiin nähden, spatiaalinen ja temporaalinen tarkastelu: ahven, kuha, siika, muikku, meritaimen?
74 Muut toteutetttavat hankkeet Merikutuisen siian kutualueet (ELY) Merenkurkun alue, kutualueiden tunnistaminen ja mädin esiintymispaikkojen kartoittaminen Nordwhifi siikatyöpaja joulukuussa 2016 (Pohjoismainen ministerineuvosto) Itämeren maat jatko vuoden 2013 työpajalle Keskitytään mm. kunnostuksiin
75 Kiitos!
Kokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotSiian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa
Kokemäenjoen kalakantojen seurantaryhmän kokous 5.4.2017 Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa Lari Veneranta Luonnonvarakeskus Kokemäenjoki on iso joki Perämeri Selkämeri Kokemäenjoki Lammaistenlahti
LisätiedotTornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotSiikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
Lisätiedotmeriharjus Richard Hudd ja Lari Veneranta
Yhä harvinaisempi meriharjus Richard Hudd ja Lari Veneranta Kuva Glenn Douglas Harjuksen maantieteellinen levinneisyys Kemi Maailmanlaajuisesti Meriharjus alun perin yleinen Pohjanlahden rannikolla Oulu
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotOvatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Ovatko merialueen kalanpoikasistutukset kannattavia, ja mitä hyötyä niistä on ammattikalastajille? Kalastajaristeily 6.2.2013 Jari Raitaniemi RKTL Viime vuosikymmenen aikana yhä tärkeämmäksi ymmärretty
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotKalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
LisätiedotKokemäenjoen vaellusankeriaat
Kokemäenjoen vaellusankeriaat Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä, 8.4.214 Ellivuori 213 Reposaari, Mitä Kokemäenjoella pitäisi vielä tehdä?
LisätiedotKuulemistilaisuus Pello
Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
LisätiedotKiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotSiikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia
Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia eroja. Monimuotoisuus on auttanut lajia sopeutumaan
LisätiedotAjankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotKansallinen Itämeren lohistrategia
Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO
KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotPerämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin
LisätiedotVaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta
Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotKestävän kalatalouden mallialueet
Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotSiika (Coregonus lavaretus)
Liite 2 RKTL:n ja muiden tahojen julkaisemaa tutkimustietoa kalakannoista, joita tavataan Vaasan kaupungin vesialueilla Siika (Coregonus lavaretus) http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/siika/ Esiintyminen
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotSateenvarjo III
Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotKYMIJOEN LANGINKOSKENHAARAN VAELLUSSIIAN POIKASTUOTANTO VUONNA 2013
KYMIJOEN LANGINKOSKENHAARAN VAELLUSSIIAN POIKASTUOTANTO VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 213/2013 Janne Raunio & Kari Nyberg TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena oli
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA
SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotItä-Puulan - Korpijärven osakaskunta
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
Lisätiedot