Kuulemistilaisuus Pello

Transkriptio

1 Kuulemistilaisuus Pello

2 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä.

3 Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän yhteenveto: Työryhmä on koonnut yhteen tutkitun tkit tiedon Suomessa lisääntyvistä Itämeren lohista. Hyvät uutiset: Perämeren lohijokien vaelluspoikastuotanto on kymmenkertaistunut vuodesta Pohjanlahden lohisaaliissa oli 15 vuotta sitten alle 20% villiä kantaa, nykyään tilanne on se, että 20% on enää viljeltyä kantaa. Huonot uutiset: Perämeren luonnonlohijoet ovat tutkijoiden mukaan lähellä pitkäaikaisen elvyttämisen ja suojelun mahdollistavaa vähimmäistasoa. Lohi ja vaelluskalojen kutuvaellus pysähtyy tai loppuu kokonaan, mikäli pyynti jatkuu Itämeren pääaltaalla edelleen samalla teholla kuin nyt tai kasvaa aa entisestään.

4 Ruotsin ja Suomen suunnitelmat: Ruotsi on ilmoittanut siirtävänsä lohenkalastuksen pohjoiseen ja lopettavansa avomeren ammattikalastuksen Itämerellä vuonna Tulevaisuudessa heillä on tarkoitus pyytää lohikiintiö jokisuiden lähistöltä ja rannikoilta? Suomi on kuulemani mukaan menossa samanlaiseen käytäntöön mukaan! Mielestäni tässä ei ole mitään järkeä, mikäli lohikiintiötä ei pienennetä. Saaliskiintiöistä onkin keitetty lohisoppaa kauan eikä selkeisiin parantaviin toimiin ole kyetty.

5 Kiistely saaliin jaosta on lopetettava ja kalastusta tulee tarkastella lohen ja vaelluskalojen kannalta. Minkälaista ja kuinka paljon kalastusta kannat kestävät? Mielestäni nyt olisi vihdoin aika ottaa ratkaiseva askel luonnonlohen ja vaelluskalakantojen kasvattamiseen.

6 Miksi tarvitaan kansallista lohi- ja vaelluskalastrategiaa? Vaelluskalakantojen luonnonlisääntyminen paranee. Lohi ja meritaimen i sekä muut vaelluskalamme l tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseensä ja poikasvaiheen kasvulle. Vaelluskalojemme luontainen elinkierto edellyttää esteetöntä ee kulkumahdollisuutta u a jokien poikasalueiden ja järvien/meren syönnösalueiden välille. Kalojen luonnonlisääntymisen mahdollistava toiminta ja kantojen palauttaminen luonnolliseen elinympäristöönsä tulee olla keskeinen tavoite.

7 Kalojen vaellusmahdollisuuksia lli i edistäviä iä toimenpiteitä it itä tulee toteuttaa. Erityisesti niissä vesistöissä, joissa on edellytyksiä kansallisesti ja paikallisesti merkittävien vaelluskalakantojen kotiutukselle ja niiden elvyttämiselle tai jopa suojelulle. Uhanalaisten vaelluskalakantojen tilan parantaminen. Suomen eliölajien uhanalaisuusluokituksessa l k uhanalaisiksi ik i vaelluskalakannoiksi määriteltiin: Erittäin uhanalaisiksi: Itämeren lohi ja meritaimen Uhanalaisiksi: ik i Taimen ja vaellussiika Meitä lähellä olevat kutuvaellusjoet (Simo-, Tornio- ja Muoniojoki sekä Kemijoki ja sen sivujoet Ounasjoki ja muut latvavedet t sivujokineen) ovat potentiaalisia ti i vaelluskalojen l lisääntymisalueita. Näiden jokien kutukarkeloihin nousukaloilla tulee olla esteetön pääsy. Vesistörakennettuihin jokiin tulee rakentaa kalaportaat, mikäli se on kansantaloudellisesti järkevää toteuttaa ja nousukkaita portaisiin riittää.

8 Strategian tärkeimpänä päämääränä tulee olla uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen turvaaminen. Kalanviljelyn avulla tapahtuvat tuki-istutukset jokien alkuperäiskantaa käyttäen. Istutuksissa tulee ottaa käyttöön istukkaiden rasvaeväleikkaus, jonka jälkeen kaikki rasvaevälliset, villit lohet, meritaimenet ja taimenet on vapautettava. Nousujokien edustalle määritetään kutuvaelluksen aikaan riittävän laajat rauhoitusalueet. Jokisuusta sisäsaariston ulkopuolelle, alueelle missä kutuvaelluksella olevien kalojen vaellusta ei voida estää asettamalla pyydyksiä salmiin ja kapeikkoihin. Mielestäni näin uhanalaiset vaelluskalakannat vahvistuvat elinvoimaisiksi ja lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta.

9 Monimuotoisuuden lisääminen ja säilyttäminen Vaelluskalojemme heikko tila johtunee pääasiassa ihmisten aiheuttamista vesiympäristön muutoksista. Virtavesien patoaminen Jokien perkaukset Jokien koskiosuuksia on muutettu radikaalisti mm. suurmetsäteollisuus ja maatalous sekä nykyisin kaivosteollisuus, jotka pilaavat vesiluontoamme Kalastuksen säätely on tärkeä tukitoimi kalojen ja vaelluksen turvaamiseksi. Tarvitaan joustavaa ja tasapuolista kalastuksen säätelyä (kaikki kalastajaryhmät ja kalastus) Kalastuksen säätelyllä jokivesistöissä ja vaelluskalojen syönnösalueilla toteuttavilla kalastuksen säätelytoimilla tulee edesauttaa riittävän ä kalamäärän ä nousu kutujokiin. kii Näin säätelyn perusteet lähtevät kalasta eivätkä erottele kalastajia!

10 Kalastajaryhmät määritettävä perustuslain tasavertaisuuspykälän mukaisesti. Kaikille kalastajille samat, selkeät pelisäännöt! Kalastusalueiden ja viranomaisten on joskus tehtävä kipeitäkin päätöksiä kalastuksen säätelyssä lohen sekä muiden vaelluskalojemme turvaamiseksi. Itämeren lohi- ja muiden vaelluskalakantojen kalastus Suomen rannikolla on järjestettävä niin, ettei se uhkaa Pohjanlahteen laskevien jokien heikkoja lohikantoja. Rannikkokalastus on järjestettävä niin, että uhanalaisiin lohi- ja vaelluskalakantoihin kohdistuva sekakantakalastus Suomen rannikoilla minimoidaan. On pyrittävä pääsemään yhteisesti sovittuun ratkaisuun, jotta alueellista yhteistä tahtotilaa voidaan rakentaa.

11 Yhteistyö keskeinen intressi ryhmien välillä Vaelluskalojen palauttamisen vaikutusalueet ovat yleensä laajoja. Laajalla alueella eri toimijoilla on erilaisia tavoitteita ja intressejä, joita ei sovi missään tilanteessa väheksyä. Meillä ja muilla eri ryhmittymillä y on oltava yhteinen tahtotila edistää lohi-/vaelluskalastrategiaa ja sitoutua sen toteuttamiseen. Tahtotilan puuttuessa vaelluskalojen palauttamisen edellytykset ovat melko heikot. Alueellisen yhteistyöryhmän perustaminen aiheellista Kalastusalueet (kalatalousalueet) ja alueen osakaskunnat Ammattikalastajat (elinkeinokalatalous) ja vapaa- ajankalastajat (käyttäjät) Vesivoimayhtiöt, Metsähallitus, kunnat, kalatalous viranomaiset ja matkailuyrittäjät Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt??

12 Lohi-/vaelluskalastrategiassa tarvitaan tutkimusta ja seurantaa. Esimerkkinä Ounasjoki, joka on tätä päivää sekä Kemijoen latvavedet tulevaisuudessa. Tarvitaan etukäteisarvio lohen, meritaimenen ja taimenen luonnonkierron onnistumisen todennäköisyydestä. Arviota varten tarvitaan: Tutkimustietoa mm. poikasten kuolleisuudesta Kemijoen patoaltaissa ja voimalaitosten turbiineissa Lisääntymisen onnistumisen mahdollisuuksista lohen ylisiirtokokeiluun ja kokeisiin perustuen. Rahoitusvälineet Kalatalousrahastosta l voitaisiin i ii myöntää taloudellista lli tukea lohen ja meritaimenen palautusistutusten tekemisiksi jokiin. Toiminnalla voidaan nopeuttaa lohi- ja vaelluskalakantojen palauttamista useisiin padottuihin lohijokiin esim. Kemijoki Voimalaitospatojen yläpuolisilla alueilla on edelleen merkittäviä vaelluskalojen poikastuotantoalueita.

13 Lapin Vapaa-ajankalastajat j ry Jorma Kaaretkoski Puheenjohtaja Ivalontie Sodankylä p puheenjohtajalvk@gmail.com