Nro 96/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/191/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 96/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/191/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maidon- ja naudanlihantuotantoa koskeva ympäristölupa, Kruunupyy Maatalousyhtymä Granbacka Kennet, Heljä ja Kaj Granöbyvägen Teerijärvi ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Hakemus koskee maidon- ja naudanlihan tuotantoa ja maidontuotannon laajentamista. Tilan nykyiset tuotantorakennukset sijaitsevat Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä tilalla Granberg RN:o 154:0. Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylään kiinteistölle Grannöt RN:o 1:165 rakennetaan 168 lypsylehmälle ja 40 vasikalle uusi makuuparsipihatto ja kaksi lietesäiliötä. Rakennuspaikka sijaitsee noin kilometrin luoteeseen nykyisistä tuotantorakennuksista. Uuden pihaton valmistuttua nykyisiin tuotantorakennuksiin sijoittuu 78 hiehoa, 260 lihanautaa, 40 emolehmää ja 120 vasikkaa (< 6 kk) ja kuusi hevosta. Nykyisten rakennusten ympäristökuormitus vähenee, koska > 6 kk ikäisten nautojen määrä on pienempi kuin nykytilanteessa. Tilalla on nykyään 67 lypsylehmää, 87 hiehoa, 273 lihanautaa, 37 emolehmää, 30 vasikkaa (< 6 kk) ja viisi hevosta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28, 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1, 1 momentin kohdan 11 a mukaan eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Betoninen kattamaton etälietesäiliö (tilavuus 2220 m 3 ) ja kattamaton etälantala (tilavuus 540 m 3 ) sijaitsevat noin 2,2 km nykyisistä tuotantorakennuksista. Ne ovat niin kaukana eläinsuojista ja niiden

2 2 vaikutusalueista, ettei niiden ympäristövaikutuksia arvioida tässä ympäristöluvassa. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Hakemuksen liitteenä on maanvuokraussopimuksia (20 kpl) yhteensä 105,6 ha peltopinta-alasta. Lannanlevityssopimuksia (4 kpl) on yhteensä 33,6 ha peltoalalle. Teerijärven tarkistetussa kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa tilan asuin- ja tuotantorakennukset nykyisellä sijaintikiinteistöllä (Granberg RN:o 154:0) sijaitsevat osaksi maatilojen talouskeskusten alueella (AM) ja osaksi arvokkaaksi viljelymaisemaksi (MV2) merkityllä alueella. Kaavaselitteen mukaan MV2-alue on suunniteltava siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta ja rakennukset sopeutuvat hyvin ympäristöönsä. Uusi pihattonavetta ja kaksi lietesäiliötä rakennetaan kiinteistölle Grannöt RN:o 1:165, joka sijaitsee maa- ja metsätalouteen varatulla M-alueella. Teerijärven yleiskaava ( ) ei ole lääninhallituksen hyväksymä, joten kaavamääräykset eivät ole sitovia. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty rakennetuksi alueeksi ilman erityismerkintöjä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sekä tilan nykyiset tuotantorakennukset (hiehonavetta, lihanautakasvattamo ja lypsynavetta, johon sijoittuu jatkossa hiehoja) että lypsylehmille rakennettava uusi pihatto sijaitsevat Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tilan nykyisistä tuotantorakennuksista on Teerijärven kylän keskustaan matkaa noin 2,5 kilometriä. Nykyiset tuotantorakennukset sijaitsevat Granöbyn kyläalueella ja m säteellä tilakeskuksesta on useita asuinrakennuksia. Uusi pihatto sijaitsee noin kilometrin luoteeseen nykyisistä tuotantorakennuksista. Uuden pihaton ympäristö on peltoa ja metsää eikä vaikutusalueella (550 m säteellä) ole asuinrakennuksia. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimpään pohjavesialueeseen, Åsen ( B), on sekä nykyisistä tuotantorakennuksista että rakennettavasta pihatosta noin 1,5 kilometriä. Tila sijaitsee Rekijärvsjön vesistöalueella (48.004). Lähin järvi on Risbacksjön, joka sijaitsee lihanauta-

3 3 kasvattamosta 300 m kaakkoon ja rakennettavasta pihatosta noin 1,2 km kaakkoon. Hakemukseen liitettyjen lannanlevityspeltojen sijaintikarttojen ja ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän pohjavesitietojen perusteella peltolohkosta noin 0,2 ha sijaitsee vedenoton kannalta tärkeän pohjavesialueen Viiperioosi A ( A) varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Samasta peltolohkosta noin 0,4 ha sekä viereisestä peltolohkosta noin 0,2 ha sijaitsevat em. pohjavesialueen uloimmalla suojavyöhykkeellä. Peltolohko (ala 2,37 ha) sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen Viiperioosi A uloimmalla suojavyöhykkeellä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tuleva toiminta Tilalla on nykyään 67 lypsylehmää, 87 hiehoa, 273 lihanautaa, 37 emolehmää, 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja viisi hevosta. Lanta käsitellään lietelantana lukuun ottamatta ummessa olevia lehmiä ja hevosia, joiden lanta käsitellään kuivikelantana. Emolehmät ovat ympärivuotisesti ulkona, jossa niillä on katos. Tilakeskuksessa on 200 m 3 betonikannella katettu lietesäiliö, 3000 m 3 turpeella katettu lietesäiliö ja 1400 m 3 kattamaton lietesäiliö. Lisäksi käytettävissä on yksi betoninen kattamaton etäsäiliö (tilavuus 2220 m 3 ) ja kattamaton etälantala (tilavuus 540 m 3 ) noin 2,2 km päässä nykyisistä tuotantorakennuksista. Tila käyttää Kruunupyyn kunnan vesijohtovettä (noin 3000 m 3 /v). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 168 lypsylehmää, 78 hiehoa (6-24 kk), 260 lihanautaa, 40 emolehmää, 160 vasikkaa (alle 6 kk) ja kuusi hevosta. Lypsylehmät, ummessa olevat lehmät ja 40 vasikkaa sijoittuvat uuteen pihattoon kiinteistölle Grannöt RN:o 1:165. Uudessa pihattonavetassa lypsy tapahtuu robottilypsynä. Lypsylehmien ja ummessa olevien lehmien lanta käsitellään lietelantana. Vasikat sekä sairas- ja poikimakarsinat ovat kuivikepohjalla. Uuden pihaton yhteyteen rakennetaan kaksi betonista lietesäiliöitä, a 2461 m 3. Uuden pihaton valmistuttua nykyiseen lypsylehmänavettaan sijoittuu 55 hiehoa. Nykyiseen hiehonavettaan sijoittuu 23 hiehoa, 30 vasikkaa (alle 6 kk) ja kuusi hevosta. Nykyiseen lihanautakasvattamoon sijoittuu 260 lihanautaa (joista 130 iältään kk sonneja ja 130 iältään 6-12 kk liharotuisia hiehoja tai sonneja) ja 50 vasikkaa (< 6 kk). Nykyisissä tuotantorakennuksissa nautojen lanta käsitellään lietelantana. Hevosten lanta käsitellään kuivikelantana.

4 Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi 4 Laajennuksen jälkeen 168 lypsylehmän, 78 hiehon, 260 lihanaudan ja 80 vasikan (alle 6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Kuivikepohjalla on 40 vasikkaa uudessa pihatossa. Emolehmät (40 kpl) ovat ympärivuotisesti laitumella, jossa niillä on katos. Emolehmien vasikat (40 kpl) ovat laitumella kunnes siirtyvät 4-5 kk ikäisenä lihanautakasvattamoon. Tilalla on tällä hetkellä lietteen varastointia varten neljä betonista lietesäiliötä. Hiehonavetan yhteydessä on betonirakenteinen katettu 200 m 3 lietesäiliö. Lihanautakasvattamon lähellä on turpeella katettu 3000 m 3 betonisäiliö. Nykyisen navettarakennuksen lähellä on tilavuudeltaan 1400 m 3 kattamaton betonisäiliö. Lisäksi lietteen varastointitilavuuteen voidaan laskea betoninen 2220 m 3 etäsäiliö, jonne viedään lantaa pihapiirin lietesäiliöistä kahdesti vuodessa. Lietesäiliöt täytetään etäsäiliötä lukuun ottamatta alakautta. Nykyisten rakennusten lietekuilut toimivat valuttamalla ja niiden kokonaistilavuudeksi on ilmoitettu hakemuksessa 400 m 3. Tilalla on tällä hetkellä lietteen varastointitilavuutta lietesäiliöissä yhteensä m 3 ja lisäksi lietekuilut. Uudessa pihattonavetassa on slalomlannanpoistojärjestelmä, joka koostuu noin 1,2 m syvistä tasapohjaisista lietekuiluista. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uuden pihaton pohjoispuolelle kaksi uutta betonista lietesäiliötä (tilavuus 2*2461 m 3 = 4922 m 3 ), jotka täytetään pumppaamalla liete pumppukaivosta lietesäiliön alaosaan. Tilalla on laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta lietesäiliöissä yhteensä m 3 ja lisäksi lietekuilut, jotka voidaan laskea lietteen varastointitilavuuteen. Uudessa pihatossa vasikat (40 kpl alle 6 kk) ovat kuivikepohjalla (puru ja olki, kuivitettu ala 63,7 m 2 ). Myös sairas- ja poikimakarsinat (136,6 m 2 ) ovat kuivikepohjalla. Nykyisen hiehonavetan lähellä olevaa kuivalantalaa ei käytetä enää. Nykyään kuivalanta viedään kattamattomalle lantalalle, joka sijaitsee lähellä etälietesäiliötä (noin 1,2 km tulevasta pihatosta luoteeseen). Lantalan pinta-ala on 450 m 2 ja reunojen korkeus 1,2 m (varastointitilavuus 540 m 3 ). Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 450 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen WC- ja pesuvedet johdetaan umpisäilöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Laidunnus Liete- ja kuivalanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 282,8 ha, josta omaa peltoa on 143,6 ha, vuokrapeltoa 105,6 ha ja sopimuspeltoa 33,6 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (30%), kesällä viikoilla (50 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Lietelanta levitetään omalla kalustolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat neljän kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Liharotuiset emolehmät ovat ympärivuotisesti ulkona, jossa niillä on betonilattiainen katos. Syksyllä noin 4-5 kk ikäiset liharotuiset vasikat siirtyvät lihanautakasvattamoon (päätyvät yleensä teuraaksi, mutta joillakin hiehoilla voidaan korvata vanhoja emolehmiä). Hakemuksen mukaan lypsyrotuiset

5 5 hiehot laiduntavat 7-10 kk (myös öisin). Liharotuisten vasikoiden syntyminen pyritään ajoittamaan kevääseen. Hevoset ovat ulkona päivisin ympäri vuoden. Laidunaluetta on noin 6,9 hehtaaria. Laitumet sijaitsevat lihanautakasvattamon lähellä eivätkä rajoitu vesistöihin (peltolohkot , ja ). Laitumella on rehuhäkkejä, joiden paikkaa siirretään 7-14 vuorokauden välein. Eläinten juotto tapahtuu astioista, joihin tulee vesi kaivosta. Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua tehdään aumaan 3000 tonnia/vuosi. Nurmirehun ja rehuviljan säilönnässä käytetään yhteensä noin 7000 litraa säilöntäaineita. Rehu varastoidaan betonilaatalla (4000 m 2 ), joka sijaitsee lähellä tulevaa pihattoa. Puristeneste kerätään laatalta umpisäiliöön ja levitetään pellolle. Tarvittaessa puristenestettä välivarastoidaan lietesäiliössä. Emolehmiä ja hevosia varten varastoidaan kuivattua heinää ja olkia pyöröpaaleissa hiekkapohjan päällä. Pilaantuneen rehun määrä pyritään minimoimaan. Pilaantunut rehu kompostoidaan kuivikelannan kanssa ja levitetään lannoitteeksi pellolle. Polttoaineet ja kemikaalit Tilakeskuksessa on parin vuoden ikäinen 5000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu 2-vaippasäiliöllä, lukituksella, laponestolla sekä ylitäytönestimellä. Varastointipaikka on kattamaton. Muita öljytuotteita varastoidaan enintään 250 litraa konesuojassa, jossa on betonilattia. Myös rehun säilöntäaineet ja kasvinsuojeluaineet säilytetään lukittavassa konesuojassa. Jätteet Lannoitteita hankitaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä eikä niitä varastoida tilalla yhtä satokautta pitempään. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään lääkekaapissa maitohuoneessa ja lypsylaitteiden pesuaineet lypsykoneiden lähellä. Kuolleet eläimet (noin 15 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Paalimuovit, jäteöljy (noin 0,4 t/a), ongelmajätteet (noin 0,2 t/a) ja metalliromu toimitetaan Ekorosk Oy:n hyötykäyttöasemalle. Pieniä määriä metallia, lasia ja pahvia voidaan viedä myös Ekorosk Oy:n ekopisteeseen. Pilaantunut rehu kompostoidaan kuivalannan mukana ja käytetään lannoitteeksi pellolla. Jalostukseen kelpaamaton maito (noin 6000 l/v) johdetaan lietesäiliöön. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rankkiauto (sonnien rehua) 2 krt/kk, muita rehukuljetuksia on noin 1,5 kertaa /kk, seminologikäyntejä on 3-4 kertaa viikossa ja eläinlääkärikäyntejä tarvittaessa (ei viikoittain). Teurasauto

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 käy tilalla noin kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään 2-3 vrk/levitysjakso. Rehua tehdään noin 2-3 päivää /sato. Uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto järjestetään kattoharjan, avattavien ns. itkuikkunoiden ja ovien kautta, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Lehmien ja sonnien ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Mahdollinen lantasäiliön rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Avonaisista lietesäiliöistä muodostuu ympäristöön hajua sekoituksen loppuvaiheessa. Myös lietteen peltoon levittäminen voi aiheuttaa hajuhaittoja. Lanta levitetään peltoon osittain pintalevityksenä ja osittain kiekkomultaimella. Pintalevitystä käytettäessä pelto kynnetään 1 vrk kuluessa lannanlevityksestä. Tilan polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tila toimii Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet poikkeustilanteiden kuten sähkökatkojen varalle. Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja tulipalojen varalle on alkusammuttimia. Sähkökatkojen varalle tilalle on aggregaatti. Lupahakemuksen täydennykset , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskipohjanmaassa ja Österbottens Tidning Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kruunupyyn kunnassa. Alkuperäisestä kuulutustekstistä jäi puuttumaan 80 vasikkaa (alle 6 kk). Korjattu kuulutusteksti on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Korjatusta kuulutuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

7 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot 7 Tilalle on tehty tarkastuskäynti Tarkastuskäynnin muistio on liitetty hankkeen asiapapereihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kruunupyyn kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselta. Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa ja puoltaa Maatalousyhtymä Kennet, Heljä ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta. Ympäristölautakunta arvioi, että toiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua ympäristön pilaamista kun toiminnassa (lannan varastointi, käsittely ja levitys sekä jätevesien, jätteiden ja kuolleiden eläinten käsittely) noudatetaan lupamääräyksiä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä. Ympäristölautakunta katsoo, että suunniteltu rakennuspaikka on sopiva pihattonavetan ja kahden lietesäiliön rakentamiseen. Etäisyys lähimpiin naapureihin on pidempi kuin suositeltu suojaetäisyys. Ympäristölautakunnan tietoon ei ole tullut valituksia nykyisestä toiminnasta. Nykyisten eläinsuojien ympäristövaikutukset pienenevät kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön. Siten ympäristölautakunta ei näe tarvetta tiukentaa nykyiselle toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Kruunupyyn kunnan kunnanhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ympäristönsuojelusihteerin valmistelun pohjalta. Kunnanhallitus puoltaa Maatalousyhtymä Kennet, Heljä ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että esitetty toiminnan sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset vaatimukset ja tilalle on hakemuksen mukaan tulossa riittävästi lietteen ja kuivalannan varastointitilavuutta haetulle eläinmäärälle. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä vähintään 268 ha. Lausunnossaan ELY-keskus kehottaa kattamaan uudet lietesäilöt ja jo olemassa olevat kattamattomat lietesäiliöt vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja katteen pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa tiiviillä kannella. Rakennettavan eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet asetuksen (209/2011) mukaisesti viimeistään mennessä johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. ELY-keskus toteaa, että tilan lannanlevityspelloista, lohko , sijaitsee kokonaan Viiperioosi A:n pohjavesialueella (luokka I, numero A) ja lohkot ja sijaitsevat osittain poh-

8 8 javesialueella. ELY-keskus katsoo, että pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkojen osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Kasvinsuojeluainevalmiste-pakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Kennet, Heljä ja Kaj Granbackalle ympäristöluvan maidon ja naudanlihan tuotantoon Kruunupyyn kunnassa Teerijärven kylässä kiinteistöillä Granberg RN:o 154:0 ja Grannöt RN:o 1:165 päätökseen liitettyjen asemapiirrosten ( ja ) mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 168 lypsylehmän, 78 hiehon, 40 emolehmän, 260 lihanaudan, 160 vasikan (alle 6 kk) ja kuuden hevosen pitämiselle. Toimintaa tulee harjoittaa annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen uuteen pihattorakennukseen voidaan sijoittaa enintään 168 lypsylehmää ja 40 vasikkaa (alle 6 kk) ja vanhoihin tuotantorakennuksiin enintään 78 hiehoa, 260 lihanautaa, 120 vasikkaa (alle 6 kk), 40 emolehmää ja kuusi hevosta. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Jos lietesäiliö katetaan siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, voidaan säiliön tilavuudesta vähentää sadevesien osuus (säiliön pinta-ala*0,3 m). Lietelannan varastotilavuuteen voidaan

9 9 laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 489 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja lietteen pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä, säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Vanhojen eläinsuojien, emolehmien katoksen ja lietteen ja säilörehun varastointitilojen korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi noin m 3 tilavuudeltaan olevaa lietesäiliötä. Rakennettavien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Jos lietesäiliötä ei kateta kiinteällä katteella, lietesäiliö tulee ympäröidä aidalla. Lietesäiliön suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uudet lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 274 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan peltoviljelyssä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, puristenestettä, pesu- tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle (lohkot sekä ja osittain) kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ( osittain) ei saa levittää nestemäisiä eikä kiinteitä orgaanisia lannoitteita. Kerralla levitettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä m:n levyinen suojavyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Suojavyöhykkeen leveys riippuu maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista.

10 10 Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Toiminnanharjoittaja tulee käsitellä eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtion asetuksen (209/2011) mukaisesti, kuten esimerkiksi johtamalla ne umpisäiliöön. Eläinsuojan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Eläinsuojan wc-jätevesien käsittely on saatava vastaamaan tämän luvan määräyksiä viimeistään silloin kun laajennus otetaan käyttöön 3. Laiduntaminen Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisenä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinten keräilyalueet ja kulkutiet laitumelle tulee olla niin kovapohjaisia ja kuivia, että ne kestävät eläinten kulkemisen liettymättä. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja niille kertynyt lanta on voitava helposti poistaa. Myös emolehmien katoksen betonilattialta on poistettava lantaa ja kuivikkeisiin imeytetty virtsaa säännöllisesti niin, ettei lannasta aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Lanta tulee siirtää lantalaan tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen ja lannan multaaminen

11 5. Säilörehu 6. Jätteet 11 tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoittaessa nurmikasvustoja. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Uudet rakennettavat lietesäiliöt samoin kuin tilakeskuksessa jo olemassa olevat säiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella ja täyttää alakautta. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai muuta vastaavaa materiaalia. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja katteen pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä kannella. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä säiliössä, joka tulee kattaa tiiviillä kannella. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Säilörehu on ensisijaisesti varastoitava pyöröpaaleihin, siiloihin tai torneihin. Kun rehua varastoidaan aumassa betonilaatan päällä, kaikki puristenesteet tulee kerätä laatalta tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävän usein ylivuotojen estämiseksi. Betonilaatan rakenteita ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mahdolliset vauriot betonilaatan rakenteissa tai ongelmat puristenesteiden johtamisessa umpisäiliöön on välittömästi korjattava. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä korjaustoimenpiteestä. Mikäli säiliörehu joudutaan tekemään poikkeuksellisesti pelloille aumaan, auma tulee perustaa tiiviiksi vähintään 0,5 mm:n paksuisella muovikalvolla ja puristeneste tulee johtaa erilliseen, tiiviiseen, maahan upotettuun säiliöön, joka tulee tyhjentää riittävän usein ylivuotojen estämiseksi. Säiliön ja pohjamuovin saumaus tulee tehdä tiiviiksi. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai

12 7. Eläinjätteet 12 terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muutakaan vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Kruunupyyn kunnan jätehuoltomääräyksiä. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle.

13 13 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori analysoitava vähintään 5 v välein) - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Vuosiraportti tulee toimittaa vuosittain mennessä Etelä- Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Kennet, Heljä ja Kaj Granbackalle ympäristöluvan maidon- ja naudanlihatuotantotoiminnalle ja maidontuotannon laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

15 15 Aluehallintovirasto katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvanmyöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Uuden pihaton ympäristössä ei ole 550 m säteellä asuntoja, loma-asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 168 lypsylehmän ja 40 vasikan (alle 6 kk) (1166 ey) navetalta vähintään 290 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 310 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 380 metrin etäisyyttä. Nykyisten tuotantorakennusten tulevan eläinyksikkömäärän (1093 ey) mukainen etäisyyssuositus olisi suotuisissakin olosuhteissa 290 m. Kotitalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuositukset koskevat uudisrakentamista. Laajennuksen jälkeen nykyisten tuotantorakennusten eläinyksikkömäärä pienenee 473 eläinyksikköä. Tilalla on hiehonavetan yhteydessä kiinteällä katteella oleva lietesäiliö (200 m 3 ). Muut tilakeskuksen lähellä olevat lietesäiliöt on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Pihaton sijoituspaikka ei ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Laajennuksen ei arvioida aiheuttavan kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapurustolle. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Noin 2,2 km etäisyydellä nykyisistä tuotantorakennuksista sijaitsevat betoninen kattamaton etälietesäiliö (tilavuus 2220 m 3 ) ja kattamaton etälantala (tilavuus 540 m 3 ) ovat niin kaukana eläinsuojista ja niiden vaikutusalueista, että niiden ympäristövaikutuksia ei arvioida tässä ympäristöluvassa. Aluehallintovirasto ottaa ne kuitenkin huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä lannan varastointitilavuuksia laskettaessa. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista (MMM-RMO-C4). Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, ettei lannan käsittely tai varastointi tilalla aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilavuuksien tulee valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus) mukaisesti vastata 12 kk:n laskennallista lannantuotantoa vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella, joka voi olla Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan Suomessa enintään 4 kk. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelanta m 3 (huomioitu hiehojen laidunvähennys 390 m 3 ), lietealtaisiin menevät maitohuoneen jätevedet ja muut pe-

16 16 suvedet yhteensä noin 450 m 3, säilörehun puristeneste 150 m 3 sekä lietesäiliöiden sadevedet noin m 3 (kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille). Muodostuvan lietteen ja puristenesteen määrän arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , jossa arvioidaan esikuivatun rehun kyseessä ollessa puristenesteitä kertyvän noin 0,05 m 3 rehutonnia kohti vuodessa. Tarvittava kuivikelannan varastointitilavuus on vähintään 489 m 3, johon on laskettu kuivikelanta 424 m 3, jäterehu noin 20 m 3 ja kattamattoman lantalan sadevedet (0,1 m 3 /m 2 /v). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastointitilavuutta m 3 ja lisäksi lietekuilut, jotka voidaan laskea lietteen varastointitilavuuteen. Tilalla on kuivikelannan varastointitilavuutta 540 m 3. Liete- ja kuivikelannan varastointitilavuuksien voidaan katsoa olevan riittävät. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin, joten erillisiä virtsasäiliöitä ei tarvita. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannanvarastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee aina olla riittävästi muodostuvaa lantamäärää kohti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyntää niin, ettei synny haitallisia ravinnehuuhtoumia eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/ 1,3 lypsylehmää, 1 hehtaari/ 3, kk:n ikäistä hiehoa, 1 hehtaari/ 4, kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 hehtaari/ 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän kuivalannan ja lietelannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala 282,6 ha (vähennetty alasta pohjaveden muodostumisalueella oleva alue noin 0,2 ha) on riittävä. Vähimmäispinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. (Lupamääräys 2) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty. Tämän perusteella on annettu määräyksiä lannan ja virtsan levityksestä. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. WC-vesiä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), jonka vaatimalla tasolla ihmisperäiset käymälävedet tulee käsitellä ja vesistön rehevöitymisen hidastamiseksi ja ulosteperäisten bakteerien leviämisen estämiseksi. (Lupamääräys 2)

17 17 Maitohuoneen jätevedet sisältävät huomattavan määrän orgaanista ainesta ja fosforia, eikä niitä siten voida sellaisenaan laskea ympäristöön. Jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöön ja hyödyntää lannoitteena. Tällöin niiden vaatima tilavuus on otettava huomioon lietesäiliöiden tilavuudessa. Jos maitohuoneen jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon, asiasta on neuvoteltava maitohuonevesien puhdistamolle aiheutuvan lisäkuormituksen vuoksi. (Lupamääräys 2) Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön. Laitumelle johtavien teiden puhdistaminen lannasta vähentää lannan kulkeutumista pinta- ja pohjavesiin. (Lupamääräys 3) Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan rajoittaa multaamalla lanta heti ja välttämällä levitystä asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä sekä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. Myös lietesäiliöiden kattamisella, ruokinnan optimoinnilla ja alueen yleisellä siisteydellä voidaan vähentää hajuhaittoja. (Lupamääräys 4) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, minkä vuoksi se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 5) Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. (Lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 7) Lupamääräys on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointiin liittyy huomattavia ympäristöriskejä, joiden minimointi on tärkeää. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suojaaltaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haittaaineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. (Lupamääräys 8) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen

18 18 voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. (Lupamääräykset 9 ja 10) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle. (Lupamääräys 11) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa ottamaan käyttöön uutta kehittyvää tekniikkaa luvan voimassaolon aikana, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Uuden toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on annettu valvonnallisista syistä. Ilmoitus voi olla joko suullinen tai kirjallinen. (Lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakemukseen liittyen ei esitetty muistutuksia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehotukset lietesäiliöiden alakautta täyttämisestä ja vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella kattamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 4. Jätevesien käsittelystä on määrätty lupamääräyksessä 2. Uusien rakennusten jätevesien puhdistamisen tulee olla heti Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaista. ELY-keskuksen vaatimukset lannan levityksen rajoittamisesta pohjavesialueilla ja kaivojen lähellä on huomioitu lupamääräyksessä 2. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

19 19 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 96, 97, 100, 103 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki (1072/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 :t Jäteasetus (1390/1993), 5 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Tästä päätöksestä peritään maksua 3480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

20 20 Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukkoa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kruunupyyn kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Keskipohjanmaa ja Österbottens Tidning. JAKELU Päätös Tiedoksi Hakijalle Kruunupyyn kunnanhallitus Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU LIITTEET Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros kiinteistö Grannöt RN:o 1:165 4) Asemapiirros kiinteistö Granberg RN:o 154:0 Mikaela Rudnäs Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

21 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 LIITE 2. Sijaintikartta Vasemman ympyrän keskipiste on uuden pihaton kohdalla ja oikean ympyrän keskipiste nykyisessä tilakeskuksessa. Molempien rakennuspaikkojen ympärille on piirretty 550 m vaikutusalueympyrät.