Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Kanadassa järjestettävästä EU Kanada-huippukokouksesta.

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-20 Mutanen Anne(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Asia EU-Kanada-huippukokous U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Kanadassa järjestettävästä EU Kanada-huippukokouksesta. Allekirjoitukset Yksikönpäällikkö Anna Wickström-Noejgaard LIITTEET Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi

3 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM ASA-20 Mutanen Anne(UM) Asia EU-Kanada-huippukokous Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö EU Kanada-huippukokousta valmistellaan neuvoston transatlanttisessa työryhmässä (COTRA). Huippukokouksen valmisteluja on tähän mennessä käsitelty kaksi kertaa Coreperissa, kerran poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS) sekä kaksi kertaa kauppapoliittisessa komiteassa (TPC). Pidämme huippukokouksen ajankohtaa hyvänä ja yhdymme näkemykseen siitä, että SPA- ja CETA-sopimusten myötä on saatu uutta puhtia EU:n ja Kanadan suhteisiin sekä nostettu yhteistyö uudelle tasolle. Huippukokouksessa on mahdollisuus tiivistää strategista suhdetta ja tehostaa yhteistyötä entisestään. Valtioneuvosto pitää tervetulleena, että CETA-sopimusta koskevat viralliset neuvottelut on saatettu päätökseen. CETA on tähän asti pisimmälle menevä EU:n kauppasopimus, joka edistää työllisyyttä ja talouskasvua. Eduskunnalle tullaan antamaan lähiaikoina täydentävä U-jatkokirje CETA -sopimuksesta. Erityisen tärkeää on, että EU:n tarkkailija-asema Arktisessa neuvostossa saataisiin vihdoin ratkaistua nyt, kun Kanada on luopunut vastustuksestaan. Olemme toivoneet arktisen yhteistyön nostamista näkyvämmin esille huippukokousjulistuksessa, mutta ymmärrämme, että Venäjän vuoksi EU:n ja Kanadan arktisesta yhteistyöstä kannattanee puhua julistuksessa varoen. Huippukokouksen päätavoitteena on juhlistaa kahta EU:n ja Kanadan välistä sopimusta, jotka ovat strateginen kumppanuussopimus (Strategic Partnership Agreement, SPA) ja vapaakauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA) ja katsoa EU:n ja Kanadan suhteessa kohti tulevaa yhteistyötä. Käytännössä SPA-sopimus parafoitiin KE Ashtonin Ottawan vierailun aikana Komissio on ilmoittanut, ettei se aio parafoida CETA-sopimusta.

4 2(4) Lisäksi huippukokouksessa yhteydessä toivotaan tuotavan julki Kanadan tuki EU:n pysyvälle tarkkailijastatukselle Arktisessa neuvostossa, joskaan ei niin näkyvästi, kuin alun perin oli suunnitteilla. Asia saatiin monen vuoden prosessin jälkeen ratkaistua syyskuun alussa. EUH on kertonut Kanadan jo tehneen päätöksen varaumansa poistamiseksi EU:n Arktisen neuvoston tarkkailijastatuksen osalta. Kanada aikoo lähiaikoina ilmoittaa päätöksestään Arktisen neuvoston jäsenille. Arktinen yhteistyö on huippukokousjulistuksessa pienemmässä roolissa kuin se ansaitsisi, sillä sekä EU että Kanada pelkäävät Venäjän nousevan vastustamaan EU:n tarkkailijastatusta Arktisessa neuvostossa, kun Kanada luopuu omasta vastustuksestaan. Myös maailman eri kriisit, kuten Ukraina, Irak ja Syyria näkyvät vahvasti huippukokousagendalla. Lisäksi energia-asiat ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä asioita huippukokouksen asialistalla. Jäsenmaiden ja EUH:n kannat vaikuttavat samansuuntaisilta huippukokousjulistuksen tärkeimpien teemojen osalta. Kanada on esittänyt seuraavien teemojen nostamista agendalle: - EU poliittinen konteksti ml. johtajavaihdokset - Viisumit - Ukraina/Venäjä - Arktinen yhteistyö - CETA-sopimus - SPA-sopimus - Energiayhteistyö - Kansainvälinen rauha ja turvallisuus o Irak ja Syyria ml. ulkomaalaistaistelijat o Lähi-Idän rauhanprosessi/ Gaza - Globaalit asiat o Ympäristö o Lisääntymisterveys (MNCH) Edellisestä huippukokouksesta EU:n ja Kanadan välillä on kulunut yli neljä vuotta. Huippukokouksen järjestäminen on venynyt osaksi siksi, että EU:n ja Kanadan välillä on ollut kesken kahdet sopimusneuvottelut sekä avoinna kiista EU:n tarkkailija-aseman toimeenpanosta Arktisessa neuvostossa, jota Kanada on vastustanut. Toinen kiistakysymys EU:n ja Kanadan välillä on Kanadan viisumivaatimus romanialaisille ja bulgarialaisille. Myös tähän toivotaan saatavan huippukokouksessa edistystä ja asia on esillä myös huippukokousjulistuksessa. Alun perin tarkoituksena oli saada sekä SPA- että CETA-sopimukset päätökseen huippukokouksessa. EU Kanada-huippukokouksessa julkistetaan neuvottelujen päättyminen CETA:n osalta kun taas SPA-sopimus parafoitiin jo ennen huippukokousta. Useat jäsenmaat ovat olleet tyytymättömiä siihen, ettei sopimuksia enää käsitellä yhtenä pakettina vaan niiden kanssa edetään eri tahdissa. Eduskunnalle toimitetaan lähiaikoina lisätietoa CETA-sopimuksesta erillisessä U-jatkokirjeessä. EU ja Kanada koettivat saada järjestettävän huippukokouksen alla vihdoin sovun hyljekiistaan. EU ja Kanada ovat tehneet yhteislausuman (joint statement), jonka nojalla EU lupaa päästää Kanadan inuiittien hyljetuotteet EU:n markkinoille. Vastaavasti Kanada luopuu kiistasta johtuneesta vastustuksestaan EU:n Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenyyttä kohtaan. Lausunnosta keskusteltiin COTRA-työryhmässä kahteen kertaan, minkä jälkeen lausunto katsottiin hyväksytyksi.

5 Kansallinen valmistelu Asiakirjat 3(4) Agendalle nousee myös yhteistyön kehittäminen rauhan ja turvallisuuden saralla. EUH haluaa tunnustella Kanadan halukkuutta syventää yhteistyötä YTPP-missioiden osalta ja toivoo dialogin aloittamista kriisinhallintaan liittyvästä yhteistyöstä. Myös ulkomaalaistaistelijat nousee aiheena keskusteluun. Prioriteetiksi huippukokousagendalla noussee Ukraina, mikä on saanut jäsenmailta kannatusta. Aiheeseen on kuitenkin toivottu laajempaa alueellista näkökulmaa. Kanada haluaa keskustella myös Iranista. Huippukokousta edeltää seuraava Iranin ydinohjelmaa koskeva neuvottelukierros. Kanadan Iran-kannat ovat heijastelleet ajoittain Israelin ajattelua. Jäsenmaiden toiveesta eteläinen naapurusto ja Lähi-itä, ml. Irak ja Syyria, nostetaan laajemmin keskusteluun. Keski-Amerikka ja Karibia nousevat agendalle Kanadan merkittävän alueellisen roolin vuoksi. Energia- ja ilmastopolitiikan yhteyden huomioonottamista agendalla on toivottu, sillä kohdat ovat nyt agendassa erillisinä. Myös Suomi on tukenut tätä. Tavoite on EU:n energiadialogin kautta kannustaa Kanadaa kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan. Energian osalta jotkin jäsenmaat ovat toivoneet näkökulmaksi energiaturvallisuutta. Ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely MD 178/14 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Anne Mutanen, UM/ ASA-20, p Anna Wickström-Noejgaard, UM/ASA-20 p Mary-Anne Nojonen, UM/ TUO-20 p Matleena Virkkunen, EUE p Liitteet Viite

6 4(4) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi