CBSD; kapasiteettien rakentaminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Lee Stefan(UM) Asia Komission ehdotus EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä koskevan asetuksen muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille EU:n vakautta ja rauhaa edistävää välinettä (vakausväline, Instrument for Stability and Peace, IcSP) koskevan asetuksen 230/2014 muuttamisesta. Komission ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmätasolla syksyn ajan. Työryhmässä neuvoteltu muutosehdotus on tarkoitus saattaa joulukuun 2016 alussa pysyvien edustajien komiteaan (Coreper) neuvoston kannan antamiseksi neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin väliseen neuvottelumenettelyyn (nk.trilogimenettelyyn). On tärkeää löytää toimiva ratkaisu, jolla pystytään parantamaan EU:n kykyä ja välineitä tukea kokonaisvaltaisesti EU:n kumppanimaiden turvallisuutta ja kehitystä edistävän kapasiteetin rakentamista (Capacity Building for Security and Development, CBSD). Kyse on EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan toimeenpanosta ja kriisinhallintaoperaatioiden tulosten kestävyydestä. Suomi pitää vakausvälineen hyödyntämistä CBSD-toimien rahoittamisessa tarkoituksenmukaisena lyhyen aikavälin ratkaisuna. Samalla Suomi kannattaa erillisen rahoitusvälineen mahdollisuuden tutkimista pidemmällä aikavälillä. Komission ehdottama oikeusperusta on asianmukainen ottaen huomioon esitykseen sisällytetyt EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan oikeusperustan (SEUT 209) rajaukset suhteessa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Pääasiallinen sisältö CBSD; kapasiteettien rakentaminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi Turvallisuussektorin vahvistaminen kumppanimaissa on keskeinen elementti turvallisuuden ja kehityksen edistämisessä sekä EU:n kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa konflikteihin ja kriiseihin. Jos kumppanimailla ei ole itsenäistä kykyä

2 2(6) ylläpitää turvallisuutta ja vakautta alueellaan, näillä on heikot edellytykset saavuttaa kestävää kehitystä. Myös kansainvälisesti turvallisuuden ja kehityksen välinen yhteys on todettu keskeiseksi kysymykseksi, jota tulisi edistää konkreettisin keinoin. Syksyllä 2015 hyväksyttiin osana YK:n kestävän kehityksen agendaa tavoite 16, jonka mukaan pyritään mm. edistämään rauhanomaisia yhteiskuntia ja rakentamaan tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. EU on tukenut turvallisuussektorin kehittämistä kumppanimaissa jo vuosia, ml. ko. maiden turvallisuuselinten kouluttamiseen perustettujen kriisinhallintaoperaatioiden muodossa. Turvallisuussektorin vahvistamiseksi tehtävä työ jää kuitenkin vajaaksi, ellei turvallisuusjoukkojen (siviili- ja sotilas) koulutus- ja osaamistarpeiden lisäksi huolehdita myös tarpeellisten varusteiden käytettävyydestä ja riittävyydestä. EU:lla ei ole tällä hetkellä keinoja rahoittaa tällaista toimintaa, minkä on todettu heikentävän EU:n toiminnan vaikuttavuutta. Toistaiseksi materiaalipuutteisiin kyetään vastaamaan lähinnä jäsenmaiden kahdenvälisin lahjoituksin. EU-jäsenmaat ovat siksi toivoneet jo pidempään ulkosuhderahoitusinstrumenttien johdonmukaisempaa hyödyntämistä kriisinhallintaoperaatioiden tukena. Suomi on jo vuosien ajan tukenut kumppanimaiden kapasiteettien kehittämiseen tähtäävän CBSD:n kehittämistä ja se on yhdessä samanmielisten maiden kanssa kannustanut komissiota ja EU:n ulkosuhdehallintoa etsimään ratkaisuja, joilla mahdollistettaisiin kumppanimaiden turvallisuussektorin, ml. sotilaallisten toimijoiden, tukeminen paitsi koulutuksen myös materiaaliavun muodossa. CBSD-toiminnan rahoitukseen on etsitty sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja. Lyhyellä aikavälillä komissio on esittänyt tarkoituksenmukaisimpana etenemistapana IcSP:n sopeuttamista niin, että siitä voitaisiin rahoittaa myös sotilaallisille toimijoille annettavaa koulutusta ja materiaalitukea. Pitkän aikavälin ratkaisuksi esillä on ollut mm. erillinen turvallisuuden ja kehityksen rahoitusinstrumentti, mutta tästä pitkän aikavälin ratkaisusta ei vielä ole tehty esitystä. Komission muutosehdotus vakasuvälinettä koskevaan-asetukseen Komission tekemän muutosehdotuksen päätavoitteena on luoda lyhyellä aikavälillä uusi rahoitusjärjestely, jonka avulla pystyttäisiin paremmin vastaamaan turvallisuuden ja kehityksen yhtymäkohtiin ja varmistamaan EU:n turvallisuussektorin tukitoimissa saavutettujen tulosten kestävyys. Muutosehdotus on jatkoa komission ja ulkosuhdehallinnon keväällä 2015 asiasta antamaan CBSD-tiedonantoon ja marraskuussa 2015 hyväksyttyyn toimeenpanosuunnitelmaan. Vakausvälinettä koskevan asetuksen 230 / 2014 mukaan välineen tarkoituksena on vahvistaa EU:n valmiutta konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä rauhan- rakentamiseen kolmansissa maissa, yhteistyössä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä EU-jäsenvaltioiden kanssa. Vakausvälineen erityispiirteitä ovat joustavat ja nopeutetut menettelytavat lyhyen ja keskipitkän aikavälin kriisireagoinnissa sekä mahdollisuus käyttää välinettä tilanteissa, joissa muut EU:n instrumentit ja mekanismit eivät ole käytettävissä kiireisyyden, maantieteellisten rajoitusten vuoksi. Komission tekemän muutosehdotuksen keskeisimmät elementit liittyvät lyhyen aikavälin tukitoimia koskevaan IcSP-asetuksen 3 artiklaan. Vakausvälineen lyhyen aikavälin komponentti käsittää konfliktieston, poliittisen vakauden luomisen konfliktin jälkeisessä tilanteessa sekä luonnonkatastrofista palautumisen tukemisen. Sitä voidaan

3 3(6) käyttää kriisitilanteessa tai kriisin ollessa puhkeamaisillaan. Tuen tarkoituksena on palauttaa sellaiset olot, joissa voidaan soveltaa muita pitkän aikavälin välineitä. Muutosehdotuksessa esitetään asetuksen 230/ artiklaan lisättäväksi määräykset, joiden nojalla IcSP-tukitoimia voidaan jatkossa käyttää myös sotilaallisten toimijoiden kapasiteetin rakentamiseen kehitystoimien ja kehitystoimia tukevien turvallisuuden aikaansaamiseksi poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa kumppanimaassa. Tuen antamiselle on asetettu tiettyjä reunaehtoja. Ensinnäkin tukea voitaisiin antaa ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa ei-sotilaallisiin toimijoihin ei ole mahdollista turvautua toimeenpanijatahona. Toiseksi edellytetään, että toimivan valtion olemassaoloon tai ihmis- ja perusoikeuksien suojeluun kohdistuu uhka, eivätkä kumppanimaan omat valtiolliset instituutiot kykene vastaamaan tähän uhkaan. Tukimuotoina voivat tällöin tulla kyseeseen mm. koulutus, neuvonta, tekninen yhteistyö, infrastruktuurin parannus sekä varusteiden toimitus. Muutosesityksen mukaan IcSP-tukitoimien edellytyksenä kussakin tapauksessa on myös EU:n ja asianomaisen kumppanimaan välinen yhteisymmärrys siitä, että sotilaalliset toimijat ovat avainroolissa kestävän kehityksen kannalta oleellisten olosuhteiden ylläpitämisessä, luomisessa tai palauttamisessa. Tukea sotilaallisten toimijoiden kapasiteetin rakentamiseen ei saa antaa muihin tarkoituksiin kuin kehitykseen tai kehitystä tukevaan turvallisuuteen. IcSP-tukea ei voisi antaa säännöllisten sotilaallisten menojen rahoittamiseen, aseiden ja ammusten tai muunlaisen tappavan voiman käyttöön tähtäävän välineistön hankintaan tai suoraan asevoimien taisteluvalmiuksien parantamiseen tähtäävään koulutustoimintaan. Esitetyllä muutosehdotuksella ei lähtökohtaisesti ole vaikutusta kehitysyhteistyötä ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin toimivaltajakoihin. Muutosehdotuksessa todetaan, että sotilaallisten toimijoiden kapasiteetin rakentaminen kolmansissa maissa toteutetaan osana EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa, kun sillä tavoitellaan pääasiassa kehityspäämääriä ja osana EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kun sillä tavoitellaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklan 40 mukaan rauhan ja turvallisuuden päämääriä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komissio esittää ehdotuksen oikeusperustaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloita 209 (1) ja 212 (2). Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asetusmuutos käsitellään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklan 294 mukaisesti. Neuvoston ulkosuhdeneuvosten työryhmässä (Relex) käsitelty muutosehdotus on näillä näkymin määrä saattaa joulukuun 2016 alkupuolella pysyvien edustajien komitean (Coreper) käsiteltäväksi. Coreper päättää neuvoston kannasta komission ja Euroopan parlamentin kanssa käytävään neuvottelumenettelyyn (nk.trilogi-menettelyyn). E-jatkokirje on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä

4 4(6) Suomen kannat CBSD-aloitteen toimeenpanoon on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa (PLM / ). Eduskuntakäsittely Eduskunnalle annettiin tieto komission muutosesityksestä E-kirjeellä (E 72/2016 vp). Eduskunnalla ei ollut huomauttamista valtioneuvoston linjaan. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Asetusmuutoksella ei ole vaikutuksia valtion budjettiin, koska lisäys on tarkoitus toteuttaa siirroilla otsakkeen 4 sisällä rahoituskehystä kasvattamatta. Komission ehdotuksen mukaisesti CBSD-toimiin on tarkoitus varata vakausvälineestä yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina niin, että kyseinen summa siirrettäisiin IcSP.n käyttöön EU:n budjetin neljännen pääluvun sisällä ilman vaikutusta rahoituskehykseen. IcSP:n käyttöä kokonaisuudessaan ei sido OECD:n julkisen kehitysavun (ODA) kelpoisuus, mutta valtaosa IcSP-välineellä rahoitetuista hankkeista täyttää julkisen kehitysavun ODA-kriteerit ja ne raportoidaan OECD:n kehitysaputoimikunnalle (DAC). Vuoden 2016 helmikuussa OECD-DAC on päivittänyt rauhan ja turvallisuuden alan ODA-kelpoisuutta koskevia raportointiohjeitaan käsittämään myös eräitä sotilaallisille toimijoille annettavia tukia (OECD-DAC High Level Meeting Communique). IcSP:n konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja kriisivalmiuteen kohdennetuista hankkeista 92,3 prosenttia oli ODA-kelpoisia vuonna Asetusmuutoksen jälkeenkin ODA-kriteerit huomioidaan IcSP-varoista rahoitettavissa hankkeissa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat COM (2016) 446 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Stefan Lee UM/POL-30, puh EUTORI-tunnus Liitteet

5 5(6) Viite UM ;PLM

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi