[Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys EU-Venäjä huippukokoukseen (tammikuu 2014) valmistautumisesta.

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ITÄ-10 Nissinen Hanna(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri Valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU-Venäjä -huippukokoukseen valmistautuminen U/E-tunnus: EUTORI-numero: [Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys EU-Venäjä huippukokoukseen (tammikuu 2014) valmistautumisesta. Yksikön päällikkö Jaana Teckenberg LIITTEET perusmuistio

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Venäjä UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM

3 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-10 Nissinen Hanna Asia Valmistautuminen tammikuun 2014 EU-Venäjä -huippukokoukseen Kokous/tapaaminen EU-ministerivaliokunta ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Venäjä huippukokous järjestetään Brysselissä. EU:n sisäinen valmistautuminen huippukokoukseen on käynnistynyt. 2. SUOMEN TAVOITE Venäjän suhtautuminen itäisen kumppanuuden maiden EU-lähentymiseen on lisännyt haasteita EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa. Ukrainan tilanne vaikuttaa huippukokouksessa käytäviin keskusteluihin.pidämme kuitenkin tärkeänä, että tammikuun huippukokous pyritään käymäänrakentavassa ilmapiirissä. Tavoitteena tulee olla tasapainoinen keskustelu suhteen haasteista ja tulevaisuudesta. Ukrainasta huolimatta huippukokouksen tulee pyrkiä eteenpäinkatsovaan näkemysten vaihtoon Venäjän kanssa. Venäjän odotetaan esittävän näkemyksensä EU-Venäjä suhteiden nykytilanteesta eri osa-alueittain; erityisen tärkeää on saada selvyys perussopimusneuvottelujen jatkon osalta. Annamme täyden tuen komission ponnisteluille, jotta neuvottelut uudesta kokonaisvaltaisesta perussopimuksesta saataisiin jälleen käyntiin. Huippukokouksessa tulee nostaa esille ihmisoikeuksiin, vähemmistöihin ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin Venäjällä liittyvät kysymykset ja uuden lainsäädännön vaikutukset. Molemminpuoliset intressit edellyttävät toimivien yhteistyöalueiden etsimistä, mitä kautta voidaan löytää myönteistä yhteistyöagendaa. Venäjä on tärkeä kumppani monissa kansainvälisissä kysymyksissä, kuten Afganistan/post-2014 ja Syyria. Strateginen kumppanuus edellyttää, että molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita sitä edistämään ja kehittämään. EU:n tulee vaatia ratkaisuja Venäjän WTOjäsenyysvelvoitteiden toimeenpanossa ilmenneisiin puutteisiin. Suomen kannalta erityisen tärkeää on löytää ratkaisu Venäjän tiettyjen tuotteiden tullisidontoja koskeviin rikkomuksiin. Tärkeätä on saada selvyyttä myös Venäjän määräyksistä koskien API/PNR matkustajatietojen luovuttamista. Viisumivapausprosessin osalta komission kokonaisraportti yhteisten viisumiaskelmerkkien toimeenpanosta vaikuttaa huippukokouksessa käytävään keskusteluun. Suomi pitää ensisijaisen tärkeänä yhteisten viisumiaskelmerkkien toimeenpanoa ennen varsinaisten viisumivapausneuvottelujen aloittamista.

4 3. NEUVOTTELUTILANNE EU-Venäjä suhde on jälleen haasteellisessa vaiheessa erityisesti Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeen. Ukrainan presidentin ilmoitus olla allekirjoittamatta assosiaatiosopimus EU:n kanssa on kiristänyt keskusteluiden sävyjä. Ukrainan tilanne vaikuttaa huippukokouksessa käytäviin keskusteluihin. Tammikuun EU-Venäjä huippukokouksen valmistelun käynnistävä EU:n sisäinen orientaatiokeskustelu käytiin pysyvien edustajien komiteassa (Coreper) Huippukokouksen toivotaan käyvän strateginen keskustelu EU:n ja Venäjän suhteen tilanteesta ja sen tulevaisuudesta. Huippukokouksen valmistelut jatkuvat neuvoston Itä-Euroopan ja Keski-Aasian työryhmässä (COEST). Lisäksi huippukokouksen tavoitteista käytäneen Coreper:issa vielä myöhemmässä vaiheessa erillinen tavoitekeskustelu. Keskustelu huippukokouksen ulko- ja turvallisuuspoliittisista aspekteista poliittisten ja turvallisuuspoliittisten asioiden komiteassa (COPS). Huippukokouksen valmisteluista keskustellaan lisäksi kokoontuvassa ulkoasianneuvostossa. KE Ashton on kutsunut Venäjän ulkoministeri Lavrovin työlounaalle ulkoasiainneuvoston yhteydessä. Lounaalla tultaneen erityisesti keskustelemaan Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeisestä tilanteesta. 4. TAUSTA Huippukokouksen tarkasta asialistasta ei ole vielä tietoa. Vuoden 2013 aikana EU Venäjä-suhteissa ei saavutettu merkittäviä edistysaskeleita, ja kesäkuun EU Venäjä - huippukokous jäi tuloksiltaan laihaksi. Suhteita on kiristänyt niin Venäjän painostus itäisen kumppanuuden valtioita kohtaan, kuin puutteet Venäjän WTO-velvoitteiden toimeenpanossa. Venäjä ei näyttäydy tällä hetkellä rakentavana kumppanina ja suhteet kärsivät luottamuspulasta. Itäinen kumppanuus ja Ukrainan tilanne vaikuttavat huippukokouksessa käytäviin keskusteluihin. Huippukokouksen keskusteluiden keskiössä pysynevät EU:n ja Venäjän taloudellinen yhteistyö ja erityisesti Venäjän WTO-sitoumusten toimeenpanoon liittyvät kysymykset, EU:n ja Venäjän väliset perussopimusneuvottelut, viisumivapaus- ja liikkuvuuskysymykset, ihmisoikeus- ja demokratiakehitys sekä modernisaatiokumppanuus. Huippukokouksessa tullaan lisäksi keskustelemaan kansainvälisistä ja alueellisista kysymyksistä, kuten Syyriasta ja Iranista, sekä Lähi-Idän rauhanprosessista ja post-2014 Afganistanista, joiden osalta Venäjän kanssa käytävä keskustelu on tärkeää. Venäjän sisäinen kehitys ja ihmisoikeustilanteen heikkeneminen ovat aiheuttaneet huolta EU:n sisällä.kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset ovat huomattavasti vaikeutuneet kuluneen vuoden aikana ja epätietoisuus kansalaisyhteiskunnan sallitun toiminnan rajoista jatkuu.eu:n on hyvä muistuttaa Venäjää sen kansainvälisistä ihmisoikeussitoumuksista(ml. EN, YK) sekä rakentavan yhteistyön tarpeesta kansainvälisillä foorumeilla. EU:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa uudeksi perussopimukseksi ei ole edistytty viimeisen kolmen vuoden aikana. Uuden sopimuksen toteutuminen on tärkeä tavoite, EU:n ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (PCA-sopimus) vuodelta 1997 ei kata laajentunutta yhteistyötä. Venäjä ei ole halunnut edetä kauppa-, energia- ja investointikysymyksissä, jotka ovat EU:lle tärkeitä.tilannetta mutkistaa myös Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostama tulliliitto ja sen johtoelin Euraasian

5 talouskomissio, joka Venäjän näkemyksen mukaan tulee huomioida myös perussopimusneuvotteluissa. EU:n komissiolla ei kuitenkaan ole mandaattia neuvotella talouskomission kanssa. Venäjältä toivotaan informaatiota tältäosin, ts. EU-Venäjä perussopimusneuvotteluja koskevan mandaattinsa uudistamisesta. Tulliliiton tavoitteena on edistyä Euraasian unioniksi vuonna EU:lle keskeinen prioriteetti suhteissa Venäjään on taloudellisen yhteistyön syveneminen - pidemmällä aikavälillä kohti yhteistä talousaluetta. Vuonna 2012 toteutunut Venäjän WTO-jäsenyys oli EU:lle tärkeä saavutus, mutta Venäjän valmiudessa toimeenpanna WTO-velvoitteitaan on ollut ongelmia. Velvoitteidensa täyden toimeenpanon sijaan Venäjä on jopa pannut toimeen uusia ulkomaisia toimijoita syrjiviä, EU:n sittemmin WTO:ssa riitauttamia, toimia (tuontiautojen kierrätysmaksut). Suomen kannalta erityisen akuutti ratkaisua vaativa kysymys on tiettyjen tuotteiden WTO-tullisidontojen noudattamatta jättäminen ml. EU:n kanssa joulukuussa 2012 sovitun tullikompromissipaketin täysi toimeenpano. Energiasektorilla EU:n ja Venäjän välillä vallitsee vahva keskinäisriippuvuus, mutta yhteistyön kehittämisessä vastakkain ovat myyjän ja ostajan toisistaan eriävät intressit. Venäjä suhtautuu kriittisesti mm. EU:n 3. energiapakettiin. Energiadialogi on yksi kattavampia yhteistyömuotoja EU:n ja Venäjän välillä, mutta uuden perussopimuksen energiaosioita koskevat neuvottelut eivät tällä hetkellä etene. Ulkopolitiikan alalla EU:n ja Venäjän välinen dialogi on vakiintunutta ja kattaa myös aiheita, joissa näkemykset ovat eriäviä (esim. Syyria). Useissa kysymyksissä osapuolten intressit ovat lähellä toisiaan. Kriisinhallintayhteistyötä pyritään kehittämään, mutta puitesopimusneuvotteluissa ei ole päästy etenemään. Ulkopoliittista näkemyseroista huolimatta dialogi on tärkeää myös Transnistriaan ja Vuoristo-Karabahiin liittyen alueen vakaus on tärkeää niin EU:lle kuin Venäjällekin. Huippukokouksessa on tavoitteena hyväksyä EU:n ja Venäjän yhteinen julkilausuma terrorisminvastaisesta työstä. EU ja Venäjä ovat antaneet yhteisen julistuksen terrorisminvastaisista toimista huippukokouksessaan marraskuussa Vuonna 2012 Venäjä ilmoitti halustaan päivittää kyseinen julistus. Sittemmin Venäjä kuitenkin ehdotti kokonaan uuden julistuksen laatimista ja esitti, että julistus voitaisiin hyväksyä EU- Venäjä-huippukokouksessa Tämä aikataulu ei kuitenkaan toteutunut, vaan tavoite siirtyi seuraavaan huippukokoukseen. EU-Venäjä-terrorismijulistusta alettiin valmistella keväällä Keskustelut ovat edelleen käynnissä. Venäjälle keskeinen tavoite EU Venäjä-yhteistyössä on yhteisesti sovittu pitkän tähtäimen tavoite lyhytkestoisten matkojen viisumivapaasta matkustamisesta. Venäjä haluaa edetä nopeasti viisumivapausneuvotteluihin. EU puolestaan korostaa yhteisten viisumiaskelmerkkien toimeenpanon merkitystä ja pitää aikataulua toissijaisena. Komission kokonaisraporttia yhteisten askelmerkkien toimeenpanosta odotetaan saatavaksi vielä vuoden loppuun mennessä. Venäjä on tarkoitus informoida raportin sisällöstä ennen huippukokousta. Viisumivapausprosessi on syytä pitää liikkeessä. Liikkuvuutta voidaan edistää esimerkiksi joustavan viisuminmyönnön kautta. Myös laajennettu viisumihelpotussopimus tulisi allekirjoittaa mahdollisimman pian. Venäjän sitouttaminen alueelliseen yhteistyöhön Itämeren, Barentsin ja arktisilla alueilla on Suomelle tärkeä tavoite. Tavoitteena on lisätä raja-alueiden vakautta ja vaurautta, mikä on sekä EU:n että Venäjän etujen mukaista. Ohjelmista rahoitettavilla rajainfrastruktuurihankkeilla on myös laajempaa merkitystä maiden välisen rajaliikenteen kasvaessa. Pohjoisella ulottuvuudella (PU) ja sen kumppanuuksilla on tärkeä rooli yhteistyön toteuttamisessa eri aloilla. PU on Venäjälle mieluisa yhteistyömuoto sen tasaarvoisten lähtökohtien vuoksi. Pohjoisen ulottuvuuden ulkoministerikokouksen yhteisessä julistuksessa (18.2.) Venäjä sitoutui Itämeren alueen yhteistyön tiivistämiseen. EU:n ja Venäjän keskinäinen yhteistyö Itämeren alueella on välttämätöntä EU:n asettamien

6 tavoitteiden(ml. EU:n Itämeren alueen strategia EUSBSR) saavuttamiseksi (merikuljetusten turvallisuus, Itämeren tila ym.). Venäjä on linjannut omat alueelliset tavoitteensa Luoteis-Venäjän kehitysstrategiassa. EU ja Venäjä käyvät vuoropuhelua määrittääkseen tarkemmin konkreettiset yhteistyöalat, työ valmistunee kevätkauden kuluessa. Kannaltamme on keskeistä varmistaa EU:n raja-alueyhteistyön (ENI CBC, EuropeanNeighbourhoodInstrumentCrossBorderCooperation) jatkuminen Venäjän kanssa riittävällä rahoitustasolla ohjelmakaudella EU-Venäjärahoitussopimusneuvottelut EU:n raja-alueyhteistyön osalta tulevat olemaan vaativia, joten tarvittaessa huippukokouksessa tulee edistää molemminpuolista sitoutumista yhteistyöohjelmien jatkamiseen. Huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa korkeantason tuki EU:n ja Venäjän välille vuonna 2009 lanseeratullemodernisaatiokumppanuudelle.modernisaatiokumppanuus pyrkii uudistamaan yhteistyötä ja sen painopisteitä ovat energia, IT, liikenne, kansanterveys ja kauppakysymykset. EU:n korostaa kumppanuudessa yhteiskunnan kokonaisvaltaista modernisaatiota ja oikeusvaltiokehityksen vahvistumista Venäjällä. Venäjän mielenkiinto on vahvasti talous- ja teknologiakehityksessä.