Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 101/09/1 Dnro ISY-2009-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kouvola. HAKIJA Petri Liljander Ranta-Utintie UTTI HAKEMUS Hakemus koskee Haukkasuon luoteisosan noin 33,5 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa. Tuotantoalue on hakijan omistuksessa. Haukkasuon luoteisosa sijaitsee Kouvolan kaupungin Haimilan kylässä, noin 1 km Utin taajamasta länteen, tilalla Anttila, kiinteistötunnus Tuotantoalueen läpi kulkee Kouvola Lappeenranta -rautatie. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojissa Sorsajokeen ja edelleen Kymijokeen. Hakija hakee myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua lupaa saada aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon ja sitä on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta. Hakemukseen on liitetty kaksi ojitussopimusta, joissa on sovittu oikeudesta johtaa Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä tilojen Ahola RN:o 5:52 ja Sipilä RN:o 5:76 ojien kautta Sorsajokeen. Haukkasuon alue on Kymenlaakson vahvistetussa seutukaavassa merkitty maankamaran ottoalueeksi (EO). TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu tuotantoalue on lähes kokonaan ojitettua metsämaata, alueelta A ja alueen B länsiosasta on puusto hakattu. Muualla on tukkipuun kokoista mänty- ja kuusimetsää. Alueiden A ja B länsiosassa on savenottopaikat. Alueiden A ja B välissä on tie, alueiden B ja C välissä kulkee Kouvola Lappeenranta -rautatie ja alue C rajoittuu eteläosastaan suurjännitelinjaan. Suurjännitelinjan eteläpuolella on Vapo Oy:n Haukkasuon turvetuotantoalue. Lähimmät asuinrakennukset ovat alueen C länsipuolella noin 120 ja 200 metrin etäisyydellä.

3 3 Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan tuotantoalue sijoittuu Sorsajoen vesistöalueelle (14.119), jonka pinta-ala on 71,24 km 2. Sorsajoki laskee Kymijokeen Myllykosken alapuolella. Alueen A itäpuolella on lähteitä ja alueen C itäpuolella on pieni Hutsaarenlampi. Alueesta A noin 300 metriä pohjoiseen on pohjavesialue ja alueen C länsireunan lähellä on lähteitä. Haukkasuon luoteisosa sijaitsee Natura verkoston kohteen Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki (FI ) osa-alueiden läheisyydessä noin 1,4 km Alajalansuosta pohjoiskoilliseen. Natura-alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä keidassuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät ja boreaaliset lehdot sekä luontodirektiivin liitteen II lajia liito-oravaa. Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Hakemuksen mukaan Sorsajoen virtaamat suunnitellun tuotantoalueen alapuolella ovat: keskivirtaama (MQ) 36,6 l/s, ylivirtaama (HQ) 182 l/s ja alivirtaama (NQ) 2 l/s. Sorsajoki on voimakkaasti hajakuormitteinen vesistö. Pääosa kuormituksesta on peräisin peltoviljelystä, pienempi osa tulee turvetuotantoalueilta (noin 45 ha alalta). Joen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista. Vesi on kelvollista uima- mutta ei talousvetenä. Käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Kalasto ja kalastus Purkuvesistö kuuluu Kymijoen kalastusalueen ja Viialan osakaskunnan alueisiin. Sorsajokeen on kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan vuosina istutettu yksikesäisiä harjuksia kpl ja aikuisia rapuja kpl. Hakemuksen mukaan alueella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. TOIMINTA Haukkasuon luoteisosan tuotantoalueella (tuotantopinta-ala 31,6 ha) tuotetaan energiaturvetta ja ympäristöturvetta (jyrsinturvetta) imukeruuvaunuilla ja mekaanisilla vaunuilla

4 4 noin m 3 /a. Tuotannon arvioidaan kestävän 10 vuotta. Hakemuksen mukaan lohkon A tuotantopinta-ala on 4 ha, lohkon B 11 ha ja lohkon C 15 ha (tuotantoaluekartassa 14 ha). Pintavalutuskenttien pinta-alat ovat 0,8 ha ja 0,63 ha. Auma-alueita on 1,6 ha. Tuotantoalueelle on suunniteltu vesiensuojelurakenteet, jotka muodostuvat sarkaojarakenteista (lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket), virtaamansäätöpadoista (3 kpl), laskeutusaltaista (2 kpl) ja pintavalutuskentistä (2 kpl). Pintavalutuskentille vedet johdetaan sulan maan aikana polttomoottorikäyttöisten pumppujen avulla. Talviaikana vedet johdetaan laskeutusaltaista suoraan laskuojiin. Ulkopuoliset vedet johdetaan nykyisiä metsä- ja tieojia pitkin tuotantoalueen ohi. Vesiensuojelurakenteet rakennetaan ja otetaan käyttöön ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloittamista. Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojilla Sorsajokeen. Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistökuormitus on 847 kg/a kiintoainetta, 4,85 kg/a fosforia ja 167 kg/a typpeä. Kuntoonpanovaiheen päästöjen on arvioitu olevan noin 40 % suuremmat. Hakemuksen mukaan asutukselle ei aiheudu pölyhaittoja kentiltä A ja B. Kentän C länsipuolella metrin etäisyydellä on kaksi taloa, mutta tuotantoalueen ja talojen välissä on metsää, joka vähentää pölyn kulkeutumista. Tarvittaessa tuotanto keskeytetään. Alueelle asennetaan tuulipussi ja tuulennopeusmittari. Turve kuljetetaan peitettynä. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu keskiäänitason L Aeq 55 db(a) ylityksiä asuinalueilla klo Turvetta kuljetetaan noin 150 rekkakuormaa vuodessa. Lisäksi alueella on työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Tuotannossa, pumppaukseen tarvittava polttoaine mukaan lukien, käytetään noin litraa polttoainetta, joka varastoidaan litran kaksoisseinämäisessä säiliössä huoltoalueella. Voiteluöljyä käytetään noin 100 litraa/a ja voiteluaineita 5 10 kg/a. Huolto- ja varastoalue on sorapohjainen ja siellä on käytettävissä imeytysainetta öljypäästöjen imeytykseen. Käytetyt öljyt kerätään 200 litran tynnyreihin ja toimitetaan on-

5 5 gelmajätelaitokselle. Aumamuovit (noin 600 kg/a) käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen, rikkoontuneet aumamuovit toimitetaan poltettavaksi. Kierrätyskelpoiset jätteet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tuotantoalueelle laaditun kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamistoiminnassa tai energiana. BAT-TARKASTELU Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). TOIMINTA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan toiminnassa huomioidaan riskit seuraavasti: Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla riittävä määrä yli 50 m 3 :n paloaltaita (ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta nro SM /tu-312). Tuotantoalueella tulee olemaan asianmukainen alkusammutuskalusto. Ennen tuotannon aloittamista tarkastetaan paloviranomaisten kanssa työmaa. Pumppujen toimintaa tarkkaillaan tuotantoajan ulkopuolella jatkuvasti sopivin väliajoin. Laskeutusaltaissa on ylivuotomahdollisuus, jos valuma on yli 300 l/s/km 2. KALATALOUSMAKSUESITYS Hakija esittää Haukkasuon luoteisosan kalatalousmaksuksi 130 euroa/a. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakijan esityksen mukaisesti käyttötarkkailuun kuuluu seuraavaa: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä

6 6 tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki (myös väliaikaiset) poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapadon asennus ja korjaukset sadanta, lämpötila ja tuulitiedot pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojituksista jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulet, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla ja alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Käyttötarkkailutiedot merkitään pöytäkirjaan, joka säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjoista tehdään vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Vaikutustarkkailu Toiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan neljässä pisteessä (Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n tekemän tarkkailuesityksen liitekarttaan merkityt kuormitustarkkailupisteet H1 ja H2 sekä veden laadun tarkkailupisteet V1 ja V2). Pölytarkkailupisteet ovat kaksi tuotantoalueen lähintä kiinteistöä sekä vertailupaikka, joka määritetään myöhemmin. Ennakkotarkkailuna otetaan vesinäytteet pisteistä H1 ja H2.

7 7 Kuntoonpanovaiheessa otetaan näytteet kahden viikon välein paikoista H1 ja H2. Kaikista näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja ph. Kerran kuukaudessa (toukokuu syyskuu) määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Tuotantovaiheen tarkkailuun siirrytään, kun vesiensuojelurakenteet ovat valmiit. Näytteet otetaan toukokuun ja syyskuun välisenä aikana kerran kuukaudessa paikoista H1 ja H2. Talvinäytteenotosta ja poikkeustilanteiden näytteenotosta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa erikseen. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n), ph, ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Näytteenottaja mittaa mittapadolta näytteenoton yhteydessä virtaaman. Jos kuivana aikana virtaamaa ei ole, näytteitä ei oteta (kuiva ajanjakso määritetään mahdollisimman tarkasti mittapatojen kirjanpidon ja jatkuvatoimisen vedenpinnan korkeuden mittauksen avulla). Tarkkailusta tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Vesistötarkkailua suoritetaan pisteissä V1 ja V2 (pisteet ovat yhteiset jo tuotannossa olevan Utin Turve Oy:n Haukkasuon N-lahdeke -nimisen tuotantoalueen kanssa). Ennen kuntoonpanovaihetta otetaan vesi- ja piilevänäytteet pisteistä V1 ja V2. Mikäli tarkkailupaikat eivät sovellu piilevätarkkailuun (SFS-EN 13946), käytetään muita valvontaviranomaisen hyväksymiä biologisia menetelmiä. Jatkossa biologiset näytteet otetaan seuraavan kerran ensimmäisen käyttövuoden jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, sameus, COD Mn, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n), ph, ammoniumtyppi (NH 4 -N), suodattamaton fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Vesistötarkkailusta tehdään vuosiyhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Pölytarkkailua suoritetaan ensimmäisen tuotantokauden aikana laskeumamittausmenetelmällä (SFS 3865) kertaluonteisesti. Laskeumaa mitataan kahden lähimmän kiinteistön ja vertailupaikan alueilla kolmella keräysjaksolla (kesä-, heinä- ja elokuussa). Mittauspisteissä käytetään kahta rinnakkaista kerääjää, joista saatavat näytteet yhdistetään mitta-

8 uspaikkakohtaisiksi näytteiksi. Tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti (jossa myös arvioidaan pölytarkkailun tarpeellisuutta jatkossa). 8 Kalataloudellinen tarkkailu Hakija liittyy Sorsajoella tehtävään kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun. TOIMINNANALOITTAMISLUPAA KOSKEVAT PERUSTELUT Alueen puusto poistetaan Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen luvalla. Alue on tavallista ojitettua ja hoidettua talousmetsää, jonka ennallistaminen on yksinkertaista, jos lupa evätään (alueelle istutettaisiin uudet taimet ja ojat kunnostettaisiin). Turvetuotantoa varten kuivatettu alue mahdollistaa tehokkaan metsänkasvatuksen. Turvetuotantoa varten tehty ojitus aiheuttaa vähemmän kuormitusta kuin metsäojitus, koska kuntoonpano aloitetaan tehokkaista vesiensuojelurakenteista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston sekä Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla ja lisäksi erityistiedoksiannolla asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Virtaamaan suhteutettuna Sorsajoen kuormitus on suurta. Sorsajoen vesi on sekä latvaosiltaan (Haukkasuon N-lahdekkeen turvetuotantoalueen tarkkailutulosten perusteella) että keski- ja alaosaltaan (Sorsajoen yhteistarkkailun perusteella) väriltään erittäin tummaa, ravinteikasta sekä kiintoaines-, rauta- ja humuspitoista. Veden laatu vaihtelee vesitilanteiden mukaan suuresti. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien mukaan joen veden

9 9 laatu on 2000-luvulla ollut ainoastaan välttävää (IV-luokka) eikä joen ekologinen tila alustavan, fysikaalis-kemiallisiin vedenlaatumittareihin perustuvan arvion mukaan todennäköisesti täytä hyvän tilan tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Sorsajoen veden laatuun vaikuttavat erityisesti sekä maa- ja metsätalouden hajakuormitus että osaltaan myös turvetuotanto. Tuotannossa olevia turvetuotantoalueita tai lupakäsittelyssä olevia uusia tuotantoaluehankkeita joen valuma-alueella on yhteensä lähes 290 ha, kun mukaan lasketaan hakemuksessa oleva Haukkasuon luoteisosan 36 ha:n tuotantoalue. Olemassa olevien tuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella turvetuotannon vesistövaikutukset Sorsajoessa ovat tavallisesti näkyneet ajoittain veden ravinne-, rauta- ja humuspitoisuutta kuvaavien arvojen kohoamisena. Jokeen kohdistuvan suuren hajakuormituksen takia turvetuotannon vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet erityisen voimakkaita. Kuormituslaskelmien perusteella olemassa olevan turvetuotannon osuus latvaojan kiintoaine- ja typpimäärästä on ollut keskimäärin noin 20 % ja fosforimäärästä noin 5 %. Myös Sorsajoen yhteistarkkailutulokset ilmentävät sitä, että jokeen kohdistuvasta kuormituksesta pääosa on peräisin muualta kuin turvetuotannosta. Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueella ei voida arvioida yksittäisenä hankkeena olevan huomattavaa haitallista vaikutusta Sorsajoen tilaan, mikäli vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta huolehditaan. Erityinen huomio tulee kiinnittää tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen toteutukseen. Merkittävä tuotantoalueen kuormitukseen vaikuttava tekijä on sulan maan kauden aikaiset rankkasateet ja mahdolliset talvitulvajaksot, jolloin valumavesien hallinta ja käsittely tuotantoalueella voi olla vaikeaa. Muuttuvat ilmastoolot voivat myös tuoda ylivoimaisia haasteita säätilojen armoilla oleville toiminnoille, kuten turvetuotannolle ja sen vesienkäsittelylle. Poikkeustilanteissa tapahtuvilla kuormitushuipuilla on usein merkittävä haitallinen vaikutus alapuoliselle vesistölle. Vesienhoidon suunnittelutyön meneillään olevalla ensimmäisellä kierroksella Sorsajoki jäi pienen kokonsa ja puutteellisen biologisen aineiston takia tarkastelun ulkopuolelle, eikä joen ekologista tilaa arvioitu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnitelmia laadittaessa. Vesienhoidon mukaisten tilatavoitteiden saavuttaminen ja mahdollis-

10 ten toimenpiteiden suunnittelu tällä keskikokoiseksi savimaiden joeksi tyypitellyllä Sorsajoella arvioidaan viimeistään vuonna 2015 alkavalla uudella suunnittelukaudella. 10 Tuotantoalueen vedet johdetaan sulan maan aikana pumppaamalla virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden ja kahden pintavalutuskentän kautta Sorsajokeen. Esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena. Kuormitus- ja vesistötarkkailu Hakemuksen liitteenä esitetty Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen kuormitus-, vesistö- ja pölytarkkailuohjelma on sisällöllisesti riittävä ja hyväksyttävissä. Tarkkailu tulisi tehdä yhteistyössä Jouko Utin Haukkasuon N-lahdekkeen turvetuotantoalueen kanssa sekä myös Valkealan Turve Oy:n Sorsajoen yhteistarkkailun kanssa. Toiminnanharjoittajan tulee omalta osaltaan osallistua Sorsajoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen saadaan käynnistymään. Tarkkailuohjelmaa tulee voida päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Hakemuksen mukaan kahteen lähimpään asuttuun kiinteistöön on matkaa vain 120 m ja 200 m. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueen lähistössä sijaitseville asutuille kiinteistöille voi aiheutua pöly- ja meluhaittaa, joten toiminnanharjoittaja tulee lupapäätöksessä velvoittaa keskeyttämään tuotanto sääolosuhteissa, joissa haitta voi syntyä. Tuotantoalue on varustettava hakemuksessa mainituilla tuulipusseilla ja tuulennopeusmittarilla. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Meluhaitan ehkäisemiseksi lupamääräyksellä tulee kieltää tällainen melua tuottava toiminta kello välisenä aikana. Pölyhaitan ehkäisemiseksi turpeen nosto tulee sallia vain mekaanisella kokoojavaunulla tai nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Tarvittaessa toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa laatimaan ja toteuttamaan ympäristökeskuksen hyväksymä melun ja pölyn seurantaohjelma alueella. Seurannasta saatujen tulosten perusteella ympäristökeskus voi antaa tarkempia määräyksiä pöly- tai meluhaitan estämiseksi.

11 11 Kaavoitustilanne vahvistetussa oikeusvaikutteisessa Kymenlaakson kokonaisseutukaavassa alue on merkitty maankamaran ainesten ottoalueeksi, jota ei ole tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa alue on merkitty turvetuotantoalueeksi. Maakuntakaavaa ei vielä ole saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut seuraavaa: Turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen ja kalatalousvaikutusten kulmakiviä ovat tulva-aikaiset suuret valunnat sekä rankkasateet. Suurin osa kuormituksesta aiheutuu tuotannon alussa, mutta vielä tuotannon loputtuakin kuormitus jatkuu. Turvetuotannon vaikutukset ovat jo tässä suhteessa hyvin vahingollisia jokivesistön eliöstölle, kuten kaloille. Tämän lisäksi maanmuokkaustoimenpiteillä aiheutettu eroosion kasvu lisää kiintoaineen ja muun muassa raudan huuhtoutumista vesistöön. Veden laadun heikkeneminen haittaa vesistön kala- ja rapukantoja. Lisääntynyt kiintoaine aiheuttaa kutualueiden liettymistä ja voi tukehduttaa purkuvesistön pohjalla olevan mädin ja pienpoikaset. Vaikutukset pohjaeläimistöön, kalojen tärkeisiin ravintokohteisiin, voivat olla huomattavat. Kalojen elohopeapitoisuuksissa on todettu korkeita arvoja alueilla, joissa maaperää on muokattu voimakkaasti. Tästä syystä turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa lisäksi kalastusta, koska kuivatusvesien runsas kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaa pyydyksiä ja aiheuttaa makuvirheitä. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiltä vaaditaan korkeaa puhdistustasoa ja ympärivuotista toimivuutta. Ympärivuotisen vesiensuojelun parantamisen tarvetta Suomessa ovat lisänneet varsinkin leudot talvet. Perinteiset turvesoiden vesiensuojelutoimenpiteet vähentävät lähinnä kiintoainekuormitusta, mutta turvetuotannon vaikutuksia elohopean joutumiseen vesistöön ei ole riittävästi selvitetty. Näistä syistä lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon myös niin sanottu varovaisuusperiaate. Vesiensuojelumenetelminä Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueella mainitaan sulan veden aikana toimivat virtaamansäätöpadot ja laskeutusaltaat sekä pintavalutuskenttä.

12 12 Sorsajoen valuma-alueella on jo toiminnassa useita turvetuotantoalueita (ainakin Valkealan Turve ja Turvenuija Oy:n Haapahaikulan ja Harjunsuon tuotantoalueet). Osalla alueista on harjoitettu turvetuotantoa 1970-luvulta asti. Tällä hetkellä Sorsajokea kuormittavien turvetuotantoalueiden luvitettu yhteispinta-ala on lähes 300 ha. Valuma-alueella on sen kokoon nähden suhteellisen paljon turvetuotantoalueita. Sorsajoen kalakannoille aiheuttaman haitan kompensointi tulee määrätä koko valumaalueelle kohdistuvan turvetuotannon kuormituksen kalatalousvaikutusten perusteella eikä siten, että suot käsitellään ja luvitetaan yksi kerrallaan ja jokainen yksinään katsotaan niin vähäpätöiseksi, ettei korvattavaa haittaa syntyisi. Sorsajoen kalataloudellista haittaa arvioitaessa tulee siis ottaa huomioon koko valuma-alue ja siellä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Sorsajokea on kuormitettu turvetuotannolla jo muutaman kymmenen vuoden ajan. Tuona aikana joki on päässyt pahasti rehevöitymään. Turvetuotanto on osaltaan ollut vaikuttamassa kehitykseen ja vaikuttaa edelleen. Vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on seurattu pitkään ja turvetuotannon vaikutukset ovat olleet näkyvissä ajoittain. Veden laatu on ollut tarkkailutulosten perusteella hyvin vaihteleva. Turvetuotantoalueilta tuleva vesi on myös keskimäärin jopa hyvin hapanta (ph alle 4). Myös rautapitoisuus, ravinnepitoisuudet ja kiintoainepitoisuus ovat olleet korkeita. Se, että vesinäytteet ja määritykset on tehty muutaman kerran vuodessa, ei kerro välttämättä paljonkaan turvetuotannon todellisesta kuormituksesta. On tosiasia, että riittävän kattava näytteenotto on käytännössä mahdoton toteuttaa, mutta ei nykyisiinkään harvoihin näytteenottokertoihin voida luottaa kuin korkeintaan suuntaa antavina. Suuri vaihtelu veden laadussa tarkkailun aikana myös viittaa vahvasti siihen suuntaan, että ajoittain kuormitus on huomattava. Esimerkiksi kevättulvan tai rankkasadejaksojen aikainen todellinen kuormitus jää todennäköisesti vuosittain havaitsematta tarkkailussa. Sorsajoen kalataloudellisen yhteistarkkailun tulosten perusteella vesistössä on tavattu tyypillisiä virtavesien kalalajeja sekä jokirapua. Viimeisimmässä koeravustuksessa ei saatu lainkaan jokirapuja, sen sijaan täplärapuja tavattiin kahdelta koealalta. Haukien elohopeapitoisuudet olivat koholla yltäen osittain käyttökelpoisuutta rajoittavalle tasolle.

13 13 TE-keskus vaatii, että hakijan tulee liittyä Sorsajoen valuma-alueen turvetuotannon kalaja raputaloudellisia vaikutuksia seuraavaan kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan. Lisäksi hakijan tulee maksaa vuosittain 500 euron kalatalousmaksu käytettäväksi Sorsajoen kala- ja rapukannoille aiheutettujen haittojen kompensointiin. Kalatalousmaksua TE-keskus perustelee turvetuotannon suurella pinta-alalla Sorsajoen valuma-alueen kokoon nähden sekä joen raputaloudellisella arvolla ja potentiaalilla. Kalatalousmaksua tullaan käyttämään muun muassa Sorsajoen koskialueiden lietteen poistoon ja kala- ja raputaloudellisiin kunnostuksiin. Hankkeelle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettua lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupa tulee määrätä tarkistettavaksi vähintään 5 vuoden välein. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut seuraavaa: Suunniteltu Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalue on uusi. Suo on merkitty EOt -merkinnällä turvetuotantoalueeksi valmisteilla olevassa Kymenlaakson Maaseutu ja luonto -maakuntakaavassa. Vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää, että pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan tulee olla vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä. Turvetuotannon tarkkailuoppaan mukaan vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää toiminnalliselta seurannalta vesistöissä, joissa on riski, että hyvää tilaa ei saavuteta, pääsääntöisesti kolmen vuoden välein tehtäviä biologisia selvityksiä. Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksessa on esitetty kolmen vuoden välein tehtäviä piileväanalyysejä, tai vaihtoehtoisesti, mikäli tarkkailupaikat eivät sovellu piilevätarkkailuun, käytetään tarkkailussa muita biologisia menetelmiä, esim. pohjaeläinnäytteitä. Ympäristöpalvelut pitää esitettyä biologista tarkkailua riittävänä. Hakemukseen liitetty tarkkailuohjelma on kemiallisten vesistövaikutusten tarkkailun osalta ristiriidassa hakemuksen kanssa. Liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaan myös Sorsajoen kemiallista veden laatua seurataan, hakemuksen mukaan tehdään vain biologista tarkkailua. Turvetuotantoalueen vesistövaikutusten selvittämiseksi hakijan tulee tarkkailla kuormitusta ja veden laatua alueellisen ympäristökeskuksen hy-

14 väksymällä tavalla. Vuosiyhteenvedot tarkkailuohjelman mukaisista päästö- ja kuormitustiedoista tulee toimittaa myös Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 Ympäristöpalveluilla ei ole huomautettavaa suunnitelluista vesiensuojelurakenteista, sillä ne täyttävät tällä hetkellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Hankealueen vesien ympärivuotista johtamista pintavalutuskenttien kautta tulee harkita lupaehtoja määrättäessä. Lupapäätöksessä tulee tutkia vesilain 10. luvun 6 :n mukaisen vesienjohtamisluvan tarve. Hankealueen kuivatusvaikutuksen piirissä on ainakin lohkon C länsipuolella oleva lähin kiinteistö , jonka asuinrakennus on vain noin 100 metrin päässä tuotantoalueen reunasta osoitteessa Hutsaarenkuja 38. Kiinteistön asukkailta saadun tiedon mukaan jo aikaisempi kuivatusojitus on kuivattanut kiinteistön kaivon, jota on sen jälkeen syvennetty. Samoin aivan tuotantoalueen vieressä on vähintään luonnontilaisen kaltainen lähde, josta on matkaa lähimpään kuivatusojaan noin 25 m. Lähde on avolähde, jossa ei ole mitään ihmisen tekemiä rakenteita. Toiminnanharjoittajalta tulee edellyttää selvitystä kaivon ja lähteen kuivumisriskistä. Mikäli kaivoveden käyttömahdollisuus heikkenee hankkeen tuotantotoiminnan takia, tulee toiminnanharjoittajalta edellyttää korvaavaa talousveden hankintamahdollisuutta kiinteistölle. Mikäli lähteen kuivumisriski todetaan, tulee luonnontilan muuttamiseen saada lupa. Turvetuotannon vaikutus Utin I-luokan pohjavesialueeseen tulee ottaa huomioon lupaehtoja määrättäessä. Turvetuotannosta aiheutuu pölyämistä, joka voi tuulen mukana levitä hankealueelta asutuksen piiriin. Silmillä näkymättömät, terveydelle haitallisemmat pienhiukkaset (PM 2,5 ) leviävät vielä herkemmin, joten tuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Koska lähin asutus on hyvin lähellä tuotantoaluetta, sinne tulee asentaa tuulen suuntaa ja nopeutta ilmaiseva mittari ja luvassa on annettava määräys, millaisissa olosuhteissa toimintaa ei saa harjoittaa. Pölytarkkailuohjelmassa kuvattu kertaluonteinen, ensimmäisen tuotantokauden kestävä pölytarkkailu lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä ei ole riittävä, koska tulos on tällöin liiaksi olosuhteista riippuvainen. Jos ensimmäiseksi tuotantokaudeksi sattuu pitkiä, tuotantoa haittaavia sadejaksoja, ei tarkkailusta saada todenmukaista kuvaa kiinteistöille kohdistuvasta pölyhaitasta. Hakemuksessa ei ole arvioitu alle 200 metrin päässä olevalle Tyrrin ampumakeskukselle koituvaa pölyhaittaa.

15 15 Tuotantokoneiden aiheuttama melu voi ylittää päiväaikaisen melun ohjearvon 55 db lähimmällä kiinteistöllä, jonka piha-alue on alle 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Talon ja tuotantoalueen välissä oleva metsä ei olennaisesti vaikuta melutasoon. Lupaviranomaisen tulee ottaa meluhaitta huomioon lupamääräyksiä asettaessaan. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle tai asutukselle. Koska on olemassa suuri riski sille, että turvetuotannosta aiheutuu kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa sekä talousveden saannin heikentymistä naapuriasutukselle, ei ympäristölupaa tulisi myöntää niin lähelle em. kiinteistöä kuin hakemuksessa on kuvattu. Mikäli turvetuotannosta aiheutuu haittoja naapurikiinteistöille tai kalataloudelle, tulee haitat korvata haitankärsijöille. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen (nro 48/09/1) hakemuksesta aloittaa Kouvolan kaupungissa sijaitsevalla Laihanlamminsuolla turvetuotantoalueen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Tällä perusteella ympäristöpalvelut katsoo, että lupa töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta voidaan antaa muilta osin paitsi tuotantoalueen pintakasvillisuuden poistoon, sarka- ja kokoojaojien ja niihin tulevien vesiensuojelurakenteiden tekoon sekä turvetuotannon aloittamiseen. Muistutus Viialan kylän yhteisalueiden osakaskunta on edellyttänyt, ettei tuotantoa saa aloittaa, ennen kuin vesiensuojelurakenteet täyttävät lupaehdot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän tulee olla riittävän suuret. Vesistökuormitusta tulee tarkkailla ympärivuotisesti jo ennen Sorsajokea, ja kiintoainetta ei saa päästä alapuolisiin vesistöihin lainkaan. Kuivatusvedet eivät saa vaikuttaa haitallisesti Sorsajoen kala- ja rapukantoihin. Kalatalousmaksu tulee määrätä maksettavaksi myös Viialan kylän osakaskunnalle. Aiheutuvat haitat on korvattava täysimääräisinä. Hakijan selitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Hakijalla ei ole huomauttamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta.

16 16 Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö Kaakkois-Suomen TE-keskus esittää lisääntyneen kiintoaineen vaikuttavan haitallisesti Sorsajoen kalakantoihin. Hakija on arvioinut, että Sorsajokeen tulee vuodessa laskennallisesti 848 kg kiintoainetta, 4,85 kg fosforia ja 157 kg typpeä, kiintoainemäärä vastaa noin kolmea kuutiometriä turvetta vuodessa. Turvetuotantosuolla on vesiensuojelujärjestelminä virtausta hidastavia, padottavia päisteputkia, virtaamansäätöpatoja ja laskeutusaltaita, joista vedet johdetaan mitoitusohjeen mukaisille pintavalutuskentille. Näiden vesiensuojelujärjestelmien läpi kulkeutunut kiintoaine on niin hienojakoista, että se tuskin laskeutuu virtaavaan jokeen ja haittaa kalojen kutua. Suon vapaa vesivarasto on ojituksen johdosta tyhjentynyt, joten turvetuotannon ojitukset eivät aiheuta happamoitumispiikkiä Sorsajokeen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisun nro 147/2006, "Sorsajoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2005", mukaan sähkökoekalastusten tuloksista voisi tehdä johtopäätöksen, että turvesoiden (Haapahaikulansuo, Harjunsuo) purkuvedet eivät vaikuta kalakantaan ainakaan haitallisesti, sillä purkupaikan alapuolelta saatiin sekä enemmän saalista että useampia lajeja kuin purkupaikan yläpuolelta. Katiskoista saatujen haukien elohopeapitoisuus oli keskimäärin 0,39 mg/kg, suurimman arvon ollessa 0,67 mg/kg. Kauppaja teollisuusministeriön määräysten mukaan elohopeapitoisuuden ylittäessä 1 mg/kg ei kaloja saa enää myydä. Pitoisuuden ollessa 0,5 1 mg/kg kalan syöntiä tulisi rajoittaa puoleen kiloon viikossa. Ensin mainittu raja ei ylittynyt yhdenkään hauen kohdalla, jälkimmäinen raja ylittyi vain yhden kalan kohdalla. Koeravustusten perusteella Sorsajoen raputiheys on luokiteltavissa kohtalaiseksi. Turvetuotantoalueiden purkuvedet eivät näytä vaikuttavan Sorsajoen rapukantaan haitallisesti. Rapukannan ollessa paikoin peräti tiheä, ei nykyisillä päästöillä näytä rapukannalle aiheutuvan haittaa. Istutukset ovat mitä ilmeisimmin onnistuneet hyvin. TE-keskus esittää kalojen elohopeapitoisuuden nousevan turvetuotantoalueiden alapuolella. Metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimikunnan komiteamietinnössä 1987:62 sivuilla todetaan: "Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että metsä- tai turvetalous aiheuttaisi kohonneita elohopeapitoisuuksia vesieliöstössä. Elohopean pitoisuudet ovat suuria

17 happamissa, ruskeavetisissä, karuissa vesissä kasvavissa kaloissa, riippumatta metsä- tai turvetalousaktiviteetistä valuma-alueella". 17 Hakija osallistuu kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan alueen muiden turvetuottajien kanssa, jos yhteistarkkailu järjestetään. Hakija esittää Haukkasuon luoteisosan kalastusmaksuksi 130 euroa, joka on suhteutettu alueen muille turvetuottajille määrättyyn kalatalousmaksuun. Turvetuottajia ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, joten hakija pitää TE-keskuksen esittämää 500 euron vuotuista kalatalousmaksua perusteettomana. Hakija on esittänyt lupaa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hankealue on kokonaan ojitettu, sen vapaa vesivarasto on tyhjentynyt ja alue on aikoinaan metsitetty. Ei voida puhua ennallistamisesta suoksi, vaan metsäksi, ennallistaminen suoksi edellyttäisi muutosta nykytilaan. Palautus metsäksi on yksinkertaista, edellyttää ainoastaan taimien istutusta. Kaakkois-Suomen turpeen käyttö lisääntyy lähiaikoina huomattavasti, muun muassa Kaukaan Voima Oy aloittaa koekäytön vuodenvaihteessa, jolloin kaikki alueelta saatava turve on tarpeen saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Kouvolan kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta Hankealueen lohko A on kokonaan pohjavesialueella, hakemuksessa on erehdyksessä mainittu pohjaveden muodostumisalue etäisyydeksi turvetuotantoalueeseen. Lohkon A pohjoispuolella on ampumarata ja lohkon reunaojat sekä vieressä olevien peltojen ojat on kaivettu kivennäismaahan, joten voi olettaa, ettei turvetuotannon ojitus aiheuta haittaa pohjavedelle. Hankkeen kuormitusta ja veden laatua tarkkaillaan hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaan. Alueen vieressä olevan kaivon vedenpintaa tullaan tarkkailemaan, nykyiselläänkin sen vesi loppuu kuivana aikana. Lähteet saavat vetensä vieressä olevalta mäeltä, joten oletettavasti niiden vedenpintaan tuotannon ojituksella ei ole vaikutusta, koska jo nykyiset reunaojat ulottuvat kivennäismaahan.

18 18 Talon ja lohko C:n välissä on tiheä sekametsä, joka vaimentaa melua ja vähentää pölyä. Tutkimuksissa on selvitetty melun ja pölyn vaikutuksia avomaastossa leviämiselle suotuisissa olosuhteissa, joten niiden tuloksia ei voida sellaisenaan siirtää alueelle, jossa välissä on metsämaata. Toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta hakija viittaa TEkeskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. Viialan kylän yhteisen vesialueen osakaskunta Kalatalousmaksu maksetaan yleisen käytännön mukaan TE-keskukselle. Muilta osin hakija viittaa TE-keskuksen lausunnosta antamaansa selitykseen. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Petri Liljanderille ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan turvetuotantoon Haukkasuon luoteisosalla Kouvolan kaupungissa. Uuden tuotantoalueen pinta-ala on noin 32,5 ha. Tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet ilmenevät hakemuksen liitteinä olevista kuntoonpanosuunnitelmasta 1:5 000 sekä pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita ja sarkaojarakenteita esittävistä detaljipiirustuksista. Toiminnanaloittamislupa myönnetään siten rajoitettuna, että se antaa luvan saajalle oikeuden aloittaa turvetuotanto lupapäätöstä noudattaen Haukkasuon luoteisosalla vesiensuojelurakenteiden (eristysojien, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden, pumppaamojen ja pintavalutuskenttien) toteuttamisen osalta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Vakuus on annettava ennen toiminnan aloittamista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaaja on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta

19 on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. 19 Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä korvausta vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta Sorsajokeen ja edelleen Kymijokeen. Sulan maan aikana vedet on pumpattava pintavalutuskentille (vähintään välisenä aikana). Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa (nykyiset metsä- ja tieojat) tuotantoalueen ohi. Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus. 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Vesiensuojelurakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Niiden toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi.

20 20 Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava tuulipussi ja tuulimittari. Tuotanto on keskeytettävä olosuhteissa, joissa lähiasutukselle saattaa aiheutua pölyhaittaa. Turpeen nostoon saadaan käyttää vain mekaanisia kokoojavaunuja tai toisioerottimella varustettuja imuvaunuja. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 5. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää melulle altistuvissa asuinrakennusten pihapiireissä keskiäänitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen. Turpeen jyrsintä ja nosto imuvaunuilla ei ole sallittua kello välisenä aikana. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee laatia ja toteuttaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä melun ja pölyn seurantaohjelma alueella. Seurannasta saatujen tulosten perusteella ympäristökeskus voi antaa tarkempia määräyksiä pöly- tai meluhaitan estämiseksi. Jätteet, polttoaineet ja öljyt 6. Toiminnassa käytettävien ympäristölle vaarallisten aineiden (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjes-

21 tettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon ja ylitäytön estin sekä lukitus. Vuodot maaperään on estettävä Toimintaa on harjoitettava suunnitelmallisesti niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on kerättävä ja lajiteltava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti, varastoitava ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Tuotannosta poistuvat alueet 10. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esi-

22 22 tettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 11. Haukkasuon luoteisosan uudelle turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. 12. Toimintaa ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn käyttötarkkailusuunnitelman ja vesistövaikutuksia Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n tekemän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma päivitettynä lupamääräyksiä vastaavaksi tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi antaa tarkkailuun liittyviä täydentäviä määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee osaltaan osallistua Sorsajoen kuormittajien yhteistarkkailuun, mikäli sellainen käynnistyy. Tarkkailusta on laadittava vuosiyhteenveto, joka on toimitettava vuosittain Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. 13. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain hakemuksessa esitetyt tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta, osoitteessa Hutsaarenkuja 8 sijaitsevan kaivon vedenpinnan korkeusvaihteluista sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Kalataloustarkkailu ja -maksu 14. Luvan saajan on liityttävä Sorsajoen valuma-alueen turvetuotannon vaikutuksia seuraavaan kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan.

23 23 Luvan saajan tulee maksaa vuosittain tammikuun aikana Kaakkois-Suomen TEkeskukselle 150 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi Sorsajoen kala- ja rapukannoille aiheutettujen haittojen kompensointiin. Maksun käytössä on kuultava kohdealueen osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi.

24 24 Luvan saajan on, jos aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2019 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. Ratkaisun perustelut Ympäristölupavirasto katsoo Haukkasuon luoteisosan suunnitellun turvetuotantotoiminnan, annetut lupamääräykset huomioon ottaen, täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Haukkasuon luoteisosan olosuhteissa. Kun otetaan huomioon Haukkasuon luoteisosan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle Ympäristönsuojelulain 101 :n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi sekä määrätä täytäntöönpanon aloitusajankohdasta. Hallituksen esityksen 227/2004 yksityiskohtaisten perustelujen mukaan lainvoimaa vailla olevan lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamiseen tulisi olla perusteltu syy. Lisäksi täytäntöönpanomääräyksen antamisen edellytyksenä olisi, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Määräystä ei saisi siten antaa, jos toiminta tai sitä valmistelevat toimet aiheuttavat peruuttamattomia tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä. Täytäntöönpanomääräys voitaisiin antaa myös lupapäätöstä suppeam-

25 25 pana. Lisäksi olisi mahdollista määrätä täytäntöönpanon aloittamisajankohdasta. Säännös mahdollistaisi tällöin rajoitettujen toimien aloittamisen, jotta toiminnan täysimääräinen aloittaminen ei kuitenkaan viivästyisi kohtuuttomasti muutoksenhaun johdosta. Hakijalle on myönnetty oikeus aloittaa turvetuotanto lupapäätöstä noudattaen Haukkasuon luoteisosalla vesiensuojelurakenteiden (eristysojien, virtaamansäätöpatojen, laskeutusaltaiden, pumppaamojen ja pintavalutuskenttien) toteuttamisen osalta. Muilta osin toiminnanaloittamislupahakemus on hylätty. Tällä päätöksellä ei siten myönnetä oikeutta tuotantoalueen pintakasvillisuuden poistoon, sarka- ja kokoojaojien ja niihin tulevien vesiensuojelurakenteiden tekemiseen eikä turpeen noston aloittamiseen. Toiminnan aloittamiselle on asetettu vakuus. Luvan saajalla on tarve päästä aloittamaan turvetuotantoa valmistelevat toimet, jotta tuotanto päästään aloittamaan mahdollisimman pian, jos ympäristölupapäätös saa lainvoiman. Erityisesti pintavalutuskentän rakentaminen ja siellä mahdollisesti olevien ojien tukkiminen ennen tuotantoalueen kuntoonpanoa parantaa vesienkäsittelyn toimintavarmuutta. Näin ollen hakijalla on ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu perusteltu syy toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Haukkasuon luoteisosan turvetuotantoalueeksi aiottu alue on jo metsäojitettua. Tällä päätöksellä on myönnetty oikeus vain vesiensuojelurakenteiden tekemiseen, mutta ei varsinaiseen tuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Toimenpiteet eivät kohdistu sellaisiin alueisiin, jotka olisivat luonnonolosuhteiltaan erityisen arvokkaita. Toimenpiteistä aiheutuu jonkin verran vesistöpäästöjä, mutta ei palautumattomia muutoksia alapuolisen vesistön tilassa. Mikäli ympäristölupapäätös valitusten johdosta kumotaan, on ympäristö saatettavissa ennalleen ojitetuksi talousmetsäksi, jolloin vesistöpäästöt palautuvat aikaisempaa vastaavalle tasolle. Näillä perusteilla toiminnan aloittaminen tällä päätöksellä sallitussa laajuudessa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Haukkasuon luoteisosan olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3.

26 26 Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee asutusta, jolle voi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä, on asetettu määräykset 4 ja 5. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle on annettu enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten ja tuotannosta poistuvista alueista ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle on annettu lupamääräykset Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailusuunnitelma on hyväksytty hakemuksen mukaisesti. Lupamääräyksissä annetut tarkkailu- ja raportointi- ja kalatalousmääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Lupamääräys 15 on annettu siltä varalta, että toiminta loppuu kesken lupakauden. Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimukset on osin hyläten otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää määrättyä 150 euron kalatalousmaksua riittävänä. Ympäristölupavirasto on myöntänyt toiminnanaloittamisluvan vain rajoitettuna ratkaisuosasta näkyvällä tavalla.