Koukkuhuhdansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kouvola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 12/2011/3 Dnro ESAVI/312/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Koukkuhuhdansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kouvola PJ-Turve Oy Palosentie SIPPOLA HAKEMUS PJ-Turve Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Koukkuhuhdansuon 13 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kouvolan kaupungissa ja toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Koukkuhuhdansuon tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut hanketta varten tarvittavan alueen kiinteistöstä Halla- Sippola RN:o 1:680 vuoden 2028 loppuun saakka. Voimassa olevassa ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa, maaseutu ja luonto, hankealueelle ei ole esitetty kaavavarauksia. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite alkaen Ratapihantie 9

2 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Koukkuhuhdansuon hankealueen pinta-ala on noin 14 ha, josta aumaalueen pinta-ala on noin 0,2 ha ja pintavalutuskentän pinta-ala 1,0 ha. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 13 ha. Alueen kuntoonpano aloitetaan vesiensuojelurakenteiden rakentamisella, minkä jälkeen kaivetaan lasku-, kokooja- ja sarkaojat. Sarkaojien päihin kaivetaan lietesyvennykset, asennetaan virtausta hidastavat lietteenpidättimet ja rumpuputket. Eristysojien päihin kaivetaan lietesyvennykset. Ulkopuoliset vedet johdetaan nykyisiä metsä- ja tieojia pitkin tuotantoalueen ohi. Kuntoonpanovaiheen arvioidaan kestävän noin kuukauden. Koukkuhuhdansuon tuotantoalueella tuotetaan jyrsin- tai palaturvemenetelmällä energia- ja ympäristöturvetta noin m 3 vuodessa. Turve kootaan mekaanisella tai syklonilla varustetulla kokoojavaunulla. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 saakka. Jälkikäyttömuotona voi olla viljely kuten ruokohelpin kasvatus tai metsitys. Turvetta kuljetetaan 70 perävaunullista kuorma-autolastia vuodessa. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteisiin kuuluvat sarkaojien päissä olevat lietesyvennykset ja lietteenpidättimet ja padottavat päisteputket. Kokoojaojaan asennetaan virtaamansäätöpato ja kokoojaojasta vedet johdetaan pintapuomilla varustetun laskeutusaltaan kautta yhden hehtaarin suuruiselle pintavalutuskentälle, jonka pinta-ala on 7,7 % tuotantoalasta. Pintavalutuskentän turvepaksuus on yli 0,5 m. Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan m:n välein ja kentän ympäri kaivetaan eristysojat. Eristysojien kaivumassat läjitetään suojavalliksi pintavalutuskentälle ja suojavallin alta poistetaan pintaturve vuotojen estämiseksi. Vesi johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ympärivuotisesti. Kuntoonpanovaiheen kuormituksen arvioidaan olevan 40 % tuotantovaiheen kuormitusta suurempi. Kuntoonpanovaiheessa alapuoliseen vesistöön aiheutuva bruttokuormitus on noin 36 kg kiintoainetta, 0,28 kg kokonaisfosforia ja 8,9 kg kokonaistyppeä. Nettokuormitus on noin 20 kg kiintoainetta, 0,14 kg kokonaisfosforia ja 48 kg kokonaistyppeä. Arvio Koukkuhuhdansuon tuotantovaiheen aiheuttamasta vuosittaisesta bruttokuormituksesta alapuoliseen vesistöön, kun pintavalutus on käytössä, on 310 kg kiintoainetta, 2,4 kg kokonaisfosforia ja 77 kg kokonaistyppeä. Arvio vuosittaisesta nettokuormituksesta on 170 kg kiintoainetta, 1,2 kg kokonaisfosforia ja 41 kg kokonaistyppeä.

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Sorssonkankaan mittauspisteessä Koukkuhuhdansuon tuotantoalueen kuormitusosuuden arvioidaan olevan kiintoaineesta 0,014 %, kokonaisfosforista 0,06 % ja kokonaistypestä 0,11 %. Tutkimusten mukaan turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Alueella käytettävistä tuotantokoneista äänekkäimmät ovat mekaaninen kokoojavaunu ja imuvaunu, joiden äänenvoimakkuus avoimessa maastossa ja otollisissa olosuhteissa voi nousta yli 55 db(a) noin 160 m:n etäisyydelle saakka. Turpeen kuljetus edellyttää noin 70 perävaunullista kuorma-autolastia vuodessa. Turvekuljetukset tapahtuvat metsäautoteitä pitkin paikallistielle 3751 ja edelleen valtatielle 6. Turvekuljetuksiin käytettävä kalusto on suojattu. Vuotuisen turvemäärän tuottamiseen kuluu polttoainetta noin l, joka varastoidaan kaksoisseinäiseen l:n säiliöön varasto- ja huoltoalueelle. Voiteluöljyä käytetään noin 50 l ja voiteluaineita 3 4 kg vuodessa. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan huoltokoppiin 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään noin 500 kg muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoutunut muovi poltetaan voimalaitoksessa. Kierrätyskelpoiset jätteet kuten metalliromu kierrätetään. Muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. Kannot ja muu puuaines jyrsitään kunnostuksen yhteydessä turpeen sekaan ja käytetään polttoaineena. Suunnitelmaan sisältyvässä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Alue on ojitettu, mutta ojat ovat osaksi umpeutuneet. Suon reunaosat ovat turvekangasta, jolta on kaadettu tukkipuun kokoiset puut ja kaadetulla alueella on taimikkoa. Suon keskiosa on ainespuun kokoista männikköä kasvavaa muuttumaa. Koukkuhuhdansuo sijaitsee Kouvolan kaupungissa Sippolan kylässä kiinteistöllä Halla-Sippola RN:o 1:680 noin 7 km Anjalankosken Myllykoskelta koilliseen. 3

4 Lähin asutus on noin 2,2 km suunnitellusta turvetuotantoalueesta kaakkoon. Asutuksen etäisyyden vuoksi hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pöly- eikä meluhaittaa. Turvekuljetuksiin käytetään suojattua kalustoa. Koukkuhuhdansuon alue ympäristöineen on maa- ja metsätalousaluetta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Koukkuhuhdansuo sijaitsee Natura verkoston kohteen Alajalansuo- Hangassuo-Haukkasuo-Pilkkakorvenmäki (F ) osa-alueiden välissä noin 2,8 km Alajalansuosta etelään, noin 0,5 km Haukkasuosta länteen ja noin 0,8 km Hangassuosta pohjoiseen. Natura-alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä. Hangassuo on kohosuo, jonka laiteet nousevat jyrkästi reunalta suon keskustaa kohti, eivätkä ulkopuoliset vedet pääse suolle. Hangassuo on konsentrinen kermi-keidassuo, jossa on nuoria keitaita. Hangassuon yleisimmät suotyypit ovat suon keskiosassa keidasräme, jota ympäröi silmäkenevavyöhyke. Pohjoisosassa on lyhytkorsinevaa ja reunaosissa sara- ja isovarpurämettä sekä varsinaista korpea. Hangassuo edustaa luontodirektiivin luontotyyppiä keidassuot, mutta laiteiden korpi- ja rämeosat voidaan lukea myös luontotyyppiin puustoiset suot. Koukkuhuhdansuon kuivatusvesien mahdollinen vaikutus Hangassuon luontotyyppeihin näkyisi aivan suon pohjoisosassa ja Kyysalmen ympäristössä. Ottaen huomioon turvetuotantoalueen koko ja etäisyys Natura-alueesta Koukkuhuhdansuon tuotantoalueen kuivatusvesillä ei arvioida olevan vaikutusta Hangassuon Natura-arvoihin. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita, joihin turvetuotanto voisi vaikuttaa. Koukkuhuhdansuon tuotantoalue sijaitsee Sippolanjoen vesistöalueella (13.005). Tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskentän jälkeen metsäojaa pitkin Hangassuon reunaan, josta vedet kulkeutuvat metsäojia pitkin Sorsajokeen (14.119), joka laskee Kymijokeen. Sorsajoen virtaamat Sorssonkankaan mittauspisteessä ovat huhti syyskuussa vuosina olleet seuraavat: Alivirtaama (NQ) 31 l/s Keskivirtaama (MQ) 487 l/s Ylivirtaama (HQ) l/s Sorsajoen valuma-alueeseen kohdistuu metsä- ja maataloudesta, asutuksesta ja 1,07 km 2 :n suuruiselta alueelta turvetuotannosta aiheutuvat päästöt. Sorsajokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus, josta suurin osa on peräisin peltoviljelystä. Sorsajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää ja ravinteikasta. Vuosien 2006 ja 2007 Sorsajoen tarkkailutulosten perusteella vesi oli hygieeniseltä 4

5 Kalasto ja kalastus tasoltaan uimakelpoista. Sorsajoen vesi on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävä, eikä vesi sellaisenaan ole talousvesikelpoista. Sorsajokeen on vuosina istutettu yksikesäisiä harjuksia kappaletta ja vuosina aikuisia rapuja kappaletta. Rapurutto on 2000-luvun loppupuolella tuhonnut jokirapukannan ja ilmeisesti yksityiset ovat istuttaneet jokeen täplärapuja. Sorsajoella harjoitetaan virkistyskalastusta ja -ravustusta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tuotantoalueen vedet johdetaan puhdistettuina Hangassuon reunaan. Hangassuo on kohosuo, eivätkä vedet pääse jyrkästi kohoavalle ombrotrofiselle suoalueelle, vaan ne jäävät minerotrofiselle laiteelle, jossa ne puhdistuvat pintavalutuskentän läpi päässeistä kiintoaineesta ja ravinteista. Alue on pääosin ojitettu, eikä alueen pohjamaalaji ole sulfidipitoista, joten turvetuotanto ei juuri lisää alapuolisen vesistön happamuutta. Tuotantoalueen kuivatusvesien kuormitusvaikutus ei näy Sorsajoessa. Vesienhoitosuunnitelma Ympäristöriskit Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille mukaan turvetuotannon kannalta kriittisiä vesistöjä ovat varsinkin hitaan vedenvaihtuvuuden omaavat vesistöt ja karut latvavesistöt. Myös vedenhankintavesistöt ovat herkkiä kuormituksen vaikutuksille. Uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien vesistöjen valuma-alueille Toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon lisätoimenpiteenä pidetään jätevesien kemiallista käsittelyä. Joissakin kohteissa ympärivuotista pintavalutuskenttää voidaan pitää kemiallista käsittelyä vastaavana toimenpiteenä. Toimenpideohjelman mukaan Kymijoen pääuoma, johon Sorsajoki laskee, ei ole erityisen herkkä vesistö eikä vedenhankintavesistö. Tulipaloihin varaudutaan rakentamalla tuotantoalueelle sisäasiainministeriön antaman turvetuotantoalueiden paloturvallisuusohjeen mukainen määrä yli 50 m 3 :n suuruisia paloaltaita alkusammutusta varten ja ohjeen mukaisella alkusammutuskalustolla. Henkilöstöä koulutetaan palon sammuttamiseen sekä tarkistetaan paloviranomaisen kanssa alueen paloturvallisuusvalmius ja työmaa. Mahdolliset häiriöt kirjataan turvetuotantoalueen päiväkirjaan. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. 5

6 6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi sekä vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi. Hakija on ilmoittanut liittyvänsä Sorsajoen kalatalouden yhteistarkkailuun, jos sellainen järjestetään. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.. Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Alueen puusto poistetaan Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen luvalla. Alue on tavallista ojitettua hoidettua talousmetsää, jonka ennallistaminen on yksinkertaista. Mikäli lupa evätään, alueelle istutetaan uudet taimet. Kunnostettu ja tuotantoa varten tiheämmin ojitettu suo, jonka kuivatus on tehokas ja josta pintakerros on poistettu, mahdollistaa tehokkaamman metsänkasvatuksen. Turvetuotantoa varten tehty ojitus aiheuttaa metsäojitusta vähemmän kuormitusta, koska kuntoonpano aloitetaan vesiensuojelurakenteista, jotka ovat metsäojien vastaavia huomattavasti tehokkaammat. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon muun muassa täsmennystä tuotantoalueen sijaintikiinteistöstä, hankealueen nykyisen ojituksen kartalla esitettynä, arvion tuotantoalueen vesien johtamisen vaikutuksista Hangassuon Natura-alueeseen, selvitystä vesien kulkeutumisreitistä, Hangassuon laiteen kiinteistö- ja omistajatietoja sekä selvitystä Viialan osakaskunnan alueesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kouvolan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kouvolan Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmältä, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kouvolan kaupungilta. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan maastokatselmuksessa vuoden 2009 huhtikuussa Hangassuolla Savisaaren itäpuolella havaittiin sulamisvesien virtaavan luoteeseen kohti Kyysalmea eli kohosuolle ominaisesti vesi virtasi suon keskialueelta laidetta kohti. Koukkuhuhdansuon tuotantoalueen kuivatusvesien mahdollinen vaikutus Hangassuon Naturaalueen luontotyyppeihin näkyisi aivan suon pohjoisosassa ja Kyysalmen

7 ympäristössä, mikä ei ole todennäköistä, kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko ja sen vesienkäsittelymenetelmät. Hakija on velvoitettava tarkkailemaan Hangassuon pohjoisosan luontotyyppejä ottamalla vuosittain loppukesällä valokuva vähintään kolmesta pisteestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osoittamista paikoista. Mikäli tarkkailutulosten perusteella Hangassuon luonnonarvoille todetaan aiheutuneen ennalta odottamattomia haittavaikutuksia, hakija on velvoitettava muuttamaan vesienkäsittelymenetelmää tai vesien johtamissuuntaa. Kuivatusvesillä ei ole vaikutusta Sorsajoen veden laatuun eikä vesistötarkkailu Sorsajoessa ole tarpeen. Suunnitelman mukaista vesienkäsittelyä voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisena. Vaikutustarkkailuksi riittää Hangassuon kasvillisuuden seuranta valokuvaamalla. Tuotantoalueen lähistöllä ei ole kohteita, joihin voisi kohdistua melu- tai pölyhaittaa. 2) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä hankkeelle. Turvetuotanto lisää riskiä kalan käyttökelpoisuuden heikkenemiseen. Turvetuotanto haittaa kalastusta, koska kuivatusvesien runsas kiintoaine ja ravinteiden aiheuttama rehevöityminen likaa pyydyksiä ja aiheuttaa makuvirheitä. Sorsajoen valuma-alueella on Valkealan Turve Oy:n, Turvenuija Oy:n ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueita. Osalla alueista on harjoitettu turvetuotantoa 1970-luvulta asti. Sorsajokea kuormittavien luvan saaneiden turvetuotantoalueiden yhteispinta-ala on noin 300 ha. Valuma-alueella on sen kokoon nähden suhteellisen paljon turvetuotantoalueita. Mikäli Koukkuhuhdansuon valumavedet virtaavat Silmunjokeen, siitä aiheutuisi merkittävä uhka Summanjoen vesistöalueen arvokkaille vaelluskala- ja rapukannoille. Summanjoen Sippolan haarassa jo toiminnassa olevista kuormittajista merkittävimmät ovat Haukkasuo (519 ha) ja Kiikunsuo (120 ha). Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen mukaan uutta turvetuotantopinta-alaa Sippolanjokeen laskeville valuma-alueille on suunniteltu noin 130 ha Koukkuhuhdansuo mukaan lukien. Summanjoen vesistössä turvetuotantoalueita tai uusia varauksia on yhteensä noin ha:n suuruisella alueella (yli 2 % vesistöalueen pinta-alasta) ja turvetuotannosta tulisi merkittävä uhka kalataloudelle. Sorsajoen kalataloudellista haittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon koko valuma-alue ja siellä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Sorsajokea on kuormitettu turvetuotannolla jo muutaman kymmenen vuoden ajan, ja joki on re- 7

8 hevöitynyt voimakkaasti. Turvetuotanto on osaltaan vaikuttanut kehitykseen ja vaikuttaa edelleen. Turvetuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on seurattu pitkään ja vaikutukset ovat ajoittain olleet näkyvissä. Vedenlaatu on tarkkailutulosten perusteella ollut hyvin vaihteleva. Turvetuotantoalueilta tuleva vesi on ollut keskimäärin hyvin hapanta (ph alle 4) ja sen rautapitoisuus, ravinnepitoisuudet ja kiintoainepitoisuus korkeita. Riittävän kattava näytteenotto on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja nykyisten harvojen näytteenottokertojen tulokset ovat korkeintaan suuntaa-antavina. Vedenlaadun suuri vaihtelu tarkkailun aikana viittaa vahvasti siihen, että kuormitus on ajoittain huomattava. Kevättulvan tai rankkasadejaksojen aikainen todellinen kuormitus jää todennäköisesti vuosittain havaitsematta. Sorsajoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa vesistössä on tavattu tyypillisiä virtavesien kalalajeja ja jokirapua. Viimeisimmässä koeravustuksessa jokirapujen sijaan tavattiin täplärapuja kahdella koealalla. Haukien elohopeapitoisuudet olivat koholla. Vastuualueen mukaan on varmistuttava siitä, etteivät Koukkuhuhdansuon vedet missään tilanteessa johdu tai niitä johdeta Summanjoen valumaalueelle. Ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista tuotantoalueen vesien virtaussuunnat on selvitettävä luotettavasti mittauksin. Jos lupa hankkeelle myönnetään, hakijalle on määrättävä seuraavat kalataloudelliset velvoitteet: Hakijan on osallistuttava alueen muiden turvetuottajien kanssa Sorsajoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan alapuolisen vesistön kala- ja rapukantojen tarkkailemiseksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijalle tulee määrätä 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu maksettavaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle käytettäväksi turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamien haittojen kompensointiin hankkeen vaikutusalueella. Lupa on määrättävä tarkistettavaksi vähintään viiden vuoden välein. 3) Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että vesienkäsittelymenetelmä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan hyvin toimivan pintavalutuskentän pituuden suhde leveyteen on 0,5:1 ja kentän tulisi mieluiten olla ojittamaton. Hakemuksessa esitetyn kentän pituuden suhde leveyteen on 4:1. Kentän läpi kulkee pituussuuntaisesti oja ja pohjoisosan läpi toinenkin oja. Ojat on esitetty tukittavaksi metrin välein. Ympäristönsuojeluoppaan mukaan toimivia kenttiä on kuitenkin saatu myös vanhoille metsäojitusalueille ja alueille, jotka eivät joka suhteessa täytä mitoitussuosituksia. Lupahakemusta käsiteltäessä on harkittava, voidaanko tällainen poikkeama suosituksista hyväksyä. 8

9 Toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, koska turvetuotannon ympäristövaikutukset tuotantoalueella ovat käytännössä peruuttamattomia ja Koukkuhuhdansuon kuivatuksen ja kuivatusvesien johtamisen vaikutusta arvokkaille luontokohteille ei ole selvitetty. Muilta osin lautakunta on viitannut antamaansa lausuntoon, jossa se on todennut, että valmisteilla olevassa Kymenlaakson Maaseutu ja luonto -maakuntakaavassa Koukkuhuhdansuota ei ole merkitty EOtmerkinnällä turvetuotantoalueeksi. Hankealueesta ei ole tehty luontoselvitystä, vaikka hankealueen lähellä on Haukkasuon (noin 1 km) ja Hangassuon Natura-alueet (noin 1,5 km). Hakijan tulee esittää selvitys Koukkuhuhdansuon kuivattamisen vaikutuksista Haukkasuon vesitalouteen. Natura-arvioinnilla tulee todeta hankkeen vaikutukset niihin luontoarvoihin, joiden suojelemiseksi Hangassuo on sisällytetty Natura verkostoon. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, turvetuotannolla ei saa heikentää alapuolisten alueiden luonnonsuojelullista tilaa. Hakijan on tarkkailtava kuormitusta ja veden laatua alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankealueelta lähteviä vesiä on tarkkailtava toiminnan aikana ja otettava ennakkonäytteet ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä Hangassuon osalta biologisten vaikutusten tarkkailu ja johdettava kuivatusvedet ympärivuotisesti suon ulkopuolisen pintavalutuskentän kautta. Tarkkailuohjelman mukaiset päästö- ja kuormitustiedot on toimitettava myös Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueelle on asennettava tuulen suuntaa ja nopeutta ilmaiseva mittari ja luvassa on määrättävä, millaisissa olosuhteissa toimintaa ei saa harjoittaa. Lupaviranomaisen on harkittava, tarvitseeko toiminnanharjoittajan suorittaa alueella pölytarkkailua. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle tai asutukselle. Kiinteistöille tai kalataloudelle mahdollisesti aiheutuvat haitat on korvattava haitankärsijöille. 4) Kouvolan kaupunginhallitus on yhtynyt rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon. 9 Muistutus Hakijan vastine 5) Viialankylän yhteisalueiden osakaskunta on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ennen ympäristölupa-asian käsittelyä. Laskeutusaltaiden on oltava riittävän suuret. Vedet tulee johtaa lähimpään vesistöön. Mikäli valumavesiä johdetaan Sorsajokeen, hakijan on liityttävä alueen kalataloustarkkailuun. Hakijalle on määrättävä riittävän suuri kalatalousmaksu Sorsajoessa olevan rapu- ja kalakannan vuoksi. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta. Hakija on todennut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri

10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU -vastuualueen 2) lausunnosta, että Koukkuhuhdansuon suunniteltu tuotantoalue on kokonaan metsäojitettua aluetta. Kuormituslaskelmissa ei ole huomioitu, miten kuormitus muuttuu ajasta ennen turvetuotantoa. Laskelmissa on oletettu, että vedet laskevat suoraan Sorsajokeen, vaikka todellisuudessa mahdolliset vaikutukset näkyvät vain Hangassuon ravinteikkaalla laiteella. Hakijan mukaan Sorsajokea kuormittavat 47,43 km 2 :n suuruinen metsätalousalue ja 19,58 km 2 :n suuruinen maatalousalue, joiden aiheuttama kuormitus on moninkertainen turvetuotantoon verrattuna. Sorsajoessa on turvetuotannosta huolimatta ollut tiheä rapukanta, joka on tuhoutunut ilmeisesti rapuruton seurauksena 2000-luvun lopulla. Vaadittu vesien virtaussuunnan mittaaminen on suhteettoman kallista ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vedet virtaavat Sorsajokeen. Kun otetaan huomioon Koukkuhuhdansuon aiheuttama kuormitus metsäojitukseen verrattuna ja vaikutusten rajoittuminen Hangassuon laiteelle, tarkempi selvitys veden virtausreitistä on tarpeeton. Ottaen huomioon muille turvetuottajille määrättyjen kalatalousmaksujen suuruudet ja Koukkuhuhdansuon vähäinen vaikutus alapuoliseen vesistöön kalatalousmaksun määrääminen on tarpeetonta tai ainakin kalatalousmaksun määrää tulisi verrata muiden turvetuottajien kalatalousmaksuihin. Hakija on todennut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Kouvolan kaupunginhallituksen 4) lausunnoista, että pintavalutuskentän pinta-ala on ohjeen mukaiseen pinta-alaan verrattuna kaksinkertainen. Turvetuotantoalueita on suositeltu tehtäväksi ojitetuille alueille, minkä vuoksi ei yleensä ole mahdollista sijoittaa pintavalutuskenttää luonnontilaiselle alueelle. Käyttökokemukset ojitetuille alueille rakennetuista kentistä ovat yleensä olleet myönteisiä. Kunnostuksen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta parantaa käytön alkaessa tilannetta, koska pintavalutuskentän suojavallit ja ojien padot tiivistyvät. Myös laskeutusaltaan mahdollinen vaiheittainen kaivu helpottuu. Eristysojat, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä vähentävät myös metsäojituksen aiheuttamaa kuormitusta. Hakija on viitannut Viialankylän yhteisalueiden osakaskunnan 5) muistutuksen johdosta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 1) ja 2) lausunnoista antamiinsa vastineisiin. 10 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää PJ-Turve Oy:lle ympäristöluvan Koukkuhuhdansuon turvetuotantoon Kouvolan kaupungissa Sippolanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 13 ha.

11 11 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan "Turvetuotantoalueen sijainti" mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Sorsajoen valuma-alueelle. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmapiirustuksen Koukkuhuhdansuo, mittakaava 1: 5 000, ja pintavalutuskenttäsuunnitelman Pintavalutuskartta, mittakaava 1: 2 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti, kuitenkin siten muutettuna, että pintavalutuskentän leveys on 80 m. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava huolellisesti enintään 10 m:n välein. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista, ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

12 12 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

13 13 Tarkkailut 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan ja Hangassuon pohjoisosan luontotyyppeihin sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kymijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 100 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin

14 vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 14 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

15 15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Koukkuhuhdansuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on pääosin ojitettu. Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Koukkuhuhdansuon lähellä sijaitsee Natura verkoston kohteeseen Alajalansuo-Hangassuo-Haukkasuo-Pilkkakorvenmäki (F ) kuuluva Hangassuo noin 800 m tuotantoalueesta etelään. Hangassuo on kohosuo, ja kohosuolle ominaisesti veden on todettu virtaavan Koukkuhuhdansuon keskialueelta laidetta kohti. Hangassuon laitaan johdettavien tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutus Hangassuon Naturaalueen luontotyyppeihin suon pohjoisosassa ja Kyysalmen ympäristössä ei ole todennäköistä, kun otetaan huomioon turvetuotantoalueen koko ja sen vesienkäsittelymenetelmät. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan Natura verkostoon kuuluvalle Alajalansuo-Hangassuo-Haukkasuo- Pilkkakorvenmäelle haitallisia vaikutuksia. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Koukkuhuhdansuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hankkeen kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä eivät vaikuta haitallisesti Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan hakemuksen hylkääminen Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. Puuston poistaminen alueelta ei ole päätöksessä tarkoitettua toiminnan aloittamista.

16 16 Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Hakemussuunnitelmassa esitetyn pintavalutuskentän (50 m x 200 m) pinta-alaa on suurennettu hakijan aluehallintovirastoon tekemän ilmoituksen mukaisesti kokoon 80 m x 200 m. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan lupamääräys 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunto otetaan huomioon myöntämällä hankkeelle ympäristölupa.

17 17 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen 2) vaatimukseen ympäristöluvan epäämisestä todetaan, että luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Vaatimus toiminnanaloittamisluvan epäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Kuivatusvesiä ei johdeta lausunnossa esitetyn mukaisesti Silmunjokeen. Hankealue sijaitsee Sippolanjoen valuma-alueella, mutta tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Sorsajokeen. Ottaen huomioon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon asiassa virtaussuunnan lisäselvitys ei ole tarpeen. Vaatimus hakijan osallistumisesta Sorsajoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan alapuolisen vesistön kala- ja rapukantojen tarkkailemiseksi otetaan huomioon lupamääräyksessä 11. Vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksessä 13, mutta kalatalousmaksun suuruus on määrätty vaadittua pienemmäksi ottaen huomioon tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmät, melko pienet päästöt ja vaikutukset. Vaatimukseen lupamääräysten tarkistamisesta viiden vuoden välein todetaan, ettei siihen ole erityistä syytä. Lupamääräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi mennessä. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 3) ja Kouvolan kaupunginhallituksen 4) vaatimukset toiminnanaloittamisluvan epäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaatimuksiin pintavalutuskentän ominaisuuksista todetaan, että lupamääräyksessä 2 pintavalutuskenttä on määrätty levennettäväksi ja siellä olevat ojat tukittaviksi. Lisäksi pintavalutuskentän puhdistustehoa on määrätty lupamääräyksessä 10 tarkkailtavaksi päästötarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vaatimuksiin luontoselvityksistä todetaan, että hankealue on pääosin ojitettua aluetta ja että hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten osalta viitataan ratkaisun perusteluihin. Vaatimukset tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 10 ja 11. Vaatimukset pölyhaittojen minimoimisesta otetaan huomioon lupamääräyksessä 5.

18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Viialankylän yhteisalueiden osakaskunnan 5) vaatimus toiminnanaloittamisluvan epäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaatimus kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksessä 11 ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 13. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 18

19 19 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös PJ-Turve Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kouvolan Sanomat -sanomalehdessä.

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (puheenjohtaja) ja Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki alkaen Ratapihantie 9 postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Kartta Liite 2

23 KOUKKUHUHDANSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph.

24 Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.