Harjunsuon uuden turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kouvola (ent. Anjalankoski).

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 19/09/1 Dnro ISY-2008-Y-126 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Harjunsuon uuden turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kouvola (ent. Anjalankoski). HAKIJA Valkealan Turve Oy Aitomäentie KOUVOLA HAKEMUS Hakemus koskee Harjunsuon turvetuotantoalueen noin 15 ha:n uuden lisäalueen toimintaa. Tuotantoalue on hakijan hallussa (hallintaoikeus perustuu omistukseen ja vuokrasopimukseen ). Harjunsuon lisäalue sijaitsee Kouvolan kaupungin Viialan kylässä, noin 7 km Myllykoskelta koilliseen, tiloilla RN:ot 1:558, 1:559, 1:404, 1:405 ja 1:530. Suolla tuotetaan jyrsinturvetta imukeruuvaunuilla ja mekaanisilla vaunuilla. Vuosittainen tuotantomäärä on noin m 3. Tuotannon arvioidaan loppuvan vuonna Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin Sorsajokeen kahta purkureittiä pitkin olemassa olevia ojia käyttäen. Hakija on sopinut kuivatusvesien johtamisesta maanomistajien kanssa (8 kpl ojien käyttösopimuksia, ).

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon ja sitä on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Sorsajoen valuma-alueella sijaitseville turvetuotantoalueille, joihin myös noin 70 ha:n suuruinen Harjunsuo kuuluu, on myönnetty ympäristölupa 11/04/1 (Itä-Suomen ympäristölupavirasto, ). Nyt kyseessä on Harjunsuon noin 15 ha:n lisäalue. Harjunsuo on merkitty Kymenlaakson seutukaavaan merkinnällä EOr, turvetuotantoon soveltuvaksi suoalueeksi. TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu lisäalue on vanhaa turvekenttää, jolla on tuotettu turvetta ja luvulla. Menetelmistä johtuen aluetta halkovat syvät nostohaudat. Alue on sittemmin metsittynyt. Metsä on äskettäin hakattu. Alueen eteläpuolella on Harjunsuon nykyinen tuotantoalue. Ympärillä olevat kiinteistöt ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Lähin naapuri on noin 500 m:n etäisyydellä. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan tuotantoalue sijoittuu Sorsajoen valumaalueelle (14.119), jonka pinta-ala on 71,24 km 2. Sorsajoki laskee Kymijokeen Myllykosken eteläpuolella. Muilta turvetuotantoalueilta (Haapahaikulansuo, Harjunsuo ja Hauk-

3 kasuo, yhteispinta-ala noin 107 ha) tuleva kuormitus valuma-alueella on noin 2 3 % kaikesta kuormituksesta (ympäristöhallinnon VEPS-järjestelmä). 3 Hakemuksen mukaan tuotantoalueella ei esiinny luonnon- tai maisemansuojelullisesti merkittäviä kohteita. Lähimmät suojelualueet ovat noin 3 km pohjoiseen sijaitseva Alajalansuo, noin 2,8 km itään sijaitseva Haukkasuo sekä noin 2,5 km kaakkoon sijaitseva Hangassuo, jotka kaikki kuuluvat Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki nimiseen Natura verkoston kohteeseen (FI ). Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen, lähimmät pohjavesialueet ovat noin 2 km länteen sijaitseva Karjalankulma Peräkankaan I-luokan pohjavesialue ja noin 2 km koilliseen sijaitsevat kaksi IV-luokan pohjavesialuetta. Purkuvesistön tila ja käyttökelpoisuus Sorsajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, väriltään tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää ja ravinteikasta. Käyttökelpoisuusluokitus on välttävä, eikä vesi ole sellaisenaan talousvesikelpoista. Kalasto ja kalastus Sorsajoki kuuluu Kymijoen kalastusalueeseen. Joessa on paikoittain jokirapua ja alaosalla myös täplärapua. Jokeen on kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan istutettu ainakin harjusta (2000 ja 2001) ja jokirapua (1989, 1990, 1991 ja 1999). Hakemuksen mukaan alueella harjoitetaan jonkin verran kotitarve- ja virkistyskalastusta ja ravustusta. Sorsajoen kalataloustarkkailussa on koeravustuksissa saatu saaliiksi rapuja hyvin myös turvetuotantoalueiden alapuolelta. TOIMINTA Turvetuotantoalueeksi kunnostetaan 14,7 ha. Tuotannon tukialueiksi (auma-, varikko- ja vesienkäsittelyalueiksi) varataan noin 4 ha.

4 4 Tuotantoalueelle on suunniteltu toteutettavaksi vesiensuojelurakenteet, jotka muodostuvat sarkaojarakenteista, laskeutusaltaista ja pintavalutuskentistä. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Sarkaojiin rakennetaan sarkaoja-altaat ja niiden päihin asennetaan virtausta säätelevät päisteputkipidättimet. Tuotantoalueen vedet johdetaan alueen läpi kulkevan yksityistien pohjoispuolisilta kentiltä (kentät A, B, C ja D) kokoojaojien kautta laskeutusaltaisiin (3 kpl) ja edelleen kasvillisuuskentille (3 kpl), joina toimivat entisten turvekaivantojen soistuneet pohjat. Kasvillisuuskenttien pinta-ala on noin 19 % tuotantoalasta. Tien eteläisen kentän E vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle, jonka pinta-ala on noin 8 % tuotantoalasta. Kentän F (1,2 ha) vedet johdetaan jo tuotannossa olevan alueen ojien ja vesiensuojelurakenteiden kautta. Kenttien A, B, C, D ja E kasvillisuuskentät toimivat ympäri vuoden painovoimaisesti noin 20 vuotta, jonka jälkeen vedet on pumpattava. Pintavalutuskentältä ja kasvillisuuskentiltä vedet johtuvat olemassa olevien ojien (kaksi purkukohtaa) kautta Sorsajokeen. Vesiensuojelurakenteet toteutetaan ja otetaan käyttöön ennen alueen kunnostustöiden aloittamista. Vesiensuojelurakenteiden toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Alueen läpi kulkee olemassa oleva, ympärivuotisen raskaan liikenteen kestävä Tuhkatien yksityistie. Turvetta kuljetetaan noin 150 rekkakuormaa vuodessa kuluttajien tarpeen mukaan ympäri vuoden. Lisäksi alueella on työntekijöiden henkilöautoliikennettä. Polttoaine (käyttö noin l/a) varastoidaan kahdessa kaksoisseinämäisessä farmarisäiliössä tai 4 5 m 3 säiliössä, joka on sijoitettu betonikaukaloon siten, etteivät aineet pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Aumojen peitteenä käytetään tarvittaessa muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoontunut aumamuovi poltetaan hakkeen seassa tai toimitetaan kaatopaikalle.

5 5 Voiteluöljyn kulutus on keskimäärin 100 litraa/a ja voiteluaineiden kulutus on noin 5 10 kg/a. Käytetyt öljyt kerätään Haapahaikulansuon korjaamolle jäteastioihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tuotantoalueelle on laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamistoiminnassa tai energiana eikä niillä ole haitallisia ympäristövaikutuksia. BAT-TARKASTELU Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Harjunsuon lisäalueen turvetuotannosta aiheutuu hakemuksen mukaan seuraava keskimääräinen vuosikuormitus (brutto) alapuoliseen vesistöön: kiintoaine 122 kg, kokonaisfosfori (P) 1,7 kg ja kokonaistyppi (N) 66 kg. Hakemuksen mukaan kunnostustoimien aikaiset kuormitukset eivät oleellisesti poikkea tuotannon aikaisesta kuormituksesta. Kuormitusarvio on hakemuksessa laskettu Kaakkois-Suomen alueen pintavalutuskentällisten soiden kuormitustarkkailun vuosien tulosten ominaiskuormitusten mukaan. Hakemuksen mukaan tuotantokoneina käytettävät mekaaniset vaunut ja sykloneilla varustetut imuvaunut eivät aiheuta kovin paljoa turvepölyhaittaa ympäristössä. Päästöt maaperään pyritään estämään tekemällä koneiden huollot Haapahaikulansuon korjaamolla ja lisäksi käytetään satunnaisiin öljypäästöihin imeytysainetta, jota on aina paikalla. Lähin asuttu kiinteistö on 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotanto keskeytetään palovaaran vuoksi yli 10 m/s tuulella ja jos pölystä aiheutuu asutukselle haittaa. Tuotantoaluetta reunustaa puustoinen maasto, mikä estää melun ja pölyn leviämistä.

6 6 Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, maataloustuotantokoneisiin verrattavaa, eikä se ole jatkuvaa. Hakija arvioi, ettei melutaso 55 db (L Aeq ) tai 50 db (L Aeq ) lähimmällä asuinkiinteistöllä ylity. TOIMINTA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan toiminnassa huomioidaan riskit seuraavasti: - Ennen tuotannon aloittamista tarkastetaan paloviranomaisten kanssa työmaa. - Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla riittävä määrä paloaltaita (ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta nro SM /tu-312). Tuotantoalueella tulee olemaan asianmukainen alkusammutuskalusto. - Öljyvahingot estetään suorittamalla koneiden öljyvaihdot Haapahaikulansuon korjaamolla. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään imeytysturvetta. - Alue ei ole tulvaherkkä. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakijan esityksen mukaisesti käyttötarkkailuun kuuluu seuraavaa: - tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta - tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä - tuotantomenetelmä - ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset, poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmasta - laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapadon asennus ja korjaukset - sadanta, lämpötila ja tuulitiedot - mahdollisen pumppaamon asennus, käyttöaika ja häiriöt - huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset - havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojitukset

7 7 - jätehuoltoon liittyvät toimet - tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulet, valitukset jne.) - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla ympäristövaikutuksia - tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta - kasvittumisen edistyminen tuotannosta poistuneilla saroilla - alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Käyttötarkkailutiedot merkitään pöytäkirjaan, joka säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjoista tehdään vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheessa näytteitä otetaan pintavalutuskentän mittapadolta seuraavasti: Kuntoonpanotyöt käynnissä Kevättulva-aikana Kesä-lokakuussa Marras-toukokuussa 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/1 viikko 1 näyte/2 viikkoa 1 näyte/1 kuukausi Kaikki näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja ph. Lisäksi joka toisella kerralla määritetään ammoniumtyppi (NH 4 -N), fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitriitti- ja nitraattityppi (N 2+3 -N) ja rauta (Fe). Tuotannon aikainen tarkkailu Tehostettua tarkkailua tuotannon aikana tehdään kahtena vuotena. Päästötarkkailuvuosina mitataan vesimäärä mittapadolta. Päästöt ilmoitetaan brutto- ja nettolukuina. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella, käyttäen hyväksi koko vuoden seurannassa olevien havaintoasemien tuloksia.

8 8 Suppea tarkkailu tehdään kahtena vuotena tehostetun tarkkailun päätyttyä. Näytteet otetaan 1/kk touko-elokuussa ja näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kok.p, kok.n, ph, NH 4 -N, PO 4 -P, N 2+3 -N ja Fe. Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet ja kaivutyöt) otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään COD Mn, kok.p, kok.n ja ph. Vesistötarkkailu Hakija esittää, että Harjunsuon lisäalue lisätään Sorsajoen erilliseen käyttö-, kuormitusja vesistötarkkailuohjelmaan. Tarkkailuohjelman toteutus on alkanut vuonna Ohjelma päivitetään vuosittain. Kalataloudellinen tarkkailu Hakija esittää, että kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu toteutetaan osana Kaakkois- Suomen TE-keskuksen 2007 hyväksymää Sorsajoen kalataloudellista tarkkailua. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen ympäristölupaviraston sekä Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla ja lisäksi erityistiedoksiannolla asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Keskilaakso-nimisessä lehdessä Lausunnot Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: "Valkealan Turve Oy hakee ympäristölupaa turvetuotannon laajentamiseksi 15 hehtaarilla Anjalankosken kaupungissa Viialan kylässä sijaitsevalla Harjunsuolla. Yhtiön tuotantoalueen pinta-ala samalla suolla ennen laajennusta on 70 ha.

9 Harjunsuolla on tuotettu turvetta 40- ja 50-luvuilla. Vanhan tuotannon jäljet on yhä nähtävissä, vaikka suon pinta on kasvillisuuden peittämä. Harjunsuo on merkitty vuonna 2001 vahvistettuun Kymenlaakson seutukaavaan maankamaran ainesten ottoalueeksi, jota ei ole tarkoitettu otettavaksi käyttöön lähivuosina. Nykyisin alueelle tarvitaan uutta turvetuotantoalaa korvaamaan loppuun tuotettuja ja loppuvaiheessa olevia tuotantoalueita. Maankäytön suunnittelun kannalta Harjunsuon turvetuotannon laajentamiselle ei ole estettä. Harjunsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Sorsajokeen, joka on virtaamaltaan pieni ja matala joki. Sorsajoen valuma-alue on järvetön ja peltovaltainen. Joki laskee Kymijokeen Anjalankosken Keltakankaan kohdalla. Virtaamaan suhteutettuna Sorsajoen kuormitus on suuri. Vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja humuspitoista. Veden laatu vaihtelee vesitilanteiden mukaan suuresti. Käyttökelpoisuusluokituksen kriteerien mukaan joen veden laatu 2000-luvulla on ollut ainoastaan välttävää (IV-luokka). Sorsajoen veden laatuun vaikuttavat nykyisin sekä maa- ja metsätalouden haja-kuormitus että osaltaan myös turvetuotanto. Turvetuotantoalueita joen valuma-alueella on yhteensä noin 240 ha, kun mukaan lasketaan hakemuksessa oleva Harjunsuon 15 ha:n lisäalue. Velvoitetarkkailutulosten mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset voimakkaasti hajakuormitteisessa Sorsajoessa ovat näkyneet ajoittain, jolloin veden ravinne-, rauta- ja humuspitoisuutta kuvaavat arvot ovat kohonneet turvetuotantoalueiden alapuolella. Vuoden 2006 laskennallisten tulosten mukaan Harjunsuon ja Haapahaikulansuon turvetuotantoalueita tuleva kuormitus on tuotantoalueiden alapuoleisella havaintopaikalla vastannut noin 11 % Sorsajoen kiintoainekuormasta, 52 % typpikuormasta ja 9 % fosforikuormasta. Vesienkäsittelymenetelmien riittävyys: Vesiensuojelumenetelminä lisäalueelle on esitetty sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja kasvillisuuskentät. Toiminnassa olevalla alueella vesienkäsittely perustuu osalla lohkoista laskeutukseen ja osalla pintavalutukseen. Lupahakemuksessa esitettyä lisäalueen vesienkäsittelyä voidaan pitää BAT-periaatteen mukaisena vesiensuojelumenetelmänä. Velvoitetarkkailu: Sorsajoen alueen turvetuotantoalueiden tarkkailu on viime vuosina toteutettu Saimaan vesi ja ympäristötutkimus ry:n toimesta. Harjunsuon ja Haapahaikulansuon turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailu on tähän asti perustunut neljä kertaa vuodessa tehtyihin pitoisuus- ja virtaamamittauksiin. Tuotantoalueiden kuormitusta on näiden perusteella arvioitu laskennallisesti sekä touko-lokakuun ajalta että koko vuoden jaksolta. Vesistövaikutuksia Sorsajokeen on vastaavasti tarkkailtu viisi kertaa vuodessa kahden havaintopaikan avulla. Harjunsuon uuden tuotantoalueen tarkkailu tulee tehdä Sorsajoen yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Samalla ohjelma tulee päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään toiminnanharjoittajien, tarkkailua tekevän konsultin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen välisten neuvotteluiden jälkeen. Pöly ja melu: Tuotantoalueelta lähimpään asuinrakennukseen on lupahakemuksen mukaan matkaa 500 metriä. Epäsuotuisilla tuulilla on mahdollista, että asutukselle aiheutuu pölyhaittaa. Jos haittaa ilmenee, tuotanto on keskeytettävä, kunnes tuuliolosuhteen muuttuvat. Tuulen 9

10 suunnan määrittämiseksi tuotantoalueelle asutuksen puolelle on sijoitettava tuulen suuntaa osoittava tuulipussi. Meluhaitan syntyminen ei ole todennäköistä. Melun ja pölyn osalta Harjunsuon olemassa olevasta turvetuotannosta ei ole valitettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen". 10 Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut seuraavaa: - Hakijan tulee jatkaa turvetuotannon vaikutusten yhteistarkkailua kala- ja rapukantoihin TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla. Tuotannon laajentaminen ei sinänsä vaikuta kalataloustarkkailun sisältöön. - Hakijan tulee maksaa Harjunsuon uuden tuotantoalueen osalta TE-keskukselle 150 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi Sorsajoen kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen kompensointiin. Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Hakijan selitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon ei hakijalla ole huomautettavaa. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnossa esitettyä 150 euron kalatalousmaksua hakija pitää perusteettomana, sillä viereisestä Haapahaikulansuon tuotantoalueesta on poistunut 16 ha, joka vastaa Harjunsuon uuden tuotantoalueen 15 ha:n lisäkuormitusta Sorsajokeen. Hakija pitää 60 euron suuruista kalatalousmaksua kohtuullisena. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Valkealan Turve Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Harjunsuon lisäalueella Kouvolan kaupungissa. Uuden tuotantoalueen pinta-ala on noin 15 ha. Tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet ilmenevät ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitekartasta 1:5000.

11 11 Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista, josta ennalta arvioiden olisi määrättävä korvausta vesialueen ja rantakiinteistöjen omistajille. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailusta sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräykset. Kala- ja rapukannoille aiheutuva vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta Sorsajokeen. Vedet turvekentiltä johdetaan alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolisilta alueilta (kentät A, B, C ja D) kokoojaojien kautta laskeutusaltaisiin (3 kpl) ja edelleen kasvillisuuskentille (3 kpl), joina toimivat entisten turvekaivantojen soistuneet pohjat. Tien eteläisen osan (kenttä E ) vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle ja kentän F (1,2 ha) vedet johdetaan jo tuotannossa olevan alueen ojien ja vesiensuojelurakenteiden kautta. Kenttien A, B, C ja D kasvillisuuskentät ja kentän E pintavalutuskenttä toimivat ympäri vuoden painovoimaisesti. Pintavalutuskentältä ja kasvillisuuskentiltä vedet johtuvat olemassa olevien ojien (kaksi purkukohtaa) kautta Sorsajokeen. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus.

12 12 2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. 3. Pintavalutuskenttä, kasvillisuuskentät, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Pintavalutuskentällä ja kasvillisuuskentillä mahdollisesti olevat ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Kenttien toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja niiden toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyllä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Altaista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidettävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästöt ilmaan ja melu 4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava tuulipussi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 5. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä melulle altistuvassa asuinrakennuksen pihapiirissä ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Luvan saajan on laite- ja työmenetelmävalinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittyminen.

13 13 Polttoaineet ja öljyt 6. Toiminnassa käytettävien ympäristölle vaarallisten aineiden (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikkaöljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Polttoainesäiliöissä on oltava lapon- ja ylitäytönestin sekä lukitus. Vuodot maaperään on estettävä. Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava suunnitelmallisesti niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on kerättävä ja lajiteltava Kouvolan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti, varastoitava ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

14 14 Tuotannosta poistuvat alueet 10. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu 11. Harjunsuon uudelle turvetuotantoalueelle on nimettävä hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. 12. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain hakemuksessa esitetyt tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjan kooste on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympäristön tilaan hakemuksen mukaisesti. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna, osana Sorsajoen käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaisuudesta. 14. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vaikutuksia kala- ja rapukantoihin Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan liittää osaksi Kaakkois-Suomen TE-keskuksen 2007 hyväksymää Sorsajoen kalataloudellista tarkkailua. Muutokset tarkkailuohjelmaan hyväksyy Kaakkois-Suomen TE-keskus.

15 15. Tarkkailutulokset (päästö- ja vesistötarkkailu) on toimitettava kunkin näytteenottokerran jälkeen valvontaviranomaisille tarkkailuohjelmien mukaisesti. 15 Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Kaakkois-Suomen TE-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Kalatalousmaksu 17. Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle vuosittain tammikuun aikana 60 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kala- ja rapukannoille aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu

16 on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. 16 Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, jos se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2011 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitykset oikeudesta toiminta-alueeseen, tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön ja mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

17 17 Ratkaisun perustelut Harjunsuon turvetuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluarvoa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella tai vastaavalla tavalla. Pintavalutuskenttä ja kasvillisuuskentät ovat mitoitusohjeita suurempia. Ympäristölupavirasto katsoo kuivatusvesien käsittelyn täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Harjunsuon lisäalueen olosuhteissa. Kala- ja rapukannoille aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Harjunsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Harjunsuon lisäalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Vaikka tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta, jolle voisi aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä, on asetettu perustason määräykset 4 ja 5, sillä maankäyttö saattaa toistaiseksi voimassa olevan luvan aikana muuttua. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle on annettu enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jäte-

18 18 huollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten ja tuotannosta poistuvista alueista ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle on annettu lupamääräykset Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Hakemukseen sisällytetty tarkkailusuunnitelma on hyväksytty ja on ollut tarpeen määrätä luvan saaja toimittamaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma tarkastettavaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lupamääräys 16 on annettu siltä varalta, että toiminta loppuu kesken lupakauden. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tästä turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen määrä ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus (Määräys 17). Lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty tehtäväksi samanaikaisesti Harjunsuon vanhan tuotantoalueen tarkistamishakemuksen kanssa. Vastaus lausuntoihin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloudellisen tarkkailun järjestämisestä on lupamääräyksistä näkyvällä tavalla otettu huomioon. Ympä-

19 ristölupavirasto pitää 60 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua Harjunsuon lisäalueen koko ja kuormitus huomioon ottaen riittävänä. 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41 46, 52, 55 56, 62, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (turvetuotantoalue alle 30 ha). Ympäristönsuojelulaki 105. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungissa.

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Ilpo Hiltunen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Ilpo Hiltunen (asian esittelijä) ja Antti Ylitalo. IH/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh

21 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.