TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

Transkriptio

1 TALOUSARVION 2018 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus

2 1 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta sekä varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston tulee päättää myös liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista (Kuntalaki 4 luku, 14 ). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kaupungin toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2016 peruskunnan vuosikate oli 2,5 miljoonaa euroa ja poistot 4,1 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 70,0 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä elinvoimainen ja luova kaupunki. Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi.

3 2 Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus. Kaupunkistrategia päivitetään syksyllä 2017 uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Strategian päivitys on aloitettu rakennemuutostyöryhmän johdolla keväällä Alustavasti on keskusteltu, että strategiassa olisi neljä näkökulmaa, joista kolme olisi samat kuin kaupungin ydinprosessit eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sujuva arki ja elinvoiman edistäminen. Neljäs näkökulma olisi tasapainoinen talous. Koska uuden strategian käsittely on kesken, on tähän koottu nykyisestä strategiasta päämäärät ja tavoitteet uudelleen ryhmiteltynä. Näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sujuva arki Elinvoiman edistäminen Tasapainoinen talous Strateginen päämäärä Hyvinvoivat asukkaat Hyvin toimivat palvelut Elinvoimainen kaupunki Kestävä talous Tavoite vuonna 2018 Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Palveluiden saatavuuden turvaaminen Uuteen palvelutuotanto-organisaatioon siirtyminen vuoteen 2019 mennessä Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Vetovoiman kasvattaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Kaupunkiympäristön parantaminen Työllisyysasteen nostaminen Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit Tuottavuuden parantaminen

4 3 Toimenpideohjelma vuodelle 2018 Tuottajien eli lautakuntien on asetettava omat toimenpiteensä vuodelle 2018 liitteen 1 mukaisesti. Jos valtuusto muuttaa strategian päämääriä tai tavoitteita, tehdään niitä vastaavat korjaukset tuottajien toimenpiteisiin syksyllä. MAISEMA-MALLI Tilaaja tuottaja malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohjataan, hallitaan ja seurataan kunnan taloutta ja toimintaa. Tuottajan työkalu on tuoteryhmäraportti (= ent.resurssitaulukko), jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottajalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohjalta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko ja se on tilaajan (valtuusto ja hallitus) ja tuottajan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon ja mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaajan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. Tuoteryhmien tulee olla Maisema-mallin mukaiset vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- ja tilaustaulukot. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Talousarvio ja suunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle Suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja kolme seuraavaa vuotta ovat suunnitteluvuosia. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

5 4 Kuntalain (13 luku, 110 ) mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvioon on otettava tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Taloussuunnitelma ja -arvio sisältävät sekä toiminnan että talouden tavoitteet. Verorahoituksella ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen. Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varoja tai lisää velkoja eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2016 taseessa 3,2 miljoonaa euroa eli 147 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2015 ylijäämäinen 1735 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 61 %. Vuonna 2016 Kemin omavaraisuusaste oli 39,3 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:in.

6 5 Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta oli 4086 /asukas eli 88,3 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion ja -suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- ja rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen

7 6 järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohjauksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- ja investointiosa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta taloussuunnitelma ja talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Kuntaliiton suosituksen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma) mukaan kunnan tehtävät jakautuvat budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin.

8 7 Resurssien jaolla tarkoitetaan verorahoituksen ja muun yleiskatteisen rahoituksen jakamista määrärahoina ja tuloarvioina tehtäville ja hankkeille. Budjettirahoitteisen toiminnan ja kohderahoitteisen toiminnan budjetointikäytännöt poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan. Budjettirahoitteisessa toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen jakaminen määrärahoina eri tehtäville. Pääosa kaupungin tehtävistä on budjettirahoitteista toimintaa. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. KÄYTTÖTALOUSOSA Palvelu-/tulosalueille (myös liikelaitoksille) käyttötalousosa on tärkein taloussuunnitelman/-arvion osa. Käyttötalousosa sisältää tavoitteet sekä palveluja tulosalue- / tuoteryhmäkohtaiset tuloslaskelman muotoiset talousarviot. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajajohtaja. Sisäiset menot ja tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottajan on sovittava sisäisen tilaajan kanssa määrärahasta ja yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorjaus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen jatkumiseen.

9 8 Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korjaus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi ja esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorjausmäärärahana. Peruskorjausmääräraha on tarkoitettu olemassa olevien rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korjaushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi pihakalusteiden ja aitojen maalaukseen liittyvät toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat, joiden hankintameno on yli euroa ja käyttöaika palvelutuotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sijaan ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2018 Kuntatalouden näkymät Suomen bruttokansantuote kääntyi vuonna 2015 hienoiseen kasvuun (+0,3 %) supistuttuaan sitä ennen kolme vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 kasvu oli 1,4 %. Kasvu on perustunut kotimaisen kysynnän kasvulle. Yksityinen kulutus on ollut vahvaa ja rakennusinvestoinnit ovat lisääntyneet nopeasti. Vuodelle 2018 bkt:n ennustetaan kasvavan 1 2 %. Huhtikuussa VM ennakoi kasvuksi 1 %. Suomen viennin odotetaan kasvavan lähivuosina. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Siten julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja tehtäviä ja rakenteita. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvua. Lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin 18 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Vuoden 2018 lopussa velkaa arvioidaan olevan 19,5 mrd,.euroa. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen veronkevennysten nettovaikutus kuntiin on on -168 miljoonaa euroa vuonna Vuodelle 2018 nettovaikutus on -196 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen ennustetaan laskevan tänä vuonna -1,1 % ( verotulot 21,85 mrd. ), mutta kasvavan vuonna 2018 noin +2,8 % ( verotulot 22,3 mrd. ). Vuodelle 2018 Kemin verotuloksi arvioidaan 87,2 milj. euroa.

10 9 Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kuntien laskennalliset valtionavut ovat yhteensä 8,5 mrd. euroa vuonna Valtionavut vähenevät vuonna 2018 noin 250 miljoonalla eurolla. Vuonna 2017 Kemin valtionosuus on 46,4 milj.euroa (mistä vos-tasaus 4,87 milj. ). Vuodelle 2018 valtionosuudeksi arvioidaan 46,4 milj.euroa (mistä vos-tasaus 4,77 milj. ). Toiminnan - raamit Kaupungin vuoden 2018 ta-raamissa toimintatuloja arvioidaan kertyvän noin 39 milj. euroa. Kokonaistulot ovat siten noin 172 miljoonaa euroa. Toimintamenojen määräksi arvioidaan noin 168 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 5,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi arvioidaan 1,6 milj. euroa. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä tilauksittainen - raami. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään kustannustason nousun suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2018 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2005 =100) on 1,2 %. Vuodelle 2019 arvio on 1,5 %, vuodelle ,2 % ja vuodelle 2021 noin 2,3 % (Kuntatalousohjelma , kevät 2017). Toimintatapojen muutoksilla ja niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- ja muita tarpeita. Palkat Vuonna 2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennettiin vuonna 2017 keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Lomarahojen 30 %:n leikkaus on edelleen voimassa. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista (Kuntatalousohjelma , kevät 2017, Kuntaliitto ) Sairausvakuutus 0,98 0,98 1,55 1,53 Työttömyysvakuutusmaksu 2,75 2,75 2,75 2,75 Eläkemaksu (KuEL)* 16,85 15,3 14,9 14,9 Tapaturmavakuutusmaksu 0,7 0,7 0,7 0,7 YHTEENSÄ 21,28 19,73 19,9 19,88 Opettajien eläkemaksu 16,75 17,05 16,7 16,7

11 10 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella. Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot ja uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamiseksi panostetaan osa-aikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aikaja vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Sijaisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuottaja tekee liitteen 3 mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Henkilöstöpalvelut toimittaa esimiehille henkilöstösuunnitelman laadintaohjeen. Vuoden 2018 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on otettava huomioon vuoden 2019 alusta toteutuva maakuntauudistus. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Tytärosakeyhtiöt ja liikelaitoskuntayhtymä Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä arvioidaan konsernitasolla. Kemin kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 28,2 % ja lainakanta 5911 euroa asukasta kohden. Taseen kumulatiivinen alijäämä oli euroa. Tytäryhtiöiden ja liikelaitoskuntayhtymän on ilmoitettava mennessä arviot vuosien Liiketoiminnan tuotot ja kulut - Rahoitustuotot ja kulut - Tilikauden voitto/tappio - Tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet Tärkeimmät investoinnit Tiedot pyydetään sähköisellä lomakkeella. Vuodelle 2017 konserniyhtiöt ovat ilmoittaneet seuraavat tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet: Kemin Digipolis Oy Kehitysyhtiön toiminnot perustuvat erilaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen: vuonna 2017 tavoitteena on 4 Meuron edestä hankkeita, jolloin Kemin kaupungin panos 8-kertaistuu. Digipolis houkuttelee teollisuuteen liittyvää

12 11 yritystoimintaa sijoittumaan Kemiin: vuonna 2017 tavoitteena on väh. 15 neuvotteluprosessia ja väh. 1 sijoittuva yritys. Kiinteistö Oy Itätuuli 1. Omistaja tukee yhtiön asuntokannan sopeuttamista vallitsevaan kysyntään heikon kysynnän alueilla pääomittamalla yhtiötä siten, että yhtiö purkaa 1-2 tyhjää taloa (n asuntoa). 2. Yhtiö valmistautuu kysyntää vastaavien asuntojen uustuotantoon keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä pyrkimällä hankkimaan sopivan tontin (tarvittaessa esim. asemakaavamuutoksella) ja käynnistämällä hanketta koskevan esisuunnittelun Perämeren Jäähalli Oy Tarjota ja vuokrata alueen seuroille, harrastajille jäävuoroja sekä tiloja harrastaa. Julkinen sektori, kolmas sektori, alle 18v, harraste- ja yritysliikunta Kemin Energia-konserni Sähkön siirtohintojen keskiarvo on 8 % alle Energiaviraston hintavertailun keskiarvon ja lämmön hinta on 8 % alle Energiateollisuuden hintavertailun erillistuotetun kaukolämmön painotetun keskihinnan. Lämmön polttoaineista ja ostolämmöstä 95 % on kotimaista lähienergiaa, jolloin öljyn osuus on enintään 5 %. Asiakkaille toimitetusta lämmöstä 45 % on hiilineutraalia. Vesi- ja jätevesiverkoston laskuttamattoman vesi- ja jätevesimäärän (=vuotovesimäärän) pienentämien. Vuoden 2017 tavoitteena on alittaa vuoden 2014 laskuttamattomat määrät, jonka saavuttamiseksi uusitaan jätevesiverkkoa 1,6 km Kemin Keilatalo Oy Vuoden 2017 tavoitteena on modernisoida keilahalli. Keilahallissa uusitaan keilaratojen tekniikka ja sisustus. Täten keilahallista saadaan nykyajan vaatimuksia vastaava viihdekeilahalli. Tällä uudistuksella saavutetaan parempi asiakastyytyväisyys sekä harrastekeilaajien että kilpakeilaajien keskuudessa. Uudistuksella saavutetaan myös vähennystä hallin sähkönkulutukseen. Keilahallin modernisoinnin myötä uusien tuotepakettien kehittäminen esim. matkailijoiden tarpeisiin. Kemin Matkailu Oy Huippusesongin myynnin kasvu - perustuu liikevaihdon kasvuun tavoite 20% Työllistämisvaikutus - seuranta henkilötyövuosia Ympärivuotisuuden kehittäminen, sesongin pidentäminen ja kesäkauden nosto. (ei erillistä mittaria) Kemin Satama Oy * Sataman uusi strategia valmistuu * Bulk-alueen asfaltoinnit saatettu loppuun * Muut investoinnit: E-/J-hallien välin raiteiden poisto ja asfaltointi, porttien ohjaus, kulunvalvonta ja kamerat, Sampon koneremonttien jatko, ajoneuvot, öljysataman palokaluston päivitys

13 12 * Sataman osalta liikennemäärän kasvutavoite on 5-10%. Sataman hallitus linjasi kulujen leikkaamisen tavoitteeksi 5-10%. Kemin Teollisuuskylä Oy Käyttöasteen nostaminen Teknologiakylässä nykyisestä 92 % tavoitteeseen 96 %. Aloittaa palvelumuotoilu sekä toimitilojen että kokous- ja kongressipalveluiden osalta. Tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita Tietotalo Oy Tilojen ja toimintaympäristön pitäminen kunnossa joka mahdollistaa vuokralaisten säilyttämisen ja toimintaympäristön kunnon taloudellisesti kannattavasti. Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa ja järjestää laadukkaita ja terveyttä edistäviä ateriapalveluja, talous- ja henkilöstöhallinnon ja muita tukipalveluja kustannustehokkaasti. Se tukee toiminnallaan peruspalvelujen kilpailukykyistä kehittämistä ja tuottamista. Lisäksi se tuottaa muuta toimialaansa kuuluvaa maksullista palvelutoimintaa. TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Vuosille esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset ja niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. Vuodelle 2019 suunniteltu Sote-uudistus muutta kaupungin toimintaa ja taloutta perusteellisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen keskeiset muutokset ovat: vuodelle 2019 kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,47 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta ja yhteisöveron kuntaosuutta alennetaan 10,54 prosenttiyksiköllä. Verosta tehtävät vähennykset siirtyvät tehtäväksi pääosin valtion verotuksessa, invalidivähennys poistuu ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen määrä alenee. Myös valtionosuudet muuttuvat. Tarkemmat laskelmat esitetään sitten kun SOTE-lait on hyväksytty. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaohjeet muodostavat jatkotyön lähtökohdat.

14 13 Aikataulu 1. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousseminaari Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman ja tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi mennessä tilaajatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- ja talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 3. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut , erityisesti jos tuottaja ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottajalla on eri näkemys tilanteesta. Tilaajatiimi pyytää tasapainotusehdotuksistaan lautakunnilta kommentit. 4. Tilaajatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousseminaari Taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelypäivä konserni- ja suunnittelujaostossa ja kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuuston talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman käsittelypäivä KÄYTTÖSUUNNITELMAT Maisema mallissa tuottajat ovat muuttaneet tilauksen (ent. talousarvioehdotuksen) omaksi talousarvioksi = käyttösuunnitelmaksi eli resurssitaulukoiksi, antaessaan tarjouksen tilaukseen. Nämä taulukot on tarkistettava kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion eli tilauksen. LISÄTIEDOT Kehittämis- ja talousosasto: Allan Mikkola puh Katri Heberg puh Saara Aitomaa puh

15 14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ Vuosi 0-6 v. 7 v v v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht Vuodet ovat Tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2015). Resurssi- ja tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2016 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, TYÖTTÖMYYS (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Muut Pitkäaikaiset Yhteensä

16 15 LIITE 1 KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Näkökulma Strateginen päämäärä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoivat asukkaat Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti Palvelualueet kehittävät hankkeita hyvinvointikertomuksen painopistealueiden pohjalta Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden monipuolistaminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Kuntalaistilaisuudet, sähköiset palvelut ja kuntalaiskyselyt Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tukeva valmistelu, hallintomalli ja prosessit Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

17 16 Näkökulma Strateginen päämäärä Sujuva arki Hyvin toimivat palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Palveluiden saatavuuden turvaaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tehokas ja laadukas palveluiden järjestäminen Viihtyisän ja turvallisen ympäristön takaaminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Uuteen palvelutuotanto-organisaatioon siirtyminen vuoteen 2019 mennessä Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Tahtotilan ja tavoitteiden määrittäminen Tarvittavan säännöstön ja normien valmistelu Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

18 17 Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Asiakas- ja kuntalaiskyselyihin reagoinnin kehittäminen Kehitetään toimintatapoja, joilla omassa palvelutuotannossa lisätään kaupungin veto- ja elinvoimaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Osaamisen kehittäminen ja uudistumiskyky Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Työyhteisötaitojen kehittäminen Osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla Esimiestyön kehittäminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

19 18 Näkökulma Strateginen päämäärä Elinvoiman edistäminen Elinvoimainen kaupunki Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Vetovoiman kasvattaminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Maapolitiikka Työvoiman saatavuus Yritys- ja oppilaitosyhteistyön vahvistaminen Uusien kasvualojen kehittäminen Kierto- ja biotalous Matkailuyritykset Teknologia-, ohjelmisto- ja someyritykset Kotiin vietävät palvelut Etätyö/paikasta riippumaton työ Kulttuuripalvelujen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Kaupunkiympäristön parantaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Esteettömän ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentaminen Toiminnallisuuden kehittäminen (vapaa-ajan palvelut) Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

20 19 Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Työllisyysasteen nostaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Työllisyydenhoidon hyvien toimintamallien edelleen kehittäminen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen toiminnallisella yhteistyöllä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa Monipuolisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen turvaaminen Sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

21 20 Näkökulma Strateginen päämäärä Tasapainoinen talous Kestävä talous Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Vuosikatteen kasvattaminen niin, että se kattaa poistot ja nettoinvestoinnit suunnitelmakaudella Yhtiöiden tuloutusten lisääminen Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Valtuuston asettama tavoite vuonna 2018 Tuottavuuden parantaminen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi Palvelutoiminnan tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa Tunnistetaan poikkeuksellisen kalliit palvelut ja korjataan niiden tuotantotavat Tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu Omistajaohjauksen tehostaminen Konsernirakenteen selkeyttäminen, esim. yhteinen taloushallinto Tuottajan eli lautakunnan toimenpiteet v Toimenpiteet (max. 3 kpl/ltk) Vastuutaho Mittari Keskusvirasto Koulutus Kulttuuri ja musiikki Sos.- ja terveys Tekniset palvelut

22 21 LIITE 2 TULOSLASKELMA TP TA 2017 TA Luvut 1000 eurona Raami Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys tai vähennys Varausten lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys 25 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Lainakanta /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Asukasmääränä käytetään viimeistä virallista asukaslukua ( ).

23 22 RAHOITUSOSA TP TA TA Luvut 1000 :na Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 4525 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 0,4 0,5 0,3 Lainakanta Lainojen siirto

24 23 Tilauksittainen raami 2018 Luvut 1000 eurona Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Tilaus TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 TP 2016 TA 2017 TPA 2017* Raami 2018 Hallintopalvelut Tietohallintokeskus Kehittämis- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut Tuki- ja erillispalvelut Hallintopalvelut/koulutus Peruskoulutus Lukio Lukion myyntitoiminta ja Eu-projekti Kivalo-opisto Varhaiskasvatus Kulttuuripalvelut Museotoimi Kirjasto Teatteri Liikuntapalvelut Nuorisotyö Musiikki Soster-hallinto Aikuissosiaalityö** Perhepalvelut Vammais- ja kehitysvammaishuolto Vastaanotto Kuntoutus Suun terveydenhuolto Työterveys Aikuispsykososiaaliset palv Esh Hoito- ja hoiva Tekninen johto Kaavoitus, maankäyttö ja suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu Viranomaispalvelut Ulkopuoliset urakat KOKO KAUPUNKI

25 24 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (ammattinimike/vuosi) Muu Poistuma (tarkempi selvitys, esim. sisäiset siirrot) Perustelut rekrytoinneille

26 25 LIITE 4 TALOUSSUUNNITELMAVUODET Tiedossa olevat ja arvioidut toiminnalliset muutokset Palvelualue Tilaus Ei toiminnallisia muutoksia Toiminnalliset muutokset -vaikutus Menot Tulot

27 26 LIITE 5 INVESTOINTIESITYS Palvelualue: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Kokonaiskustannus Edellisten vuosien käyttö TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Menot Tulot - josta valtionosuudet Nettomenot Perustelut