TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

Transkriptio

1 TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus

2 1 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta taloudesta. Valtuuston tulee päättää kuntastrategiasta, talousarviosta taloussuunnitelmasta, omistaohuksen periaatteista konserniohjeesta sekä varallisuuden hoidon sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston tulee päättää myös liikelaitokselle asetettavista toiminnan talouden tavoitteista (Kuntalaki 4 luku, 14 ). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Suunnitelmakausi on vuodet Talousarvio on samalla suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kaupungin toiminnassa talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2015 peruskunnan vuosikate oli -0,7 miljoonaa euroa poistot 4,6 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli -18,2 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta sitä toteuttavista hallintorat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä tuottana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva tehokas palvelujen järjestäjä sekä elinvoimainen luova kaupunki.

3 2 Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys riippumattomuus asta paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi. Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien tkuva parantaminen uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus tasapuolisuus. t strategiset päämäärät Kaupunkistrategia on laadittu viiden näkökulman niihin liittyvien strategisten päämäärien perusteella. Kuntalainen asiakas näkökulma - hyvinvoiva kuntalainen, - tyytyväinen asiakas. Talous näkökulma - kestävä kuntatalous, - konsernitalouden hallinta. Henkilöstö johtaminen näkökulma - osaava, motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö, - osaamista tukeva johtaminen. Toimintatavat rakenteet näkökulma - ennakoiva toimintatapa, - tuottavuuden parantaminen, - kehittyvä organisaatio. Elinvoimaisuus näkökulma - vetovoimainen kaupunki, - mielekäs arki. Toimenpideohjelma vuodelle 2017 Kaupunginvaltuusto on asettanut jokaiselle strategiselle päämäärälle tavoitteen toimenpiteet talousarviovuodelle. Tuottajien eli lautakuntien on asetettava omat toimenpiteensä vuodelle 2017 liitteen 1 mukaisesti.

4 3 MAISEMA-MALLI Tilaa tuotta malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohtaan, hallitaan seurataan kunnan taloutta toimintaa entistä tehokkaammin tuloksekkaammin. Tuottan työkalu on tuoteryhmäraportti (= ent.resurssitaulukko), jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohlta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko se on tilaan (valtuusto hallitus) tuottan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. Tuoteryhmien tulee olla Maisema-mallin mukaiset vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- tilaustaulukot. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta suunnitelmallisuutta. Valtuuston kunnan muiden toimielinten on talousarviossa -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista attelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Kuntalain (13 luku, 110 ) mukaan talousarvio -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista niiden seurannan merkitystä talouden ohuksessa niiden kytkemistä määrärahoihin tuloarvioihin. Talousarvioon on otettava tehtävien toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Taloussuunnitelma -arvio sisältävät sekä toiminnan että talouden tavoitteet. Verorahoituksella toimintatuloilla on katettava käyttömenot investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen.

5 4 Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varo tai lisää velko eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2015 taseessa 4,8 miljoonaa euroa eli 220 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2014 ylijäämäinen 1729 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 61 %. Vuonna 2015 Kemin omavaraisuusaste oli 40,3 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:n.

6 5 Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta oli 3955 /asukas eli 86,0 milj.. Vuoden 2016 lopussa lainaa arvioidaan olevan 3981 /asukas eli 86,6 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- tuloslaskelmaosa sekä investointi- rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion -suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohuksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- investointiosa.

7 6 Toimintaa taloutta suunnitellaan seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan avoitteet budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden kaluston hankinta, rahoitusosuudet omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohuksen näkökulmasta taloussuunnitelma talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan talouden ohusvälineitä. Muut toimielimet ohavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Kuntaliiton suosituksen (Kunnan kuntayhtymän talousarvio -suunnitelma) mukaan kunnan tehtävät kautuvat budjetti- kohderahoitteisiin tehtäviin. Resurssien olla tarkoitetaan verorahoituksen muun yleiskatteisen rahoituksen kamista määrärahoina tuloarvioina tehtäville hankkeille. Budjettirahoitteisen toiminnan kohderahoitteisen toiminnan budjetointikäytännöt poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan. Budjettirahoitteisessa

8 7 toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen kaminen määrärahoina eri tehtäville. Pääosa kaupungin tehtävistä on budjettirahoitteista toimintaa. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. KÄYTTÖTALOUSOSA Palvelu-/tulosalueille (myös liikelaitoksille) käyttötalousosa on tärkein taloussuunnitelman/-arvion osa. Käyttötalousosa sisältää tavoitteet sekä palvelu tulosalue- / tuoteryhmäkohtaiset tuloslaskelman muotoiset talousarviot. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään käyttötarkoitukseltaan rattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajohta. Sisäiset menot tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottan on sovittava sisäisen tilaan kanssa määrärahasta yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen tkumiseen. Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorusmäärärahana. Peruskorusmääräraha on tarkoitettu olemassa

9 8 olevien rakenteiden, rakennusosien järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korushankkeisiin. Sen sian esimerkiksi pihakalusteiden aitojen maalaukseen liittyvät toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat, joiden hankintameno on yli euroa käyttöaika uotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sian ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2017 Kuntatalouden näkymät Suomen bruttokansantuote kääntyi viime vuonna hienoiseen kasvuun (+0,5 %) supistuttuaan sitä ennen kolme vuotta peräkkäin. Suhdannetekijöiden ohella heikon taloudellisen kehityksen taustalla on teollisuuden koko talouden rakennemuutos, mikä on heikentänyt myös talouden pidemmän an kasvunäkymiä. Talouskasvun odotetaan tänä ensi vuonna hieman kiihtyvän viime vuodesta. Kasvun odotetaan kuitenkin olevan historiaan nähden hidasta myös keskipitkällä aikavälillä. Vuosina BKT:n määrän kasvu on noin 1,1-1,2 %/v. Talouden kasvua edesauttaa viennin elpyminen (v ,9 % v ,9 %). Talouskasvun arvioidaan jäävän elpymisestä huolimatta tulevina vuosina selvästi aiemmin totuttua hitaammaksi. Pidemmällä aikavälillä vaikuttavista toimista keskeisimpiä ovat julkisen sektorin kustannusten karsinta mm. kuntien lakisääteisiä tehtäviä niiden toteuttamista ohavia velvoitteita vähentämällä digitalisaatiota hyödyntämällä sekä sosiaali terveydenhuollon palvelu- rahoitusrakenneuudistus, ml. alue- keskushallinnon uudistus. Uudistukset ovat valmisteluvaiheessa etenevät suunnitellun aikataulun mukaisesti. Näillä toimilla hallitus pyrkii hidastamaan julkisten menojen kasvua noin 4 mrd. eurolla pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia kuntien tehtäviä velvoitteita vähentämällä 1 mrd. eurolla vuoden 2019 tasossa. Tavoitteen toteuttamiseksi on valmisteltu kuntien tehtävien velvoitteiden vähentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi kunnille on tässä vaiheessa arvioitu noin 400 milj. euroa (helmikuun 2016 tilanne). Toimenpideohjelmaan sisältyvät lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuosien aikana. Toistaiseksi ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä ei ole sisällytetty julkisen talouden suunnitelmaan.

10 9 Kuntien kuntayhtymien velkamäärä tkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Noin kolmannes kunnista eli yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Korotukset kohdistuivat lähinnä pienempiin kuntiin. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä arvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Kuntien kuntayhtymien valtionavut ovat yhteensä 10,6 mrd. euroa vuonna Valtionavut vähenevät vuoteen 2016 verrattuna johtuen mm. perustoimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Siirto on kunta valtio -suhteessa kustannusneutraali, mutta se vaikuttaa sekä kuntien saamien valtionapujen että kuntien menojen tasoon. Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus - ennuste vuodelle 2017 Kemille 45,98 milj., tähän sisältyy perustoimeentulotuen siirto Kelalle -1,88 milj. verotuloihin perustuva vos-tasaus +4,71 milj.. 2. Opetus- kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuusrahoitus - ennuste vuodelle 2017 Kemille 1,1 milj., tähän sisältyy muu op. kultt.toimen vos +0,34 milj. (vuoden 2016 taso) sekä ammatillisen koulutuksen reformi +0,76 milj..

11 10 Kuntien kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa (kehysvuodet vuoden 2017 hintatasossa) Toiminnan - raamit Kaupungin vuoden 2017 ta-raamissa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 47 milj. euroa verotuloarvio on 87,6 miljoonaa euroa. Toimintatulo arvioidaan kertyvän noin 40,3 milj. euroa. Kokonaistulot ovat siten noin 175 miljoonaa euroa. Toimintamenojen määräksi arvioidaan noin 169 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 5 miljoonaa euroa tilikauden tulokseksi arvioidaan +1,2 milj. euroa. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä tilauksittainen - raami. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään inflaation suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2017 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2005 =100) on 0,9 %. Vuodelle 2018 arvio on 1,3 %, vuodelle ,6 % vuodelle 2020 noin 2 % (Kuntatalousohjelma , kevät 2016).

12 11 Toimintatapojen muutoksilla niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- muita tarpeita. Palkat Vuonna 2017 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta lomaraho leikataan 30 %:lla. Raamissa on huomioitu lomarahojen 30 prosentin leikkaus nykyisestä tasosta. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista (Kuntatalousohjelma , kevät 2016) Sairausvakuutus 2,02 2,06 2,06 2,05 Työttömyysvakuutusmaksu 3,74 3,74 3,74 3,74 Eläkemaksu (KuEL)* 16,9 16,9 16,9 16,9 Tapaturmavakuutusmaksu 0,7 0,7 0,7 0,7 YHTEENSÄ 23,36 23,40 23,40 23,39 Opettajien eläkemaksu 18,1 18,1 19,5 19,6 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinen maksu on ettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella. Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työssä ksamiseksi panostetaan osa-aikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aika vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Siisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuotta tekee liitteen 3 mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Henkilöstö toimittaa esimiehille henkilöstösuunnitelman laadintaohjeen.

13 12 Tuloksellisuus / palvelustrategia Tuloksellisuutta voidaan parantaa erityisesti kehittämällä palveluprosesse. Maisema-mallissa yksi keskeinen tuottan toiminnan kehittämistapa on prosessien uudistaminen. Palvelualueiden tärkeimmät tuottavuushankkeet vuonna 2017 ovat: 1. - Jo käytössä olevien sähköisten palveluiden täysimääräinen hyödyntäminen käyttöönotto sekä uusien palveluiden kehittäminen - Asiakaspalveluprosessin kehittäminen - Palkkahallinnon järjestelmien uusimisen selvittäminen 2. Sivistyspalvelukeskus - Uusien opetussuunnitelmien lkauttaminen - Koulu- päiväkotitilojen/verkon tarkastelu toiminnalliset taloudelliset näkökulmat huomioiden - Tukiprosessien (hallinto/talous) selkiyttäminen - Kemi-talo-hanke: tilojen henkilökunnan tehokkaampi käyttö - Tilojen markkinoinnin siirto Teollisuuskylälle - Asiakasoiminnan kehittäminen - Nuorisotyön sisältöjen aktiivinen kehittäminen käyttöasteen ylläpitämiseksi kehittämiseksi - Selvitys uimahallin palveluiden linkittämiseksi osaksi Kemin matkailun Lumilinnan palvelupakettia - Teknologian hyödyntäminen musiikinopetuksessa 3. Tekninen palvelukeskus - Energiatehokkuus - Kiinteistönhoidon ennakoiva kunnossapito 4. Sosiaali- terveyspalvelukeskus - Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen: - Vammaispalvelujen avohuollon tukitoimien asumispalvelujen kehittäminen - Kotikuntoutus - Tukihenkilötoiminta TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakir.

14 13 Vuosille esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman talousarvion laadintaohjeet muodostavat tkotyön lähtökohdat. Aikataulu 1. Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi mennessä tilaatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 2. Tilaan tuottan väliset neuvottelut , erityisesti jos tuotta ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottalla on eri näkemys tilanteesta. Tilaatiimi pyytää tasapainotusehdotuksistaan lautakunnilta kommentit. 3. Tilaatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen Kaupunginvaltuuston -hallituksen talousseminaari Taloussuunnitelman talousarvion käsittelypäivä konserni- suunnitteluostossa kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuuston talousarvion 2017 taloussuunnitelman käsittelypäivä KÄYTTÖSUUNNITELMAT Maisema mallissa tuottat ovat muuttaneet tilauksen (ent. talousarvioehdotuksen) omaksi talousarvioksi = käyttösuunnitelmaksi eli resurssitaulukoiksi, antaessaan tarjouksen tilaukseen. Nämä taulukot on tarkistettava kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion eli tilauksen. LISÄTIEDOT Kehittämis- talousosasto: Allan Mikkola puh Riikka Leinonen puh Saara Aitomaa puh. 5793

15 14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ Vuosi 0-6 v. 7 v v v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht Vuodet ovat Tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2015). Resurssi- tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2015 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, TYÖTTÖMYYS (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Muut Pitkäaikaiset Yhteensä

16 15 LIITE 1 KAUPUNKISTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Kuntalainen asiakas Kuntalainen asiakas Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti Sos.- terveys Kuntalainen asiakas Hyvinvoiva kuntalainen Terveyden hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointikertomuksen pohlta Palvelualueet kehittävät hankkeita hyvinvointikertomuksen painopistealueiden pohlta.

17 16 Kuntalainen asiakas Hyvinvoiva kuntalainen Kuntalaisten osallisuuden lisääminen Kuntalaistilaisuudet, sähköiset kuntalaiskyselyt Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Osallisuutta vaikutusmahdollisuuksia tukeva valmistelu, hallintomalli prosessit Sos.- terveys Sos.- terveys

18 17 Kuntalainen asiakas Tyytyväinen asiakas Asiakas- kuntalaiskyselyihin reagoinnin parantaminen Asiakaskyselyjen toteuttaminen tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä päätöksenteossa Kuntalainen asiakas Tyytyväinen asiakas Palveluiden saatavuuden turvaaminen Tehokas laadukas palveluiden järjestäminen Sos.- terveys Sos.- terveys-

19 18 2. Talous Talous Kestävä kuntatalous Vuosikate kattaa poistot nettoinvestoinnit suunnitelmakaudella Talousarvion seurantaa tehostetaan palvelualueilla. Riskianalyysi-menettelyä tketaan. Sos.- terveys Talous Kestävä kuntatalous Kaikki kaupungin työllisyydenhoito työllisyyden yritys- järjestöyhteistyön koordinointi keskitetään työllisyysyksikköön Te-toimiston kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti työllistämistä lisätään siten, että työmarkkinatuen

20 19 kuntaosuus on max 1,5 milj. /v. Työhönvalmennussäätiön palveluiden käyttöä monipuolistetaan uusille aloille mm. kiertotalous. Talous Kestävä kuntatalous Palvelutoiminnan tehostaminen tiivistäminen eri toimitahojen kanssa Palveluiden tilausta tuotantoa kehitetään siten, että kokonaistoimintamenot eivät ylitä 169 milj.. Sos.- terveys Sos.- terveys

21 20 Talous Konsernitalouden hallinta Konsernirakennetta selkeytetään siten, että se mahdollistaa kaupungin tuloutuksen kasvattamisen Konsernirakennetta muutetaan vuonna 2015 valmistuneen konsernirakenneselvityksen linusten mukaisesti. Talous Konsernitalouden hallinta Omistuksille asetetaan selkeät mitattavat tavoitteet, jotta varmistetaan kaupunkikonsernin kokonaisetu Tuloutukset määritellään talousarviossa yhtiöittäin.

22 21 3. Henkilöstö johtaminen Henkilöstö johtaminen Osaava, motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö Työyhteisötaitojen kehittäminen Työyhteisökehittämiskoulutus Työhyvinvointikyselyn käsittely palvelualueilla, kehittämistoimenpiteet (3 kpl) havaittuihin epäkohtiin Henkilöstö johtaminen Osaava, motivoitunut hyvinvoiva henkilöstö Osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla Kehitetään menetelmä, jolla koulutussuunnitelman vaikuttavuutta osaamisen kehittymiseen arvioidaan miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään Sos.- terveys

23 22 Henkilöstö johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Esimiestyön kehittäminen Esimiestyön foorumi 1-2 krt/v. Sos.- terveys Sos.- terveys Henkilöstö johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Systemaattinen henkilöstösuunnittelu luontaisen poistuman hyödyntäminen Tuottavuuden parantaminen työn sisältöä työmenetelmiä kehittämällä (lean) Uuden kuntatyön vaatimat rakenteelliset muutokset

24 23 4. Toimintatavat rakenteet Toimintatavat rakenteet Ennakoiva toimintatapa Kehitetään toimintatapo, joilla omassa uotannossa lisätään kaupungin veto- elinvoimaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Henkilökunnan asiakaspalveluosaamista lisätään. Sos.- terveys Sos.- terveys

25 24 Toimintatavat rakenteet Tuottavuuden parantaminen Tunnistetaan kortaan Maisema-mallin tuottaman tiedon avulla poikkeuksellisen kalliit niiden tuotantotavat Palvelualueet esittävät vähintään kolme yksityiskohtaista toimenpidettä palveluiden entistä tehokkaammalle kilpailukykyisemmälle tuotannolle vuosittain Toimintatavat rakenteet Kehittyvä organisaatio Uuteen uotanto-organisaation siirtyminen tapahtuu vuoteen 2019 mennessä. Aloitetaan prosessi uuteen organisaatioon siirtymiseksi Tahtotilan tavoitteiden määrittäminen. Tarvittavan säännöstön normien valmistelu. Sos.- terveys

26 25 5. Elinvoimaisuus Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Uusien työpaikkojen luominen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Laadukkaiden neuvontapalveluiden tarjoaminen Kaupunkikonserni valmistelee pienyrittäjyysohjelman Yritysyhteistyön vahvistaminen Kaupungin hankintaosaamisen kehittäminen Sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa Sos.- terveys Sos.- terveys

27 26 Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Imagon parantaminen Vahvuuksien markkinoimiseksi kaupunkiympäristön kehittämiseksi markkinointiviestintästrategia päivitetään lkautetaan luottamushenkilöille palvelualueille. Esteettömän viihtyisän kaupunkiympäristön laadukkaan, yhteisöllisyyttä vahvistavan asuinympäristön luominen. Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Terveyttä hyvinvointia edistävien kulttuuri- liikuntapalveluiden monipuolistaminen Koko Kemi liikkumaan -hanke Oman toiminnan viestinnässä huomioidaan kulttuuri liikunta Sos.- terveys

28 27 Elinvoimaisuus Mielekäs arki Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyydenhoidon hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen Osallisuuden vuorovaikutuksen vahvistaminen toiminnallisella yhteistyöllä kuntalaisyhteisöjen kanssa Monipuolisen koulutuksen elinikäisen oppimisen turvaaminen Sos.- terveys Sos.- terveys

29 1 LIITE 2 Raamissa 2017 on huomioitu toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelalle: toimintatuotoista on vähennetty 1,75 milj. toimintamenoista 3,65 milj. verrattuna vuoden 2016 talousarvioon. Verotuloarvio tarkentuu elo-syyskuussa. Valtionosuusraamin muutokset vuonna 2017: 1. Verotuloihin perustuva vos:n tasaus + 4,71 milj. (muutos v:sta ,9 milj ) 2. Perustoimeentulon siirto KELA:an - 1,88 milj. 3. Amm. koulutuksen reformi: omarahoitusosuuden aleneminen + 0,7 milj.

30 2

31 3 Tilauksittainen raami 2017 Luvut 1000 eurona Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Korttu TA 2016 TPA 2016* Raami 2017 Korttu TA 2016 TPA 2016* Raami 2017 Korttu TA 2016 TPA 2016* Raami 2017 Tilaus Hallinto Tietohallintokeskus Kehittämis- talous Henkilöstö Elinkeino Tuki- erillis Hallinto/koulutus Peruskoulutus Lukio Lukion myyntitoiminta Kivalo-opisto Varhaiskasvatus Museotoimi Kirsto Teatteri Liikunta Nuorisotyö Musiikki Soster-hallinto Aikuissosiaalityö** Perhe Vammais- kehitysvammaishuolto Vastaanotto Kuntoutus Suun terveydenhuolto Työterveys Aikuispsykososiaaliset palv Esh Hoito- hoiva Tekninen johto Kaavoitus, maankäyttö suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu Viranomais Ulkopuoliset urakat KOKO KAUPUNKI * TPA 2016 tammi-huhtikuun talousseurannan perusteella **Aikuissosiaalityöstä on raamissa vähennetty toimeentulotuen perusosa, joka siirtyy Kelalle 2017 (toimintamenot -3,65 milj., toimintatulot -1,75 milj. ). Lisäksi Vos vähennys 1,88 milj. Raamissa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen 30 prosentin lomarahojen leikkaus vuodelle 2017 (toimintamenot -0,65 milj. ).

32 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä Eläkeiän saavuttavat/ Eläköityvät (ammattinimike/vuosi) TP 2015 TPA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Muu poistuma (tarkempi selvitys, esim. sisäinen siirto) Perustelut rekrytoinneille

33 LIITE 4

34 LIITE 5 INVESTOINTIESITYS PALVELUALUE: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Luvut 1000 euroina Menot Tulot -joista valtionosuudet Kustannusarvio Ed. vuosien käyttö TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Nettomenot Investointivarauksen käyttö Perustelut: