TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

Transkriptio

1 TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus

2 2 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta sekä varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuuston tulee päättää myös liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista (Kuntalaki 4 luku, 14 ). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kaupungin toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2017 peruskunnan vuosikate oli 6,8 miljoonaa euroa ja poistot 4,2 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 122 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden kaupunkistrategian kesäkuussa Uuden kaupunkistrategian myötä meillä on yksi kaupunkitason strategia ja siitä johdettavat asiakirjat (ohjelmat, suunnitelmat) ovat strategian toteuttamisohjelmia. Keskeiset toteuttamisohjelmat päivitetään uuden kaupunkistrategian mukaisiksi. Strategian vuosittaiset toimenpiteet asetetaan talousarviossa. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2030 viihtyisä kotikaupunki Kemi. Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta.

3 3 Ihmisläheisyys Luovuus Vastuullisuus Ihmisläheisyys on asukkaan laittamista keskiöön, avoimuutta, välittämistä ja vahvaa suvaitsevaisuutta. Luovuutta vahvistetaan järjestelmällisen ideakulttuurin kautta. Etsitään ratkaisuja, ollaan edelläkävijöitä ja kokeillaan uusia asioita. Vastuullisuus on vaikuttavuuden varmistamista. Vastuullisuus on taloudellista, ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Vastuullisuus on lupausten pitämistä. Asiat muuttuvat todeksi vai teoilla. Kaupungin strategiset päämäärät ovat vetovoimainen kaupunki, hyvinvoivat asukkaat ja sujuva arki. Vetovoimainen kaupunki Vihreä ja kestävä Kemi lisää vetovoimaamme. Kaupunkimme on kansainvälinen ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen. Elinvoimamme kärkiä ovat bio- ja kiertotalous, metsäteollisuus, matkailu ja merellisyys. Asuinalueemme ovat vetovoimaisia ja yritysympäristö kilpailukykyinen. Teemme kaupunkiympäristöstä viihtyisän. Yhdistämme voimia alueemme kuntien kanssa. Hyvinvoivat asukkaat Kemissä hyvinvointi kuuluu kaikille ja se on tasaisesti jakautunut. Vahvistamme yhteisöllisyyttä mahdollistamalla asukkaiden osallistumisen. Lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulutuksella ja osaamisella nostamme kaupungin työllisyysastetta. Sujuva arki Olemme arjen kumppani. Palvelukulttuurimme on asukaslähtöistä. Liikkuminen on esteetöntä ja palvelut helposti saatavilla. Toimenpideohjelma vuodelle 2019 Talousarvioon sisällytetään toimialojen keskeiset kaupunkistrategiaa toteuttavat toimenpiteet. Toimenpiteitä laadittaessa tulee ottaa huomioon myös hyvinvointisuunnitelman tavoitteet. Kaupunkistrategia toteutuu myös kehittämishankkeissamme ja ennen kaikkea se näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme: palvelualttiudessa ja asenteessa.

4 4 MAISEMA-MALLI Tilaaja tuottaja malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohjataan, hallitaan ja seurataan kunnan taloutta ja toimintaa. Tuottajan työkalu on tuoteryhmäraportti (= ent.resurssitaulukko), jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottajalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohjalta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko ja se on tilaajan (valtuusto ja hallitus) ja tuottajan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon ja mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaajan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Talousarvio ja suunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle Suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja kolme seuraavaa vuotta ovat suunnitteluvuosia. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain (13 luku, 110 ) mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvioon on otettava tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Taloussuunnitelma ja -arvio sisältävät sekä toiminnan että talouden tavoitteet. Verorahoituksella ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen.

5 5 Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varoja tai lisää velkoja eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2017 taseessa 5,8 miljoonaa euroa eli 275 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2016 ylijäämäinen 1892 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 61 %. Vuonna 2017 Kemin omavaraisuusaste oli 40,8 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:in.

6 6 Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kaupungin lainakanta oli 4026 /asukas eli 85,6 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion ja -suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- ja rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohjauksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- ja investointiosa.

7 7 Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta taloussuunnitelma ja talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Talousarviorakenteessa noudatetaan kuntaliiton talousarviosuositusta. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen.

8 8 Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajajohtaja. Sisäiset menot ja tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottajan on sovittava sisäisen tilaajan kanssa määrärahasta ja yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorjaus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen jatkumiseen. Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korjaus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi ja esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorjausmäärärahana. Peruskorjausmääräraha on tarkoitettu olemassa olevien rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korjaushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi pihakalusteiden ja aitojen maalaukseen liittyvät toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat, joiden hankintameno on yli euroa ja käyttöaika palvelutuotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sijaan ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2019 Kuntatalouden näkymät Suomen talouden näkökulmasta vuosi 2017 oli valoisa. Talouskasvu oli ripeää ja laaja-alaista. Maailmantalouden vahva vire ja Suomelle tärkeiden vientimaiden talouskasvu vauhdittivat Suomen viennin ja koko talouden kasvua. Talouskasvu jatkuu lähivuosina, mutta hidastuen. Taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että

9 9 kotimainen kysyntä. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,6 % mutta kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna ,2 prosenttiin. Suhdannesyklin tasaannuttua talouskasvu uhkaa hidastua prosentin puolentoista haarukkaan. Koska väestä ikääntyy, tehdyn työn määrä ei juuri kasva. Siksi talouden kasvu jää pelkästään tuottavuuden kasvun varaan. Nähtävissä oleva talouden kasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja hillinneet toimintamenojen kasvua menestyksekkäästi. Toimintamenojen kasvu on ollut hyvin maltillista ja pysyy maltillisena myös kuluvana vuonna, mutta kasvu kiihtyy henkilöstömenojen kasvaessa vuonna 2019 palkankorotusten ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättymisen vuoksi. Myös investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, sillä korjausinvestoinnit sekä sairaalarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Kuntatalouden lainakannan oletetaan kasvavan hieman vuoteen 2020 saakka sairaanhoitopiirien lisätessä velkaansa investointien vuoksi. Hyvän taloustilanteen ansiosta kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,8 % (verotulot 23,17 mrd. ), ja vuonna ,5 % (verotulot 24,22 mrd. ). Vuodelle 2019 Kemin verotuloksi arvioidaan 92,5 milj. euroa. Kunnan valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta. Kuntien saamat valtionosuudet laskevat lähivuosina. Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2018 ja Lisäksi kustannustenjaon tarkistus laskee kuntien valtionosuuksia 71 milj. eurolla vuonna 2018 ja 214 milj. eurolla vuonna Kuntien laskennalliset valtionavut ovat yhteensä 8,5 mrd. euroa vuonna Valtionavut vähenevät vuonna 2019 noin 230 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 Kemin valtionosuus on 44,9 milj.euroa (mistä vos-tasaus 4,48 milj. ). Vuodelle 2019 valtionosuudeksi arvioidaan 43,7 milj.euroa (mistä vos-tasaus 3,82 milj. ). Toiminnan -raamit Kaupungin vuoden 2019 ta-raamissa toimintatuloja arvioidaan kertyvän noin 38,6 milj. euroa ja toimintamenoja 171,1 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 4,1 milj. euroa, jolloin tilikauden tulos on 0. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä - raami toimialoittain. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään kustannustason nousun suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2019 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2005 =100) on 2,6 %. Vuodelle 2020

10 10 arvio on 1,6 %, vuodelle ,2 % ja vuodelle 2022 noin 2,2 % (Kuntatalousohjelma , kevät 2018). Toimintatapojen muutoksilla ja niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- ja muita tarpeita. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot ja uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamiseksi panostetaan osa-aikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aikaja vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Sijaisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuottaja tekee liitteen 3 mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Vuoden 2019 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on otettava huomioon vuoden 2020 alusta toteutuva maakuntauudistus. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Palkat Vuonna 2019 palkkoihin tulee 1 %:n yleiskorotus Lisäksi palkkoihin tulee 1,2 %:n järjestelyerä, jonka jaosta sovitaan erikseen ja joka varataan henkilöstöpalveluihin ja jaetaan tulosalueille, kun päätökset käytöstä on tehty. Tammikuussa maksettava tuloksellisuuteen perustuva kertaerä kirjataan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti vuodelle Vuoden 2019 aikana päättyvän lomanmääräytymisvuoden tammi-maaliskuussa kertyvät lomarahat maksetaan vähennettynä (kiky-sopimus) eli lomarahojen leikkaus vaikuttaa vuoden 2019 kuluihin kolmen kuukauden lomarahojen osalta. Lomaraha kirjataan vuoden 2019 tilinpäätöksessä tavanomaisen tason mukaisesti. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista (Kuntatalousohjelma , kevät 2018) Sairausvakuutus 0,75 1,32 1,3 1,3 Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 2,40 2,4 2,4 Eläkemaksu (KuEL)* 16,15 16,85 16,85 16,85 Tapaturmavakuutusmaksu 0,7 0,7 0,7 0,7 YHTEENSÄ 20,2 21,27 21,25 21,25 Opettajien eläkemaksu 16,39 16,04 16,1 16,1 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinen maksu on jaettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella.

11 11 Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Tytärosakeyhtiöt ja liikelaitoskuntayhtymä Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä arvioidaan konsernitasolla. Kemin kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste vuonna 2017 oli 30,5 % ja lainakanta 5671 euroa asukasta kohden. Taseen kumulatiivinen ylijäämä oli 4,7 milj. euroa. Tytäryhtiöiden ja liikelaitoskuntayhtymän on ilmoitettava mennessä arviot vuosien Liiketoiminnan tuotot ja kulut - Rahoitustuotot ja kulut - Tilikauden voitto/tappio - Tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet Tärkeimmät investoinnit Tiedot pyydetään sähköisellä lomakkeella. Vuodelle 2018 konserniyhtiöt ovat ilmoittaneet seuraavat tärkeimmät toiminnalliset tavoitteet: Kemin Digipolis Oy Digipolis - Kemin Teknologiakylän vetovoimamittarit uudet yritykset: väh. 6 kpl / v. (yritysmäärän kehitys teknologiakylän alueella) uudet työpaikat: väh. 30 kpl / v. (työpaikkojen määrän kehitys teknologiakylän alueella) Digipolis Oy:n kehittämistoiminnan vaikuttavuusmittarit: kehittämishankkeiden kokonaismäärä euroina väh. 10 M kehittämishankkeiden määrä euroina vuonna 2018 väh. 4 M kemiläisten yritysasiakkaiden määrä väh. 100 kpl / v. sijoittumispalvelu / yritysten houkuttelu: neuvottelujen määrä väh. 15 kpl / v. sijoittumispalvelu / yritysten houkuttelu: Kemiin sijoittujien määrä väh. 1 kpl / v. Kiinteistö Oy Itätuuli 1) Omistaja tukee yhtiön asuntokannan sopeuttamista vallitsevaan kysyntään heikon kysynnän alueilla pääomittamalla yhtiötä siten, että yhtiö purkaa yhden tyhjän talon (n. 30 asuntoa), 2) Yhtiö valmistautuu kysyntää vastaavien vuokra-asuntojen uustuotantoon keskustassa käynnistämällä hankesuunnittelun kohteesta, mikäli yhtiön asemakaavanmuutoshakemus menestyy. Tärkeimmät investoinnit v : mahdollinen uustuotantokohde 2020, n 4,0 M. Korjauksiin n. 0,5 M /vuosi. Kiinteistökannan sopeuttamiseen n. 0,25 M /vuosi (netto). Perämeren Jäähalli Oy Tarjota ja vuokrata tiloja sekä jäävuoroja alueen seuroille, harrastajille. Julkinen sektori,

12 12 kolmas sektori, alle 18v, harraste- ja yritysliikunta tavoitteena käynnistää/loppuun saattaa toiminnallinen esiselvityshanke, jossa laajaalainen kosketuspinta (ennakoiva hyvinvointi, konserni, liikuntayhtiö, kolmas sektori, palvelukonsepti, omaehtoinenliikunta, matkailu.) Kemin Energia-konserni Sähkön siirtohintojen keskiarvo on vähintään 8 % alle Energiaviraston hintavertailun keskiarvon ja lämmön hinta on vähintään 8 % alle Energiateollisuuden hintavertailun erillistuotetun kaukolämmön painotetun keskiarvon. Lämmön polttoaineista ja ostolämmöstä 95 % on kotimaista lähienergiaa, jolloin öljyn osuus on enintään 5 %. Asiakkaille toimitetusta lämmöstä 45 % on hiilineutraalia. Vesi- ja jätevesiverkoston laskuttamattoman vesi- ja jätevesimäärän (=vuotovesimäärän) pienentäminen. Vuoden 2018 tavoitteena on saavuttaa Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukuvertailun mukainen valtakunnan keskiarvo, joka oli vuonna 2016 vedellä 19 % ja jätevedellä 41 % Kemin Keilatalo Oy Kemin Keila- ja tennishalli on modernisoitu vuoden 2017 aikana. Tällä hetkellä halli vastaa nykyaikaisen keilahallin vaatimuksia. Yhtiön tavoitteena on kehittää toimintaa siten, että asiakaskunta laajenee edelleen siten, että halli toiminta palvelee talousalueen väestön lisäksi myös esim. matkailuryhmiä. Kemin Matkailu Oy Kemin Matkailu Oy on vahva matkailutoimija Meri-Lapissa ja Suomessa. Tavoitteemme on kehittää ympärivuotisia matkailuelämyksiä ja palveluja Kemin alueella. Kemin Satama Oy * Uuden strategian toteuttaminen * Sampo-jäänmurtajan kaupan loppuun saattaminen * II-laituriin saneeraus Kemin Teollisuuskylä Oy Käyttöasteen nosto Loput tavoitekeskustelusta konsernin kanssa Tietotalo Oy Vuokrausasteen säilyttäminen ja sen mahdollistamat/vaatimat kunnostustyöt kiinteistössä. Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä Ravintokeskus Meren varastojen ja tavaravirtojen kehittämisen suunnittelu ja toteutus. Taloudellinen tavoite toiminnallisten muutosten myötä kustannustehokkuuden parantaminen. TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.

13 13 Vuosille esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset ja niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. Vuodelle 2020 suunniteltu maakunta ja sote-uudistus muuttaa kaupungin toimintaa ja taloutta perusteellisesti. Uudistuksen seurauksena kuntien käyttötalouden nettokustannuksista yli puolet siirtyy maakuntiin. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä osa siirtyy maakuntien rahoitukseen ja lisäksi osa kunnallisveroa ja osa yhteisöveron tuotosta siirtyy maakuntiin. Tarkemmat laskelmat esitetään sitten kun SOTE-lait on hyväksytty. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaohjeet muodostavat jatkotyön lähtökohdat. Aikataulu 1. Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman ja tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi mennessä tilaajatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- ja talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 2. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut , erityisesti jos tuottaja ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottajalla on eri näkemys tilanteesta. Tilaajatiimi pyytää tasapainotusehdotuksistaan lautakunnilta kommentit. 3. Tilaajatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousseminaari Taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelypäivä konserni- ja suunnittelujaostossa , yhteistyötoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuuston talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman käsittelypäivä LISÄTIEDOT Kehittämis- ja talousosasto: Allan Mikkola puh Katri Heberg puh

14 14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ Vuosi 0-6 v. 7 v v v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht Vuodet ovat Tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2015). Tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2017 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, TYÖTTÖMYYS (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Pitkäaikaiset Yhteensä

15 15 Liite 1 Talousarvioraami TULOSLASKELMA TP TA Raami Luvut 1000 eurona 2019 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys tai vähennys Varausten lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys 27 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Tuloveroprosentti 21,75 21,75 21,75 Lainakanta /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Asukasmääränä käytetään viimeistä virallista asukaslukua ( ).

16 16 RAHOITUSOSA Luvut 1000 :na 2017 Toiminnan rahavirta TP TA 2018 TA 2019 Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -500 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 0,5 0,3 0,4 Lainakanta Lainojen siirto

17 17 TP 2017 TA 2018 TPA 2018 Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Raami 2019 Muutos ta18-19 TP 2017 TA 2018 TPA 2018 Raami 2019 Raamissa on huomioitu 1 %:n yleiskorotus Lisäksi järjestelyerään varataan euroa, joka jaetaan tulosalueille, kun päätökset erän jaosta on tehty. Muutos ta18-19 TP 2017 TA 2018 TPA 2018 Keskusvirasto , , ,3 Koulutus , , ,4 Kulttuuri , , ,3 Soster , , ,7 Tekpa , , ,2 KOKO KAUPUNKI , , ,5 Raami 2019 Muutos ta18-19

18 18 Liite 2 Kaupunkistrategian toimenpideohjelma STRATEGINEN VETOVOIMAINEN KAUPUNKI PÄÄMÄÄRÄ Tavoite Toimenpiteet Lautakunnan toimenpiteet 2019 Vihreä ja kestävä Kemi -Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamalli Kansainvälinen kaupunki ja monipuolinen elinkeinorakenne: Bio- ja kiertotalous, metsäteollisuus, matkailu, merellisyys Vetovoimaiset asuinalueet, kilpailukykyinen yritysympäristö ja viihtyisä kaupunkiympäristö Myönteinen mielikuva Kemistä -Bio- ja kiertotalouden vahvistaminen ja ekosysteemin rakentaminen -Arktisen ja ympärivuotisen matkailun kehittäminen -Yrittäjyyden edistäminen -Osaamisen ja koulutusverkoston vahvistaminen -Tonttituotanto/kaavoitus ja markkinointi -Kaupunkikuvan parantaminen -Liikenneturvallisuuden parantaminen -Kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan kehittäminen -Imago- ja myyntityön kehittäminen sekä positiivisuuden vahvistaminen Voimien yhdistäminen naapurikuntien kanssa -Seudullinen edunvalvonta ja edelläkävijän rooli maakuntayhteistyössä -Kuntarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen

19 19 STRATEGINEN HYVINVOIVAT ASUKKAAT PÄÄMÄÄRÄ Tavoite Toimenpiteet Lautakunnan toimenpiteet 2019 Työllisyysasteen nostaminen Tasaisesti jakautunut hyvinvointi sekä asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys -Työhön johtavan koulutuksen ja osaamisen turvaaminen yhteistyöllä yritysten ja oppilaitosten kanssa: 1) Varmistetaan koulutuspaikat Kemissä kasvualoilla 2) Hankeyhteistyö Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja yliopistojen kanssa -Erilaiset työllisyyshankkeet -Syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan vahvistaminen -Järjestöyhteistyön koordinointi ja kehittäminen -Otetaan asukkaat vahvemmin mukaan kaupungin kehitystyöhön ja palveluiden suunnitteluun -Edistetään asukkaiden hyvinvointia liikunnan ja kulttuurin keinoin

20 20 STRATEGINEN SUJUVA ARKI PÄÄMÄÄRÄ Tavoite Toimenpiteet Lautakunnan toimenpiteet 2019 Asukaslähtöinen palvelukulttuuri ja arjen kumppanuus -Turvataan lähipalvelut Kemissä -Tarjotaan asukkaille digitaalista ja henkilökohtaista palvelua tarpeen mukaan Esteettömyys ja saavutettavuus -Varmistetaan arjen sujuvuus pitämällä kiinteistöt ja infra kunnossa -Kehitetään katu- ja kevyen liikenteen verkostoa muuttuvien tarpeiden mukaan

21 21 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä Eläkeiän saavuttavat/eläköityvät (ammattinimike/vuosi) Muu Poistuma (tarkempi selvitys, esim. sisäiset siirrot) Perustelut rekrytoinneille

22 22 LIITE 4 TALOUSSUUNNITELMAVUODET Tiedossa olevat ja arvioidut toiminnalliset muutokset Palvelualue Tilaus Ei toiminnallisia muutoksia Toiminnalliset muutokset -vaikutus Menot Tulot

23 23 LIITE 5 INVESTOINTIESITYS Palvelualue: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Kokonaiskustannus Edellisten vuosien käyttö TA 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Menot Tulot - josta valtionosuudet Nettomenot Perustelut