TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE

Transkriptio

1 TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Kaupunginhallitus

2 1 LAADINTAOHJEET TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Valtuuston tulee päättää myös kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (KuntaL 13 luku). Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Suunnitelmakausi on vuodet Talousarvio on samalla suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelusta vastaa kaupunginhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntataloudessa tasapainoa mitataan vuosikatteen riittävyydellä poistoihin ja toisaalta tulorahoituksen riittävyydellä investointeihin. Vuonna 2014 vuosikatetta kertyi peruskunnalle 0,2 miljoonaa euroa ja poistoja oli 4,2 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 2,1 %. KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian vuonna Kemin kaupunkistrategia 2025 muodostuu yhdestä strategiasta ja sitä toteuttavista hallintorajat ylittävistä ohjelmista sekä palvelu- ja tulosaluekohtaisista suunnitelmista. Kaupunkistrategia on enemmän kuin organisaation strategia. Se kattaa kaupungin roolin 1. kuntalaisten toimeliaisuuden ja osallistumisen edistäjänä, 2. elinkeinojen ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäjänä sekä 3. palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Kaupungin tavoitetila eli visio on olla vuonna 2025 muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä sekä on elinvoimainen ja luova kaupunki.

3 2 Arvot Arvot ovat organisaation toimintaa ohjaavia periaatteita, joille on ominaista voimakkuus, pysyvyys ja riippumattomuus ajasta ja paikasta. Toimintaperiaatteet ovat yhteiset säännöt toiminnan järjestämiseksi. Avoimuus: Luovuus: Suvaitsevaisuus: Taloudellisuus: Turvallisuus: Hyvä johtaminen, avoin päätöksentekokulttuuri sekä vuorovaikutteinen ja avoin henkilöstöpolitiikka Prosessien jatkuva parantaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Yhteistyö- ja uudistumiskykyisyys Kustannustehokkuus ja palvelujen laajuus Palvelujen laatu, saatavuus ja tasapuolisuus. t ja strategiset päämäärät Kaupunkistrategia on laadittu viiden näkökulman ja niihin liittyvien strategisten päämäärien perusteella. Kuntalainen ja asiakas näkökulma - hyvinvoiva kuntalainen, - tyytyväinen asiakas. Talous näkökulma - kestävä kuntatalous, - konsernitalouden hallinta. Henkilöstö ja johtaminen näkökulma - osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, - osaamista tukeva johtaminen. Toimintatavat ja rakenteet näkökulma - ennakoiva toimintatapa, - tuottavuuden parantaminen, - kehittyvä organisaatio. Elinvoimaisuus näkökulma - vetovoimainen kaupunki, - mielekäs arki. Toimenpideohjelma vuodelle 2016 Kaupunginvaltuusto on asettanut jokaiselle strategiselle päämäärälle tavoitteen ja toimenpiteet talousarviovuodelle. Tuottajien eli lautakuntien on asetettava omat toimenpiteensä vuodelle 2016 liitteen 1 mukaisesti

4 3 MAISEMA-MALLI Tilaaja tuottaja malli on väline toteuttaa strategiaa. Maisema-mallilla ohjataan, hallitaan ja seurataan kunnan taloutta ja toimintaa entistä tehokkaammin ja tuloksekkaammin. Tuottajan työkalu on tuoteryhmäraportti = resurssitaulukko, jossa on oltava kaikki ko. palveluun liittyvät kustannustiedot sekä tarvittavat toimintatiedot, esimerkiksi suoritetiedot tai asiakasmäärät. Tuottajalle asetettavat tavoitteet ovat pääsääntöisesti tuotantotavoitteita. Tuoteryhmätaulukon pohjalta laaditaan tilausraportti = tilaustaulukko ja se on tilaajan (valtuusto ja hallitus) ja tuottajan (lautakunta) välinen sopimus siitä mitä tilataan, kuinka paljon ja mihin hintaan. Valtuuston hyväksymä talousarvio on tilaus, joka tehdään tuoteryhmäkohtaisesti. Tilaajan tavoitteet ovat pääsääntöisesti vaikuttavuustavoitteita. Tilausraportin taulukoista muodostuu talousarvio. Tuoteryhmien tulee olla Maisema-mallin mukaiset vertailtavuuden varmistamiseksi. Kaikissa tuoteryhmissä on omat resurssi- ja tilaustaulukot. TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja - suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Suunnitteluun tarvitaan pitkäjänteistä strategista ajattelua. Tällöin korostuu kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja kunnan alueen kehittämistä koskeva valtuuston näkemys. Kuntalaissa korostetaan myös sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja talousarvioihin. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Koko suunnitelmakaudelle valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat (Kuntalaki 13 luku, 110 ). Taloussuunnitelma ja arvio sisältävät sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Verorahoituksella ja toimintatuloilla on katettava käyttömenot ja investoinnit. Talouden tasapaino edellyttää, että vuosikate ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Kunnan on lisättävä lainanottoa, realisoitava omaisuutta tai vähennettävä toimintapääomaa, jos vuosikate ei riitä investointien rahoitukseen.

5 4 Alijäämäinen tilikauden tulos vähentää kunnan varoja tai lisää velkoja eli pienentää kunnan omaa pääomaa joko ylijäämäerien vähentymisenä tai alijäämän lisäyksenä. Kemillä on kertynyttä ylijäämää vuoden 2014 taseessa 10,1 miljoonaa euroa eli 460 euroa /asukas, kun koko maan keskiarvo oli vuonna 2013 ylijäämäinen noin 1290 euroa /asukas. Oman pääoman väheneminen merkitsee rahoitusaseman heikkenemistä. Rahoitusaseman muutosta mitataan omavaraisuusasteen (oma p.o. / koko p.o.) avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Keskimääräinen omavaraisuusaste on ollut kunnissa noin 65 %. Vuonna 2013 Kemin omavaraisuusaste oli 42,9 %. Tavoitteena on nostaa omavaraisuusaste yli 50 %:n.

6 5 Lainamäärä / asukas on yksi kriisikuntakriteeri (ylittää kaikkien kuntien keskiarvon väh. 50 %). Vuonna 2014 Kemin ylitys oli 36 %. Suunnittelukauden lopussa Kemin lainamäärä on sama kuin kuntien keskiarvon, jos kaikkien kuntien lainamäärä kasvaa kuten tähän mennessä 2000-luvulla ja Kemi saa alennettua lainakantaansa suunnitellusti. Vuoden 2015 lopussa lainaa arvioidaan olevan 3700 /asukas eli 81,6 milj.. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Rakenteeseen vaikuttavat talousarvion ja suunnitelman tehtävät: 1) Kokonaistalouden näkökulma, jota kuvataan tuloslaskelma- ja rahoitusosilla. Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. 2) Toiminnan ohjauksen näkökulma, jota kuvaavat käyttötalous- ja investointiosa.

7 6 Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Kuntalain mukaan taseeseen muodostunut alijäämä tulee kattaa suunnitelmakauden aikana. Toiminnan ohjauksen näkökulmasta taloussuunnitelma ja talousarvio (=tilaus) ovat valtuustolle toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla (=resurssitaulukot = nyk. tuoteryhmäraportti). Kuntaliiton uuden suosituksen (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma) mukaan kunnan tehtävät jakautuvat budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Resurssien jaolla tarkoitetaan verorahoituksen ja muun yleiskatteisen rahoituksen jakamista määrärahoina ja tuloarvioina tehtäville ja hankkeille.

8 7 Budjettirahoitteisen toiminnan ja kohderahoitteisen toiminnan budjetointikäytännöt poikkeavat lähtökohtaisesti toisistaan. Budjettirahoitteisessa toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen jakaminen määrärahoina eri tehtäville. Pääosa kaupungin tehtävistä on budjettirahoitteista toimintaa. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. KÄYTTÖTALOUSOSA Palvelu-/tulosalueille (myös liikelaitoksille) käyttötalousosa on tärkein taloussuunnitelman/-arvion osa. Käyttötalousosa sisältää tavoitteet sekä palvelu- ja tulosalue- / tuoteryhmäkohtaiset tuloslaskelman muotoiset talousarviot. MÄÄRÄRAHA JA TULOARVIO Kaupunginvaltuusto myöntää tulosalueiden tilauksille tavoitteiden edellyttämät sitovat määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston myöntämä euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Lautakunnalla on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Talousarviossa osoitettua määrärahaa ei saa ylittää. Talousarviota on muutettava, jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi tai tuloarvio ei toteudu. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Esityksen tekee ao. tilaajajohtaja. Sisäiset menot ja tulot on täsmäytettävä. Sisäisen tuottajan on sovittava sisäisen tilaajan kanssa määrärahasta ja yhteisesti sovitun sisäisen määrärahan / sisäisen tuloarvion on sisällyttävä samansuuruisena talousarvioesitykseen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille (esimerkiksi rakennusten peruskorjaus). Investointiosan laadintaa varten palvelualueiden tulee arvioida hankkeen toteutumiseen talousarviovuonna tarvittava määräraha. Hankkeen kohdistuessa kahdelle tai useammalle vuodelle tulee lisäksi esittää edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Vastaavasti tulee esittää hankkeiden tuloarviot. Investointisuunnitelmissa tulee varautua tällä hetkellä kesken olevien hankkeiden mahdolliseen jatkumiseen. Talonrakennusinvestointien osalta tilapalvelu tekee ehdotukset yhteistyössä ao. palvelualueen kanssa. Hanke otetaan investointiohjelmaan erikseen, jos kustannusarvio ylittää 0,35 milj. euroa tai korjaus koskee toiminnallisia muutoksia. Muut talonrakennushankkeet kootaan yhdeksi hankeryhmäksi ja esitetään talousarvion investointiosassa tilapalvelun rakennusten peruskorjaus-

9 8 määrärahana. Peruskorjausmääräraha on tarkoitettu olemassa olevien rakenteiden, rakennusosien ja järjestelmien uusimiseen tai suhteellisen suuriin korjaushankkeisiin. Sen sijaan esimerkiksi pihakalusteiden ja aitojen maalaukseen liittyviä toimenpiteet rahoitetaan muiden kunnossapitotöiden tavoin käyttötalouden määrärahoista. Irtaimen omaisuuden osalta investointiesityksiin sisällytetään hankinnat joiden hankintameno on yli euroa ja käyttöaika palvelutuotannossa vähintään kolme vuotta. Jos pitkävaikutteinen hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa sisällytetään se investointien määrärahaan (esim. ensikertainen kalustaminen). Sen sijaan ne irtaimen omaisuuden hankinnat, joiden käyttöikä on alle kolme vuotta sisällytetään hankintamenon suuruudesta riippumatta käyttötalouden määrärahoihin. TALOUSARVIO 2016 Kuntatalouden näkymät Suomen talous supistui vuonna 2014 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna vähitellen elpyvän, mutta nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Talouden kasvua edesauttaa viennin elpyminen. Viennin kasvu jää kuitenkin edelleen selvästi maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja Suomi menettää siten edelleen markkinaosuuksia. Myös yksityisen kulutuksen ennakoidaan kehittyvän hitaasti. Sitä rajoittavat kuluttajien kokema taloudellinen epävarmuus, ostovoiman heikko kehitys ja vaikea työmarkkinatilanne. Vuosina BKT:n määrän kasvu on noin 1,5 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, kun myös yksityinen kulutus ja investoinnit elpyvät. Sen sijaan nettoviennin kasvua tukeva vaikutus jää kuluvaa vuotta pienemmäksi. Talouskasvun arvioidaan jäävän elpymisestä huolimatta tulevina vuosina selvästi aiemmin totuttua hitaammaksi. Talouden kasvumahdollisuuksia on heikentänyt teollisuuden rakennemuutos, jossa korkean tuottavuuden alat ovat supistuneet ja talous palveluvaltaistunut. Rakennemuutoksen seurauksena työmarkkinat kärsivät yhteensopivuusongelmista työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä niin alueellisesti kuin ammatillisestikin. Myös väestön ikärakenteen muutos supistaa tulevina vuosina edelleen työikäisen väestön määrää. Lisäksi jo usean vuoden matalana jatkunut investointiaste on osaltaan heikentänyt tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Suomen julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen. Heikon suhdannekehityksen ja talouden rakennemuutoksen lisäksi julkista taloutta on jo nyt heikentänyt väestön ikääntymisestä johtuva ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu. Ikä- sidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana vielä kahden vuosikymmenen ajan. Tämä vaikeuttaa sekä valtiontalouden että kuntatalouden tasapainottamispyrkimyksiä. Toteutetuista sopeutustoimista huolimatta julkisessa taloudessa vallitsee mittava kestävyysvaje. Jos tulojen ja

10 9 menojen välistä epätasapainoa ei korjata, julkisen talouden velka suhteessa BKT:een uhkaa kasvaa tulevina vuosikymmeninä hallitsemattomasti. Suomen kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole vielä kansainvälisesti tarkasteltuna suhteettoman suuri. Varsin yhteinen näkemys kunta-alan eri toimijoiden keskuudessa kuitenkin on, että velan kasvunopeus on huolestuttava. Tänä päivänä otetun velan kääntöpuoli on siinä, että velkojen takaisinmaksu ajoittuu ajanjaksolle, jolloin ikääntymiseen liittyvät menot rasittavat kuntien taloutta selvästi nykyistä enemmän. Pitkään jatkuneesta halvan rahan aikakaudesta huolimatta on myös perusteltua olettaa, että korkotaso nousee ennemmin tai myöhemmin. Tällöin myös lainojen hoitokulut kasvavat. Lyhennykset ovat kuitenkin taloudellisesti merkittävin liikkumavaraa syövä erä. Tältä osin on tarve arvioida kriittisesti investointeja ja niiden omarahoitusosuuksia. Olennaista olisi, että investoinnit tehtäisiin odotettavissa olevan väestökehityksen ja kasvavien palvelutarpeiden näkymien pohjalta (Kuntatalousohjelma ). Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat yhteensä 10,9 mrd. euroa vuonna Valtionavut yhteensä kasvavat vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen seurauksena, mutta vähenevät sen jälkeen huomattavasti johtuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Siirto on kunta valtio -suhteessa kustannusneutraali, mutta se vaikuttaa sekä kuntien saamien valtionapujen että kuntien menojen tasoon. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa (kehysvuodet vuoden 2016 hintatasossa)

11 10 Uuden hallituksen ohjelmassa todetaan rakenteellisista muutoksista mm seuraavaa: Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan 1 mrd. euron edestä. Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella Mikäli valtionosuuksia leikataan, vähentää hallitus kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Sääntelypolitiikan periaatteet uudistetaan vuoden 2015 aikana. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä antaa ensimmäiset konkreettiset esitykset. Ministeriöt laativat yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä Toiminnan - raamit Kaupungin vuoden 2016 ta-raamissa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 46 milj. euroa ja verotuloarvio on 88 miljoonaa euroa. Toimintatuloja arvioidaan kertyvän noin 41 milj. euroa. Kokonaistulot ovat siten noin 175 miljoonaa euroa. Toimintamenojen määräksi arvioidaan noin 170 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy noin 4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi arvioidaan +-0 milj. euroa. Ohjeiden liitteenä on kaupunginhallituksen hyväksymä tilauksittainen - raami. Kaupungin talouden on oltava ylijäämäinen. Tämä tarkoittaa, että vuosikate kattaa suunnitelmapoistot ja poistot vastaavat poistonalaisten investointien (korvausinvestointien) keskimääräistä tasoa. Valtion talousarvioehdotuksen mahdollistavat maksujen korotukset on otettava täysimääräisinä käytäntöön. Muille maksuille on tehtävä vähintään inflaation suuruinen tarkistus vuosittain. Vuoden 2016 inflaatioarvio (=peruspalvelujen hintaindeksi 2000 =100) on 1,3 %. Vuodelle 2017 arvio on 1,4 %, vuodelle ,8 % ja vuodelle 2019 noin 2 %. (Lähde: Kuntatalousohjelma , VM). Toimintatapojen muutoksilla ja niillä saavutetuilla toimintamenojen säästöillä voidaan perustella uusia investointi- ja muita tarpeita. Palkat Palkkoihin lasketaan 0,5 %:n korotus vuodelle 2016 verrattuna vuoden 2015 palkkojen talousarviotasoon. Muut henkilöstömenot Sosiaaliturvamaksut %:na palkoista (Lähde: Kuntatalousohjelma )

12 Sairausvakuutus 2,14 2,15 2,14 2,14 Työttömyysvakuutusmaksu 3,02 3,02 3,02 3,02 Eläkemaksu (KuEL)* 17,1 16,8 16,8 16,8 Tapaturmavakuutusmaksu 1,3 1,3 1,3 1,3 YHTEENSÄ 23,56 23,27 23,26 23,26 Opettajien eläkemaksu 19,7 21,0 21,1 21,1 * KuEL-maksu koostuu 1) palkkaperusteisesta maksusta, 2) varhe-maksusta, 3) eläkemenoperusteisesta maksusta. Varhe-maksu on keskitetty kh:n tulosalueelle eläkkeet. Eläkemenoperusteinenmaksu on jaettu kustannuspaikoille aiheuttamisperusteella. Tarkemmat tiedot maksuprosenteista saadaan kesän aikana. Uudet prosentit ilmoitetaan tarvittaessa palvelualueille elokuussa. Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitykseen vaikuttaa luonnollinen poistuma, erilaiset eläkejärjestelyt, sisäiset siirrot ja uudelleen koulutus. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ja työssä jaksamiseksi panostetaan osaaikaeläkkeelle siirtymisiin, silloin kun se työtehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Osa-aika- ja vanhuuseläkkeelle jäävien tilalle palkataan uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään. Sijaisia käytetään vain silloin kun se on aivan välttämätöntä. Tuottaja tekee liitteen mukaisen laskelman tulevien vuosien htv-kehityksestä. Tuloksellisuus / palvelustrategia Tuloksellisuutta voidaan parantaa erityisesti kehittämällä palveluprosesseja. Maisema-mallissa yksi keskeinen tuottajan toiminnan kehittämistapa on prosessien uudistaminen. Palvelualueiden tärkeimmät tuottavuushankkeet vuonna 2016 ovat: 1. -Sähköisten palvelujen lisääminen ja kehittäminen - Henkilöstösuunnittelun / ennakoinnin ja rekrytoinnin kehittäminen. - Hallinto- ja toimistopalveluiden organisointi 2. Sivistyspalvelukeskus - Sähköinen asiointi päivähoidossa ja tuntiperusteinen päivähoitolaskutus - Koulu- ja päiväkotitilojen (verkon?) tarkastelu toiminnalliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden - Kemi-talo-hanke: tilojen ja henkilökunnan tehokkaampi käyttö - Toimisto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisointi 3. Tekninen palvelukeskus - Kiinteistöhoitotyön tehtävä- ja palvelujärjestelyt, - Lapin energianeuvonnan kehittämishanke

13 12 4. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus - Kotihoidon mobiilipalveluiden käyttöönotto. TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja Vuosille esitetään tilauksittaiset toiminnalliset muutokset ja niiden arvioidut euromääräiset vaikutukset. Suunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset on perusteltava lyhyesti. JATKOTOIMENPITEET Taloussuunnitelman ja talousarvion laadintaohjeet muodostavat jatkotyön lähtökohdat. Aikataulu 1. Lautakunnat esittävät strategian toimenpideohjelman ja tekevät ehdotuksensa tilauksen toteuttamiseksi mennessä tilaajatiimille. Esitykset toimitetaan kehittämis- ja talousosastolle. Esitykseen tulee sisältyä tilaus, lautakunnan toimenpiteet strategian toteuttamiseksi, taloussuunnitelmavuosien toiminnalliset muutokset, mahdolliset investointiesitykset sekä henkilöstösuunnitelma. 2. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen seminaari syyskuun alussa talousarvion ja suunnitelman päälinjauksista 3. Tilaajan ja tuottajan väliset neuvottelut , erityisesti jos tuottaja ei pysty sopeuttamaan tuotantoa tilauksen mukaiseksi tai tuottajalla on eri näkemys tilanteesta. 4. Tilaajatiimi tekee talousarvio-/taloussuunnitelmaesityksen Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen talousseminaari Taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelypäivä konserni- ja suunnittelujaostossa ja kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuuston talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman käsittelypäivä

14 13 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Maisema mallissa tuottajat ovat muuttaneet tilauksen (ent. talousarvioehdotuksen) omaksi talousarvioksi = käyttösuunnitelmaksi eli resurssitaulukoiksi, antaessaan tarjouksen tilaukseen. Nämä taulukot on tarkistettava kaupunginvaltuuston hyväksyttyä talousarvion eli tilauksen. LISÄTIEDOT Kehittämis- ja talousosasto: Allan Mikkola puh Katri Heberg puh Saara Aitomaa puh. 5793

15 14 PERUSTIEDOT VÄESTÖ Vuosi 0-6 v. 7 v v v 16-19v 20-29v 30-64v 65-74v 75-84v 85v.- Yht Vuodet ovat tilastokeskuksen ennusteesta (julkaistu 2012). Resurssi- ja tilaustaulukoissa käytetään vuoden 2014 väkilukuna viimeistä virallista väkilukua, TYÖTTÖMYYS (lkm) Vuodet Alle 25-vuotiaat Muut Pitkäaikaiset Yhteensä

16 15 Kuntalainen ja asiakas Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Hyvinvoiva kuntalainen Toimenpideohjelman laatiminen sairastavuuteen vaikuttamiseksi tehtyjen selvitysten pohjalta Koulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Palvelualueet kehittävät 2-3 hanketta terveyden edistämiseksi.

17 16 Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tyytyväinen asiakas Asiakas- ja kuntalaiskyselyihin reagoinnin parantaminen Asiakaskyselyjen toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Kuntalainen ja asiakas Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tyytyväinen asiakas Palveluiden saatavuuden turvaaminen Tehokas ja laadukas palveluiden järjestäminen

18 17 Talous Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Vuosikate kattaa poistot ja nettoinvestoinnit suunnitelmakaudella Talousarvion seurantaa tehostetaan palvelualueilla. Riskianalyysi-menettelyä jatketaan Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Kaikki kaupungin työllisyyden hoito ja työllisyyden yritys- ja järjestöyhteistyön koordinointi keskitetään työllisyyspalvelut-yksikköön Te-toimiston kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti työllistämistä lisätään siten, että työmarkkina-tuen kuntaosuus on max 1,5 milj. /v. Työhönvalmennussäätiön palveluiden käyttöä monipuolistetaan uusille aloille mm. kiertotalous.

19 18 Talous Kestävä kuntatalous Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Palvelutoiminnan tehostaminen ja tiivistäminen eri toimijatahojen kanssa Palveluiden tilausta ja tuotantoa kehitetään siten, että kokonaistoimintamenot eivät ylitä 171 milj.. Talous Konsernitalouden hallinta Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Konsernirakennetta selkeytetään siten, että se mahdollistaa kaupungin tuloutuksen kasvattamisen Konsernirakennetta muutetaan vuonna 2015 valmistuneen konsernirakenneselvityksen linjausten mukaisesti.

20 19 Talous Konsernitalouden hallinta Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Omistuksille asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet, jotta varmistetaan kaupunkikonsernin kokonaisetu Tuloutukset määritellään talousarviossa yhtiöittäin. Henkilöstö ja johtaminen Henkilöstö ja johtaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Työyhteisötaitojen kehittäminen Palvelualuekohtainen työyhteisökehittämiskoulutus Työhyvinvointikyselyn käsittely palvelualueilla

21 20 Henkilöstö ja johtaminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Osaamisen hyödyntäminen palvelualueilla Laaditaan ammattiryhmä/palvelualuekohtaiset koulutussuunnitelmat Henkilöstö ja johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Esimiestyön kehittäminen Esimiestyön foorumi 1-2 krt/v. palvelualueittain

22 21 Henkilöstö ja johtaminen Osaamista tukeva johtaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Systemaattinen henkilöstösuunnittelu ja luontaisen poistuman hyödyntäminen Tuottavuuden parantaminen työn sisältöä ja työmenetelmiä kehittämällä Uudet kuntatyön vaatimat rakenteelliset muutokset Toimintatavat ja rakenteet Toimintatavat ja rakenteet Ennakoiva toimintatapa Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Kehitetään toimintatapoja, joilla omassa palvelutuotannossa lisätään kaupungin veto- ja elinvoimaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Palvelualueet esittävät vähintään kolme toimenpidettä tavoitteen saavuttamiseksi

23 22 Toimintatavat ja rakenteet Tuottavuuden parantaminen Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Tunnistetaan ja korjataan maisemamallin tuottaman tiedon avulla poikkeuksellisen kalliit palvelut ja niiden tuotantotavat Palvelualueet esittävät vähintään kolme yksityiskohtaista toimenpidettä palveluiden entistä tehokkaammalle ja kilpailukykyisemmälle tuotannolle vuosittain 1.9. mennessä Toimintatavat ja rakenteet Kehittyvä organisaatio Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Määritellään tavoitteet vuoden 2017 uudelle palvelutuotanto-organisaatiolle Tavoitteet luodaan seminaari- ja työryhmätyöskentelyllä

24 23 Elinvoimaisuus Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Uusien työpaikkojen luominen Paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen Laadukkaiden neuvontapalveluiden tarjoaminen Konsernin sitouttaminen investointirahaston valmisteluun ja toteutukseen Uudet työllistävät alat - hanke Kaupungin ja yrittäjien välisen yhteistyön ylläpito ja kehittäminen Yritysvaikutusarviointi osaksi päätösten valmistelua Kaupungin hankintaosaamisen kehittäminen Sosiaalisten kriteerien huomioiminen hankinnoissa Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Imagon parantaminen Vahvuuksien markkinoimiseksi ja kaupunkiympäristön kehittämiseksi markkinointiviestintästrategia päivitetään ja jalkautetaan luottamushenkilöille ja palvelualueille Esteettömän kaupunkiympäristön ja laadukkaan, yhteisöllisyyttä vahvistavan asuinympäristön kehittäminen ja parantaminen Luottamushenkilöt ja palvelualueet velvoitetaan positiivisen viestinnän harjoittamiseen

25 24 Elinvoimaisuus Vetovoimainen kaupunki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden markkinointi ja esilletuonti Eri ikäryhmät huomioivat palvelut Oman toiminnan viestinnässä huomioidaan kulttuuri ja liikunta Elinvoimaisuus Mielekäs arki Valtuuston asettama tavoite vuonna 2016 Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyysyksikön ja hyvien toimintamallien vakiinnuttaminen Osallisuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen valtuuston te loilla (4kpl/vuosi) Yhteisöllisyyttä vahvistavat ja kaupunkikuvaa elävöittävät toimet Monipuolisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen turvaaminen

26 25

27 1 LIITE 2 TULOSLASKELMA TP TP TA Ts Ts Ts Luvut 1000 eurona Raami Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE toimintakate %-muutos 2,0 % 0,2 % 1,5 % 1,0 % Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 1637 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 5246 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys tai vähennys Varausten lisäys tai vähennys Rahastojen lisäys tai vähennys 23 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Tuloveroprosentti 20,75 20,75 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 Lainakanta /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas Asukasmäärä vuoden lopussa Asukasmääränä käytetään viimeistä virallista asukaslukua ( ).

28 2 RAHOITUSOSA TP TP TA Raami TS TS TS Luvut 1000 :na TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät* Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 0,7 0,2 0,5 0,5 0,5 0,3 0,4 Lainakanta

29 1 Tilauksittainen raami 2016 Luvut 1000 eurona Toimintamenot Toimintatulot Nettomenot Tilaus TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 TA 2015 TPA 2015 Raami 2016 Hallintopalvelut Tietohallintokeskus Kehittämis- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut Tuki- ja erillispalvelut Hallintopalvelut/koulutus Peruskoulutus Lukio Lukion myyntitoiminta Kivalo-opisto Varhaiskasvatus Kulttuuripalvelut Museotoimi Kirjasto Teatteri Liikuntapalvelut Nuorisotyö Musiikki Soster-hallinto Aikuissosiaalityö Perhepalvelut Vammais- ja kehitysvammaishuolto Vastaanotto Kuntoutus Suun terveydenhuolto Työterveys Aikuispsykososiaaliset palv Esh Hoito- ja hoiva Tekninen hallinto Maankäyttö ja mittaustoimi Yhdyskuntatekniikka Tilapalvelu Kaavoitus Viranomaispalvelut Ulkopuoliset urakat KOKO KAUPUNKI

30 1 LIITE 3 Henkilöstösuunnitelma Palvelualue Tilaus Vastuuhenkilö Eläköityvät (htv) Muu poistuma (htv) Rekrytointi (htv) HTV-määrä Perustelut rekrytoinneille

31 2 LIITE 4 TALOUSSUUNNITELMAVUODET Tiedossa olevat ja arvioidut toiminnalliset muutokset Palvelulaue Tilaus Ei toiminnallisia muutoksia Toiminnalliset muutokset -vaikutus Menot Tulot

32 3 Liite 5 INVESTOINTIESITYS PALVELUALUE: Tulosalue: Hanke/Hankeryhmä: Luvut 1000 euroina Menot Tulot -joista valtionosuudet Kustannusarvio Ed. vuosien käyttö TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Nettomenot Investointivarauksen käyttö Perustelut: