Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV

Transkriptio

1 Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/17

2 Heinolan seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Heinolan seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Heinolan stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto KNO Muutos 2030./ Muutos/vuosi kpl %:ia Asukasluku ,0 % -72-0,2 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta ,4 % -11-0,7 % Ala-aste, ,4 % -22-1,0 % Ylä-aste, ,7 % -15-1,4 % Peruskoulu, 7 16 v ,2 % -37-1,1 % Lukio, ,0 % -8-0,8 % Kouluikä 7 19 v ,6 % -45-1,1 % Lapsuus, alle 20 -v ,0 % -56-1,0 % Työikä, v ,5 % ,1 % Eläkeikä, yli 64 v ,0 % 160 2,5 % Sairastavin, yli 80 v ,2 % 77 5,0 % Asukasluku ,9 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku ,9 % Muutos 2006/1980) Asukasluku ,0 % Muutos2006/1990) Asukasluku Asukasluku ,0 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana Syntyneet - kuolleet -indeksi -3,91 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Heinolan seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) asukasluku on laskenut voimakkaimmin Sysmässä laskua myös Hartolassa ja Heinolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Heinolan seutukunnassa on ollut kuolleiden enemmyys (1 130 hlöä) syntyneisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu laskevana jatkossakin kaikissa kunnissa tosin hidastuvana. Seudun elinvoima näyttää hiipuvan, mikäli sinne ei saada uusia asukkaita alueen ulkopuolelta. Heinolan seutukunnan laskevan asukasluvun kehityksen lisäksi myös väestön ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi melko ripeään tahtiin. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan merkittävästi ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi kouluverkostoa joudutaan sopeuttamaan palvelutarpeeseen sekä sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/17

3 Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl %:ia Hartola ,62 % % Heinola ,53 % % Sysmä ,79 % % Yhteensä ,81 % % Taulukko 2. Heinolan seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Muutos hlöä %:ia Hartola ,5 Heinola ,2 Sysmä ,7 Yhteensä ,1 Taulukko 3. Heinolan seutukunnan maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku laskisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin (-214 henkeä). Merkittävin poikkeus on Hartolan väkiluvun nopeampi lasku. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Sysmässä ja melkein yhtä nopeaa Heinolassa. Hartola on onnistunut pitämään menokasvun maltillisena. Kun tarkastellaan menokehitystä , niin kaikkien kuntien menojen kasvu on kiihtynyt. Heinola on pitänyt menot naapureitaan paremmin hallinnassa. Heinolan seutukunnan reaalimenot ovat kasvaneet reippaasti (2,7 %/v) asukasluvun laskusta huolimatta. Menojen kasvu on kiihtynyt vielä Asl Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot Muutos yht Muutos yht Muutos yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola ,62 % ,41 % 0,2 % 7,49 % 1,50 % Heinola ,53 % ,72 % 3,1 % 15,74 % 3,15 % Sysmä ,79 % ,97 % 3,6 % 22,70 % 4,54 % Yhteensä ,81 % ,76 % 2,7 % 15,75 % 3,15 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/17

4 Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht Muutos Muutos yht yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola ,6 % ,65 % -0,7 % 6,70 % 1,34 % Heinola ,5 % ,14 % 2,8 % 8,56 % 1,71 % Sysmä ,8 % ,61 % 2,6 % 19,79 % 3,96 % Yhteensä ,8 % ,6 % 2,2 % 10,18 % 2,04 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Hartolan säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti Hartolan osalta tilanne on parantunut ja säännölliset tulot ovat kääntyneet selvään kasvuun. Heinolan ja Sysmän tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta Etenkin Sysmän tulojen reaalikasvu on ollut hyvä asukasluvun laskusta huolimatta Heinolan seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,2 %/v. Tulojen kasvu on hidastunut hiukan Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Verotettava Verotettava Verotetta Verotettava Asl Asl. Muutos tulo tulo va muutos %:a tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Hartola ,6 % ,39 % 18,00 19,00 Heinola ,5 % ,45 % 17,50 19,00 Sysmä ,8 % ,78 % 17,00 18,00 Yhteensä ,8 % ,41 % 17,50 18,67 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet Hartolassa ja nousseet Heinolassa ja Sysmässä hiukan asukasluvun laskusta huolimatta. Verotulojen kerryttämiseksi on veroprosenttia nostanut kaikki kolme kuntaa Heinola vähiten keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli Heinolan seutukunnassa 0,41 %/v. ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu ,17 % eli 17,50 %:sta 18,67 %:iin. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/17

5 Heinolan stk 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot ,6 % 2,2 % 10,2 % 2,0 % Verotettava tulot ,0 % 0,5 % 2,1 % 0,4 % Veroprosentti 17,50 17,50 18,08 18,08 18,25 18,50 18,50 18,67 6,7 % 0,8 % 3,2 % 0,6 % Tulovero ,3 % 1,8 % 8,9 % 1,8 % Yhteisöverot ,9 % -7,1 % -62,4 % -12,5 % Kiinteistöverot ,9 % 3,4 % 18,0 % 3,6 % Valtionosuudet ,5 % 8,2 % 50,8 % 10,2 % Maksut ,2 % 1,7 % 14,6 % 2,9 % Ilman yhteisöveroja 27,0 % 3,4 % 20,2 % 4,0 % 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot ,8 % 2,7 % 15,8 % 3,2 % Henkilöstömenot ,8 % 1,7 % 8,9 % 1,8 % Ostot ,2 % 6,6 % 32,8 % 6,6 % Muut ostot ,3 % 1,8 % 14,2 % 2,8 % Avustukset ,5 % 1,3 % 5,5 % 1,1 % Muut menot ,6 % -6,0 % 9,9 % 2,0 % >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku ,8 % -0,7 % -1,9 % -0,4 % Asukasluku %:ia kpl/v. Asukasluku ,2 % -197 ( ) Asukasluku ,5 % -85 ( ) Asukasluku ,4 % -72 ( ) Taulukko 7. Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutos Yhteenvetona voidaan todeta, että Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut (keskimäärin -0,7 %/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti 2,7 %/v, kiihtyen vielä ollen 3,2 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla vain keskimäärin 2,2 %/v., tosin hidastuen ollen 2,0 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on hyvin nähtävissä epäsuhta tulo- ja menokehityksessä , mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot Tulot Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Hartola -7,62 % 1,50 % 1,34 % 0,16 % Heinola -4,53 % 3,15 % 1,71 % 1,43 % Sysmä -9,79 % 4,54 % 3,96 % 0,58 % Yhteensä -5,81 % 3,15 % 2,04 % 1,12 % Taulukko 8. Yhteenveto Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon ( euroa) Hartolassa ja Sysmässä Heinolassa selvästi korkeammat ja yli maan keskiarvon. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Sysmässä 18,00 Hartolassa ja Heinolassa 19,00. Kun koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin joutua nosta- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/17

6 maan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi - kuten Hartola on jo tehnyt. Kolmikosta selkeästi velkaisin on Hartola. Heinolalla on myös velkaa, mutta velkaan nähden myös tukeva kassa. Sysmän tilanne on myös vahva; vähän velkaa ja hyvä kassa. Hartolalla oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää -590 euroa/asukas, kun Sisäasiainministeriön määrittelemä kriisiraja on -500 euroa/asukas. Sysmän ja etenkin Heinolan kumulatiivinen ylijäämä helpottaa hyvin liitoksen rakentamista. ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Hartola , Heinola , Sysmä , Taulukko 9. Heinolan seutukunnan tilinpäätökset 2006 Konsernitase Selkeäsi eniten konsernilainaa on Hartolalla peräti euroa/asukas. Hartolan konsernin omavaraisuusaste on painunut jo negatiiviseksi! Heinola ja Sysmän lainakannat ovat samalla tasolla asukasta kohden laskettuna, mutta Heinolan rahoitusomaisuus on puolta suurempi. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Heinolan tilanne on erinomainen, Sysmän tyydyttävä ja Hartolan erittäin huono. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Hartola % Heinola % Sysmä % Koko maa % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Heinolan seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/17

7 tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos Vakavaraisuus Hartola Laskussa Ei kata Ei ole Ei kata Paha kierre Heinola Melko neutraali, laskussa Noussut kannattavaksi Erittäin hyvä Vuosikate nyt lyhennykset Melko hyvä kierre Sysmä Laskussa Kannattava Erittäin hyvä Vuosikate kattaa lyhennyksen Vahva pohja, uhkainen tulevaisuus Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Asukasluvun (liikevaihdon) lasku käynnistää yleensä huonon kierteen, mikä näkyy myös Heinolan seutukunnan kuntien kohdalla. Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl Viiter04 Viiter Hartola Heinola Sysmä Uusi kunta " asukkaan kunta" Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Hartolan ja Heinolan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/17

8 Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Suuremman näköinen henkilöstömäärän olettaisi helpottavan eläköitymisen hyväksikäyttö ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille.. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Heinolan seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen asukkaan kuntaan, näyttäisi Heinolan seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi suurempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous Seuraavaksi on arvioitu Heinolan seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/17

9 Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as Hartola 20,25 22, Heinola 19,00 20, Sysmä 18,00 21, Ka./Summa 19,08 21, Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Heinolan seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 19,08 prosentista 21,33 prosenttiin. Kakkien veroprosentit ovat nousussa yli 20 prosentin. Heinolan seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta laskee 33,5 % 47,1 milj.eurosta 35,2 milj.euroon eli 390 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Heinolassa sekä Sysmässä ja Hartolassa hiukan. Velkaisin (euroa/asukas) on Hartola ja vähävelkaisin Sysmä. Kun huomioidaan kassat, on Heinolan tilanne erittäin hyvä ja Sysmän hyvä. Heinolan seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 38,4 % 61,7 milj.eurosta 44,5 milj.euroon. Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as Hartola Heinola Sysmä Ka./Summa Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 Hartolalla on kumulatiivista alijäämää peräti -2,36 milj.euroa. Heinolan ja Sysmän ylijäämät riittävät kääntämään koko Heinolan seutukunnan kuitenkin plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa Hartolalla on edelleen kumulatiivista alijäämää, josta se eli selviä ilman erityistoimenpiteitä (erittäin vahva vuosikate ja/tai voitollinen omaisuuden myynti). Hartolan tilanne on huolestuttava alijäämä ylittää Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas. Heinolan seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 4,6 milj.euroa eli 164 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista laskuaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/17

10 Heinolan seutukunnan taloudet saadaan kannattavaksi vuonna 2016 eli vuosikate kattamaan poistot rajuilla veronkorotuksilla. Maksuvalmius on erittäin hyvä Heinolassa ja hyvä Sysmässä. Hartolalla ei maksuvalmiutta käytännössä ole. Vain Hartola, on määritelmän mukaan ylivelkainen kunta eli sen vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10- osaa. Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Hartola Laskussa Kannattava 22,5 Ei ole Ei kata lyhennyksiä Paha kierre 11,30 Heinola Laskussa Kannattava 20,25 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Kattaa lyhennykset Melko neutraali 4,29 Sysmä Laskussa Kannattava 21,25 Hyvä Kattaa lyhennykset Neutraali, uhkainen 12,74 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot ja vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä Kuntakohtaisen tarkastelun yhteydessä on laskettu kunkin kunnan talouden kehitys Sisäasianministeriön määrittelemän kriisikuntaluokituksen mukaisesti. Hartolan osalta tilanne on huolestuttava ja kunta putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli se ei pysty kääntämään talouden negatiivista kehitystä. Hartola TA Ennakot Oma pääoma Vieras pääoma Käyttötulot Vuosikate Harkinnanvarainen Veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Kumulatiivinen ali/ylij Kumulat. jäämä/as Vuosikate (puhd.) Oma veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Vertailu% 18,29 18,39 18,46 18,55 18,65 18,74 18,83 18,93 19,02 19,12 19,21 19,31 Veroprosentti 0,71 0,61 1,79 1,67 1,56 2,51 2,42 2,32 2,48 2,63 3,04 3,19 Lainakanta Vertailu lainakanta eur/as Suhde 1,66 1,46 1,55 1,51 1,48 1,38 1,29 1,22 1,16 1,11 1,06 1,01 Taseen alijäämä 1000 eur Omavaraisuus 28 % 27 % 24 % 24 % 23 % 25 % 26 % 27 % 27 % 27 % 27 % 28 % Suhteellinen velkaantuneisuus 59 % 58 % 59 % 55 % 53 % 52 % 51 % 50 % 48 % 47 % Taulukko 16. Hartolan kehitys vuoteen 2016 kriisikuntaluokituksen mukaisesti Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/17

11 Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 17 mukaiset muutospaineet Hartola 1,16 2,32 3,57 4,89 6,01 7,21 8,49 9,85 11,30 Heinola 0,13 0,58 1,00 1,46 1,95 2,48 3,04 3,64 4,29 Sysmä 2,01 4,14 5,12 6,19 7,33 8,55 9,86 11,25 12,74 Taulukko 17. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassa- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/17

12 varat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Heinolan seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) SM (verotulotas.) STM OPM Yhteensä: Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo , yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Heinolan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 6,02 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 2,4 milj.euroa, ,81 milj.euroa ja ,81 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Kolmen kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 7,0 milj.euroa. Tämän lisäksi toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Heinolan seutukunnan kunnista Hartola on saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina neljä kertaa. Hartolan osuus lisää yhdistymisavustuksen perusosaa eurolla. ( , 3692 asukasta). Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/17

13 Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin Heinolan seutukunta Liitoksen ajankohta Perusosa Perusosan korotus Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Sysmällä 18,00 Hartolalla ja Heinolalla 19,00. Etenkin Hartolalla on paineita korottaa veroprosenttia 2007 prosentti on 20,25, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen vero% 05/06 %-yks muutos 2006 muutos 2006 muutos Hartola ,00 0,75 0,35 0,85 Heinola ,00 0,76 0,32 0,83 Sysmä ,00 0,75 0,40 0,85 Koko maa ,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 46 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli 2015 henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/17

14 Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa Sivukulut/kk 893 Vuosi Henkilöstön vähennys vuodessa Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 4, ,5 31, ,5 Vähennys vuodessa euroa Kumulatiivinen vähennys euroa Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 92 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan - henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/17

15 Kunnan nimi: Heinolan stk Heinolan stk TA2007 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 19,00 19,12 19,12 19,32 19,00 19,00 19,25 19,75 20,00 20,50 Toimintatuotot (Toimintatuottojen muutos) -0,8 % 2,1 % 2,5 % 2,1 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakulut (Toimintakulujen nousu) 1,8 % 2,8 % 2,4 % 2,7 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,7 % 2,7 % Henkilöstömuutos NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Liitoks.johtuva vos-muutos Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoerot Rahastojen muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulat. Ylij/alijäämä Kumulat yli/alij. /as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Taulukko 22. Liitostilanne, Heinolan seutukunta Dynaaminen tarkastelu, uusi kunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Heinolan stk Laskussa Niukasti kannattava Erittäin hyvä Niukasti kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Heinolan seutukunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan laskeva, niukasti kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Heinolan seutukunta olisi myös niukasti vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/17

16 Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,7 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään 2,3 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, että -0,9 milj.euron valtionosuuden lasku haukkaa 65,6 % eläköitymisen tuomasta edusta. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitokseen liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa Itä-Hämeen kunnat ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Itä-Hämeen seutukunnan asukasluku on laskenut hengellä Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan laskevan hengellä eli noin 6 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan laskevan vielä hiukan nopeammin hengellä eli noin 7 %:lla - Itä-Hämeen seutukunnan ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi - Menot ovat kasvaneet reaalisesti keskimäärin 2,7 % ja tulot vain 2,2 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on kasvanut nopeasti Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 6,6 %/v Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 10,2 %/v , kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 1,8 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet vain 0,4 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä ovat vielä hyvässä kierteessä olevia kuntia - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Henkilöstön määrä: - Kuntien palvelurakenne suurempi kuin vastaavan kokoisissa vertailukunnissa (asukasluku %) - Myös Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan suurempi Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/17

17 - Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Kaikkien veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Hartolassa ja Sysmässä - Vuoteen 2016 tultaessa vain Hartolassa olisi enää kumulatiivista alijäämää, jota Hartola ei saa pois ilman erityistoimenpiteitä. Lisäksi Hartolan alijäämä -523 euroa/asukas ylittää SM:n määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot. Se on vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä ja se putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli Hartola ei onnistu kääntämään talouden negatiivista kehitystä Liitostilanne: - Tällä hetkellä Heinolan ja Sysmän taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan taantuva kunta. Sen vuosikate riittää juuri kattamaan poistot. Uusi kunta olisi juuri vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (0,9 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/17