Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV"

Transkriptio

1 Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/17

2 Heinolan seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Heinolan seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Heinolan stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto KNO Muutos 2030./ Muutos/vuosi kpl %:ia Asukasluku ,0 % -72-0,2 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta ,4 % -11-0,7 % Ala-aste, ,4 % -22-1,0 % Ylä-aste, ,7 % -15-1,4 % Peruskoulu, 7 16 v ,2 % -37-1,1 % Lukio, ,0 % -8-0,8 % Kouluikä 7 19 v ,6 % -45-1,1 % Lapsuus, alle 20 -v ,0 % -56-1,0 % Työikä, v ,5 % ,1 % Eläkeikä, yli 64 v ,0 % 160 2,5 % Sairastavin, yli 80 v ,2 % 77 5,0 % Asukasluku ,9 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku ,9 % Muutos 2006/1980) Asukasluku ,0 % Muutos2006/1990) Asukasluku Asukasluku ,0 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana Syntyneet - kuolleet -indeksi -3,91 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Heinolan seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) asukasluku on laskenut voimakkaimmin Sysmässä laskua myös Hartolassa ja Heinolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Heinolan seutukunnassa on ollut kuolleiden enemmyys (1 130 hlöä) syntyneisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu laskevana jatkossakin kaikissa kunnissa tosin hidastuvana. Seudun elinvoima näyttää hiipuvan, mikäli sinne ei saada uusia asukkaita alueen ulkopuolelta. Heinolan seutukunnan laskevan asukasluvun kehityksen lisäksi myös väestön ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi melko ripeään tahtiin. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan merkittävästi ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi kouluverkostoa joudutaan sopeuttamaan palvelutarpeeseen sekä sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/17

3 Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl %:ia Hartola ,62 % % Heinola ,53 % % Sysmä ,79 % % Yhteensä ,81 % % Taulukko 2. Heinolan seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Muutos hlöä %:ia Hartola ,5 Heinola ,2 Sysmä ,7 Yhteensä ,1 Taulukko 3. Heinolan seutukunnan maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku laskisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin (-214 henkeä). Merkittävin poikkeus on Hartolan väkiluvun nopeampi lasku. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Sysmässä ja melkein yhtä nopeaa Heinolassa. Hartola on onnistunut pitämään menokasvun maltillisena. Kun tarkastellaan menokehitystä , niin kaikkien kuntien menojen kasvu on kiihtynyt. Heinola on pitänyt menot naapureitaan paremmin hallinnassa. Heinolan seutukunnan reaalimenot ovat kasvaneet reippaasti (2,7 %/v) asukasluvun laskusta huolimatta. Menojen kasvu on kiihtynyt vielä Asl Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot Muutos yht Muutos yht Muutos yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola ,62 % ,41 % 0,2 % 7,49 % 1,50 % Heinola ,53 % ,72 % 3,1 % 15,74 % 3,15 % Sysmä ,79 % ,97 % 3,6 % 22,70 % 4,54 % Yhteensä ,81 % ,76 % 2,7 % 15,75 % 3,15 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/17

4 Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht Muutos Muutos yht yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Hartola ,6 % ,65 % -0,7 % 6,70 % 1,34 % Heinola ,5 % ,14 % 2,8 % 8,56 % 1,71 % Sysmä ,8 % ,61 % 2,6 % 19,79 % 3,96 % Yhteensä ,8 % ,6 % 2,2 % 10,18 % 2,04 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Hartolan säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti Hartolan osalta tilanne on parantunut ja säännölliset tulot ovat kääntyneet selvään kasvuun. Heinolan ja Sysmän tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta Etenkin Sysmän tulojen reaalikasvu on ollut hyvä asukasluvun laskusta huolimatta Heinolan seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,2 %/v. Tulojen kasvu on hidastunut hiukan Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Verotettava Verotettava Verotetta Verotettava Asl Asl. Muutos tulo tulo va muutos %:a tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Hartola ,6 % ,39 % 18,00 19,00 Heinola ,5 % ,45 % 17,50 19,00 Sysmä ,8 % ,78 % 17,00 18,00 Yhteensä ,8 % ,41 % 17,50 18,67 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet Hartolassa ja nousseet Heinolassa ja Sysmässä hiukan asukasluvun laskusta huolimatta. Verotulojen kerryttämiseksi on veroprosenttia nostanut kaikki kolme kuntaa Heinola vähiten keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli Heinolan seutukunnassa 0,41 %/v. ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu ,17 % eli 17,50 %:sta 18,67 %:iin. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/17

5 Heinolan stk 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot ,6 % 2,2 % 10,2 % 2,0 % Verotettava tulot ,0 % 0,5 % 2,1 % 0,4 % Veroprosentti 17,50 17,50 18,08 18,08 18,25 18,50 18,50 18,67 6,7 % 0,8 % 3,2 % 0,6 % Tulovero ,3 % 1,8 % 8,9 % 1,8 % Yhteisöverot ,9 % -7,1 % -62,4 % -12,5 % Kiinteistöverot ,9 % 3,4 % 18,0 % 3,6 % Valtionosuudet ,5 % 8,2 % 50,8 % 10,2 % Maksut ,2 % 1,7 % 14,6 % 2,9 % Ilman yhteisöveroja 27,0 % 3,4 % 20,2 % 4,0 % 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot ,8 % 2,7 % 15,8 % 3,2 % Henkilöstömenot ,8 % 1,7 % 8,9 % 1,8 % Ostot ,2 % 6,6 % 32,8 % 6,6 % Muut ostot ,3 % 1,8 % 14,2 % 2,8 % Avustukset ,5 % 1,3 % 5,5 % 1,1 % Muut menot ,6 % -6,0 % 9,9 % 2,0 % >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku ,8 % -0,7 % -1,9 % -0,4 % Asukasluku %:ia kpl/v. Asukasluku ,2 % -197 ( ) Asukasluku ,5 % -85 ( ) Asukasluku ,4 % -72 ( ) Taulukko 7. Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutos Yhteenvetona voidaan todeta, että Heinolan seutukunnan asukasluku on laskenut (keskimäärin -0,7 %/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti 2,7 %/v, kiihtyen vielä ollen 3,2 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla vain keskimäärin 2,2 %/v., tosin hidastuen ollen 2,0 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on hyvin nähtävissä epäsuhta tulo- ja menokehityksessä , mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot Tulot Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Hartola -7,62 % 1,50 % 1,34 % 0,16 % Heinola -4,53 % 3,15 % 1,71 % 1,43 % Sysmä -9,79 % 4,54 % 3,96 % 0,58 % Yhteensä -5,81 % 3,15 % 2,04 % 1,12 % Taulukko 8. Yhteenveto Heinolan seutukunnan kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon ( euroa) Hartolassa ja Sysmässä Heinolassa selvästi korkeammat ja yli maan keskiarvon. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Sysmässä 18,00 Hartolassa ja Heinolassa 19,00. Kun koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin joutua nosta- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/17

6 maan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi - kuten Hartola on jo tehnyt. Kolmikosta selkeästi velkaisin on Hartola. Heinolalla on myös velkaa, mutta velkaan nähden myös tukeva kassa. Sysmän tilanne on myös vahva; vähän velkaa ja hyvä kassa. Hartolalla oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää -590 euroa/asukas, kun Sisäasiainministeriön määrittelemä kriisiraja on -500 euroa/asukas. Sysmän ja etenkin Heinolan kumulatiivinen ylijäämä helpottaa hyvin liitoksen rakentamista. ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Hartola , Heinola , Sysmä , Taulukko 9. Heinolan seutukunnan tilinpäätökset 2006 Konsernitase Selkeäsi eniten konsernilainaa on Hartolalla peräti euroa/asukas. Hartolan konsernin omavaraisuusaste on painunut jo negatiiviseksi! Heinola ja Sysmän lainakannat ovat samalla tasolla asukasta kohden laskettuna, mutta Heinolan rahoitusomaisuus on puolta suurempi. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Heinolan tilanne on erinomainen, Sysmän tyydyttävä ja Hartolan erittäin huono. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Hartola % Heinola % Sysmä % Koko maa % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Heinolan seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/17

7 tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos Vakavaraisuus Hartola Laskussa Ei kata Ei ole Ei kata Paha kierre Heinola Melko neutraali, laskussa Noussut kannattavaksi Erittäin hyvä Vuosikate nyt lyhennykset Melko hyvä kierre Sysmä Laskussa Kannattava Erittäin hyvä Vuosikate kattaa lyhennyksen Vahva pohja, uhkainen tulevaisuus Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Asukasluvun (liikevaihdon) lasku käynnistää yleensä huonon kierteen, mikä näkyy myös Heinolan seutukunnan kuntien kohdalla. Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl Viiter04 Viiter Hartola Heinola Sysmä Uusi kunta " asukkaan kunta" Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Hartolan ja Heinolan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/17

8 Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Suuremman näköinen henkilöstömäärän olettaisi helpottavan eläköitymisen hyväksikäyttö ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille.. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Heinolan seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen asukkaan kuntaan, näyttäisi Heinolan seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi suurempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous Seuraavaksi on arvioitu Heinolan seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/17

9 Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as Hartola 20,25 22, Heinola 19,00 20, Sysmä 18,00 21, Ka./Summa 19,08 21, Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Heinolan seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 19,08 prosentista 21,33 prosenttiin. Kakkien veroprosentit ovat nousussa yli 20 prosentin. Heinolan seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta laskee 33,5 % 47,1 milj.eurosta 35,2 milj.euroon eli 390 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Heinolassa sekä Sysmässä ja Hartolassa hiukan. Velkaisin (euroa/asukas) on Hartola ja vähävelkaisin Sysmä. Kun huomioidaan kassat, on Heinolan tilanne erittäin hyvä ja Sysmän hyvä. Heinolan seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 38,4 % 61,7 milj.eurosta 44,5 milj.euroon. Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as Hartola Heinola Sysmä Ka./Summa Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 Hartolalla on kumulatiivista alijäämää peräti -2,36 milj.euroa. Heinolan ja Sysmän ylijäämät riittävät kääntämään koko Heinolan seutukunnan kuitenkin plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa Hartolalla on edelleen kumulatiivista alijäämää, josta se eli selviä ilman erityistoimenpiteitä (erittäin vahva vuosikate ja/tai voitollinen omaisuuden myynti). Hartolan tilanne on huolestuttava alijäämä ylittää Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas. Heinolan seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 4,6 milj.euroa eli 164 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista laskuaan. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/17

10 Heinolan seutukunnan taloudet saadaan kannattavaksi vuonna 2016 eli vuosikate kattamaan poistot rajuilla veronkorotuksilla. Maksuvalmius on erittäin hyvä Heinolassa ja hyvä Sysmässä. Hartolalla ei maksuvalmiutta käytännössä ole. Vain Hartola, on määritelmän mukaan ylivelkainen kunta eli sen vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10- osaa. Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Hartola Laskussa Kannattava 22,5 Ei ole Ei kata lyhennyksiä Paha kierre 11,30 Heinola Laskussa Kannattava 20,25 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Kattaa lyhennykset Melko neutraali 4,29 Sysmä Laskussa Kannattava 21,25 Hyvä Kattaa lyhennykset Neutraali, uhkainen 12,74 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot ja vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä Kuntakohtaisen tarkastelun yhteydessä on laskettu kunkin kunnan talouden kehitys Sisäasianministeriön määrittelemän kriisikuntaluokituksen mukaisesti. Hartolan osalta tilanne on huolestuttava ja kunta putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli se ei pysty kääntämään talouden negatiivista kehitystä. Hartola TA Ennakot Oma pääoma Vieras pääoma Käyttötulot Vuosikate Harkinnanvarainen Veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Kumulatiivinen ali/ylij Kumulat. jäämä/as Vuosikate (puhd.) Oma veroprosentti 19,00 19,00 20,25 20,22 20,20 21,25 21,25 21,25 21,50 21,75 22,25 22,50 Vertailu% 18,29 18,39 18,46 18,55 18,65 18,74 18,83 18,93 19,02 19,12 19,21 19,31 Veroprosentti 0,71 0,61 1,79 1,67 1,56 2,51 2,42 2,32 2,48 2,63 3,04 3,19 Lainakanta Vertailu lainakanta eur/as Suhde 1,66 1,46 1,55 1,51 1,48 1,38 1,29 1,22 1,16 1,11 1,06 1,01 Taseen alijäämä 1000 eur Omavaraisuus 28 % 27 % 24 % 24 % 23 % 25 % 26 % 27 % 27 % 27 % 27 % 28 % Suhteellinen velkaantuneisuus 59 % 58 % 59 % 55 % 53 % 52 % 51 % 50 % 48 % 47 % Taulukko 16. Hartolan kehitys vuoteen 2016 kriisikuntaluokituksen mukaisesti Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/17

11 Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 17 mukaiset muutospaineet Hartola 1,16 2,32 3,57 4,89 6,01 7,21 8,49 9,85 11,30 Heinola 0,13 0,58 1,00 1,46 1,95 2,48 3,04 3,64 4,29 Sysmä 2,01 4,14 5,12 6,19 7,33 8,55 9,86 11,25 12,74 Taulukko 17. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassa- Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/17

12 varat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Heinolan seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) SM (verotulotas.) STM OPM Yhteensä: Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo , yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Heinolan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 6,02 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 2,4 milj.euroa, ,81 milj.euroa ja ,81 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Kolmen kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 7,0 milj.euroa. Tämän lisäksi toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Heinolan seutukunnan kunnista Hartola on saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina neljä kertaa. Hartolan osuus lisää yhdistymisavustuksen perusosaa eurolla. ( , 3692 asukasta). Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/17

13 Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin Heinolan seutukunta Liitoksen ajankohta Perusosa Perusosan korotus Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Sysmällä 18,00 Hartolalla ja Heinolalla 19,00. Etenkin Hartolalla on paineita korottaa veroprosenttia 2007 prosentti on 20,25, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen vero% 05/06 %-yks muutos 2006 muutos 2006 muutos Hartola ,00 0,75 0,35 0,85 Heinola ,00 0,76 0,32 0,83 Sysmä ,00 0,75 0,40 0,85 Koko maa ,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 46 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli 2015 henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/17

14 Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa Sivukulut/kk 893 Vuosi Henkilöstön vähennys vuodessa Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 4, ,5 31, ,5 Vähennys vuodessa euroa Kumulatiivinen vähennys euroa Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 92 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan - henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/17

15 Kunnan nimi: Heinolan stk Heinolan stk TA2007 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 19,00 19,12 19,12 19,32 19,00 19,00 19,25 19,75 20,00 20,50 Toimintatuotot (Toimintatuottojen muutos) -0,8 % 2,1 % 2,5 % 2,1 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % Toimintakulut (Toimintakulujen nousu) 1,8 % 2,8 % 2,4 % 2,7 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,7 % 2,7 % Henkilöstömuutos NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Liitoks.johtuva vos-muutos Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoerot Rahastojen muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulat. Ylij/alijäämä Kumulat yli/alij. /as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Taulukko 22. Liitostilanne, Heinolan seutukunta Dynaaminen tarkastelu, uusi kunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Heinolan stk Laskussa Niukasti kannattava Erittäin hyvä Niukasti kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Heinolan seutukunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan laskeva, niukasti kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Heinolan seutukunta olisi myös niukasti vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/17

16 Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,7 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään 2,3 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, että -0,9 milj.euron valtionosuuden lasku haukkaa 65,6 % eläköitymisen tuomasta edusta. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitokseen liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa Itä-Hämeen kunnat ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Itä-Hämeen seutukunnan asukasluku on laskenut hengellä Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan laskevan hengellä eli noin 6 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan laskevan vielä hiukan nopeammin hengellä eli noin 7 %:lla - Itä-Hämeen seutukunnan ikärakenne muuttuu vanhusvoittoisemmaksi - Menot ovat kasvaneet reaalisesti keskimäärin 2,7 % ja tulot vain 2,2 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on kasvanut nopeasti Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 6,6 %/v Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 10,2 %/v , kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 1,8 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet vain 0,4 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta - Sysmä ovat vielä hyvässä kierteessä olevia kuntia - Hartola on selvästi kriisin kierteessä oleva kannattamaton ja ylivelkainen kunta Henkilöstön määrä: - Kuntien palvelurakenne suurempi kuin vastaavan kokoisissa vertailukunnissa (asukasluku %) - Myös Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan suurempi Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/17

17 - Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Kaikkien veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Hartolassa ja Sysmässä - Vuoteen 2016 tultaessa vain Hartolassa olisi enää kumulatiivista alijäämää, jota Hartola ei saa pois ilman erityistoimenpiteitä. Lisäksi Hartolan alijäämä -523 euroa/asukas ylittää SM:n määrittelemän kriisirajan -500 euroa/asukas - Heinola on hyvässä kierteessä oleva taloudellisesti tasapainoinen kunta, jonka asukasluku on tosin laskussa. Heinola on kannattava eli vuosikate kattaa poistot. Se on vakavarainen eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Sysmä ovat ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hartola on selvästi kriisin kierteessä ja se putoaa nopeasti kriisikuntalistalle, mikäli Hartola ei onnistu kääntämään talouden negatiivista kehitystä Liitostilanne: - Tällä hetkellä Heinolan ja Sysmän taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 20,50 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan taantuva kunta. Sen vuosikate riittää juuri kattamaan poistot. Uusi kunta olisi juuri vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi erittäin hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen, mutta asukasluvultaan pienenevä kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (0,9 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/17

Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III

Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen 15.3.2007 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/18

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Toni Kirmula 21.6.2007 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot