Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III"

Transkriptio

1 Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/18

2 Lahden seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Lahden seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Lahden stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto KNO Muutos 2030./ Muutos/vuosi kpl %:ia Asukasluku ,2 % 443 0,3 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta ,2 % -1 0,0 % Ala-aste, ,3 % -13-0,1 % Ylä-aste, ,3 % -25-0,4 % Peruskoulu, 7 16 v ,6 % -38-0,2 % Lukio, ,2 % -6-0,1 % Kouluikä 7 19 v ,0 % -44-0,2 % Lapsuus, alle 20 -v ,8 % -45-0,1 % Työikä, v ,8 % ,4 % Eläkeikä, yli 64 v ,6 % 864 2,9 % Sairastavin, yli 80 v ,4 % 378 5,3 % Asukasluku ,7 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku ,4 % Muutos 2006/1980) Asukasluku ,6 % Muutos2006/1990) Asukasluku Asukasluku ,2 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana 916 Syntyneet - kuolleet -indeksi 0,54 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Lahden seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) asukasluku on laskenut voimakkaimmin Padasjoella ja Artjärvellä. Asukasluku on kasvanut Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa nopeinta kasvu on ollut Hollolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lahden seutukunnassa on ollut syntyneiden enemmyys (916 hlöä) kuolleisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu positiivisena ja vain hiukan kiihtyvänä. Asukasluku jatkaisi laskua vain Padasjoella. Maakunnan myönteisestä asukasluvun kehityksestä huolimatta muuttuu väestön ikärakenne vanhusvoittoisemmaksi. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/18

3 Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl %:ia Artjärvi ,28 % % Asikkala ,54 % % Hollola ,88 % % Hämeenkoski ,31 % % Kärkölä ,25 % % Lahti ,67 % % Nastola ,05 % % Orimattila ,19 % % Padasjoki ,63 % % Yhteensä ,83 % % Taulukko 2. Lahden seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Muutos hlöä %:ia Artjärvi ,8 Asikkala ,3 Hollola ,1 Hämeenkoski ,2 Kärkölä ,1 Lahti ,5 Nastola ,1 Orimattila ,9 Padasjoki ,2 Yhteensä ,6 Taulukko 3. Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku kasvaisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin ( henkeä). Merkittävimmät poikkeukset ovat Hollolan sekä Orimattilan nopeampi väkiluvun kasvu. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Asikkalassa ja Orimattilassa (3,7 %/v) ja hitainta Artjärvellä (0,6 %/v). Kun tarkastellaan menokehitystä , on menokasvu vain kiihtynyt muualla paitsi Lahdessa, jonka kustannusten kasvu on hiukan hidastunut nopeita menokasvu on ollut Hollolassa. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalimenot ovat kasvaneet ripeästi (3,2 %) maltillisesta asukasluvun kasvusta huolimatta. Menojen kasvu on nopeutunut hiukan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/18

4 Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht Muutos Asl Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi ,28 % ,97 % 0,6 % 12,40 % 2,48 % Asikkala ,54 % ,85 % 3,7 % 23,64 % 4,73 % Hollola 986 4,88 % ,39 % 3,3 % 24,81 % 4,96 % Hämeenkoski -75-3,31 % ,24 % 2,9 % 14,67 % 2,93 % Kärkölä ,25 % ,17 % 2,8 % 19,18 % 3,84 % Lahti ,67 % ,48 % 3,4 % 15,65 % 3,13 % Nastola 8 0,05 % ,42 % 2,1 % 16,08 % 3,22 % Orimattila 452 3,19 % ,49 % 3,7 % 22,28 % 4,46 % Padasjoki ,63 % ,65 % 2,0 % 13,62 % 2,72 % Yhteensä ,83 % ,92 % 3,2 % 17,55 % 3,51 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht Muutos yht. Muutos yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi ,3 % ,09 % 0,0 % -1,04 % -0,21 % Asikkala ,5 % ,34 % 3,5 % 18,67 % 3,73 % Hollola 986 4,9 % ,89 % 3,7 % 18,06 % 3,61 % Hämeenkoski -75-3,3 % ,89 % 2,0 % 14,33 % 2,87 % Kärkölä ,2 % ,60 % 3,0 % 14,73 % 2,95 % Lahti ,7 % ,92 % 2,2 % 6,89 % 1,38 % Nastola 8 0,1 % ,15 % 1,5 % 6,71 % 1,34 % Orimattila 452 3,2 % ,32 % 3,0 % 12,66 % 2,53 % Padasjoki ,6 % ,76 % 0,1 % 7,90 % 1,58 % Yhteensä ,8 % ,1 % 2,4 % 9,32 % 1,86 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Artjärven säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta Asikkalan ja Kärkölän tulojen kasvu on ollut lisäksi hyvää. Asukaslukuaan kasvattaneet kunnat eli Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat myös kasvattaneet säännöllisiä tulojaan. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,4 % vuodessa Tulojen kasvu on ollut hiukan hitaampaa Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/18

5 Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Asl Asl. Muutos Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava muutos %:a tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Artjärvi ,3 % ,20 % 18,00 18,75 Asikkala ,5 % ,36 % 17,00 18,50 Hollola 986 4,9 % ,50 % 17,50 19,00 Hämeenkoski -75-3,3 % ,34 % 17,50 18,75 Kärkölä ,2 % ,56 % 17,50 19,00 Lahti ,7 % ,30 % 17,75 19,00 Nastola 8 0,1 % ,79 % 17,50 19,00 Orimattila 452 3,2 % ,58 % 18,00 19,00 Padasjoki ,6 % ,08 % 18,00 18,00 Yhteensä ,8 % ,19 % 17,64 18,78 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet Padasjoella ja Kärkölässä. Verotettavat tulot ovat nousseet Artjärvellä, Asikkalassa ja Hämeenkoskella asukasluvun laskusta huolimatta. Kaikki kunnat, jossa asukasluku on kasvanut, myös verotettavat tulot ovat kasvaneet. Verotulojen kerryttämiseksi veroprosenttia on nostanut kaikki muut kunnat paitsi Padasjoki keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli maakunnassa 1,19 % vuodessa ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu ,14 % eli 17,64 %:sta 18,78 %:iin. Lahden seutukunta 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot ,1 % 2,4 % 9,3 % 1,9 % Verotettava tulot ,7 % 1,3 % 5,9 % 1,2 % Veroprosentti 17,64 17,81 17,97 18,08 18,22 18,33 18,42 18,78 6,5 % 0,8 % 3,8 % 0,8 % Tulovero ,5 % 2,6 % 10,5 % 2,1 % Yhteisöverot ,1 % -6,9 % -51,7 % -10,3 % Kiinteistöverot ,7 % 5,8 % 6,8 % 1,4 % Valtionosuudet ,5 % 6,8 % 36,2 % 7,2 % Maksut ,0 % -0,4 % 0,5 % 0,1 % Ilman yhteisöveroja 26,5 % 3,3 % 14,4 % 2,9 % 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot ,9 % 3,2 % 17,6 % 3,5 % Henkilöstömenot ,9 % 1,9 % 8,5 % 1,7 % Ostot ,8 % 6,6 % 39,6 % 7,9 % Muut ostot ,3 % 0,8 % 0,7 % 0,1 % Avustukset ,1 % 0,9 % -0,5 % -0,1 % Muut menot ,0 % 0,9 % 3,3 % 0,7 % >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku ,8 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % Asukasluku %:ia kpl/v. Asukasluku ,4 % 376 ( ) Asukasluku ,7 % 538 ( ) Asukasluku ,8 % 442 ( ) Taulukko 7. Lahden seutukunnan, menojen ja asukasluvun muutos Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/18

6 Yhteenvetona voidaan todeta, että Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut vain vähän (keskimäärin 0,2%/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti peräti 3,2 %/v., kiihtyen vielä hiukan ollen 3,5 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet vain 2,4 % ja vielä hidastuen ollen 1,9 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on selvästi nähtävissä Lahden seutukunnan epäsuhta tulo- ja menokehityksessä , mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot Tulot Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Artjärvi -8,28 % 2,48 % -0,21 % 2,69 % Asikkala -1,54 % 4,73 % 3,73 % 0,99 % Hollola 4,88 % 4,96 % 3,61 % 1,35 % Hämeenkoski -3,31 % 2,93 % 2,87 % 0,07 % Kärkölä -3,25 % 3,84 % 2,95 % 0,89 % Lahti 2,67 % 3,13 % 1,38 % 1,75 % Nastola 0,05 % 3,22 % 1,34 % 1,88 % Orimattila 3,19 % 4,46 % 2,53 % 1,92 % Padasjoki -10,63 % 2,72 % 1,58 % 1,14 % Yhteensä 1,83 % 3,51 % 1,86 % 1,65 % Taulukko 8. Yhteenveto Lahden seudun kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon ( euroa) Artjärvellä, Padasjoella ja Hämeenkoskella. Muilla kunnilla verotettavat tulot ovat maan keskiarvon yläpuolella verotettavien tulojen kasvu korreloivan hyvin asukaslukuun, poikkeuksena Kärkölä. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Padasjoella 18,50 ja Artjärvellä ja Hämeenkoskella hiukan korkeampi 18,75 kaikilla muilla 19,00. Koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin osissa kuntia joutua nostamaan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi. Koko Lahden seutukunnan verotettavat tulot ovat kasvaneet ,7 % eli keskimäärin 1,3 %/v ja kasvu on hidastunut hiukan Selkeästi velkaisin kunta on Padasjoki, mutta Padasjoella on myös huomattavat kassavarat. Myös Nastolalla ja Lahdella on lainaa asukasta kohden yli maan keskitason (1 437 euroa/asukas). Tosin Lahdella on myös vahva kassa. Vähiten lainaa asukasta kohden on Hämeenkoskella. Artjärvellä, Asikkalalla, Kärkölällä, Nastolalla ja Orimattilalla eli yli puolella Lahden seudun kunnista oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää. Huonoin tilanne on Artjärvellä -389 euroa/asukas) ja Orimattilalla (-368 euroa/asukas). Millään kunnalla ei ole alijäämää kuitenkaan yli Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan, -500 euroa/asukas. Lahden seutukunnan kahdella suurimman kunnalla eli Lahdella ja Hollolalla on myös eniten ylijäämää, jotka helpottavat hyvin liitoksen rakentamista. Hämeenkoski on piristäviä poikkeus seutukunnalla kumulatiivisilla ylijäämillään. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/18

7 ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Artjärvi , Asikkala , Hollola , Hämeenkoski , Kärkölä , Lahti , Nastola , Orimattila , Padasjoki , Taulukko 9. Lahden seudun kuntien tilinpäätökset 2006 Konsernitase Hämeenkoskella ja Kärkölällä ei ole ollenkaan konsernivelkaa. Selkeäsi eniten konsernivelkaa on Lahdella yli maan keskiarvon (3 744 euroa/asukas) eli euroa/asukas, mutta Lahdella on myös merkittävästi rahoitusomaisuutta. Padasjoella on myös velkaa ja omaisuutta. Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila ovat suunnilleen samanlaisessa tilanteessa eli selvästi koko maan keskiarvon paremmalla puolella. Artjärvi selvästi näitä paremmassa asennossa. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Padasjoen ja Hollolan tilanne on erinomainen sekä Nastolan, Artjärven ja Asikkalan tilanne hyvä. Orimattilan ja Lahden tilanne on tyydyttävä. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Artjärvi % Asikkala % Hollola % Hämeenkoski Kärkölä Lahti % Nastola % Orimattila % Padasjoki % Koko maa % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Lahden seutukunnassa Lahden seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/18

8 tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannatta- Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos vuus Vakavaraisuus Artjärvi Laskussa Ei kata (pääsääntöisesti) Heikko Ei kata Huono kierre Asikkala Vakaa Noussut kannattavaksi Ei ole Pääsäänt. Kattaa Melko hyvä Hollola Nousussa Keskim. Kannattava Tyydyttävä Kattaa Hyvä kierre Hämeenkoski Laskussa Kannattava Heikko Kattaa Vielä hyvä kierre Kärkölä Neutraali Noussut kannattavaksi Hyvä Kattaa Siirtymässä hyvään kierteeseen Lahti Nousussa Ei ollut kannattava, noussee Erittäin hyvä Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Nastola Neutraali - nousussa Ei ollut kannattava, noussee Heikko Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Orimattila Nousussa Ollut heikosti kannattava, noussut Ei ole Ei kattanut, noussee Ehkä hyvään kierteeseen? Padasjoki Laskussa Lähes kannattava Erittäin hyvä Vaihdellen Alavireinen Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus - Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/18

9 Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl Viiter04 Viiter Artjärvi Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Uusi kunta " asukkaan kunta" Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Artjärven ja Asikkalan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Asikkalassa henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Lopuissa henkilöstön määrä verrokkeihin nähden on pienempi. Pienemmän näköinen henkilöstömäärä asettaa oman haasteensa eläköitymisen hyväksikäytölle ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Lahden seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen asukkaan kuntaan, näyttäisi Lahden seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi alhaisempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous Seuraavaksi on arvioitu Lahden seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/18

10 Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as Artjärvi 19,50 19, Asikkala 19,00 19, Hollola 19,00 19, Hämeenkoski 18,75 20, Kärkölä 19,00 20, Lahti 19,00 19, Nastola 19,00 19, Orimattila 19,00 19, Padasjoki 18,50 22, Ka./Summa 18,97 19, Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Lahden seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 18,97 prosentista 19,86 prosenttiin. Asikkalan, Lahden ja Orimattilan prosentit pysyisivät nykyisellä tasolla ollen 19,00. Artjärven ja Nastolan vero nousisi 0,25 prosenttia. Hollolan vero 0,5 prosenttia. Korkein veroprosentti olisi Padasjoella 22,50 ja toiseksi korkein Hämeenkoskella 20,75 Kärkölällä tasan 20,00. Lahden seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta kasvaa 13,3 % 320 milj.eurosta 363 milj.euroon eli 190 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Artjärvellä sekä jonkin verran Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lainamäärä on selvässä kasvussa Hollolassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Vähävelkaisin kunta vuonna 2016 on Artjärvi (448 euroa/asukas) ja velkaisin Padasjoki (3 174 euroa/asukas). Velkasuutta arvioitaessa on huomattava, että Padasjoella on velan vastapainona vahva kassa (1 876 euroa/asukas). Myös Artjärven kassavarat (473 euroa/asukas) ovat lainakantaa suuremmat vuonna 2016 (448 euroa/asukas). Lahden seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 50,1 % 122,5 milj.eurosta 61,1 milj.euroon. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/18

11 Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as Artjärvi Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Ka./Summa Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 kaikkiaan seitsemällä kunnalla on taseessa kumulatiivista alijäämää yhteensä 9,4 milj.euroa. Lahden ja myös Hollolan vahvat kumulatiiviset ylijäämät riittävät kääntämään koko maakuntaa plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla on enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten. Lahden seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 112,0 milj.euroa eli 637 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista kasvuaan asukasluvun ennustetaan laskevan vain Padasjoella. Lahden seutukunnan isompien kuntien taloudet saadaan kannattaviksi eli vuosikate kattamaan poistot nykyisillä kunnallisveroilla tai maltillisin nousuin Nastolan nousu 0,25 ja Hollolan 0,5 prosenttia. Myös Artjärven (0,25 %) verojen nousu on maltillinen. Kärkölä saadaan kannattavaksi 20,00 prosentin veroilla, Hämeenkoski 20,75 prosentilla ja Padasjoella vaaditaan jo 22,50 prosentin vero. Maksuvalmius on erittäin hyvä tai hyvä Artjärvellä, Lahdessa ja Padasjoella. Heikko Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Muissa kunnissa maksuvalmiutta ei käytännössä ole. Vain Hämeenkoski ja Padasjoki ovat määritelmän mukaan ylivelkaisia kuntia eli niiden vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10-osaa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/18

12 Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Artjärvi Nousussa Kannattava 19,75 Hyvä Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 9,02 Asikkala Nousussa Kannattava 19 Ei ole Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Hollola Nousussa Kannattava 19,5 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 1,68 Hämeenkoski Nousussa Kannattava 20,75 Heikko Ei kata lyhennyksiä Kierre alkaa, melko neutraali 5,40 Kärkölä Nousussa Kannattava 20 Laskee heikoksi Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 6,29 Lahti Nousussa Kannattava 19 Laskee, mutta hyvä Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,91 Nastola Nousussa Kannattava 19,25 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,21 Orimattila Nousussa Kannattava 19 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Padasjoki Laskussa Kannattava 22,5 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Ei kata lyhennyksiä Neutraali, uhkainen 14,89 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 16 mukaiset muutospaineet. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/18

13 Artjärvi 1,22 2,44 3,74 4,48 5,27 6,12 7,02 7,99 9,02 Asikkala 0,45 0,92 1,44 2,07 2,75 3,47 4,24 5,06 5,93 Hollola -0,46-0,10 0,07 0,29 0,52 0,78 1,06 1,36 1,68 Hämeenkoski 0,65 1,34 2,16 2,66 3,15 3,68 4,24 4,85 5,49 Kärkölä 0,76 1,34 1,98 2,58 3,22 3,91 4,65 5,44 6,29 Lahti -0,08 0,37 0,76 1,26 1,79 2,27 2,78 3,32 3,91 Nastola 0,08 0,20 0,54 0,91 1,30 1,73 2,19 2,68 3,21 Orimattila 0,52 1,03 1,73 2,33 2,96 3,63 4,34 5,11 5,93 Padasjoki 1,78 3,65 5,59 7,63 8,92 10,28 11,73 13,27 14,89 Taulukko 16. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassavarat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Lahden seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) SM (verotulotas.) STM OPM Yhteensä: Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/18

14 muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo , yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Lahden seutukunnan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 12,46 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 4,98 milj.euroa, ,74 milj.euroa ja ,74 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Yhdeksän kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 4,9 milj.euroa. Tämän lisäksi toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Lahden seutukunnan kunnista yksikään ei ole saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina kolmea kertaa. Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin Lahden seutukunta Liitoksen ajankohta Perusosa Perusosan korotus Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Padasjoella 18,50. Artjärvellä sekä Hämeenkoskella 18,75. Muilla tuloveroprosentti oli 19,00. Etenkin pienimmillä kunnilla on tulevaisuudessa kuitenkin paineita korottaa veroprosenttia, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/18

15 Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen vero% 05/06 %-yks muutos 2006 muutos 2006 muutos Artjärvi ,75 0,50 0,40 1,00 Asikkala ,00 0,50 0,60 0,10 0,27 0,05 0,87 0,15 Hollola ,00 0,75 0,20 0,30 0,05 0,90 0,05 Hämeenkoski ,75 0,60 0,35 0,85 Kärkölä ,00 1,00 0,25 0,85 Lahti ,00 0,80 0,35 0,80 Nastola ,00 1,00 0,15 0,40 0,05 1,00 0,10 Orimattila ,00 0,75 0,40 0,95 Padasjoki ,50 0,50 0,50 0,22 0,70 Koko maa ,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 213 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa Sivukulut/kk 893 Vuosi Henkilöstön vähennys vuodessa Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 16,5 49, ,5 Vähennys vuodessa euroa Kumulatiivinen vähennys euroa Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 426 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/18

16 - henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Kunnan nimi: Lahden stk Lahden stk TA2007 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 18,99 18,99 19,01 19,10 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 Toimintatuotot (Toimintatuottojen muutos) -4,9 % 0,2 % 2,3 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintakulut (Toimintakulujen nousu) 2,7 % 3,5 % 2,8 % 3,1 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % Henkilöstömuutos NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Liitoks.johtuva vos-muutos Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoerot Rahastojen muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulat. Ylij/alijäämä Kumulat yli/alij. /as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Taulukko 22. Liitostilanne, Lahden seutukunta Dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Lahden stk Nousussa Kannattava Hyvä Kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Lahden seutukunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava ja kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/18

17 poistot. Lahden seutukunta olisi myös vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja lisäksi maksuvalmius olisi hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta. Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,9 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään vähintään 2,0 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, mikä merkitys milj. euron valtionosuuden laskulla olisi se syö eläköitymisen tuomasta edusta 77,5 %. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitoksiin liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa osa ja lähinnä pienimmät Lahden seutukunnan kunnista ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut hengellä Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan kasvavan hengellä eli noin 7 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan kasvavan hiukan nopeammin hengellä eli noin 7,6 %:lla. Myönteisempään ennusteeseen vaikuttaa mm. Lahti-Kerava oikorata ja sen myötä nopeutuneet yhteydet pääkaupunkiseudulle - Menot ovat kasvaneet reaalisesti keskimäärin 3,2 % ja tulot vain 2,4 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on vain kasvanut Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 7,9 %/v Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 7,2 %/v , kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 2,1 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet vain 1,2 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/18

18 - Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Henkilöstön määrä: - Vain Asikkalalla palvelurakenne on vastaavan kokoisissa vertailukuntia isompi (asukasluku %) - Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan selvästi ohuempi - Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Asikkalan, Lahden ja Orimattilan veroprosentit pysyvät 19,00 prosentissa vuoteen Muiden veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Padasjoella - Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla olisi enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Orimattilan veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten - Lahden seutukunnassa on poikkeuksellisen paljon nollakassan kuntia - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen ja on selkeästi negatiivinen kunta - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Liitostilanne: - Tällä hetkellä kuntien taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Uusi kunta olisi vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (4 922 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 18/18

Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV

Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen 15.3.2007 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/17

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Toni Kirmula 21.6.2007 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen

Lisätiedot

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen

Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntaliiton maakuntatilaisuus

Kuntaliiton maakuntatilaisuus Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä

Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005

Lisätiedot

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus

Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginhallitus 27.3.2012 TILINPÄÄTÖS 2012 Koko kaupunki TP 2011 TP 2012 Muutos % Toimintatuotot 59 702 062 65 402 858 5 700 796 9,55 Toimintakulut 347 846 795 374 691 312 26 844 517

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT

Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT 5.4.2017 2 Väestö Väestömuutos Nurmijärvi 2006 2011 2015 2020 2030 2040 2006-15 2006-15/v 2006-15 2006-15/v 2015-20 2015-20/v 2015-20

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito: Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot