Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III"

Transkriptio

1 Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/18

2 Lahden seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Lahden seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Lahden stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto KNO Muutos 2030./ Muutos/vuosi kpl %:ia Asukasluku ,2 % 443 0,3 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta ,2 % -1 0,0 % Ala-aste, ,3 % -13-0,1 % Ylä-aste, ,3 % -25-0,4 % Peruskoulu, 7 16 v ,6 % -38-0,2 % Lukio, ,2 % -6-0,1 % Kouluikä 7 19 v ,0 % -44-0,2 % Lapsuus, alle 20 -v ,8 % -45-0,1 % Työikä, v ,8 % ,4 % Eläkeikä, yli 64 v ,6 % 864 2,9 % Sairastavin, yli 80 v ,4 % 378 5,3 % Asukasluku ,7 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku ,4 % Muutos 2006/1980) Asukasluku ,6 % Muutos2006/1990) Asukasluku Asukasluku ,2 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana 916 Syntyneet - kuolleet -indeksi 0,54 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Lahden seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) asukasluku on laskenut voimakkaimmin Padasjoella ja Artjärvellä. Asukasluku on kasvanut Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa nopeinta kasvu on ollut Hollolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lahden seutukunnassa on ollut syntyneiden enemmyys (916 hlöä) kuolleisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu positiivisena ja vain hiukan kiihtyvänä. Asukasluku jatkaisi laskua vain Padasjoella. Maakunnan myönteisestä asukasluvun kehityksestä huolimatta muuttuu väestön ikärakenne vanhusvoittoisemmaksi. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/18

3 Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl %:ia Artjärvi ,28 % % Asikkala ,54 % % Hollola ,88 % % Hämeenkoski ,31 % % Kärkölä ,25 % % Lahti ,67 % % Nastola ,05 % % Orimattila ,19 % % Padasjoki ,63 % % Yhteensä ,83 % % Taulukko 2. Lahden seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Muutos hlöä %:ia Artjärvi ,8 Asikkala ,3 Hollola ,1 Hämeenkoski ,2 Kärkölä ,1 Lahti ,5 Nastola ,1 Orimattila ,9 Padasjoki ,2 Yhteensä ,6 Taulukko 3. Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku kasvaisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin ( henkeä). Merkittävimmät poikkeukset ovat Hollolan sekä Orimattilan nopeampi väkiluvun kasvu. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Asikkalassa ja Orimattilassa (3,7 %/v) ja hitainta Artjärvellä (0,6 %/v). Kun tarkastellaan menokehitystä , on menokasvu vain kiihtynyt muualla paitsi Lahdessa, jonka kustannusten kasvu on hiukan hidastunut nopeita menokasvu on ollut Hollolassa. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalimenot ovat kasvaneet ripeästi (3,2 %) maltillisesta asukasluvun kasvusta huolimatta. Menojen kasvu on nopeutunut hiukan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/18

4 Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht Muutos Asl Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi ,28 % ,97 % 0,6 % 12,40 % 2,48 % Asikkala ,54 % ,85 % 3,7 % 23,64 % 4,73 % Hollola 986 4,88 % ,39 % 3,3 % 24,81 % 4,96 % Hämeenkoski -75-3,31 % ,24 % 2,9 % 14,67 % 2,93 % Kärkölä ,25 % ,17 % 2,8 % 19,18 % 3,84 % Lahti ,67 % ,48 % 3,4 % 15,65 % 3,13 % Nastola 8 0,05 % ,42 % 2,1 % 16,08 % 3,22 % Orimattila 452 3,19 % ,49 % 3,7 % 22,28 % 4,46 % Padasjoki ,63 % ,65 % 2,0 % 13,62 % 2,72 % Yhteensä ,83 % ,92 % 3,2 % 17,55 % 3,51 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht Muutos yht. Muutos yht Muutos muutos %:a Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi ,3 % ,09 % 0,0 % -1,04 % -0,21 % Asikkala ,5 % ,34 % 3,5 % 18,67 % 3,73 % Hollola 986 4,9 % ,89 % 3,7 % 18,06 % 3,61 % Hämeenkoski -75-3,3 % ,89 % 2,0 % 14,33 % 2,87 % Kärkölä ,2 % ,60 % 3,0 % 14,73 % 2,95 % Lahti ,7 % ,92 % 2,2 % 6,89 % 1,38 % Nastola 8 0,1 % ,15 % 1,5 % 6,71 % 1,34 % Orimattila 452 3,2 % ,32 % 3,0 % 12,66 % 2,53 % Padasjoki ,6 % ,76 % 0,1 % 7,90 % 1,58 % Yhteensä ,8 % ,1 % 2,4 % 9,32 % 1,86 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Artjärven säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta Asikkalan ja Kärkölän tulojen kasvu on ollut lisäksi hyvää. Asukaslukuaan kasvattaneet kunnat eli Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat myös kasvattaneet säännöllisiä tulojaan. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,4 % vuodessa Tulojen kasvu on ollut hiukan hitaampaa Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/18

5 Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Asl Asl. Muutos Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava muutos %:a tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Artjärvi ,3 % ,20 % 18,00 18,75 Asikkala ,5 % ,36 % 17,00 18,50 Hollola 986 4,9 % ,50 % 17,50 19,00 Hämeenkoski -75-3,3 % ,34 % 17,50 18,75 Kärkölä ,2 % ,56 % 17,50 19,00 Lahti ,7 % ,30 % 17,75 19,00 Nastola 8 0,1 % ,79 % 17,50 19,00 Orimattila 452 3,2 % ,58 % 18,00 19,00 Padasjoki ,6 % ,08 % 18,00 18,00 Yhteensä ,8 % ,19 % 17,64 18,78 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet Padasjoella ja Kärkölässä. Verotettavat tulot ovat nousseet Artjärvellä, Asikkalassa ja Hämeenkoskella asukasluvun laskusta huolimatta. Kaikki kunnat, jossa asukasluku on kasvanut, myös verotettavat tulot ovat kasvaneet. Verotulojen kerryttämiseksi veroprosenttia on nostanut kaikki muut kunnat paitsi Padasjoki keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli maakunnassa 1,19 % vuodessa ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu ,14 % eli 17,64 %:sta 18,78 %:iin. Lahden seutukunta 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot ,1 % 2,4 % 9,3 % 1,9 % Verotettava tulot ,7 % 1,3 % 5,9 % 1,2 % Veroprosentti 17,64 17,81 17,97 18,08 18,22 18,33 18,42 18,78 6,5 % 0,8 % 3,8 % 0,8 % Tulovero ,5 % 2,6 % 10,5 % 2,1 % Yhteisöverot ,1 % -6,9 % -51,7 % -10,3 % Kiinteistöverot ,7 % 5,8 % 6,8 % 1,4 % Valtionosuudet ,5 % 6,8 % 36,2 % 7,2 % Maksut ,0 % -0,4 % 0,5 % 0,1 % Ilman yhteisöveroja 26,5 % 3,3 % 14,4 % 2,9 % 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot ,9 % 3,2 % 17,6 % 3,5 % Henkilöstömenot ,9 % 1,9 % 8,5 % 1,7 % Ostot ,8 % 6,6 % 39,6 % 7,9 % Muut ostot ,3 % 0,8 % 0,7 % 0,1 % Avustukset ,1 % 0,9 % -0,5 % -0,1 % Muut menot ,0 % 0,9 % 3,3 % 0,7 % >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku ,8 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % Asukasluku %:ia kpl/v. Asukasluku ,4 % 376 ( ) Asukasluku ,7 % 538 ( ) Asukasluku ,8 % 442 ( ) Taulukko 7. Lahden seutukunnan, menojen ja asukasluvun muutos Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/18

6 Yhteenvetona voidaan todeta, että Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut vain vähän (keskimäärin 0,2%/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti peräti 3,2 %/v., kiihtyen vielä hiukan ollen 3,5 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet vain 2,4 % ja vielä hidastuen ollen 1,9 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on selvästi nähtävissä Lahden seutukunnan epäsuhta tulo- ja menokehityksessä , mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot Tulot Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Artjärvi -8,28 % 2,48 % -0,21 % 2,69 % Asikkala -1,54 % 4,73 % 3,73 % 0,99 % Hollola 4,88 % 4,96 % 3,61 % 1,35 % Hämeenkoski -3,31 % 2,93 % 2,87 % 0,07 % Kärkölä -3,25 % 3,84 % 2,95 % 0,89 % Lahti 2,67 % 3,13 % 1,38 % 1,75 % Nastola 0,05 % 3,22 % 1,34 % 1,88 % Orimattila 3,19 % 4,46 % 2,53 % 1,92 % Padasjoki -10,63 % 2,72 % 1,58 % 1,14 % Yhteensä 1,83 % 3,51 % 1,86 % 1,65 % Taulukko 8. Yhteenveto Lahden seudun kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon ( euroa) Artjärvellä, Padasjoella ja Hämeenkoskella. Muilla kunnilla verotettavat tulot ovat maan keskiarvon yläpuolella verotettavien tulojen kasvu korreloivan hyvin asukaslukuun, poikkeuksena Kärkölä. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Padasjoella 18,50 ja Artjärvellä ja Hämeenkoskella hiukan korkeampi 18,75 kaikilla muilla 19,00. Koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin osissa kuntia joutua nostamaan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi. Koko Lahden seutukunnan verotettavat tulot ovat kasvaneet ,7 % eli keskimäärin 1,3 %/v ja kasvu on hidastunut hiukan Selkeästi velkaisin kunta on Padasjoki, mutta Padasjoella on myös huomattavat kassavarat. Myös Nastolalla ja Lahdella on lainaa asukasta kohden yli maan keskitason (1 437 euroa/asukas). Tosin Lahdella on myös vahva kassa. Vähiten lainaa asukasta kohden on Hämeenkoskella. Artjärvellä, Asikkalalla, Kärkölällä, Nastolalla ja Orimattilalla eli yli puolella Lahden seudun kunnista oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää. Huonoin tilanne on Artjärvellä -389 euroa/asukas) ja Orimattilalla (-368 euroa/asukas). Millään kunnalla ei ole alijäämää kuitenkaan yli Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan, -500 euroa/asukas. Lahden seutukunnan kahdella suurimman kunnalla eli Lahdella ja Hollolalla on myös eniten ylijäämää, jotka helpottavat hyvin liitoksen rakentamista. Hämeenkoski on piristäviä poikkeus seutukunnalla kumulatiivisilla ylijäämillään. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/18

7 ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Artjärvi , Asikkala , Hollola , Hämeenkoski , Kärkölä , Lahti , Nastola , Orimattila , Padasjoki , Taulukko 9. Lahden seudun kuntien tilinpäätökset 2006 Konsernitase Hämeenkoskella ja Kärkölällä ei ole ollenkaan konsernivelkaa. Selkeäsi eniten konsernivelkaa on Lahdella yli maan keskiarvon (3 744 euroa/asukas) eli euroa/asukas, mutta Lahdella on myös merkittävästi rahoitusomaisuutta. Padasjoella on myös velkaa ja omaisuutta. Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila ovat suunnilleen samanlaisessa tilanteessa eli selvästi koko maan keskiarvon paremmalla puolella. Artjärvi selvästi näitä paremmassa asennossa. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Padasjoen ja Hollolan tilanne on erinomainen sekä Nastolan, Artjärven ja Asikkalan tilanne hyvä. Orimattilan ja Lahden tilanne on tyydyttävä. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Artjärvi % Asikkala % Hollola % Hämeenkoski Kärkölä Lahti % Nastola % Orimattila % Padasjoki % Koko maa % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Lahden seutukunnassa Lahden seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/18

8 tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannatta- Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos vuus Vakavaraisuus Artjärvi Laskussa Ei kata (pääsääntöisesti) Heikko Ei kata Huono kierre Asikkala Vakaa Noussut kannattavaksi Ei ole Pääsäänt. Kattaa Melko hyvä Hollola Nousussa Keskim. Kannattava Tyydyttävä Kattaa Hyvä kierre Hämeenkoski Laskussa Kannattava Heikko Kattaa Vielä hyvä kierre Kärkölä Neutraali Noussut kannattavaksi Hyvä Kattaa Siirtymässä hyvään kierteeseen Lahti Nousussa Ei ollut kannattava, noussee Erittäin hyvä Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Nastola Neutraali - nousussa Ei ollut kannattava, noussee Heikko Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Orimattila Nousussa Ollut heikosti kannattava, noussut Ei ole Ei kattanut, noussee Ehkä hyvään kierteeseen? Padasjoki Laskussa Lähes kannattava Erittäin hyvä Vaihdellen Alavireinen Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus - Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/18

9 Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl Viiter04 Viiter Artjärvi Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Uusi kunta " asukkaan kunta" Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Artjärven ja Asikkalan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Asikkalassa henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Lopuissa henkilöstön määrä verrokkeihin nähden on pienempi. Pienemmän näköinen henkilöstömäärä asettaa oman haasteensa eläköitymisen hyväksikäytölle ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Lahden seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen asukkaan kuntaan, näyttäisi Lahden seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi alhaisempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous Seuraavaksi on arvioitu Lahden seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/18

10 Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as Artjärvi 19,50 19, Asikkala 19,00 19, Hollola 19,00 19, Hämeenkoski 18,75 20, Kärkölä 19,00 20, Lahti 19,00 19, Nastola 19,00 19, Orimattila 19,00 19, Padasjoki 18,50 22, Ka./Summa 18,97 19, Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Lahden seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 18,97 prosentista 19,86 prosenttiin. Asikkalan, Lahden ja Orimattilan prosentit pysyisivät nykyisellä tasolla ollen 19,00. Artjärven ja Nastolan vero nousisi 0,25 prosenttia. Hollolan vero 0,5 prosenttia. Korkein veroprosentti olisi Padasjoella 22,50 ja toiseksi korkein Hämeenkoskella 20,75 Kärkölällä tasan 20,00. Lahden seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta kasvaa 13,3 % 320 milj.eurosta 363 milj.euroon eli 190 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Artjärvellä sekä jonkin verran Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lainamäärä on selvässä kasvussa Hollolassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Vähävelkaisin kunta vuonna 2016 on Artjärvi (448 euroa/asukas) ja velkaisin Padasjoki (3 174 euroa/asukas). Velkasuutta arvioitaessa on huomattava, että Padasjoella on velan vastapainona vahva kassa (1 876 euroa/asukas). Myös Artjärven kassavarat (473 euroa/asukas) ovat lainakantaa suuremmat vuonna 2016 (448 euroa/asukas). Lahden seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 50,1 % 122,5 milj.eurosta 61,1 milj.euroon. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/18

11 Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as Artjärvi Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Ka./Summa Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 kaikkiaan seitsemällä kunnalla on taseessa kumulatiivista alijäämää yhteensä 9,4 milj.euroa. Lahden ja myös Hollolan vahvat kumulatiiviset ylijäämät riittävät kääntämään koko maakuntaa plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla on enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten. Lahden seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 112,0 milj.euroa eli 637 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista kasvuaan asukasluvun ennustetaan laskevan vain Padasjoella. Lahden seutukunnan isompien kuntien taloudet saadaan kannattaviksi eli vuosikate kattamaan poistot nykyisillä kunnallisveroilla tai maltillisin nousuin Nastolan nousu 0,25 ja Hollolan 0,5 prosenttia. Myös Artjärven (0,25 %) verojen nousu on maltillinen. Kärkölä saadaan kannattavaksi 20,00 prosentin veroilla, Hämeenkoski 20,75 prosentilla ja Padasjoella vaaditaan jo 22,50 prosentin vero. Maksuvalmius on erittäin hyvä tai hyvä Artjärvellä, Lahdessa ja Padasjoella. Heikko Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Muissa kunnissa maksuvalmiutta ei käytännössä ole. Vain Hämeenkoski ja Padasjoki ovat määritelmän mukaan ylivelkaisia kuntia eli niiden vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10-osaa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/18

12 Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Artjärvi Nousussa Kannattava 19,75 Hyvä Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 9,02 Asikkala Nousussa Kannattava 19 Ei ole Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Hollola Nousussa Kannattava 19,5 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 1,68 Hämeenkoski Nousussa Kannattava 20,75 Heikko Ei kata lyhennyksiä Kierre alkaa, melko neutraali 5,40 Kärkölä Nousussa Kannattava 20 Laskee heikoksi Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 6,29 Lahti Nousussa Kannattava 19 Laskee, mutta hyvä Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,91 Nastola Nousussa Kannattava 19,25 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,21 Orimattila Nousussa Kannattava 19 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Padasjoki Laskussa Kannattava 22,5 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Ei kata lyhennyksiä Neutraali, uhkainen 14,89 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 16 mukaiset muutospaineet. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/18

13 Artjärvi 1,22 2,44 3,74 4,48 5,27 6,12 7,02 7,99 9,02 Asikkala 0,45 0,92 1,44 2,07 2,75 3,47 4,24 5,06 5,93 Hollola -0,46-0,10 0,07 0,29 0,52 0,78 1,06 1,36 1,68 Hämeenkoski 0,65 1,34 2,16 2,66 3,15 3,68 4,24 4,85 5,49 Kärkölä 0,76 1,34 1,98 2,58 3,22 3,91 4,65 5,44 6,29 Lahti -0,08 0,37 0,76 1,26 1,79 2,27 2,78 3,32 3,91 Nastola 0,08 0,20 0,54 0,91 1,30 1,73 2,19 2,68 3,21 Orimattila 0,52 1,03 1,73 2,33 2,96 3,63 4,34 5,11 5,93 Padasjoki 1,78 3,65 5,59 7,63 8,92 10,28 11,73 13,27 14,89 Taulukko 16. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassavarat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Lahden seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) SM (verotulotas.) STM OPM Yhteensä: Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/18

14 muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo , yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Lahden seutukunnan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 12,46 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 4,98 milj.euroa, ,74 milj.euroa ja ,74 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Yhdeksän kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 4,9 milj.euroa. Tämän lisäksi toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Lahden seutukunnan kunnista yksikään ei ole saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina kolmea kertaa. Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin Lahden seutukunta Liitoksen ajankohta Perusosa Perusosan korotus Lisäosa Yhdistymisavustuksen määrä euroa Avustuksen maksatus Liitosvuonna 40 % vuonna 30 % vuonna 30 % Yhteensä Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Padasjoella 18,50. Artjärvellä sekä Hämeenkoskella 18,75. Muilla tuloveroprosentti oli 19,00. Etenkin pienimmillä kunnilla on tulevaisuudessa kuitenkin paineita korottaa veroprosenttia, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/18

15 Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen vero% 05/06 %-yks muutos 2006 muutos 2006 muutos Artjärvi ,75 0,50 0,40 1,00 Asikkala ,00 0,50 0,60 0,10 0,27 0,05 0,87 0,15 Hollola ,00 0,75 0,20 0,30 0,05 0,90 0,05 Hämeenkoski ,75 0,60 0,35 0,85 Kärkölä ,00 1,00 0,25 0,85 Lahti ,00 0,80 0,35 0,80 Nastola ,00 1,00 0,15 0,40 0,05 1,00 0,10 Orimattila ,00 0,75 0,40 0,95 Padasjoki ,50 0,50 0,50 0,22 0,70 Koko maa ,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 213 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa Sivukulut/kk 893 Vuosi Henkilöstön vähennys vuodessa Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 16,5 49, ,5 Vähennys vuodessa euroa Kumulatiivinen vähennys euroa Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi kaikkiaan 426 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/18

16 - henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Kunnan nimi: Lahden stk Lahden stk TA2007 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 18,99 18,99 19,01 19,10 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 Toimintatuotot (Toimintatuottojen muutos) -4,9 % 0,2 % 2,3 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintakulut (Toimintakulujen nousu) 2,7 % 3,5 % 2,8 % 3,1 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % Henkilöstömuutos NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Liitoks.johtuva vos-muutos Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoerot Rahastojen muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulat. Ylij/alijäämä Kumulat yli/alij. /as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Taulukko 22. Liitostilanne, Lahden seutukunta Dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Lahden stk Nousussa Kannattava Hyvä Kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Lahden seutukunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava ja kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/18

17 poistot. Lahden seutukunta olisi myös vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja lisäksi maksuvalmius olisi hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta. Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,9 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään vähintään 2,0 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, mikä merkitys milj. euron valtionosuuden laskulla olisi se syö eläköitymisen tuomasta edusta 77,5 %. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitoksiin liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa osa ja lähinnä pienimmät Lahden seutukunnan kunnista ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut hengellä Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan kasvavan hengellä eli noin 7 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan kasvavan hiukan nopeammin hengellä eli noin 7,6 %:lla. Myönteisempään ennusteeseen vaikuttaa mm. Lahti-Kerava oikorata ja sen myötä nopeutuneet yhteydet pääkaupunkiseudulle - Menot ovat kasvaneet reaalisesti keskimäärin 3,2 % ja tulot vain 2,4 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on vain kasvanut Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 7,9 %/v Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 7,2 %/v , kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 2,1 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet vain 1,2 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/18

18 - Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Henkilöstön määrä: - Vain Asikkalalla palvelurakenne on vastaavan kokoisissa vertailukuntia isompi (asukasluku %) - Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan selvästi ohuempi - Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Asikkalan, Lahden ja Orimattilan veroprosentit pysyvät 19,00 prosentissa vuoteen Muiden veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Padasjoella - Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla olisi enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Orimattilan veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten - Lahden seutukunnassa on poikkeuksellisen paljon nollakassan kuntia - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen ja on selkeästi negatiivinen kunta - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Liitostilanne: - Tällä hetkellä kuntien taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Uusi kunta olisi vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (4 922 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 18/18

Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV

Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Päijät-Häme, Heinolan seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa IV Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen 15.3.2007 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/17

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen

26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen 26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012

Lisätiedot

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi

Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Toni Kirmula 21.6.2007 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen

Lisätiedot

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin

Liite 3. UusiKunta kunnat tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Liite 3. tilastoissa ja UusiKunta verrattuna muihin alueisiin Kaavio 1. Väkiluku UusiKunta kunnissa vuonna 2007 (henkilöä) Kaavio 2. Suhteellinen väestönkasvu 2000 2007, ennuste 2010 2030 (indeksi 2000=100)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen

5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen 5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori

Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä

AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä Pöytyän kunnanhallitus Kehityksentie 6 21800 Kyrö AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä Tässä huomautuksessa käsitellään Pöytyän ja Tarvasjoen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Kuva: Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Meur 1 (5) FCG Konsultointi Oy 9.3.2015 Palvelutarpeen muutos kumpuaa väestörakenteen muutoksesta Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu koko Hämeenlinnan osalta kunnallisveron trendilaskelmaa sekä palveluiden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot