Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi

Transkriptio

1 Oulun seudun kuntien talouden tilanne sekä väestö- ja palvelutarveanalyysi Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen Toni Kirmula Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 1/24

2 1. Työn lähtökohdat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan kuntien on laadittava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma palvelurakenteen uudistamiseksi ja toimitettava se elokuun 2007 loppuun mennessä sisäasiainministeriöön. Oulun kaupungin keskushallinto/talous- ja strategiaryhmä on tilannut Audiator Kehittämispalveluilta Oulun seudun kuntien (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä ja Yli-Ii) kuntakohtaiset talousanalyysit vuoteen 2015 sekä ennusteet väestö- ja palvelutarveanalyysit vuoteen 2015 ja Analyysejä käytetään laadittavien toimeenpanosuunnitelmien ja kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman pohja-analyyseinä. Tämä on tilatun selvitystyön yhteenvetoraportti. 2. Balance talousanalyysi Selvitys Oulun seudun 11 kunnan talouden tilanteesta nyt ja ennustelaskelma vuoteen 2016 tehdään Audiator Balance talousanalyysin avulla. Analyysi tuottaa samansisältöistä ja vertailukelpoista materiaalia ja perusteita päätöksenteolle jatkotoimenpiteitä varten. Analyysissä käytetty talouden tunnuslukujen laskenta-aineisto on pääsääntöisesti Tilastokeskuksen eri tarkoituksia varten keräämää puolueetonta ja tarkastettua aineistoa. Lisäksi on käytetty kuntien antamia omia tarkennettuja laskentatietoja ja ennusteita: vuoden 2006 tilinpäätöstiedot, vuoden 2007 talousarvio ja taloussuunnitelma. Kuntakohtaiset eläköitymistiedot on tilattu ja saatu KEVA:lta. Analyysissä kunnan taloutta on tarkasteltu tilinpäätöstietoihin pohjautuvan staattisen ja dynaamisen (menestyksen tai kriisin kierre) tarkastelun avulla. 3. Yleisesti kuntien asukaslukujen, tulojen ja menojen sekä palvelutarpeen kehityksestä Vuosina Suomen 431 kunnasta asukasluku on laskenut 295:ssa. Voisi olettaa, että kuntien menot ja tulot olisivat laskeneet edes siinä tahdissa, missä varsinaisten palvelua tarvitsevien eli kunnan asukkaiden määrä on laskenut. Jos kuntien toimintamenot vuodelta 1997 indeksoidaan vuoden 2005 rahanarvoon, huomataan menojen laskeneen kuitenkin vain 60 kunnassa. Lopuissa 371 kunnassa menot ovat reaalisesti kasvaneet - tämä osoittaa osaltaan kuntien menojen olevan sidottuja palvelurakenteeseen, ei niinkään palvelun tarpeeseen. Jotta kehitys olisi tervettä, pitäisi menojen laskea reaalisesti asukasluvun laskiessa edes aikajaksossa. Edellinen selvinnee alla olevasta kaaviosta, jossa jokaisen kunnan piste kuvaa sen asemaa asukasluvun muutoksen ja menojen muutoksen avulla tarkasteltuna. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 2/24

3 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % -20,0 % -30,0 % -30,00 % -20,00 % -10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % Menojen muutos 97->05 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos 97->05 %:ia vaaka-akselilla Kuvio 1. Asukasluvun ja indeksoitujen menojen muutos Kun vastaavasti tarkastellaan indeksoituja säännöllisiä tuloja, niin alla olevasta kaaviosta voidaan todeta niiden laskeneen 21:ssa asukkaitaan menettäneestä 295 kunnasta asukasluvun lasku pienentää siis selvästi kuntien säännöllisiä tuloja ja niitä kompensoidaan usein verojen korotuksella. Menojen ja tulojen erimerkkisestä kehityksestä seuraa yleinen ongelma meno-tulorakenteessa. 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % -20,0 % -30,0 % -30,00 % -20,00 % -10,00 % 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % Tulojen muutos 97 -> 05 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos vaaka-akselilla 97->05 %:ia Kuvio 2. Asukasluvun ja indeksoitujen tulojen muutos Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 3/24

4 4. Kuntakohtainen tarkastelu Oulun seutu on valinnut kuntakohtaiseen Audiator Balance -talousanalyysiin sisällytettäväksi seuraavat kokonaisuudet: asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan toteutunut kuntakohtainen tulo- ja menokehitys talouden yleisanalyysi konsernitasetta koskeva yleisanalyysi dynaaminen tarkastelu finanssiriskianalyysi toiminnallinen tarkastelu ennuste talouden kehityksestä vuoteen 2016 Dynaamisen- eli kierretarkastelun menetelmä Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa kunnissa yrityksistä niin, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Finanssiriskeistä Finanssiriski on riski, joka realisoituessaan uhkaa kunnan palvelurakenteen rahoitusta tai jonka seurauksena tehty investointi menettää arvoaan tai se jää kokonaan käyttökelvottomaksi tai investointi ei tuota suunnitellulla tavalla. Finanssiriskit jaetaan pehmeisiin taustalla vaikuttaviin riskeihin (esimerkiksi väestökehitys, ikä- ja elinkeinorakenne), joihin vaikuttaminen on vaikeaa kunnan omin toimenpitein sekä koviin TTRriskeihin (esimerkiksi korko-, takaus- ja antolainariski). Taustalla vaikuttavat riskit vaikuttavat pidempään ja niiden muuttaminen on hidasta, kallista ja vaatii usein alueellisia, jopa valtakunnallisia toimenpiteitä. Osaan riskeistä ei voi enää vaikuttaa. TTR-riskit ovat tuloslaskelmasta, taseesta ja rahoitusosasta johdettuja finanssiriskejä, jotka realisoituessaan saattavat muuttaa rahoitusmahdollisuuksia nopeastikin. Molemmat finanssiriskiryhmät jaetaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen luokka on riskittömin, viides riskisin. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 4/24

5 Finanssiriskianalyysi tehdään julkisen tietoaineiston pohjalta. Sen avulla etsitään yleisiä havaintoja, jotka voidaan tulkita lopullisesti riskeiksi vasta lähemmän tarkastelun perustella. Talouden tarkastelu toiminnallisesti Kunkin kunnan taloutta on tarkasteltu toiminnallisesti verrokkiryhmän avulla. Kunnan omia tietoja on verrattu viiteryhmään, joka koostuu asukasluvultaan samankokoisista kunnista. Asukaslukupohjainen rajaus on tehty lähtökohtaisesti +/- 20 %:n ulottuvuudella. Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi liikelaitoistaneet tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää ilman tarkempaa rakenteellista tulkintaa luvut ovat suuntaa antavia ja kuvaavat kunnan henkilöstömäärän kehitystä Tarkastelu toimialoittain Toimialoja tarkastellaan niin, että toimialan nettomenoja verrataan viiteryhmään ja ero muutetaan absoluuttisiksi euroiksi sekä nimettyihin verrokkeihin euroa/asukas. Erotus kertoo, käytetäänkö kunnassa enemmän vai vähemmän varoja toimialaan kuin verrokkiryhmässä. Tarkasteluasetelmassa ei oteta kantaa palvelujen tehokkuuteen, laatuun, jonoihin yms. ei-mitattaviin tekijöihin, tarkastelu käsittää ainoastaan kappaleen alussa mainitun perusteen. Ennustelaskelma vuoteen 2016 Ennustelaskelmassa on arvioitu tarkasteltavan kunnan talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Laskelman avulla voidaan arvioida kunkin kunnan tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Laskelman pohjana on kunkin kunnan vuoden 2006 tilinpäätös, vuoden 2007 talousarvio ja taloussuunnitelma. Kuntakohtaista suunnitelmaa on tarkennettu omasta ja/tai konsultin toimesta Oulussa pidetyn alustavan esittelyn ja ohjeistuksen pohjalta. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kunnan talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Mahdolliset tulot ja menot Laskelmassa on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan (Kuthanekin arvo -1,8 %, reaalikasvu). Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 5/24

6 Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) arvioi yleiseksi menojen muutokseksi, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita kohoavaan veroprosenttiin. Jos kunnan oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa Kuthanekin arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Palvelutarpeen muutoksen ja henkilöstön riittävyyden arviointi Arvion perusteena toimiva väestöennuste on Tilastokeskuksen uusin, vuoteen 2004 perustuva ennuste. Oletuksena arvioinnissa on, että tarkasteluajankohdan alun (KEVA:n tietoihin perustuva) työntekijämäärä on oikea. Kun väestön määrä muuttuu, muuttuu henkilöstön tarve suorassa suhteessa. Näin tapahtuu yleishallinnon ja teknisten palveluiden osalta suoraan (oletus, että ikärakenteen muutos ei vaikuta palvelutarpeeseen) ja perusturvassa, terveydenhuollon ja sivistyksessä palvelut, jotka eivät ole lasten opetukseen, pienen lasten tai vanhusten hoitoon erikseen kohdennettuja. Opetukseen, pienten lasten hoitoon ja vanhusten hoitoon kohdentuu erikseen vielä muutos ikärakenteen muutoksen perusteella suorassa suhteessa. Terveydenhuolto on dedikoitu siten Stakesin (Aiheita 20/2004) tutkimukseen perustuen, että alle eläkeikäisten tarve rakenteessa on lähtökohtana 65 % ja yli 85 osuus 35 %. Lähtökohta muuttuu vielä erikseen ikärakenteen muuttuessa mikäli vanhusten lukumäärä kasvaa, kasvaa myös henkilöstötarve suorassa suhteessa. Kaikilta osiltaan, erityisesti terveydenhuoltoon ja perusturvaan liittyen, on lisäoletuksena se, että tekniikka ei kehity. KEVA:n aineiston alkuvuoden ja analyysin nollatarkasteluvuoden välillä oletetaan, että nettomuutosta ei tapahdu. Muutosta kuvaavissa graafeissa vasemmalla olevalla akselilla on kuvattu työntekijämäärän yleinen kehittyminen. Oikealla (pienemmän luvut) olevalla akselilla kuvataan eläköitymistä, asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutostarpeita työntekijämäärään ja korvaustarvetta. Jos eläköityminen on suurempi taantuvalla alueella kuin ikärakenteeseen perustuva muutostarve, alenee myös työntekijätarve. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 6/24

7 5. Hailuoto 5.7 Yhteenveto - Hailuodon tilanne vuoteen 2006 tultaessa on myönteinen dynaamisessa tarkastelussa Hailuoto on positiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - selkeä syntyneiden vähemmyys kuolleisiin - Hailuodon menot ovat kasvaneet asukasluvun viimeaikaisen lievän laskun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta - Hailuodon pehmeät riskit ovat vielä tyydyttävät (3) ja talouden kovat riskit ovat jo selvemmin koholla toiseksi riskisimmässä luokassa (4) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää euroa eli 554 euroa/as 2006, joka lisääntyy euroon vuoteen 2016 mennessä - Hailuoto noudattaa tiukkaa menokuria eli käytännössä leikkaa toimintakulujaan samalla kun investointitaso pidetään erittäin matalalla tasolla. Mikäli kustannusten karsinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle. - Hailuodon on saatava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta se kykenee ottamaan vastaan ennakoidun muuttovoiton ja samalla vastaamaan ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen - Palvelutarpeen kehitys saa analyysin mukaan aikaan noin 23,5 henkilötyövuoden lisähenkilöstötarpeen vuoteen 2025 mennessä. Lisätarve korostuu erityisesti vanhustenhuollossa. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 7/24

8 6. Haukipudas 6.1 Haukiputaan asukasluvun, tulojen ja menojen kehitys Haukiputaan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kunnan nimi: Haukipudas KNO 84 Copyright Perlacon Oy Kaikki Muutos 2025./ Muutos/v kpl %:ia Asukasluku ,8 % 294 1,7 % Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta ,5 % 22 1,0 % 6 - vuotta ,9 % 2 0,7 % Peruskoulu, v ,0 % 57 2,0 % Lukio, ,0 % 15 2,3 % Työikä, v ,9 % 89 0,9 % vuotiaat ,3 % 57 5,7 % vuotiaat ,4 % 42 7,6 % yli 84 -vuotiaat ,8 % 12 9,4 % Eläkeikä, yli 64 v ,5 % 111 6,6 % Asukasluku ,5 % ( Muutos 2005 /1970) Asukasluku ,1 % ( Muutos 2005 /1980) Asukasluku ,5 % ( Muutos 2005 /1990) Asukasluku Asukasluku ,8 % ( Muutos 2025 / 2005) Asukasluku ,4 % ( Muutos 2030 / 2005) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana 1416 Syntyneet - kuolleet -indeksi 8,13 (Syntyneet - kuolleet -netto / asl 2005) Taulukko 1. Asukasluvun muutos vuodesta 1970 ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2030 Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan: - pidemmässä tarkastelussa Haukiputaan asukasluku on lähes kaksinkertaistunut vuosien 1970 ja 2005 välisenä aikana. Asukasluku on kasvanut kaikkiaan 92,5 % eli henkeä - Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan jatkavan vahvaa kasvuaan (1,5 %/v) - asukasluvun kasvun ohella Haukiputaan väestö myös ikääntyy vuoteen 2025 mennessä samalla kun lasten, nuorten ja työikäisten määrät kasvavat nykyisestä. Eläkeläisten ja yli 84-vuotiaiden määrät kasvavat kuitenkin varsin voimakkaasti: yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa hengellä eli 132,5 % ja yli 84-vuotiaiden 246 hengellä eli 187,8 % Ikärakenteen muutos tuo merkittäviä haasteita erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon palvelutuotantoon - viimeisen 10 vuoden aikana vahva syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden (1 416 henkeä) on osaltaan kasvattanut Haukiputaan elinvoimaa Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 8/24

9 Haukiputaan menojen muutokset 1998-> alla olevassa taulukossa on esitetty Haukiputaan säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon - Haukiputaan menot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla reaalisesti peräti 5,4 % vuodessa - menojen reaalikasvu on kiihtynyt entisestään, ollen 5,6 %/v sekä henkilöstö- että ostopalvelujen menot ovat kasvaneet. Ostopalvelut ovat kasvaneet kaikkiaan 62,7 % eli 7,8 %/v ja menojen kasvu on kiihtynyt ollen 9,2 %/v. Henkilöstömenot ovat kasvaneet kaikkiaan 36,9 % eli 4,6 %/v ja kasvu on hidastunut hieman ollen 4,3 %/v Asl. muutos Asl. muutos Ind.menot Ind.menot Menot Muutos yht. Muutos yht.muutos yht.muutos yht %:a per vuosi per vuosi Haukipudas ,67 % ,45 % 5,43 % 27,79 % 5,56 % Taulukko 2. Menojen muutos Haukiputaan tulojen muutokset 1998-> Haukiputaan tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin. Tuloihin on otettu mukaan kunnan säännölliset tulot. Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet sekä verotettavan tulon kasvun että veroprosentin muutoksen vaikutuksesta. - Haukiputaan säännölliset käyttötulot ovat kasvaneet reaalisesti väkiluvun kasvun myötä keskimäärin 3,2 % vuodessa. Tulojen kasvu on hidastunut merkittävästi ollen 1,0 %/v - eniten ovat laskeneet yhteisöverot - tuloverot (3,5 %/v) ovat kasvaneet valtionosuuksia (3,2 %/v) hiukan enemmän Asl. muutos Asl. muutos Ind.tulot Ind. tulot Tulot Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht %:a per vuosi per vuosi Haukipudas ,67 % ,89 % 3,24 % 4,81 % 0,96 % Taulukko 3. Tulojen muutos Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Haukiputaan asukasluku on huomattavassa kasvussa ja säännölliset tulot ovat kasvaneet, mutta menot kasvaneet selvästi tuloja nopeammin. Haukiputaan meno- ja tulokehitys on ollut negatiivinen. Selvä menojen- ja tulojen epäsuhta (-2,2 %) on revennyt (-4,6 %). Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 9/24

10 Haukipudas KNO eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot ,9 % 3,2 % 4,8 % 1,0 % Verotettava tulot ,5 % 3,6 % 15,4 % 3,1 % Veroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tulovero ,3 % 3,5 % 15,4 % 3,1 % Yhteisöverot ,2 % -1,3 % -92,9 % -18,6 % Kiinteistöverot ,1 % 10,4 % 36,7 % 7,3 % Valtionosuudet ,5 % 3,2 % 33,4 % 6,7 % Maksut ,6 % 1,6 % 23,7 % 4,7 % Ilman yhteisöveroa 26,4 % 3,3 % 20,6 % 4,1 % 1000 eur >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot ,5 % 5,4 % 27,8 % 5,6 % Henkilöstömenot ,9 % 4,6 % 21,3 % 4,3 % Ostopalvelut ,7 % 7,8 % 46,2 % 9,2 % Muut ostot ,3 % 2,2 % 11,0 % 2,2 % Avustukset ,1 % 5,4 % 20,4 % 4,1 % Muut menot ,0 % 7,0 % 46,1 % 9,2 % >05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku ,7 % 2,0 % 8,2 % 1,6 % Asukasluku %:ia kpl/v. Asukasluku ,7 % 259 ( ) Asukasluku ,0 % 185 ( ) Asukasluku ,1 % 141 ( ) Taulukko 4. Haukiputaan tulojen, menojen ja asukasluvun muutos Haukiputaan verotettavan tulon kehitys 1998-> verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla - Haukiputaan verotettavat tulot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä keskimäärin 3,6 %/v. Kasvu on ollut hiukan hitaampaa , 3,1 %/v - veroprosentti on säilynyt ennallaan Asl. muutos Asl. Muutos Verotettava %:a tulo/v 01->05 Vero % 98 Vero % 05 Haukipudas ,7 % 3,08 % 18,50 18,50 Taulukko 5. Verotettavan tulon kehitys Haukiputaan talous tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne - Haukiputaan verotettavat tulot euroa/asukas (2005) ovat yli maan keskitason euroa/asukas, mutta alle selvästi alle oman viiteryhmän (ASL +-20%) euroa/asukas - Haukipudas on lisännyt velkaansa nopeasti vuodesta 2002 ja on keskimääräistä velkaisempi kunta. Sillä on lainaa selvästi yli maan keskiarvon eli euroa/as (2005) - Kassavarat ovat tyydyttävät 161 euroa/asukas ja kunnan maksuvalmius on välttävä - Haukiputaalla on taseessa kumulatiivista alijäämää -13,56 milj.euroa eli -761 euroa/asukas Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 10/24

11 - Haukiputaan omavaraisuusaste oli vuonna 2003 vielä tyydyttävä 63,6 %, mutta on laskenut nopeasti vuoteen ,4 %:iin eli selvästi alle maan keskiarvon 61,1 % ASL 06 Verotettava Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. jäämä Kumulat. jäämä tulo/as eur/as eur/as t.eur 2006 eur/as 2006 Haukipudas , Taulukko 6. Haukiputaan tilinpäätös 2006 Konsernitase - Haukipudas on siirtänyt lainaa myös konserniin ja konsernivelka on jo selvästi yli valtakunnan keskiarvon - rahoitusomaisuuden suhteen tilanne on välttävä - konsernin omavaraisuusaste on painunut nopeasti vuoden %:sta vuoden %:iin 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni Haukipudas % Koko maa % Taulukko 7. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2006 tultaessa Haukipudas on seuraavassa tilanteessa: - asukasluvun / liikevaihdon muutos kasvussa. Positiivinen kierre - kannattavuus ei ole kannattava. Negatiivinen kierre - maksuvalmius välttävä. Negatiivinen kierre - ylivelkaisuus / vakavaraisuus ei kata, ylivelkainen. Negatiivinen kierre Haukiputaan asukasluku on merkittävässä kasvussa ja Tilastokeskuksen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan sen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Haukipudas ei ole kannattava kunta, koska vuosikate ei riitä kattamaan korvaus- ja uusintainvestointien poistoja. Maksuvalmius on välttävä ja kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen kunta, koska vuosikatteella ei lyhennetä lainakannan 1/10 osaa. Dynaamisesti tarkastellen voidaan todeta, että Haukipudas on lähes kaikilla mittareilla tarkastellen negatiivisessa kierteessä oleva kunta, jonka oikaiseminen vaatii meno- ja tulorakennetta korjaavia toimenpiteitä. Negatiivinen kehitys osittaa kuitenkin mahdollisia oikenemisen merkkejä viime vuosina. Haukipudas on vuonna 2006 asukasluvultaan kasvava, mutta kannattamaton ja ylivelkainen kunta, jonka maksuvalmius on välttävä. Liikevaihdon Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos Vakavaraisuus Haukipudas Kasvussa Ei kannattava, nousussa Välttävä, nousussa Ei vakavarainen, nousussa Negatiivinen, ehkä hyvään kierteeseen Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 11/24

12 Taulukko 8. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Menestyksen tai kriisin kierre Haukipudas Asukasluku Liikevaihdon muutos - Asukasluku Kannattavuus: Vuosikate ja poistot 1000 euroa Vuosikate Poistot Vuosikate 1709, , , Lask. velan lyhennys Maksuvalmius vrk Lainakanta Poistot Vuosikate Ali/ylijäämät Maksuvalmius vrk Ylivelkaisuus: Vuosikate ja lask. lainanlyhennys 1000 euroa Lask. velan lyhennys Vuosikate Kuvio 1. Haukiputaan kierretarkastelu Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 12/24

13 6.3 Haukiputaan finanssiriskit Haukiputaan pehmeät riskit (taustalla vaikuttavat) ovat toiseksi riskittömimmässä luokassa 2/5. Taustalla vaikuttavat tekijät antavat hyvän pohjan tulevaisuuden rakentamiselle. Haukiputaan riskisyyttä nostaa lähinnä alhainen työpaikkaomavaraisuus. Haukiputaan kovat finanssiriskit ovat selvästi koholla luokassa 5/5. Talouden riskeissä korostuvat erityisesti välttävä maksuvalmius, kunnan velkaantuminen sekä meno-/tulorakenteen ongelmat. Kuntakortti II, finanssiriskit Haukipudas Taustalla vaikuttavat riskit 2 Menoriskeistä 10% 0,34 1,63 Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous TTR- ja tulo/menoriskit yhteensä 5-7,99-28,9-15,2-11,3-8,4-4,8 3,0-10,2 6,3-9,8-0,4 Tiedot yleisesti vuoden 2004 tietoja Luokat Paino- Tulo 1 tai 5 2 tai tai 2 5 tai 1 Keski- Keski- Medi- Jak. Muuttuja Arvot LK 1 5 arvo PA LKxPA Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. arvo hajonta aani Vinous Maakunta Pohjois-Pohjanmaa Asukaslukuryhmä as Kuntatyyppi Esikaupunkikunta ,3 Alkutuotannon osuus 1, ,1 5,2 12,3 18,0 24,5 42,7 15,3 9,7 15,0 0,2 Asl:n muutos 89 -> 05 28,7 % ,5 % -15,2 % -10,2 % -4,0 % 8,1 % 116,9 % -3,0 % 16,5 % -6,8 % 1,9 BKT per perhe ,8 Huoltosuhde 1, ,0 1,3 1,4 1,6 1,8 2,5 1,5 0,3 1,5 0,2 Jalostus 35, ,5 16,1 22,3 27,3 35,9 66,5 26,2 11,5 24,5 0,6 Koulutustaso Muut palvelut 7, ,9 5,8 6,8 7,8 9,1 19,5 7,5 2,0 7,4 1,0 Taajama-aste 95, ,0 42,8 52,1 63,6 81,8 100,0 60,2 22,1 57,6-0,1 Työpaikkaomav. 64, ,1 67,8 80,7 91,0 98,6 147,1 85,3 18,3 87,1 0,2 Työttömyysaste 11, ,0 7,6 9,7 11,7 14,3 24,9 11,1 4,1 10,6 0,6 Väestön tiheys 39, ,8 0,2 5,6 9,0 13,8 33,0 3030,6 56,6 203,5 11,4 9,4 Ikärakenne vuonna P 12,1 % ,0 % 5,8 % 6,6 % 7,4 % 8,5 % 16,5 % 7,2 % 1,8 % 6,9 % 1, P 32,8 % ,0 % 20,4 % 21,9 % 24,0 % 26,1 % 39,3 % 23,5 % 4,0 % 22,8 % 0, P 57,4 % ,0 % 54,1 % 55,7 % 57,0 % 58,8 % 66,7 % 56,3 % 4,0 % 56,3 % -6,5 65 P 9,8 % ,0 % 16,0 % 18,9 % 21,4 % 24,2 % 34,2 % 20,0 % 4,8 % 20,2 % -0,4 yli 80 P 2,0 % ,4 0,0 % 3,9 % 4,9 % 5,7 % 6,7 % 10,0 % 5,2 % 1,6 % 5,3 % -0,1 Ikärakenteen muutos 2020 mennessä Alle 7 M -1,5 % ,8 % -2,9 % -1,9 % -1,2 % -0,2 % 4,6 % -1,6 % 1,7 % -1,7 % 0, M -3,0 % ,5 % -7,4 % -5,5 % -3,7 % -1,8 % 7,6 % -4,6 % 3,6 % -4,6 % -0, M 1,5 % ,5 % -3,2 % -1,6 % -0,6 % 0,5 % 6,2 % -1,2 % 2,4 % -1,1 % -0,1 65 M 1,6 % ,1 % 2,4 % 4,9 % 7,1 % 9,3 % 17,9 % 5,8 % 4,2 % 5,8 % -0,1 yli 80 M 1,1 % ,4-1,0 % 1,9 % 2,8 % 3,4 % 4,2 % 6,9 % 3,0 % 1,3 % 3,1 % -0,2 Keskiarvo 1,63 Todelliset TTR-riskit Veroprosentin muutos Min Max. (-) kasvatt., (+) alentaa Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Liikevaihdon muutos 0,40-0,8 1,8-0,8-0,3-0,1 0,0 0,2 1,8-0,1 0,3-0,1 1,1 Kannattavuus -0,84-6,3 16,1-3,0-0,8 0,1 0,7 1,6 3,0 0,3 1,5 0,4-0,3 Maksuvalmius -3,00-34,1 42,9-3,0-3,0-3,0-2,0 1,3 3,0-1,3 2,3-3,0 1,0 Ylivelk./vakav. -2,02-12,1 26,2-3,0-1,3 0,0 1,1 2,3 3,0 0,4 1,9 0,6-0,3 Korkoriski, + 5% -1,10-3,0 1,6-3,0-0,9-0,6-0,4-0,1 1,6-0,5 0,5-0,5-0,3 Käyttöomaisuusriski -0,21-1,6 0,0-1,6-0,2-0,2-0,2-0,1 0,0-0,2 0,1-0,2-6,4 Takausriski -0,37-4,9 0,0-3,0-0,8-0,5-0,3-0,1 0,0-0,5 0,4-0,4-1,6 Valuuttak.riski, + 5% 0,00-0,7 0,0-0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0-6,8 Antolainariski -0,03-4,2 0,2-3,0-0,3-0,1-0,1 0,0 0,2-0,2 0,4-0,1-3,0 Yhteensä -7,18 -> -7,18-14,5-6,4-3,7-0,8 2,4 9,3-2,1 5,0-2,6 0,2 Tuloriskit Tulolajien riski Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Valtionosuudet -0,8-0,2-6,5-3,0-2,1-1,5-1,1-0,7-0,2-1,4 0,8-1,3-0,6 Kunnallisverot -1,5-0,2-3,9-3,0-1,2-0,9-0,8-0,6-0,2-1,0 0,5-0,9-1,9 Yhteisöverot -1,7-0,1-7,1-3,0-2,1-1,7-1,2-0,9-0,1-1,5 0,7-1,5-0,5 Kiinteistöverot -0,1 0,0-1,0-1,0-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0-0,1 0,1-0,1-3,0 Maksut -0,6-0,1-6,6-3,0-1,2-0,8-0,5-0,3-0,1-0,8 0,7-0,6-1,6 Yhteensä -4,72-4,72-11,6-6,5-5,1-4,1-3,1-0,8-4,9 2,1-4,6-0,7 Menoriskit Menolajien riski Min 20 % 40 % 60 % 80 % Max. Ka. Kh. Med. Vinous Henkilöstömenot -1,3-0,2-7,5-3,0-1,3-1,0-0,7-0,5-0,2-1,0 0,7-0,8-1,5 Ostopalvelut -1,5-0,2-10,1-3,0-2,0-1,5-1,2-1,0-0,2-1,5 0,6-1,4-0,8 Muut ostot -0,2 0,0-1,5-1,5-0,3-0,2-0,1-0,1 0,0-0,2 0,2-0,2-3,2 Avustukset -0,2 0,0-1,6-1,6-0,4-0,2-0,2-0,1 0,0-0,3 0,2-0,2-2,7 Muut menot -0,1 0,0-1,8-1,8-0,2-0,1-0,1-0,1 0,0-0,2 0,2-0,1-4,5 Yhteensä -3,39-3,39-8,5-4,0-3,1-2,6-2,1-1,1-3,2 1,4-2,8-1,6 Taulukko 9. Haukiputaan finanssiriskit Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 13/24

14 6.4 Talouden tarkastelu toiminnallisesti Haukiputaan tietoja on verrattu viiteryhmään, joka koostuu asukasluvultaan samankokoisista kunnista. Asukaslukupohjainen rajaus on tehty +/- 20 %:n ulottuvuudella ja verrokkien määräksi on näin saatu 27 kuntaa. Henkilöstö Henkilökunnan määrä koko kunnassa kpl Henkilökunta/1000 asukasta Koko maa keskimäärin Viiteryhmä Erotus viiteryhmään työntekijää kpl Erotus koko maahan työntekijää kpl Taulukko 10. Haukiputaan henkilöstömäärä - Haukiputaan henkilöstömäärä on viiteryhmään nähden selvästi suurempi Haukiputaalla oli keskimäärin 86 työntekijää enemmän kuin viiteryhmän kunnissa keskimäärin ja 51 työntekijää valtakunnan keskiarvoa vähemmän - Haukipudas tuotti 2005 runsaat 60 % palveluistaan itse työntekijämäärä on kasvanut 97 henkilöllä Tarkastelu toimialoittain Alla olevaan yhteenvetotaulukko on koottu Haukiputaan yhteenvetotiedot toimialoittain vertailun helpottamiseksi. Nettom. eur/as Viiter. nettom. eur/as Erotus eur viiter. - omat Haukipudas Yleishallinto Opetus Sosiaalitoimi* Terveydenhuolto Muut palvelut Kaikki yhteensä Taulukko 11. Haukiputaan toimialakohtaiset kustannukset verrattuna viiteryhmän keskiarvoon Haukipudas käytti 29 euroa/asukas vähemmän rahaa yleishallintoon kuin viiteryhmä keskimäärin ja 118 euroa/asukas vähemmän kuin maan keskiarvo. Kustannusnousu viiteryhmää nopeampaa - opetus- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseen Haukipudas käytti 66 euroa/asukas enemmän kuin viiteryhmä keskimäärin. Koko maan keskiarvon on 875 euroa/asukas. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa - sosiaalitoimen palveluiden tuottamiseen Haukipudas käytti 36 euroa/asukas enemmän kuin viiteryhmä keskimäärin. Maan keskiarvoon verrattuna 9 euroa/asukas enemmän. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 14/24

15 - terveydenhuollon palveluihin Haukipudas käytti 83 euroa/asukas vähemmän kuin viiteryhmänsä. Maan keskiarvoon verrattuna 153 euroa/asukas enemmän. Kustannusnousu viiteryhmää hitaampaa - muihin palveluihin Haukipudas käytti yli puolet 116 euroa/asukas vähemmän kuin viiteryhmänsä kunnat keskimäärin - Haukipudas käytti 2005 koko palvelurakenteeseensa huomattavat 126 euroa/asukas vähemmän rahaa kuin verrokkinsa keskimäärin. Kustannusnousu selvästi viiteryhmää hitaampaa Kuntakohtainen tarkempi erittely on raportin liitteenä. 6.5 Haukiputaan talous Kunnan nimi: Haukipudas Haukipudas 2006 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,50 20,50 21,00 Toimintatuotot (Toimintatuottojen muutos) 45,0 % -34,6 % 0,3 % 2,3 % 2,5 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakulut (Toimintakulujen nousu) 5,5 % 0,6 % 1,4 % 2,0 % 4,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % NETTO Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Valtionavut (Harkinnanvarainen) 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Taulukko 12. Haukiputaan ennuste vuoteen 2016 Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 15/24

16 Staattinen tarkastelu Vero % Asukasluku Lainakanta eur/as Lainakanta teur Kassavarat teur Ali/ylijäämä kumulat. teur Haukipudas 19,50 21, Taulukko 13. Laskelmat vuoteen vuoteen 2016 ulottuvassa ennustelaskelmassa Haukiputaan veroprosentti nousee 1,50 % vuoden 2007 tasosta 21,00 %:iin vuoteen 2016 mennessä - lainakanta kasvaa merkittävästi nykyisestä eli 77,142 miljoonaan euroon. Lainakannan kasvuun vaikuttaa osaltaan tarkastelujakson huomattavan korkea investointitaso - maksuvalmius on heikko 2016 ja Haukipudas on selvästi ylivelkainen kunta - taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä sulaa suurelta osin; taseeseen jää kumulatiivista alijäämää vuonna 2016 vielä euroa eli -17 euroa/asukas. Kumulatiivinen alijäämä kasvaa, mikäli nettoinvestointeihin nähden alhaista poistotasoa nostetaan Dynaaminen tarkastelu Vuosikate Poistot Asukasluvun muutos kuvaamassa Kannattavuus: vuosikate ja poistot Laskenn. Lyhennys liikevaihdon muutosta Maksuvalmius vrk Nettoinvestointien taso, yksittäiset onvestointikohteet vuosina Poistojen taso Tasearvot Käyttötulojen 2006 ja 2008 käyttömenojen 2010 reaalikasvu Verotulojen ja valtionosuuksien reaalikasvu Poistot Vuosikate 8000 Ylivelkaisuus - vakavaraisuus 14 Maksuvalmius vrk Laskenn. Lyhennys Vuosikate TA Taulukko 14. Kierretarkastelu Laskelman oletuksena on, että Haukiputaan asukasluvun muutos noudattaa Tilastokeskuksen ennustetta - ennusteen mukaan Haukiputaan asukasluku jatkaa selvää kasvuaan Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 16/24

17 - veroprosentti olisi 21,00 - kunta olisi kannattava, eli vuosikate kattaisi alhaisen näköiset poistot, mutta ei merkittävää nettoinvestointitasoa - maksuvalmius laskisi entisestään heikommaksi - Haukipudas olisi kannattava, mutta ylivelkainen kunta, jonka vuosikate ei kata lainan 1/10 osan lyhennystä Dynaamisesti tarkastellen vuoteen 2016 tultaessa Haukipudas on melko negatiivisessa kierteessä oleva, taloudellisesti kannattava ja muuttovoittoinen, mutta ylivelkainen kunta, jolla on heikko maksuvalmius. Liikevaihto/ Ylivelkaisuus/ Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius vakavaraisuus Arvio Haukipudas Nousussa Kannattava 21,00 % Heikko Vuosikate ei kata lyhennyksiä Melko negatiivinen kierre Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Mahdolliset tulot ja menot Oman mahdollisen kasvun ja palkkatason yms. kasvun ero Haukipudas Oma tulojen muutos 1,003 1,023 1,025 1,030 1,030 1,030 1,030 1,030 1,030 Oma menojen muutos 1,014 1,020 1,040 1,050 1,050 1,050 1,050 1,050 1,050 Kuthanek, tulojen muutos 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 Kuthanek, menojen muutos 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 1,045 Oma muutos/keskiarvo Tulot Menot Toimintakate Todellinen muutos/kuthanek Tulot Menot Toimintakate Reaalikasvu/taantuma Erotus tulot Erotus menot Erotus toimintakate Paine veroprosenttiin 0,84 1,60 1,77 1,63 1,48 1,30 1,11 0,90 0,67 Veroprosentilla verotuloja Taulukko 16. Haukiputaan laskelma vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Yllä olevaan taulukkoon on laskettu ennustelaskelmassa käytettyyn Haukiputaan veroprosenttiin kohdistuva muutospaine, mikäli tulo- ja menokehitys toteutuisi kunnan arvion sijaan Kuthanekin ennusteen mukaisena. Haukiputaan laskelmassa olevaan veroprosenttiin 21,00 kohdistuisi näin lieviä lisäpaineita ja vuonna 2016 veroprosentin tulisi olla 21,67. Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 17/24

18 6.6 Väestö- ja palvelutarveanalyysi Tilastokeskuksen Haukiputaan väkilukua ja väestön ikärakenteen muutosta koskevan ennusteen perusteella tuleva palvelutarpeen kehitys edellyttää noin 224,6 henkilötyövuoden suuruista lisäystä kunnan henkilöstöön vuoteen 2015 mennessä, ja kaikkiaan noin 433,6 henkilötyövuoden lisäystä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarve korostuu väestön ikärakenteen muutoksen myötä selvästi eniten vanhustenhuollossa. Henkilöstötarve lisääntyy kuitenkin käytännössä myös kaikilla muilla Haukiputaan palvelusektoreilla. Tarkempi palvelukokonaisuuksittainen tarkastelu on raportin liitteenä. KAIKKI YHTEENSÄ Eläköityminen 25,6 23,8 27,4 31,7 40,1 38,0 38,0 42,6 43,8 31,7 38,7 41,4 35,8 40,2 26,6 40,1 26,1 33,2 24,8 24,7 Väestöpohj. muutos 25,5 28,2 28,2 28,2 28,2 28,0 28,0 28,0 28,0 28,0 24,8 24,8 24,8 24,8 24,8 17,6 17,6 17,6 17,6 14,6 Korvaustarve 48,2 52,1 55,6 59,9 68,4 66,0 65,9 70,6 71,7 59,6 63,5 66,2 60,6 65,0 51,4 57,6 43,6 50,8 42,3 39,3 Haukipudas 1094,0 1119,5 1147,7 1176,0 1204,2 1232,4 1260,4 1288,4 1316,4 1344,3 1372,3 1397,1 1421,9 1446,7 1471,5 1496,4 1513,9 1531,5 1549,1 1566,7 1581,3 Taulukko 17. Palvelutarpeen muutoksen edellyttämä henkilöstölisäys 1800 Kaikki yhteensä Haukipudas Eläköityminen 25,6 23,8 27,4 31,7 40, ,6 43,8 31,7 38,7 41,4 35,8 40,2 26,6 40,1 26,1 33,2 24,8 24,7 Väestöpohj. muutos 25,5 28,2 28,2 28,2 28, ,8 24,8 24,8 24,8 24,8 17,6 17,6 17,6 17,6 14,6 Korvaustarve 48,2 52,1 55,6 59,9 68, ,9 70,6 71,7 59,6 63,5 66,2 60, ,4 57,6 43,6 50,8 42,3 39,3 0 Taulukko 18. Henkilöstön eläköityminen ja eläköitymisen korvaustarve Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 18/24

19 6.7 Yhteenveto - Haukiputaan tilanne vuoteen 2006 tultaessa on huolestuttava dynaamisessa tarkastelussa Haukipudas on negatiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - selkeä syntyneiden enemmyys kuolleisiin - Haukiputaan menot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta, joka on syventynyt entisestään Haukiputaan pehmeät riskit ovat melko hyvät (2) ja talouden kovat riskit ovat riskisimmässä luokassa (5) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista alijäämää -13,560 milj. euroa eli -761 euroa/as 2006, jota se ei saa pois taseestaan vuoteen 2016 mennessä ilman erityistoimia. Alijäämäkehitystä arvioitaessa on huomioitava myös alhainen poistotaso - Haukipudas noudattaa tiukkaa menokuria eli käytännössä leikkaa toimintakulujaan vuoteen 2010 saakka. Tarkastelujakson investointitaso on erittäin merkittävä. Mikäli kustannusten hallinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle - Haukiputaan on saatava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta sillä on voimaa ottaa vastaan ennakoitu muuttovoitto ja samalla vastata ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen - Väestökehitys ja väestön ikärakenteen muutos saa aikaan 433,6 henkilön lisäresurssitarpeen henkilöstössä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarvetta esiintyy kaikilla palvelusektoreilla, mutta erityisesti se korostuu vanhustenhuollossa Liitteet Tulos- ja rahoituslaskelma Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Asukasluvun muutos, menot ja tulot Asukasluvun ja asukasluvun muutoksen perusteella tehty vertailu Taseyhtälötarkastelu Tunnusluvut Konsernitase 2005 Kierretarkastelu vuoteen 2006 Toiminnallinen yleistarkastelu Finanssiriskitarkastelu Ennuste vuoteen 2016 Todellinen ja mahdollinen kasvu Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 19/24

20 7. Kempele 7.7 Yhteenveto - Dynaamisessa tarkastelussa Kempele on vuonna 2006 melko negatiivisessa, mutta mahdollisuuksia sisältävässä kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut ja jatkaa nopeaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa erittäin nopeasti - selkeä syntyneiden enemmyys kuolleisiin - Kempeleen terve tulo-/menorakenne on vinoutunut ja menot ovat kasvaneet selvästi tuloja nopeammin. Näin kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta - niin Kempeleen pehmeät kuin kovatkin riskit ovat hyvässä luokassa (2) - Kempele käytti verrokkeihin nähden vuonna 2005 palvelutuotantoon 288 euroa/asukas vähemmän rahaa - taseeseen on kertynyt kumulatiivista ylijäämää 1,782 milj.euroa eli 120 euroa/as 2006, joka lisääntyy varsin merkittävästi vuoteen 2016, ollen 16,170 milj.euroa - Kempeleen on saatava huolestuttava meno- ja tulopohjan epäsuhta oikaistua, jotta se kykenee ottamaan vastaan ennakoidun muuttovoiton ja samalla vastaamaan ikärakenteen muutoksen haasteeseen - Väestökehitys ja väestön ikärakenteen muutos saa aikaan 486,5 henkilön lisäresurssitarpeen henkilöstössä vuoteen 2025 mennessä. Lisätarvetta esiintyy kaikilla palvelusektoreilla, mutta erityisesti se korostuu vanhustenhuollossa. 8. Kiiminki 8.7 Yhteenveto - Kiimingin tilanne vuoteen 2006 tultaessa on huolestuttava dynaamisessa tarkastelussa Kiiminki on negatiivisessa kierteessä oleva kunta - kunnan väkiluku on kasvanut voimakkaasti ja jatkaa nopeaa kasvuaan vuoteen 2030 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Iäkkäämpien osuus väestöstä kasvaa nopeasti - poikkeuksellisen vahva syntyneiden enemmyys kuolleisiin, mikä lisää kunnan omaa elinvoimaan - Kiimingin menot ovat kasvaneet asukasluvun kasvun myötä selvästi tuloja nopeammin ja kunnan menojen ja tulojen välillä on selvä epäsuhta, joka on syventynyt erityisesti Kiimingin pehmeät riskit ovat hyvässä luokassa (2) ja talouden kovat riskit riskisimmässä luokassa (5) - taseeseen on kertynyt kumulatiivista alijäämää -1,756 milj.euroa eli -142 euroa/as vuoteen 2006, jonka Kiiminki saa pois taseestaan vuoteen 2016 mennessä; taseeseen kertyy kumulatiivista ylijäämää merkittävät 16,297 miljoonaa euroa vuoteen Mikäli kustannusten hallinnassa ei onnistua ja talous halutaan pitää terveenä, aiheuttaa se lisäpainetta verojen ja taksojen korotukselle - Kiimingin on saatava meno- ja tulopohjan syventynyt epäsuhta oikaistua, jotta sillä on voimaa ottaa vastaan ennakoitu muuttovoitto ja samalla vastata ikärakenteen muutoksen tuomaan haasteeseen Audiator Kehittämispalvelut Eero Laesterä, Juha Koskinen & Toni Kirmula Sivu 20/24