ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 53/2014/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 53/2014/1 Dnro PSAVI/25/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivoksen käsiteltyjen ylitevesien johtaminen Vajukosken altaaseen vuonna 2014 ja toiminnanaloittamislupa, Sodankylä FQM Kevitsa Mining Oy Kevitsantie Petkula

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET... 4 Nykyinen ympäristö- ja vesitalouslupa... 4 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset... 6 TOIMINNAN MUUTOKSEN TAUSTAA... 7 Kaivoksen laajentamista koskeva lupahakemus... 7 Muutoslupa vuonna Kaivoksen vesienhallintajärjestelyt ja vesitaseen tilanne... 9 YLITEVESIEN JUOKSUTUSTA KOSKEVA LUPAMUUTOSHAKEMUS Haettavat muutokset Hakemuksen perustelut Hankkeen aikataulu KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö TEKNINEN KUVAUS Tekniset tiedot Tuotantomäärät Kaivoksen vesienhallintaan liittyvät tekniset tiedot Yleinen vesikierto Raakavedenotto Rikastamo ja rikastamoalue Rikastushiekka-alueet Sivukivialue Avolouhos Vesivarastoallas Vesienkäsittely Pintavalutuskenttä Kaivoksen vesitase ja ylitevesien johtaminen Vesitaseen laskentaperusteet Toteutunut vesitase vuonna Arvioitu vesitase vuonna Vesitaseen kehityksen pitkän aikavälin skenaariot KAIVOKSEN SULKEMINEN YMPÄRISTÖKUORMITUS Yliteveden laatu Yliteveden laatu vuonna Yliteveden laatu vuonna Ympäristökuormitus Vesistökuormitus vuonna Vesistökuormitus vuonna PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Sulfaattipitoisuudet Ylitevesien johtamisen vaikutukset Mataraojan vedenlaatuun Ympäristövaikutukset Vesistövaikutusten laskentamalli Laskentatulokset Vajukosken juoksutuskatkosten aikana Laskentatulokset Kitisessä voimalan juoksutuksen ollessa käynnissä Vaikutukset vedenkorkeuteen ja virtaamaan Kuormituksen vaikutukset purkuvesistön ekosysteemiin TARKKAILU JA RAPORTOINTI VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET... 46

3 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin (muutokset päätöksen nro 46/09/1 lupamääräykseen 7 on kursivoitu) Tarkkailu- ja raportointimääräys RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuus toiminnan aloittamisluvan osalta Toiminnanaloittamisluvan perustelut Vakuuden arvioinnin perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS FQM Kevitsa Mining Oy on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kevitsan kaivoksen toimintaa koskevan annetun ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 7 muuttamiseksi siten, että Kitiseen saadaan juoksuttaa voimassa olevaa lupaa (150 l/s) suurempi määrä (275 l/s) käsiteltyä jätevettä (ylitevettä) sekä siten, että jätevettä saadaan juoksuttaa Vajukosken voimalaitoksen juoksutusaikojen lisäksi enintään 48 tunnin pituisen voimalaitoksen juoksutusseisokin ajan. Lisäksi lupamääräyksen 7 toiseksi viimeistä kappaletta esitetään muutettavaksi edellä mainittujen muutosten perusteella. Lupaa haetaan muutettavaksi määräaikaisesti ajalle Määräaikaa esitetään vuoden loppuun, koska hakemuksen mukaisella juoksutuksella kaivoksen vesitase olisi optimitilanteessa mahdollista normalisoida vuoden 2014 aikana tai ainakin vesivarastoja saataisiin purettua tehokkaasti halutulle varastotasolle. Vesien johtaminen tulee sen jälkeen jatkumaan samoilla järjestelyillä nykyisen voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan tai vireillä olevasta toiminnan laajentamista koskevasta lupahakemuksesta (Dnro PSAVI/144/04.08/2011) annetun päätöksen mukaisesti. Kevään sulamiskauden lähestymisestä johtuen hakemus on esitetty käsiteltäväksi kiireellisenä. Lisäksi hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain (YSL) 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Nykyinen ympäristö- ja vesitalouslupa Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt FQM Kevitsa Mining Oy:lle Kevitsan kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1. Päätöksessä on määrätty, että ympäristöluvan mukainen toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen sekä annettu vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen nro 11/0069/1. Päätöksessä ei muutettu lupamääräyksiä, jotka koskevat päästöjä vesiin (lupamääräykset 4 10).

5 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen. Ympäristölupa sai lainvoiman korkeimman hallintooikeuden antamalla päätöksellä taltio nro Lainvoimaisen ympäristöluvan vesienjohtamista koskevat lupamääräykset ovat yhteneväiset alkuperäisen ympäristöluvan kanssa. Ympäristö- ja vesitalousluvassa on annettu seuraavat jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevat keskeiset lupamääräykset 6, 7 ja 8: 6. Malmin ja kaivosalueelle sijoitetun kaivannaisjätteen kanssa kosketuksiin joutuvat sade-, valuma-, prosessi-, kuivatus- ja muut likaantuneet vedet on kerättävä ja palautettava kaivoksen ja rikastamon vesikiertoon tai johdettava käsiteltäväksi. Vesivarastoaltaaseen johdettavan veden nikkelipitoisuus on oltava alle 5 mg/l. Puhtaat valumavedet voidaan johtaa suoraan maastoon. 7. Lupamääräyksen 6 tarkoittamat likaantuneet vedet on käsiteltävä ja johdettava Kitiseen. Ennen suoraan Kitiseen tai pintavalutuskentälle johtamista käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuus on oltava alle 0,5 mg/l ja kuparipitoisuus alle 0,3 mg/l laskettuna virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona. Käsitellyn jäteveden ph:n on oltava jatkuvasti 6 9,5 ja kiintoaineen hehkutusjäännöksen johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona alle 10 mg/l. Yksittäisen näytteen nikkelipitoisuus ei saa olla yli 1,5 mg/l tai kuparipitoisuus yli 0,6 mg/l. Rakentamisaikana, vesivarastoaltaan valmistumisen jälkeen ja ennen kaivostoiminnan aloittamista, vesien kiintoainepitoisuus saa ennen pumppaamista Kitiseen olla enintään 30 mg/l. Vesivarastoaltaan alapuolinen pintavalutuskenttä on oltava käytössä ennen altaan rakentamisen aloittamista. Jätevesien metallien saostus on tehtävä siten, että käsittelyssä muodostuva metallipitoinen sakka laskeutetaan erillisessä selkeytysaltaassa tai vastaavassa, jonka pohjarakenne on tehty vesitiiviiksi 1,5 mm:n HDPEmuovieristeellä tai vastaavat ominaisuudet täyttävällä materiaalilla. Keinotekoisen eristeen asentamisessa on noudatettava rikastushiekka-allas B:n eristettä koskevia määräyksiä. Metallien saostuksessa muodostuva sakka on sijoitettava sivukiven läjitysalueelle tai rikastushiekka-allas A:han. Vesivarastoaltaasta poistettava ylimääräinen vesi on johdettava tarvittavan metallien saostuksen jälkeen jälkikäsittelyalueena toimivalle pintavalutuskentälle niinä vuodenaikoina, jolloin pintavalutuskentän käytöllä voidaan tehostaa puhdistustulosta ravinteiden tai kiintoaineen osalta. Käsitellyt vedet on pumpattava pintavalutuksen jälkeen tai muuna kuin edellä mainittuna aikana suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Pumpattavan veden määrä saa olla enintään 150 l/s. Vesien pumppaaminen on keskeytettävä tilanteissa, joissa Vajukosken voimalaitokselta tai tulvaluukuista ei ole juoksutusta. Mikäli kaivannaisjätteen hyödyntämiskohteessa muodostuvien valumavesien pitoisuudet eivät ylitä säännöllisten kertanäytteiden perusteella tämän määräyksen raja-arvoja, voidaan vedet johtaa lupamääräyksen 5 mukaisilla järjestelyillä maastoon tai ojiin. 8. Kitiseen johdettavan käsitellyn jäteveden aiheuttama kokonaiskuormitus saa olla enintään 400 kg nikkeliä ja 200 kg kuparia vuodessa. 5

6 6 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Kevitsan kaivoksen toimintaa koskevat luvat ja sopimukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Päätökset/Sopimukset (Nro) Viranomainen/Sopijaosapuoli Päätöspäivämäärä Diaarinumero Ilmoitus koetoiminnasta Kevitsan sarven valtausalueella (Nro 42/06/1) Sähkömarkkinalain (368/1995) 18 :n mukainen sähköjohdon rakentamislupa Kitisen Vajusuvannon sillan rakentaminen (Nro 105/07/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto PSY-2007-Y-9 Kitisen Mataraojan sillan rakentaminen (Nro 6/08/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto PSY-2007-Y-133 Vajukosken sillan rakentamista koskeva töidenaloittamislupa (Nro 10/08/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto PSY-2008-Y-3 Kevitsan kaivospiirin määrääminen Työ- ja elinkeinoministeriö /653/2006 Kaivoskirja Työ- ja elinkeinoministeriö KaivNro 7140 Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden- ja toiminnanaloittamisluvat (Nro 46/09/1) Sopimus: Kevitsan kaivoshankkeesta aiheutuvien porotalouteen kohdistuvien haittojen korvaaminen ja yhteistyö Kevitsan kaivosta koskevan lupapäätöksen muuttaminen lupamääräyksen ja toiminnanaloittamisluvan osalta (Nro 5/10/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 46/09/1 lupamääräyksen muuttaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta (Nro 79/10/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen muuttaminen vesivarastoallasta koskevalta osalta (Nro 6/11/1) Päätös vesitalous- ja ympäristölupa-asiaa koskevasta valituksesta (Nro 11/0069/1) Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen muuttaminen rikastushiekka-altaiden A ja B osalta (Nro 30/11/1) Sopimus vedenjohtamisesta aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Kemijoen vesistöalueella (ympäristöluvan lupaehto 67) sekä Vajusuvannon sillan rakentamisen aiheuttamasta tuotannon menetyksestä ja Vajukosken voimalaitoksen uuden liittymätien rakentamisesta Kevitsan kaivoksen jätehuoltosuunnitelman ja energiatehokkuusselvityksen hyväksyminen (Nro 51/11/1) Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Vaasan hallinto-oikeus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/200/04.08/2010 Maanpäällisen kaivoksen yleissuunnitelman hyväksyminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto /35/2011 Sopimus Vajukosken voimalaitoksen virtaamatiedoista Kemijoki Oy PSAVI/201/04.08/2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/226/04.08/2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Energiamarkkinavirasto /411/ Kemijoki Oy PSY-2006-Y-49 Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto PSY-2007-Y-101 Oraniemen paliskunta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/60/04.08/2010 PSAVI/232/04.08/2010 Kevitsan kaivoksen kiinteän polttoaineen kattilan ympäristölupa ja öljykattiloiden polttoaineen muuttaminen (Nro 90/11/1) Lupa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, sisäinen pelastussuunnitelma Kevitsan kaivoksen polttoaineen jakeluaseman ympäristölupa (Nro 45/12/1) Päätös Kevitsan kaivoksen rikastushiekka-allasta A koskevasta valituksesta (Nro 12/0248/1) Päätös toiminnanharjoittajan valituksesta koskien ympäristö- ja vesitalouslupaa Nro 46/09/1 (Taltionumero 2322) Päätös Kevitsan kaivoksen lämpökeskusta koskevasta valituksesta (Nro 12/0281/1) Kevitsan kaivoksen käsiteltyjen ylitevesien johtaminen Vajukosken altaaseen sekä toiminnanaloittamislupa (Nro 60/2013/1) Päätös valituksesta ympäristö- ja vesitalousluvan muuttamista ympäristöluvan osalta koskevassa asiassa (Nro 13/0364/1) Päätös toiminnanharjoittajan valituksesta koskien Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä nro 12/0248/1 (Taltionumero 4005) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/28/04.08/2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto /36/2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/129/04.08/2011 Vaasan hallinto-oikeus /11/5105 ja 01495/11/5105 Korkein hallinto-oikeus /1/11 ja 1450/1/11 Vaasan hallinto-oikeus /12/5103 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PSAVI/21/04.08/2013 Vaasan hallinto-oikeus /13/5105 Korkein hallinto-oikeus /1/12

7 7 TOIMINNAN MUUTOKSEN TAUSTAA Kaivoksen laajentamista koskeva lupahak emus Muutoslupa vuonna 2013 Hakija on jättänyt Kevitsan kaivoksen toiminnan laajentamista koskevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen sekä töiden- ja toiminnanaloittamislupahakemuksen (Dnro PSAVI/144/04.08/2011) Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle Hakemusta on täydennetty lisäselvityksillä vuosien aikana ja se on kuulutettu välisenä aikana. Ympäristölupapäätöstä ei ole vielä annettu. Kaivoksen laajentamista koskevassa lupahakemuksessa on esitetty useita muutoksia kaivoksen vesienjohtamisjärjestelyihin, koska nykyiset lupaehdot ja Vajukosken voimalaitoksen juoksutuskäytäntöjen muuttuminen rajoittavat huomattavasti vesienjohtamista ja siten vaikeuttavat kaivosalueen vesienhallintaa. Lupahakemuksen käsittelyn venymisestä johtuen kaivos joutui vesienhallinnan kannalta vaikeaan tilanteeseen jo vuonna Tämä johti muutoslupahakemukseen, josta aluehallintovirasto antoi vuoden 2013 loppuun voimassa olleen ympäristöluvan nro 60/2013/1 (jäljempänä muutoslupa). Ympäristöluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen nro 13/0364/1. Päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on tällä hetkellä käsiteltävänä. Muutosluvassa muutettiin ympäristöluvan nro 46/09/1 lupamääräystä 7 sekä täydennettiin lupaa uusilla tarkkailua ja raportointia koskevilla lupamääräyksillä 64a ja 64b. Muutosluvassa lupamääräys 7 muutettiin seuraavaan muotoon: Lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 6 tarkoittamat likaantuneet vedet on käsiteltävä ja johdettava Kitiseen. Ennen suoraan Kitiseen tai pintavalutuskentälle johtamista käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuus on oltava alle 0,5 mg/l ja kuparipitoisuus alle 0,3 mg/l laskettuna virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona. Käsitellyn jäteveden ph:n on oltava jatkuvasti 6 9,5 ja kiintoaineen hehkutusjäännöksen johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona alle 10 mg/l. Yksittäisen näytteen nikkelipitoisuus ei saa olla yli 1,5 mg/l tai kuparipitoisuus yli 0,6 mg/l. Rakentamisaikana, vesivarastoaltaan valmistumisen jälkeen ja ennen kaivostoiminnan aloittamista, vesien kiintoainepitoisuus saa ennen pumppaamista Kitiseen olla enintään 30 mg/l. Vesivarastoaltaan alapuolinen pintavalutuskenttä on oltava käytössä ennen altaan rakentamisen aloittamista. Jätevesien metallien saostus on tehtävä siten, että käsittelyssä muodostuva metallipitoinen sakka laskeutetaan erillisessä selkeytysaltaassa tai vastaavassa, jonka pohjarakenne on tehty vesitiiviiksi 1,5 mm:n HDPEmuovieristeellä tai vastaavat ominaisuudet täyttävällä materiaalilla. Keinotekoisen eristeen asentamisessa on noudatettava rikastushiekka-allas B:n eristettä koskevia määräyksiä. Metallien saostuksessa muodostuva sakka on sijoitettava sivukiven läjitysalueelle tai rikastushiekka-allas A:han. Vesivarastoaltaasta poistettava ylimääräinen vesi on johdettava tarvittavan metallien saostuksen jälkeen jälkikäsittelyalueena toimivalle pintavalutuskentälle niinä vuodenaikoina, jolloin pintavalutuskentän käytöllä voidaan

8 tehostaa puhdistustulosta ravinteiden tai kiintoaineen osalta. Käsitellyt vedet on pumpattava pintavalutuksen jälkeen tai muuna kuin edellä mainittuna aikana suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Pumpattavan veden määrä saa olla enintään l/s. Vesien pumppaaminen on keskeytettävä tilanteissa, joissa Vajukosken voimalaitokselta tai tulvaluukuista ei ole juoksutusta. Vettä voidaan pumpata Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen silloin, kun voimalaitokselta tai tulvaluukuista on juoksutusta. Lisäksi vettä voidaan johtaa voimalaitoksen yläaltaaseen enintään 48 tunnin pituisen voimalaitoksen juoksutusseisokin ajan. Jos juoksutusseisokki jatkuu tätä kauemmin, vesien johtaminen yläaltaaseen tulee keskeyttää. Johdettavien vesien pitoisuuksien on alitettava tässä määräyksessä annetut raja-arvot, ja veden laadun on muuten vastattava tämän päätöksen sivuilla olevassa taulukossa esitettyä. Mikäli kaivannaisjätteen hyödyntämiskohteessa muodostuvien valumavesien pitoisuudet eivät ylitä säännöllisten kertanäytteiden perusteella tämän määräyksen raja-arvoja, voidaan vedet johtaa lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 5 mukaisilla järjestelyillä maastoon tai ojiin. Muutoslupahakemuksessa haettiin myös mahdollisuutta ohittaa pintavalutuskenttä kentän ohi rakennettavalla putkijärjestelyllä. Lupapäätöksen nro 60/2013/1 ratkaisun perusteluissa todettiin: Pintavalutuskentän ohittamiselle ei ole perusteita, eikä vesiä juoksuteta suoraan Vajukosken altaaseen. Kun jätevedet johdetaan lupamääräyksen mukaisesti pintavalutuskentän kautta, saadaan kentän toiminnasta tarpeellista tietoa ylitevesien purkamistilanteessa sekä jätevesien käsittelyvaihtojen tarkastelussa. Itse lupamääräyksen 7 neljännestä kappaleesta oli poistettu osuus, joka edellytti vesivarastoaltaasta poistettavan ylimääräisen veden johtamista metallien saostuksen jälkeen pintavalutuskentälle. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 13/0364/1 palautettiin aluehallintoviraston muutoslupapäätöksessä lupamääräyksen 7 poistetut kappaleet. Päätöksessä muutettiin lupamääräys 7 kuulumaan seuraavasti: 7. Lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 6 tarkoittamat likaantuneet vedet on käsiteltävä ja johdettava Kitiseen. Ennen suoraan Kitiseen tai pintavalutuskentälle johtamista käsitellyn jäteveden nikkelipitoisuus on oltava alle 0,5 mg/l ja kuparipitoisuus alle 0,3 mg/l laskettuna virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona. Käsitellyn jäteveden ph:n on oltava jatkuvasti 6 9,5 ja kiintoaineen hehkutusjäännöksen johtamisvuorokausien virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona alle 10 mg/l. Yksittäisen näytteen nikkelipitoisuus ei saa olla yli 1,5 mg/l tai kuparipitoisuus yli 0,6 mg/l. Rakentamisaikana, vesivarastoaltaan valmistumisen jälkeen ja ennen kaivostoiminnan aloittamista, vesien kiintoainepitoisuus saa ennen pumppaamista Kitiseen olla enintään 30 mg/l. Vesivarastoaltaan alapuolinen pintavalutuskenttä on oltava käytössä ennen altaan rakentamisen aloittamista. Jätevesien metallien saostus on tehtävä siten, että käsittelyssä muodostuva metallipitoinen sakka laskeutetaan erillisessä selkeytysaltaassa tai vastaavassa, jonka pohjarakenne on tehty vesitiiviiksi 1,5 mm:n HDPEmuovieristeellä tai vastaavat ominaisuudet täyttävällä materiaalilla. Keinotekoisen eristeen asentamisessa on noudatettava rikastushiekka-allas B:n 8

9 eristettä koskevia määräyksiä. Metallien saostuksessa muodostuva sakka on sijoitettava sivukiven läjitysalueelle tai rikastushiekka-allas A:han. Vesivarastoaltaasta poistettava ylimääräinen vesi on johdettava tarvittavan metallien saostuksen jälkeen jälkikäsittelyalueena toimivalle pintavalutuskentälle niinä vuodenaikoina, jolloin pintavalutuskentän käytöllä voidaan tehostaa puhdistustulosta ravinteiden tai kiintoaineen osalta. Käsitellyt vedet on pumpattava pintavalutuksenjälkeen tai muuna kuin edellä mainittuna aikana suoraan Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen suunnitelmien mukaiseen paikkaan. Pumpattavan veden määrä saa olla enintään 275 l/s. Vesien pumppaaminen on keskeytettävä tilanteissa, joissa Vajukosken voimalaitokselta tai tulvaluukuista ei ole juoksutusta. Vettä voidaan pumpata Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen silloin, kun voimalaitokselta tai tulvaluukuista on juoksutusta. Lisäksi vettä voidaan johtaa voimalaitoksen yläaltaaseen enintään 48 tunnin pituisen voimalaitoksen juoksutusseisokin ajan. Jos juoksutusseisokki jatkuu tätä kauemmin, vesien johtaminen yläaltaaseen tulee keskeyttää. Johdettavien vesien pitoisuuksien on alitettava tässä määräyksessä annetut raja-arvot, ja veden laadun on muuten vastattava aluehallintoviraston päätöksen sivuilla olevassa taulukossa esitettyä. Mikäli kaivannaisjätteen hyödyntämiskohteessa muodostuvien valumavesien pitoisuudet eivät ylitä säännöllisten kertanäytteiden perusteella tämän määräyksen raja-arvoja, voidaan vedet johtaa lainvoimaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräyksen 5 mukaisilla järjestelyillä maastoon tai ojiin. Muutoslupa oli voimassa asti eikä sen aikana saatu purettua kaivoksen vesivarastoja toivotun mukaisesti. Toiminnan laajentamista koskevasta ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta annettavan lupapäätöksen viivästyminen aiheuttaa sen, että hakija on vastaavassa tilanteessa kuin vuoden 2013 alussa. Nykyinen lainvoimainen ympäristölupa ei mahdollista kaivoksen vesienhallintaa siten, että kaivosalueen vesitase saataisiin tasapainotettua riittävän alhaiselle tasolle. Kokonaistilanne huomioiden hakija on pakotettu hakemaan uutta muutoslupaa ylitevesien purkamiseksi hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kaivoksen vesienhallintajärjestelyt ja vesitaseen t ilanne Kaivoksen tuotanto on käynnistynyt täysimittaisena vuonna Vuonna 2012 pintavalutuskentälle ja edelleen Vajukoskeen johdettiin ylitevesiä (käsiteltyjä jätevesiä) vain lyhyen aikaa syyskautena laitteiston puhdistustehon ja ylitevesien laadun selvittämiseksi. Vesiä ei johdettu vuonna 2012 pintavalutuskentälle lokakuun puolenvälin jälkeen ollenkaan, koska toiminnan ensimmäisenä talvikautena oli tarpeen selvittää tarvittava kiertoveden määrä rikastushiekka-altaan ja vesivarastoaltaan ollessa jääpeitteissä. Toiminnan aloittamisen jälkeen keväällä 2013 osoittautui, että pintavalutuskentälle kertyy keväisin ennalta arvaamattoman suuri määrä puhtaita valuma- ja pohjavesiä. Mikäli kevään 2013 aikana olisi ympäristöluvan mukaisesti johdettu käsiteltyjä prosessijätevesiä pintavalutuskentän kautta ylitevesipumppaamolle, ne olisivat väistämättä sekoittuneet alueelle kertyviin puhtaisiin valumavesiin. Tästä syystä käsiteltyjä vesiä ei purettu kevätkautena 2013 pintavalutuskentälle, vaan vesien johtamiselle haettiin muutoslupaa, joka sisälsi mahdollisuuden ohittaa pintavalutuskenttä kentän ohi rakennettavalla putkijärjestelyllä. Muutoslupa ei kuitenkaan mahdollistanut pintavalutuskentän ohitusta. 9

10 Yliteveden juoksutukset aloitettiin pintavalutuskentän kautta kesäkuussa 2013 saadun muutosluvan (nro 60/2013/1) lupaehtojen mukaisesti. Juoksutusten periaatteena oli, että vettä purettiin pintavalutuskentälle maksimimäärä aina, kun se Vajukosken juoksutusten perusteella oli mahdollista. Vuoden 2013 aikana vesiä purettiin vesienkäsittelystä pintavalutuskentälle yhteensä 1,75 Mm 3 ja pintavalutuskentältä Vajukoskeen yhteensä 2,4 Mm 3. Vuoden 2013 nettovesitase koko kaivosalueella oli ylitevesien juoksutuksesta huolimatta 0,76 Mm 3 nettopositiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että vesivarastot kasvoivat vuoden 2013 aikana vastaavalla vesimäärällä. Myönnetty muutoslupa oli voimassa vain vuoden 2013 ajan, joten vuoden 2014 alusta lähtien on ylitevesiä johdettu pintavalutuskentälle ja Vajukosken altaaseen voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan (nro 46/09/1) mukaisesti. Hakemuksen laatimishetkellä varastoaltaisiin (rikastushiekka-allas A eli TSF A ja vesivarastoallas) on varastoituneena arviolta 4,2 Mm 3 vettä. Kevään sulamiskautena tulevan vesimäärän arvioidaan olevan enimmillään yhden kalenterikuukauden aikana m 3. Kokonaisuutena vuoden 2014 aikana kaivoksen nettovesitaseen ilman ylitevesien juoksutusta arvioidaan olevan 2,3 3,1 Mm 3. Arvioitu vaihteluväli johtuu hydrologisten olosuhteiden epävarmuudesta. Mikäli vuosi 2014 operoidaan nykyisen ympäristöluvan puitteissa, vesivarastojen tilavuus vuoden lopussa on arviolta 4,1 4,9 Mm 3. Tällä hetkellä rikastushiekka-altaan A tavoitteellinen veden maksimivarastokapasiteetti on 1,5 Mm 3. Pitkän aikavälin vesitasetta tarkasteltaessa vesivarastojen täyttöaste käy nykyisen ympäristöluvan mukaisilla säädöksillä sietämättömäksi jo lähivuosien aikana ja vesivarastot alkavat käytännössä tulvia. Ratkaisuna tilanteeseen ei voi olla lisävarastokapasiteetin rakentaminen, mikä johtaisi vain suurempien vesimäärien hallitsemisen haasteisiin. Kaikki ylimäärävesi on voitava johtaa alueelta pois hallitusti jatkuvassa syklissä ja toiminta ennakoiden. 10 YLITEVESIEN JUOKSUTUSTA KOSKEVA LUPAMUUTOSHAKEMUS Haettavat muutokset Hakija hakee voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 46/09/1 lupamääräystä 7 muutettavaksi siten, että 1. Kitiseen saadaan juoksuttaa voimassa olevaa lupaa (150 l/s eli 540 m 3 /h) suurempi määrä ylitevettä (275 l/s eli 996 m 3 /h) ja että 2. ylitevettä saadaan juoksuttaa Vajukosken voimalaitoksen juoksutusaikojen lisäksi enintään 48 tunnin pituisen voimalaitoksen juoksutusseisokin ajan. Lisäksi lupamääräyksen 7 toiseksi viimeinen kappale esitetään muutettavan seuraavasti: Pumpattavan veden määrä saa olla enintään 275 l/s. Vettä voidaan pumpata Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen silloin, kun voimalaitokselta tai tulvaluukuista on juoksutusta. Lisäksi vettä voidaan johtaa voimalaitoksen yläaltaaseen enintään 48 tunnin pituisen voimalaitoksen juoksutusseisokin ajan. Jos juoksutusseisokki jatkuu tätä kauemmin, vesien johtaminen yläaltaaseen tulee keskeyttää.

11 11 Hakemuksen perustelut Vuoden 2013 muutoslupahakemuksessa esitetyt perustelut mm. puhtaiden pintavalumavesien kertymisestä pintavalutuskentälle ja Vajusen voimalan juoksutuskäytännöstä ovat edelleen keskeisiltä osiltaan voimassa. Pintavalutuskentälle kertyy ennalta arvioitua huomattavasti enemmän puhtaita valumavesiä. Niinä aikoina, kun nämä puhtaat vedet eivät ole kosketuksissa puhdistettujen ylitevesien kanssa, ne voidaan johtaa luvan mukaisesti ympäristöön. Kuitenkin niinä vuodenaikoina, kun pintavalutuskenttä on käytössä, edellä mainittuihin puhtaisiin vesiin sekoittuu siinä määrin käsiteltyjä ylitevesiä, että ne tulee johtaa luvan mukaisesti käsiteltynä purkuvesistöön. Tämä lisää huomattavasti sellaisen veden määrää, joka tulee purkaa Kitiseen. Vesienjohtamiskapasiteettia rajoittaa myös Vajukosken voimalaitoksen juoksutuskäytäntö sekä juoksutusten yhä enenevässä määrin lisääntyvä ennakoimattomuus. Juoksutusten säännönmukaisuus on jatkuvasti vähentynyt alkuperäisen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen laatimisajankohdasta (vuosi 2007) ja voimalaitoksen juoksutuksen mahdollistama ylitevesien johtamismäärä on muodostunut huomattavasti pienemmäksi kuin ympäristölupakäsittelyn yhteydessä oletettiin. Toteutunut vesitase vuonna 2013 osoittaa, että kaivoksen vesienhallinnan kannalta on olennaista, että lainvoimaisen ympäristöluvan ylitevesien johtamista koskevista lupaehdoista voidaan poiketa. Kuten hakemuksessa myöhemmin todetaan, tilanne ei vesienhallintamielessä ole mitenkään helpottunut vuodesta Vuonna 2013 toteutunut ylitevesien johtaminen ja siitä aiheutunut vesistökuormitus ja -vaikutukset vastasivat varsin hyvin muutoslupahakemuksessa esitettyjä arvioita. Lainvoimaisesta ympäristöluvasta poikkeavalla vesien johtamisella ei ollut haitallisia vaikutuksia purkuvesistössä. Todettujen vaikutusten vähäisyys tukee osaltaan tämän muutoslupahakemuksen ja toiminnan laajentamisen ympäristölupahakemuksessa esitettyjen ylitevesien johtamisjärjestelyiden ja -periaatteiden hyväksyttävyyttä myös ympäristömielessä. Tämä hakemus on ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus luvan muuttamiseksi. Kysymyksessä on 58 :n mukainen tilanne, jossa olosuhteet ovat toiminnanharjoittajasta riippumattomista syistä muuttuneet siten, että luvan noudattaminen on osoittautunut mahdottomaksi, mikä edellyttää luvan muuttamista. Toiminta sinänsä ei ole muuttunut, vaan vastaa voimassa olevaa ympäristölupaa. Mainitut olosuhdemuutokset ovat hakijan kannalta olennaisia, sillä ne vaikuttavat keskeisesti sen toimintamahdollisuuksiin. Lupamääräysten muuttaminen hakijan edellyttämällä tavalla ei kuitenkaan lisäisi toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia eikä siten johtaisi tilanteeseen, jossa ympäristönsuojelulaissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi. Hakemuksessa ei haeta lupaa pintavalutuskentän ohitukselle kesäaikaan, sillä nykyiset rakenteet eivät mahdollista kentän ohitusta ilman lisärakentamista. Aiemmin esille nostettu pintavalutuskentän ohitus myös kesäaikaan käsitellään erikseen kaivoksen laajentamista koskevan ympäristölupa-asian yhteydessä.

12 12 Hankkeen aikataulu Hakemuksen mukaiset toimet tulisi ottaa käyttöön välittömästi. Lumien sulaminen ajoittuu huhti-toukokuulle, jolloin pintavalutuskentän sulamisvedet tulisi pystyä hallitusti johtamaan muutosluvan turvin Vajukosken voimalaitoksen yläaltaaseen. Tästä syystä hakemus pyydetään käsittelemään kiireellisenä. KAIVOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Kevitsan monimetalliesiintymä sijaitsee 35 kilometriä Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiskoilliseen Kevitsavaaran pohjoispuolella. Kevitsan kaivosalue on tyypillistä Keski-Lapin loivaa suo-, mäki- ja vaaramaisemaa. Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat avolouhos, rikastamo, rikastushiekkaaltaat, sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet, jätevesien käsittelyjärjestelmät, raakavedenottamo putkilinjoineen sekä ylimääräisen veden poistopumppaamo putkilinjoineen. Lisäksi kaivokselle on rakennettu sähkölinja ja tulotie. Kaivosalueella tarvittava raakavesi otetaan Kitisestä Vajukosken voimalan patoaltaasta. Kevitsan lähiympäristön vesistöt kuuluvat Kitisen vesistöalueeseen (65.8). Kemijoki Oy säännöstelee Kitistä, jossa ovat voimalaitokset Porttipahta ja Kurittukoski ennen Vajukoskea ja siitä alavirtaan Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kokkosniva. Vajukosken voimalaitoksen putouskorkeus on 16 metriä, teho 21 MW ja yläaltaan säännöstelyrajat N ,60 204,00 metriä. Matarakosken voimalaitoksen putouskorkeus on 7 metriä, teho 11 MW ja yläaltaan säännöstelyväli N ,20 188,00 metriä ( ). Kitinen saa vetensä pääosin Porttipahdan tekoaltaasta, jonka kautta purkautuu myös pääosa Lokan tekoaltaan vesistä. Kitiseen laskee Pomojoki, Ylä-Liesijoki, Ylä-Postojoki ja Ala-Liesijoki. Vajukoskelta alavirtaan noin viiden kilometrin päässä Kitiseen laskee lännestä Ala-Postojoki. Kaivosalueen lähin virtaava vesistö, Mataraoja, saa alkunsa Kevitsavaaran länsipuolen soilta. Ojan latva sijaitsee Kevitsan alueesta noin kilometri länteen. Ojan valuma-alue on enimmäkseen ojitettua suota. Ojan pituus on noin 12 kilometriä ja leveys 1 8 metriä. Oja virtaa koillis-lounaissuunnassa ja laskee Kitiseen noin 10 kilometriä Vajukosken voimalasta alavirtaan. Alueen vesistöjen luonnontilaisia keskivirtaamia (MQ) on määritetty Vajukosken ja Matarakosken patojen välillä olevan valuma-alueen virtaama- ja valuma-tietojen perusteella ja ne on esitetty seuraavassa taulukossa. Valuma-alue Pinta-ala (km 2 ) MQ (m 3 /s) Kitinen, Vajukoski Satojärvi, luusua 10 0,1 Sato-oja, laskussa Viivajokeen 5 0,1 Saiveljärvi, luusua 11 0,1 Viivajoki, ennen yhtymistä Ympärysjokeen 36 0,4 Allemaoja, ennen laskua Luirojokeen 60 0,7 Ala-Liesjoki 220 2,6 Mataraoja 54 0,6

13 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstely vaikuttaa voimakkaasti Kitisen virtaamaan, sillä talvella juoksutettavat vedet kohottavat talven virtaamat paljon luontaisia suuremmiksi. Keskimääräisessä tarkastelussa pienimmät virtaamat ovat ennen tulvan alkua ja kesällä. Talven juoksutus on alkanut lokakuun alkupuolella ja jatkunut huhtikuun alkupuolelle. Säännöstelyn vuoksi tulvavirtaamat eivät kohoa kovin korkeiksi, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten kesätulvissa. Kaivosalueella ei sijaitse asuin- tai muita rakennuksia. Myöskään kaivosalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vakituisessa käytössä olevia rakennuksia. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat Saiveljärven rannalla, noin viiden kilometrin päässä kaivosalueesta. Lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä kaivosalueesta. Asutus keskittyy Petkulan, Kersilön ja Moskuvaaran kyliin. 13 TEKNINEN KUVAUS Tekniset tiedot Kevitsan esiintymä on suuri ja matalapitoinen rauta-, nikkeli- ja kuparisulfidien pirotemalmi, joka sisältää vyöhykkeittäin myös korkeita PGEpitoisuuksia (PGE = platina + palladium + kulta). Kaivoshankkeen tarkoituksena on tuottaa kahta sulfidirikastetta, joiden arvoaineita ovat nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium ja kulta. Rikastamo tuottaa kuparirikastetta vuosittain noin tonnia ja nikkelirikastetta noin tonnia. Kuparisulfidin kuparipitoisuus on noin 25 % ja nikkelisulfidin nikkelipitoisuus noin 12 %. Kaivos on avolouhos, josta louhitaan vuosittain noin 5 miljoonaa tonnia malmia ja 8 16 miljoonaa tonnia sivukiveä. Esiintymän geologisen rakenteen ja sijainnin, kallion teknisten ominaisuuksien ja louhinnan kustannuksien vuoksi avolouhinta on taloudellisin ja tehokkain louhintamenetelmä. Louhoksen syvyys tulee olemaan noin 400 metriä, pituus 970 metriä, leveys 790 metriä ja pinta-ala 59 hehtaaria maanpinnantasolla. Louhinnassa kalliota porataan louhintasuunnitelman mukaisesti dieselkäyttöisillä telaketjualustaisilla poravaunuilla. Räjähdekemikaalit ovat pääosin emulsioita, jotka valmistetaan työmaalla tankkiautossa ja pumpataan porareikiin. Emulsio herkistyy räjähdysaineeksi vasta porareiässä. Räjäytetty malmi lastataan lastauskoneella dumppereihin, joilla se kuljetetaan murskaukseen tai malmin varastokentälle. Sivukivi ajetaan dumppereilla ja sijoitetaan malmiesiintymän luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle. Dumpperista vaunusyöttimelle kipattu malmi murskataan primäärimurskaimella. Primäärimurskaimen jälkeen on karkea seulonta, josta hieno- ja karkea-aines putoaa hihnakuljetinjärjestelmään, joka siirtää murskatun malmin välivarastoon. Ylimääräinen osa keskikarkeasta materiaalista murskataan sekundäärimurskaimella ja siirretään hihnakuljettimella välivarastoon ja edelleen rikastukseen. Välivarastolta malmi syötetään jauhatukseen, joka tehdään märkäjauhatuksena kahdessa vaiheessa: ensin karkea jauhatus kahdessa jauhinmyllyssä (SAG/AG-mylly) ja hienojauhatus kuulamyllyssä. Rikastusprosessi perustuu kupari- ja nikkelipitoisten sulfidimineraalien selektiiviseen vaahdotukseen. Jauhatuksessa hienonnettu malmiliete pumpataan vaahdotusko-

14 VAJUKOSKI Tuotantomäärät neisiin, missä kemikaalien ja lietteeseen muodostettavan ilmakuplaston avulla saadaan halutut mineraalit nousemaan vaahdoksi lietteen pinnalle, josta ne johdetaan seuraavaan prosessivaiheeseen. Vaahdottamatta jääneet mineraalit johdetaan lopulta rikastushiekka-altaille. Selektiivisen vaahdotuksen ensimmäisessä vaiheessa vaahdotetaan lietteestä kuparikiisu kuparirikasteeksi. Saatu rikaste puhdistetaan kertausvaiheissa. Kuparin esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 11 ja kertausvaahdotukset ph:ssa 12. Kuparivaahdotuksen jätetuote, pentlandiitti, johdetaan nikkelivaahdotukseen, jossa sille tehdään kertausvaahdotusvaiheet vastaavasti kuin kuparirikasteelle. Esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 7 ja kertausvaahdotukset ph:ssa 11,5. Nikkelivaahdotuksen jätetuote käsitellään vielä vaahdottamalla siitä sulfidirikaste, joka on lähinnä magneettikiisua. Rikaste pumpataan rikastushiekka-altaalle B. Vuonna 2013 malminsyöttö prosessiin oli yhteensä 6,3 Mt. Vuodelle 2014 kaivosyhtiön tuotantosuunnitelman mukaisesti malminsyöttö prosessiin olisi 7,0 Mt. Vesitaseen osalta pitkän tähtäimen skenaariot on laadittu sillä arviolla, että malminsyöttö prosessiin olisi tuotantosuunnitelman mukaisesti 8,5 Mt/v. Kaivoksen vesienhallintaan liittyvät tekniset tiedot Yleinen vesikierto Kaivoksen alue- ja prosessivesien hallintaan liittyvä yleisen vesikierron kaavio on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva on yleispiirteinen, eikä se ota kantaa esim. pumppumääriin tai muihin yksityiskohtaisiin pumppausjärjestelyihin. 14 Raakavesipumppaamo Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän pumppaamo Palovesi Talousvesi Raakavesisäiliö Vesienkäsittely Mataraoja Puhtaan moreenin läjitysalue Rikastushiekkaalue B Hulevedet Louhosvedet Rikastamo Vesivarastoallas TP2 Rikastushiekka-alue A ROMPAD -pumppaamo Juurisalaojapumppaamot 3kpl TP1 TSF A pumppaamo Sivukivialueen pinta- ja suotovedet Vesienhallintajärjestelmä sisältää seuraavat osakokonaisuudet: 1. Raakavedenotto pumppaamalla Vajukoskesta; 2. Raakavesisäiliö tehdasalueella; 3. Rikastamo ja rikastamoalue; a. Rikastushiekan pumppaus rikastushiekka-alueelle A; b. Rikastushiekan pumppaus rikastushiekka-alueelle B; c. Rikastamoalueen hulevesien pumppaus vesivarastoaltaaseen;

15 Raakavedenotto d. Malmin välivarastoalueen vesien pumppaus rikastushiekkaalueelle A; 4. Rikastushiekka-alue A; a. Rikastushiekka-alueen A taustapumppaamot (suotovesipumppaamot TP1 ja TP2); b. Rikastushiekka-alueen A juurisalaojapumppaamot; c. Veden pumppaus rikastamolle tai vesivarastoaltaaseen; d. Veden varastoiminen 5. Rikastushiekka-alue B; a. Veden pumppaus rikastushiekka-altaaseen A; 6. Sivukivialueet; a. Ympäröivien pinta- ja suotovesien keräilyojien vesien pumppaaminen vesivarastoaltaaseen; 7. Avolouhos; a. Louhoksen kuivatusvesien pumppaaminen vesivarastoaltaaseen; 8. Vesivarastoallas; a. Altaan säännöstely; b. Veden otto rikastamolle; c. Yliteveden pumppaus vesienkäsittelyyn; 9. Vesienkäsittely a. Metallien saostaminen hydroksidisaostuslaitoksella; b. ph:n säätö; 10. Pintavalutuskenttä a. Tertiäärikäsittely-yksikkö; b. Kentän jälkeinen vesien keräily ja pumppaus Vajukoskeen; 11. Lisävesivarastoaltaat; 12. Moreenin läjitysalue Raakavedenottoa varten on Vajusen patoaltaan sisäpuolelle rakennettu pumppaamo. Vesi pumpataan pumppaamolta paineputkea (PEH 400 PN10 4,1 km) pitkin kaivosalueelle. Pumppaamossa on kaksi uppopumppua. Raakavesi pumpataan tehdasalueella sijaitsevaan raakavesisäiliöön (1 200 m 3 ). Raakavesisäiliöstä otetaan prosessin tarvitsema raakavesi mm. pumppujen tiivistevedeksi, lauhdutusvedeksi ja osittain pesuvedeksi. Raakavesisäiliöstä vesi tehtaan vesikiertoon otetaan kahdella keskipakopumpulla. Raakavesisäiliö toimii myös tehtaan palovesiverkoston syöttövesitankkina. Palovesiverkoston syöttöön on varustettu omat pumput. Raakavedestä valmistetaan tehdasalueella käytettävä talousvesi erillisellä talousvedenpuhdistuslaitoksella. Talousveden otto raakavesitankista on varustettu omilla pumpuilla. Vuoden 2013 aikana raakaveden ottomäärä oli yhteensä m 3 ollen noin m 3 /päivä. Vuoden 2013 aikana raakavedenottomäärien laskemiseksi tehtiin prosessissa useita muutoksia. Raakaveden käyttö lopetettiin pesu- ja huuhtelutarkoituksissa. Pumppujen tiivisteveden syöttöön asennettiin virtaamasäädöllä ohjattavat säätöventtiilit, joiden avulla pystyttiin estämään ylimääräisen tiivisteveden syöttö. Lisäksi pumppujen tiivistevetenä alettiin osittain käyttää raakaveden sijasta prosessivettä, mikä vaikutti merkittävästi raakaveden kulutukseen. Tammikuussa 2014 raakaveden ottomäärä oli enää vain m 3, mikä vastaa noin m 3 /päivä vuorokausikulutusta. Yleisesti arvioidaan, että tehdyillä toimenpiteillä raakaveden ottomäärää saadaan vuositasolla laskettua noin 40 % vuoden 2013 tasosta. 15

16 16 Rikastamo ja rikastamoalue Rikastushiekan pumppaus Rikastushiekka pumpataan rikastushiekka-altaalle A lietteenä, noin massa-% kiintoainepitoisuudessa. Rikastushiekka-altaalle B rikastushiekka pumpataan omalla pumppausjärjestelyllä lietteenä, noin massa-% kiintoainepitoisuudessa. Läjityksessä rikastushiekan sisältämä kiintoaine laskeutuu läjitysaltaiden pohjaan ja seinämille. Osa rikastushiekan sisältämästä vedestä jää sitoutuneeksi huokosiin. Rikastushiekan sisältämä vesi ei vapaudu kaikki kerralla, vaan osa vedestä vapautuu pidemmän ajan kuluessa konsolidaation seurauksena, kun rikastushiekan päälle läjitetään uutta rikastushiekkaa, joka painaa pohjalle läjitettyä materiaalia kasaan. Rikastushiekka läjittyy ensi vaiheessa arviolta 74 %:n kiintoainespitoisuuteen (massa-%). Mitattu kuivatilavuuspaino läjityksessä on 1,8 t/m 3. Läjityksen edetessä ja päälle läjitettävän rikastushiekan aiheuttamasta konsolidaatiosta johtuen rikastushiekan arvioidaan lopulta läjittyvän noin 79 %:n kiintoainespitoisuuteen ja tällöin kuivatilavuuspainon olevan 1,9 t/m 3. Rikastushiekan geoteknistä käyttäytymistä ja veden eroamista rikastushiekasta seurataan kaivoksella vuotuisella näytteenotolla. Rikastamoalueen hulevesien pumppaus vesivarastoaltaaseen Tehdasalueen hulevedet kerätään rikastamoalueen luoteispuolella sijaitsevaan hulevesialtaaseen, jossa tapahtuu kiintoaineen laskeutus. Hulevesialtaalle johdettavat vedet ovat kulkeneet öljynerotuksen kautta, mikäli ne muodostuvat alueilta, joilla käsitellään öljyisiä aineita. Hulevesialtaaseen johdetaan myös lämpölaitoksen lauhdevedet. Lisäksi maanalaisen murskaamon kuivatusvedet johdetaan ojien kautta hulevesialtaalle. Vuoden 2013 aikana pumppaamolta on pumpattu vettä yhteensä m 3. Rikastushiekka-alueet Alueelle A tulevat vesijakeet Rikastushiekka-alueella A on kaksi suotovesien taustapumppaamoa: suotovesipumppaamo TP1, joka sijaitsee rikastushiekka-altaan A pohjoispuolella ja suotovesipumppaamo TP2, joka sijaitsee rikastushiekka-altaan A eteläpuolella. Molempien pumppaamojen vedet pumpataan takaisin rikastushiekka-altaaseen A. Vuoden 2013 aikana taustapumppaamolta TP1 pumpattiin vettä yhteensä m 3 ja taustapumppaamolta TP m 3. Rikastushiekka-alueella on kolme juurisalaojapumppaamoa, jotka pumppaavat patojen juurisalaojien keräämät vedet takaisin rikastushiekkaaltaaseen A. Rikastushiekan B mukana tuleva ja rikastushiekasta eroava vesi sekä läjitysalueelle tuleva nettosadanta pumpataan rikastushiekka-altaaseen A. Vuoden 2013 aikana rikastushiekka-altaan B pumppaamolta ei ole vielä pumpattu vesiä rikastushiekka-altaaseen A, koska vesipinta ei ole noussut sellaiselle tasolle, että pumppausta olisi tarvittu. Malmin välivarastoalueen (ROMPAD) pintavalunta- ja suotovedet pumpataan erillisellä pumppaamolla rikastushiekka-alueelle A. Vuoden 2013 ai-

17 Sivukivialue Avolouhos kana malmin välivarastoalueen pumppaamolta ei ole pumpattu vesiä rikastushiekka-altaaseen A, koska vesiä ei ole muodostunut alueelta riittävästi. Veden pumppaus rikastamolle tai vesivarastoaltaaseen Rikastushiekan mukana tuleva ja rikastushiekasta eroava vesi, läjitysalueelle tuleva nettosadanta sekä muut altaaseen pumpattavat vesijakeet pumpataan painelinjaan, jonka vedet voidaan johtaa joko rikastamolle prosessivesitankkiin käytettäväksi prosessin vesikierrossa tai vesivarastoaltaaseen. Veden pumppausta ohjataan automaatiojärjestelmästä seuraavien periaatteiden nojalla: - Mikäli vesivarastoaltaassa tai prosessivesitankissa on täyttöaste alle halutun rajan, rikastushiekka-altaan A pumput käynnistyvät; - Painelinja haarautuu tehdasalueella kahteen linjaan, joista toinen menee prosessivesitankkiin ja toinen vesivarastoaltaalle. Vesivarastoaltaalle menevässä linjassa on säätöventtiili; - Vesivarastoaltaalle menevän linjan säätöventtiiliä säädetään siten, että vesipinta prosessivesitankissa pysyy 80 % täyttöasteen tasolla. Toisin sanoen % vedestä voidaan ohjata joko prosessivesitankkiin tai vesivarastoaltaalle; - Mikäli sekä prosessivesitankin että vesivarastoaltaan täyttöasteet ovat ylärajalla, rikastushiekka-alueen A pumput pysähtyvät. Vuoden 2013 aikana rikastushiekka-altaalta A on pumpattu vettä prosessiin ja vesivarastoaltaaseen yhteensä m 3. Yhteensä vuonna 2013 prosessin kuluttaman veden vedentarpeesta 90 % on ollut kierrätysvesiä ja 10 % vedestä on otettu lisäraakavetenä Vajukoskesta. Veden varastoiminen Rikastushiekka-altaassa A on mahdollista varastoida ylimääräisiä vesiä. Ohjeellisesti ja kaivosyhtiön oman linjauksen mukaan altaalla tulisi nykytilanteessa varastoida vettä korkeintaan m 3. Todellisuudessa käytettävissä oleva ylimäärävaraston tilavuus riippuu kuitenkin rikastushiekkaalueelle läjitetyn lietteen määrästä ja patojen korotusvaiheesta. Tällä hetkellä kaivoksella on varastoituna rikastushiekka-alueelle A ylimääräisiä vesiä arviolta 3,6 Mm 3. Mittaus tarkennetaan kevätkaudella lumipeitteen sulamisen jälkeen. Ympäröivien eristysojien keräämät puhtaat aluevedet johdetaan ympäristöön ilman pumppausta. Ympäröivien pinta- ja suotovesien keräilyojien keräämät vedet johdetaan ojien avulla alueen eteläosassa sijaitsevalle pumppaamolle, josta ne pumpataan vesivarastoaltaaseen. Vuoden 2013 aikana sivukivialueelta pumpattiin vettä vesivarastoaltaaseen yhteensä m 3. Sivukivialueelta purkautuu valumavesien lisäksi huomattavat määrät pohjaturpeesta puristuvaa vettä ja vuoden 2013 aikana alueen valunta olikin 22,7 l/s/km 2. Avolouhoksen kuivatusvedet pumpataan vesivarastoaltaalle. Avolouhoksen vedet puretaan ojaverkostoon useasta pisteestä ja toistaiseksi pumpatun veden määrää ei ole pystytty mittaamaan. Vuoden 2013 osalta on arvioitu, että kuivatusvesien määrä on ollut noin m 3. 17

18 18 Vesivarastoallas Vesienkäsittely Vesivarastoaltaalle tulevat vedet pumpataan joko rikastamolle käytettäväksi rikastusprosessissa tai vesienkäsittelyyn ja edelleen ylitevetenä purkuvesistöön. Prosessista vesivarastoaltaan vedellä voidaan syöttää joko prosessivesitankkia (sama tankki, mihin pumpataan rikastushiekka-alueelta A pumpattavat vedet) tai flotaatioprosessin sakeuttimen ylitevesitankkeja (2 kpl). Veden pumppauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Prosessivesitankkia syötetään vesivarastoaltaan vedellä, mikäli rikastushiekka-altaan A pumput eivät voi esim. veden vähyyden tai käyttöhäiriön vuoksi operoida. Lisäksi, mikäli vesivarastoaltaan vesipintaa halutaan laskea lisävarastotilavuuden saavuttamiseksi, muutetaan ensisijainen prosessivesitankin syöttö tapahtumaan vesivarastoaltaasta; - Sakeuttimen ylitevesitankkeja syötetään vesivarastoaltaan vedellä niiden täyttöasteen mukaan tarvittaessa; - Ylitevesien juoksutusta vesivarastoaltaalta säädellään siten, että vesivarastoaltaan ja rikastushiekka-alueen A vesitilavuudet tarkistetaan viikoittain ja määritettyjen vesitilavuuksien perusteella kaivoksella tehdään viikoittain päätös siitä, sallitaanko juoksutuksia seuraavan viikon aikana vai onko tarpeen varastoida ylitevedet kaivosalueen vesialtaissa. Tällä menettelyllä estetään sellainen tilanne, että kaivokselle aiheutuisi odottamaton vesivähyys. Vesienkäsittelyyn pumppaavan venttiilin säädön avulla yliteveden virtaus säädetään halutulle tasolle. Ylitevedet käsitellään ennen pintavalutuskentälle ja purkuvesistöön johtamista vesienkäsittelylaitoksessa. Veden ph nostetaan kalsiumhydroksidin avulla metallien (mm. nikkelin) saostamiseksi. Kalsiumhydroksidin lisäys tapahtuu 10 m 3 kemikalointisäiliössä. Kemikalointiin vaadittava kalkki varastoidaan erillisessä 180 m 3 siilossa. Kemikalointia varten se liuotetaan veteen ja muodostuva kalsiumhydroksidi johdetaan kemikalointitankkiin. Tämän jälkeen vesi johdetaan flokkulaatiosäiliöihin (2 20 m 3 ). Säiliöissä vettä sekoitetaan kalsiumhydroksidin riittävän sekoittumisen varmistamiseksi. Vedet johdetaan edelleen selkeytysaltaaseen ( m 3 ), jossa metallit saostuvat ja sedimentoituvat altaan pohjasedimenttiin. Selkeytysaltaalta ylitevesi johdetaan neutralointisäiliön kautta painovoimaisesti pintavalutuskentälle. Lähtevän veden näytteenotto sijaitsee neutraloinnista lähtevän veden linjassa ennen puhdistettujen saniteettijätevesien virran yhdistämistä pintavalutuskentälle menevään veteen. Saniteettijätevedet on vuoden 2013 ajan johdettu pintavalutuskentän sijaan vesivarastoaltaaseen veden laatuongelmien vuoksi. Näin jatketaan, kunnes saniteettijätevedenpuhdistamo toimii moitteettomasti. Toistaiseksi saniteettijätevedenpuhdistamon käsitellyt vedet johdetaan edelleen vesivarastoaltaaseen. Vuoden 2013 aikana vesienkäsittelyyn pumpattiin vettä yhteensä m 3. Kemikaalien kulutus Vuoden 2013 aikana kalsiumhydroksidin kulutus käsiteltyä vesikuutiota kohden on ollut keskimäärin 48 g/m 3 ja rikkihapon kulutus 21 g/m 3. Käsiteltävän veden laadussa ei oleteta vuoden 2014 aikana tapahtuvan suuria muutoksia vuoteen 2013 verrattuna, joten vuoden 2013 keskikulutukset soveltuvat myös vuodelle 2014.

19 19 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentän loppupäässä sijaitsee pumppaamo, jonne vedet kerätään ja pumpataan Vajukosken patoaltaaseen siirtoviemäriä (PEH 400 PN10 3,0 km) pitkin. Pumppaamo on varustettu yhdellä uppopumpulla. Vuoden 2013 aikana pintavalutuskentältä pumpattiin vettä Vajukoskeen yhteensä m 3. Pintavalutuskentän alueelta (36 ha) on vuoden 2013 aikana kertynyt ulkopuolelta tulevia vesiä m 3, joka vastaa jopa 58 l/s/km 2 valuntaa (alueella keskimäärin 12,2 l/s/km 2 ). Pintavalutuskentälle on vuoden 2013 aikana purkautunut keskimäärin 75 m 3 /h ulkopuolisia pohjavesiä. Pintavalutuskentällä on tehty vuoden 2013 aikana tutkimuksia, joissa selvitetään alueelle purkautuvien ylimääräisten vesien kulkeutumisreitit. Toistaiseksi tutkimukset ovat vielä kesken. Kaivoksen vesitase ja ylitevesien johtaminen Vesitaseen laskentaperusteet Taustaa Hakija on ottanut käyttöön GoldSim-mallinnusohjelmalla luodun dynaamisen vesitasemallin. Lähtötietoina malliin syötetään alueen ilmastotiedot ja tiedot alueista, valuntakertoimista sekä mahdollisista laiterikoista häiriötilanteiden mallinnusta varten. Tällä hetkellä käytössä oleva malli on kalibroitu lokakuun 2012 ja toukokuun 2013 välisenä aikana kaivosalueella mitattuja virtaamatietoja vasten ja mallia tullaan kalibroimaan ja päivittämään edelleen, kun uutta mittausdataa on käytettävissä. Mallia käytetään kaivoksella säännöllisesti työkaluna arvioitaessa, - riittävätkö vesivarastotilavuudet lähiviikkojen, -kuukausien ja -vuosien odotettavissa oleville vesimäärille - voidaanko lähiviikkojen aikana ja toisaalta pitkällä tähtäimellä vuodenaikojen mukaan pumpata ylitevettä Vajukoskeen ilman, että kaivosalueelle tulee siitä vesivähyys - miltä vesivarastoaltaiden vesitilavuuden kehitys näyttää pitkällä tähtäimellä. Dynaamisen vesitasemallin lisäksi kaivokselle on laadittu vuositason vesitasemalli Excel-laskentapohjalle. Tämän yksinkertaisemman mallin avulla saadaan arvioitua mm. vesitaseen toteumaa mitattuun virtaama- ja ilmastodataan peilaten sekä arvioitua nopeasti lähitulevaisuuden vesitaseen kehitystä. Vuoden 2013 toteutuneen vesitaseen laskennat on tehty Excelmallilla hyödyntäen vuoden 2013 toteutuneita mitattuja virtaamia ja mitattuja ilmastotietoja. Samoin vuoden 2014 yksityiskohtaisen vesitaseen arviossa on hyödynnetty Excel-mallia. GoldSim-vesitasemallin lähtötiedot Ilmastotiedot Kaivoksen GoldSim-vesitasemalli ennustaa kaivoksen tulevaisuuden vesitasemalliin syötettyjen lähtötietojen perusteella. Se huomioi malliin syötetyn 60:nen vuoden havaitun ilmastodatan simulaatiossaan ja ennustaa vesitaseen kehityksen, ei vain yhdelle sääolosuhteiltaan keskimääräiselle

20 vuodelle, vaan todelliselle havaitulle 60:nen vuoden jatkuvalle aikasarjalle, joka sisältää sääolosuhteiltaan useita vaihtelevia vuosia. Ilmastotietojen osalta malliin on syötetty seuraavat lähtötiedot: - päivittäiset sadannat (mm/päivä) - päivittäinen havaittu lumenpaksuus (cm) - päivittäinen astiahaihdunta-arvo (mm/päivä) - päivittäinen lämpötila ( C). Lähtötietoina on käytetty Sodankylän mittausaseman tietoja vuosilta Tietoja on tilastomatemaattisin keinoin arvioitu taaksepäin siten, että siitä on muodostettu data aikavälille Alkuvuosien tiedot ovat mallinnettuja ja vuodesta 1961 eteenpäin tiedot ovat havaintotietoja. Ilmastotiedot päivitetään GoldSim-malliin vuosittain. Poikkeukselliset hydrologiset olosuhteet voidaan huomioida suorittamalla mallinnus siten, että ilmastotietoina käytetään koko datan sijasta datan sisältämän kymmenen märimmän vuoden ilmastodataa. Pinta-alat ja valumakertoimet Toimintojen jalanjälkinä malliin syötetään rikastushiekka-altaiden, vesivarastoaltaan, louhoksen, sivukivialueen, tehdasalueen ja pintavalutuskentän jalanjäljet. Kullekin valuma-alueelle määritetään erikseen valumakerroin. Valumakertoimina läjitys- ja piha-alueille on käytetty arvoa 0,35 ja vesialtaille tai veden peitossa oleville alueille arvoa 1. Louhoksen kuivatusvesimäärä Malliin syötetään lähtötietona arvio louhokseen purkavan pohjaveden määrästä. Lisäksi malli määrittää louhosalueelle tulevan sadannan. Mallissa käytettävän pohjaveden määrä arvioidaan kulloinkin käytettävissä olevan parhaan arvion mukaan. Toistaiseksi paras arvio pitkän tähtäimen pohjavesipurkauman määrästä on tulokset alueen hydrologisesta mallinnuksesta ollen keskimäärin m 3 /pv. Mikäli arvio päivittyy tulevaisuudessa, muutos voidaan huomioida vesitasemallissa. Nykytilannetta mallinnettaessa malliin syötetään havaitun pohjavesipurkauman mukaiset määrät. Rikastushiekka-alueiden vesitaseet Rikastushiekka-alueen vesitaseen malli arvioi perustuen seuraaviin tietoihin: - läjitettävän rikastushiekan kiintoainepitoisuus [massa-%] (välillä 26 m-%) - kiintoaineen ominaispaino 3,15 t/m 3 - laskeutuneen rikastushiekan A lietetiheys 2,05 t/m 3 - laskeutuneen rikastushiekan B lietetiheys 2,05 t/m 3. Rikastushiekasta eroavan veden on mallissa arvioitu olevan käytettävissä (pumpattavissa pois) tietyn aika-askeleen jälkeen rikastushiekan läjityksestä. Myös rikastushiekka-alueille määritetään valumakertoimet. Rikastushiekkaalueelle B valumakerroin pidetään mallissa lähellä arvoa 1, koska alue on käytännössä veden peitossa. Rikastushiekka-alueen A valumakerroin muodostetaan keskimääräisestä tasapainosta vesialueen, rikastushiekan peitossa olevan alueen ja maa-alueen välillä. 20

21 TSF A (prosessiin tai vesivarastoon) Muu syötettävä lähtödata Malliin syötetään tuotantotiedoista lähtödatana louhittavan malmin määrä. Lisäksi prosessin raakavedenkulutus arvioidaan malliin toteutuneen kulutuksen perusteella. Mallissa on mahdollista huomioida myös pintavalutuskentälle purkavan ulkopuolisen pohjaveden määrä. Nykyisessä mallissa pohjavesipurkauman määränä käytetään 75 m 3 /h, mikä vastaa vuonna 2013 havaittua pintavalutuskentälle purkautuneen pohjavesivirtaaman määrää. Lisäksi, jos kallioperän ruhjevyöhykkeiden kartoitus tuo uutta tietoa alueen pohjavesiliikkeistä ja suotovesien kulkeutumisesta, voidaan tieto lisätä malliin. Vesitaselaskenta GoldSim-mallin avulla Lähtötietoja muuttamalla GoldSim-mallilla voidaan mallintaa kaivoksen nykytilannetta ja arvioida tulevaisuuden skenaarioita. Mallin ohjelmointi on toteutettu siten, että se pitää vesivarastoaltaan vesitilavuuden välillä m 3 jatkuvasti ja muuttaa TSF A -rikastushiekka-altaan vesitilavuutta. Tämä huomioidaan mallin tulosten tulkinnassa siten, että vesivarastoaltaan ja TSF A -altaan vesitilavuuksien lasketaan yhdessä vastaavan kaivoksella käytettävissä olevaa vesien varastotilavuutta. Toteutunut vesitase vuonna 2013 Toteutuneen vuoden 2013 vesitaseen laskenta on tehty Excel-mallin avulla. Toteutuneet vesimäärät perustuvat vuonna 2013 mitattuun ilmastodataan, kaivoksen virtaamamittauksiin, toteutuneeseen malminsyöttömäärään ja rikastushiekan arvioituihin kiintoainepitoisuuksiin. Vuonna 2013 toteutunut vesitase ja toteutuneen vesitaseen vertailu muutoslupahakemuksessa 2013 esitettyihin vesitaseskenaarioihin on esitetty hakemuksen liitteenä. Mitatut virtaamat vuosina 2012, 2013 sekä tammikuussa 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa: Vesivarastoaltaan vesi prosessiin Vesivarastoaltaan vesi vesienkäsittelyyn Sivukivialueen vedet Raakavesi TP1 TP2 Pintavalutuskentän pumppaamo Hulevesipumppaamo m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk m³ / kk Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Yhteensä 2013 [m³] Yhteensä 2013 [Mm³] 16,1 5,6 1,8 2,4 0,7 1,8 0,2 0,5 0,4 Vesivarastotilavuuden kehitys vuonna 2013 Vesitaseen lopputuloksesta nähdään, että niukkasateisesta vuodesta huolimatta, vuoden 2013 vesitase oli kaikkiaan noin m 3 nettopositiivi-

22 nen. Tämä johtui osaltaan siitä, että yliteveden juoksutukset aloitettiin täysimittaisina vasta heinäkuun aikana, kun muutoslupa oli saatu. Vesiä juoksutettiin vain silloin, kun Vajukosken voimalaitos oli käynnissä ja 48 tuntia juoksutusten päätyttyä. Vuodenvaihteessa vesivarastoihin (TSF A ja vesivarasto) oli varastoituneena noin 4,2 Mm 3 vettä. Kaivoksen vesivarastojen kehitys vuoden 2013 aikana on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuvassa on esitetty pisteviivalla arvio siitä, millainen vesivarastojen kehitys olisi ollut, mikäli muutoslupa ei olisi ollut voimassa. Katkoviiva alla (1,5 Mm 3 ) kuvaa tämänhetkistä tavoitetilaa kaivoksen vesivarastojen osalta. 22 Ylitevesien juoksutus Vajukosken yläaltaaseen vuonna 2013 Ylitevesien purkumäärät vesivarastoaltaasta pintavalutuskentälle ja pintavalutuskentän pumppaamolta Vajukoskeen on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukosta havaitaan, että vaikka lupa vesien purkamiselle oli 996 m 3 /h (275 l/s), keskimääräiset purkuvesimäärät jäivät joka kuukausi selvästi tämän arvon alapuolelle. Tämä johtuu osittain Vajukosken juoksutusten epäsäännöllisyydestä, mutta myös siitä, että haetun luvan mukainen virtaama oli hetkellinen maksimivirtaama. Haetun luvan tarkoituksena olikin mahdollistaa vesien hetkellinen maksimipumppaus pois pintavalutuskentältä. Vesivarastoaltaan vesi vesienkäsittelyyn Pintavalutuskentän pumppaamo Kuukausi m 3 /kk m 3 /pv m 3 /h m 3 /kk m 3 /pv m 3 /h Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Kemijoki Oy:ltä on hankittu Kitisen tuntikohtainen virtaamadata vuodelta Vuoden 2013 muutoslupahakemuksessa ja toiminnan laajentamista koskevassa ympäristölupahakemuksessa on käytetty Kitisen virtaaman

23 osalta vuoden 2009 tietoja, joiden on arvioitu vastaavan parhaiten Kitisen keskimääräisiä virtaamaolosuhteita. Vuoden 2013 virtaamatietojen osalta on tehty tarkastelu, jossa virtaamia on verrattu keskimääräiseksi tilanteeksi arvioidun vuoden 2009 osalta. Tarkasteluvuosien kumulatiiviset virtaamat on esitetty alla olevassa kuvassa. 23 Kuvan mukaisesti vuosien 2009 ja 2013 juoksutetut virtaamat vastaavat kohtalaisen hyvin toisiaan. Maaliskuun loppuun saakka virtaamat ovat lähes identtiset ja kesäkuun lopullakin kokonaisvirtaamat ovat hyvin lähellä toisiaan. Loppukesän ja syksyn aikana vuoden 2013 virtaamat ovat olleet suurempia kuin vuonna 2009, mutta loka-joulukuun välisenä aikana vuoden 2013 virtaamat ovat olleet siinä määrin vähäisiä, että vuoden kokonaisvirtaama on noin 8 % alhaisempi vuonna 2013 kuin vuonna Kuvassa on esitetty myös vuoden 2013 aikana johdettujen ylitevesien määrän kehittyminen ja kokonaismäärä. Tältä osin tulee huomioida, että saakka pintavalutuskentältä pumpattiin vain sinne kertyneitä puhtaita pintavalumavesiä ja lähtien näiden vesien lisäksi myös sinne johdettuja käsiteltyjä ylitevesiä alkaen mainittuja vesijakeita pumpattiin muutoslupapäätöksen mukaisesti. Käsiteltyjä ylitevesiä ja niihin sekoittuneita, pintavalutuskentälle kertyneitä muita vesiä, pumpattiin Kitiseen vuoden aikana yhteensä 1,9 Mm 3. Alkuvuonna Kitiseen johdetut puhtaat pintavalumavedet huomioiden kokonaismäärä oli 2,4 Mm 3. Kuvassa on esitetty myös vuoden 2013 muutoslupahakemuksen mukaisten vesitaseiden A ja B suunnitellut ylitevesien johtamismäärät. Ne sisältävät pelkästään varsinaiset ylitevedet, joiden juoksutus suunniteltiin aloitettavan kesäkuussa Pintavalutuskentältä alkuvuoden aikana Kitiseen johdetut puhtaat pintavalumavedet huomioiden kaivosalueelta poistettu vesimäärä likimain vastaa vesitaseen A mukaista kokonaismäärää. Seuraavassa kuvassa on esitetty Vajukosken juoksutuskatkosten lukumäärän vertailu vuosina 2009 ja Kuvan mukaisesti juoksutuskatkosten määrä on ollut hyvin yhteneväinen viikoilla Alkuvuodesta viikkoon 20 juoksutuskatkosten määrät vaihtelevat vuosien välillä ilman verrannollisuutta. Viikoilla vuonna 2009 on pääsääntöisesti ollut enemmän juoksutuskatkoksia, kun taas loppuvuoden aikana katkoksia on ollut selvästi enemmän vuonna 2013.

24 24 Oleellisempaa, kuin juoksutuskatkosten lukumäärä sinällään, on niiden kesto, kun oletetaan, että ylitevesien juoksutusta voidaan tehdä 48 tuntia katkoksen ajan hakemuksen mukaisesti. Seuraava kuva esittää juoksutuskatkosten keston vertailun vuosina 2009 ja Kuvasta ilmenee, että valtaosa juoksutuskatkoksista on ollut alle 2 vuorokauden mittaisia. Vuonna 2013 on ollut yli 2 vuorokauden mittaisia juoksutuskatkoksia selvästi enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 näitä pitkiä juoksutuskatkoksia on ollut yhteensä 28 kappaletta, joista kolmea lukuun ottamatta kaikki tapahtuivat vuoden 2013 muutosluvan voimaantulon ( ) jälkeen. Loppuvuoden pitkät juoksutuskatkokset vuonna 2013 selittävät kyseisen vuoden alhaisemman kokonaisvirtaaman vuoteen 2009 nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuukausittain toteutuneet juoksutuskatkojen määrät sekä yli 48 tuntia kestäneiden juoksutuskatkojen osuus vuonna Taulukossa on esitetty myös kuukausittain toteutuneet pintavalumavesien/ylitevesien pumppausmäärät Kitiseen sekä tuntikohtaiset pumppausmäärät päiväkohtaisista pumppausmääristä laskettuna ja laskettuna siten, että juoksutuskatkojaksot on huomioitu laskennassa (todelliset pumppausmäärät). Loppuvuoden aikana on aina, kun mahdollista, pumpattu hyvin lähelle m 3 /h. Kesäaikana pumppausmäärät ovat olleet alhaisempia.

25 25 Kuukausi Juoksutuskatkot (h) yhteensä / >48 h Pumppausmäärä 2013 m 3 /kk / m 3 /h Tammikuu / Helmikuu / Maaliskuu 3 / / Huhtikuu 158 / / Toukokuu 149 / / Kesäkuu / / Kesäkuu eteenpäin 74 / / Heinäkuu 635 / / Elokuu 298 / / Syyskuu 379 / / Lokakuu 521 / / Marraskuu 621 / / Joulukuu 282 / / Vuosi 2013 yht jälkeen / Vuosi 2013 yht / Lukemassa on huomioitu vain ne tunnit, jolloin ylitevesiä on todella johdettu Keskimääräinen tuntijuoksutus juoksutuskatkot huomioiden 1 Arvioitu vesitase vuonna 2014 Arvioitu vuoden 2014 vesitaseen laskenta on tehty Excel-mallin avulla. Mallissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: - raakavedenottomäärä m 3 /pv - tuotanto kaivoksen tuotantosuunnitelman mukaisesti 7,0 Mt/v - läjitettävän rikastushiekan kiintoainepitoisuus 26 massa-% - rikastushiekan kiintoainepitoisuus läjityksessä 74 massa-%. Tuleville vesijakeille on arvioitu minimi- ja maksimivesimäärät. Purkuvesivirtaamat on arvioitu sekä nykyisen ympäristöluvan mukaisella ylitevesien juoksutuksella ja 996 m 3 /h maksimijuoksutuksella siten, että veden purku jatkuisi vielä 48 tuntia Vajukosken juoksutusten päätyttyä. Vesitaseen tulokset on esitetty hakemuksen liitteenä. Nykyisen ympäristöluvan mukaisella juoksutuksella vuosinettovesitase olisi sateisuudesta riippuen m 3 /v. Tämän hakemuksen mukaisella juoksutuksella vuosinettovesitase olisi puolestaan sateisuudesta riippuen m 3 /v. Aiemmin kuvatun mukaisesti vuosien vaihteessa kaivosalueen vesivarastoihin on varastoituneena vesiä noin 4,2 Mm 3. Tavoitteena vuoden 2014 aikana olisi purkaa vesivarastoja mahdollisimman paljon vesitaseen normalisoimiseksi. Tavoitetilavuus vesivarastojen osalta on nykytilanteessa 1,5 Mm 3. Seuraavassa kuvassa on esitetty vesivarastoaltaiden tilavuuden kehitys vuoden 2014 aikana arvioiduissa eri juoksutustilanteissa: ympäristöluvan mukaisella juoksutuksella (vaihteluväli kahden ylimmän viivan väli) ja muutosluvassa haetulla maksimijuoksutuksella (kahden alemman viivan väli). Todellisuudessa varastotilanteen muutos tullee olemaan jossakin arvioitujen alueiden välimaastossa.

26 26 Haetulla juoksutussäännöllä vesitase olisi optimitilanteessa mahdollista normalisoida vuoden 2014 aikana tai ainakin vesivarastoja saataisiin purettua tehokkaasti halutulle varastotasolle. Nykyisen ympäristöluvan mukaisessa tilanteessa vesivarastoja ei saada purettua tai ne voivat vuoden aikana jopa hieman kasvaa riippuen vuoden sateisuudesta. Huomioitavaa on myös se, että vesitaseen mukaan yksistään pintavalutuskentältä muodostuu toukokuun aikana (mikäli lumien sulaminen tapahtuu toukokuussa) noin m 3 vesiä, jotka pitää johtaa Vajukosken altaaseen. Nykyisen ympäristöluvan mukaisella ylitevesien johtamissäännöllä tämä on yli 50 % yhden kuukauden aikana purettavasta maksimivesimäärästä. Näin ollen, mikäli tämän hakemuksen mukainen muutoslupa ei ole voimassa tulevana sulamiskautena, kaivoksen ylitevesiä voitaisiin sulamiskautena johtaa pintavalutuskentälle vain noin m 3 /kk. Vesitasearvion mukaan tuleva vesimäärä on kevätkautena kuitenkin m 3 /kk. Vesivarastot siis kasvavat kevätkautena nykyisestä. Suunniteltu vesien pumppausmäärä optimitapauksessa on hakemuksen mukaisesti yhteensä 5,6 Mm 3 vuoden 2014 aikana. Luku sisältää nykyisen ympäristöluvan mukaisen juoksutuksen maaliskuun loppuun asti ja tässä haettavan juoksutussäännön mukaisen maksimijuoksutuksen huhtikuusta eteenpäin. Vajukosken voimalaitosten juoksutusten on arvioitu olevan tammi-helmikuussa käynnissä jatkuvasti ja muulloin keskimäärin kolme päivää viikossa. Pumppausmäärä perustuu haetun luvan mukaiseen hetkelliseen maksimivirtaamaan 275 l/s (vesitasetilanne A). Todellisuudessa keskimääräinen ylitevesien purkumäärä tullee olemaan luokkaa 150 l/s ja vuotuinen realistinen purkuvesimäärä noin 3,46 Mm 3 (vesitasetilanne B). Vesitaseen kehityksen pitkän aikavälin skenaariot Vesitaseen pitkän aikavälin kehityksen mallinnukset on laadittu GoldSimmallin avulla. Mallinnuksessa tuotantomääränä on käytetty kaivoksen tuotantosuunnitelman mukaisesti 8,5 Mt/v, raakavedenottomääränä m 3 /pv ja louhoksen kuivatusvesimääränä m 3 /pv. Lisäksi on arvioitu, että pintavalutuskentälle purkautuu ulkopuolisia vesiä keskimäärin 75 m 3 /h.

27 Vesivarastojen kehitystä pitkällä aikavälillä on arvioitu seuraavissa tapauksissa: - nykyisen ympäristöluvan mukainen ylitevesien juoksutus 540 m 3 /h käyttäen keskimääräistä ilmastodataa - nykyisen ympäristöluvan mukainen ylitevesien juoksutus 540 m 3 /h käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta - ylitevesien juoksutus 540 m 3 /h myös 48 tuntia Vajukosken juoksutusten loppumisen jälkeen käyttäen keskimääräistä ilmastodataa - ylitevesien juoksutus 996 m 3 /h käyttäen keskimääräistä ilmastodataa - ylitevesien juoksutus 996 m 3 /h käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta - ylitevesien juoksutus 996 m 3 /h myös 48 tuntia Vajukosken juoksutusten loppumisen jälkeen käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta. Vesivarastojen kehitystä kuvaavat kuvaajat on esitetty alla. Kuvaajien tulkinnassa tulee muistaa, että tavoitearvo varastoidulle vedelle on 1,5 Mm 3. Yhteenvetona eri mallinnusajoista voidaan todeta seuraavaa: - Nykyisen ympäristöluvan mukaisella ylitevesien purkusäännöllä (1. ja 2. kuva alla) tilanne muuttuu muutamassa vuodessa kestämättömäksi. Vesivarastoihin varastoitu vesimäärä kasvaa vuosittain ja jo muutaman vuoden sisällä ollaan kipukynnyksen ylärajoilla. Tällä hetkellä altaisiin voisi enimmillään varastoida noin 6 Mm 3 vettä, mutta käytettävissä oleva varastotilavuus vaihtelee rikastushiekan läjitysmääristä ja patojen korotusvaiheista riippuen. Nykyisen ympäristöluvan mukaisella juoksutussäännöllä kaivos ei käytännössä pysty toimimaan. - Vuodelle 2013 myönnetyn muutosluvan (nro 60/2013/1) mukaisen juoksutussäännön mukaan (3. kuva alla) tilanne näyttäisi aluksi normalisoituvan muutaman vuoden aikana, mutta varastotilavuutta ei kuitenkaan saada pidettyä halutussa 1,5 Mm 3 arvossa. Esimerkiksi 15 vuoden päästä mallinnuksen alkuhetkestä varastotilavuus nousee jopa keskimääräistä ilmastodataa hyödyntäen miltei arvoon 2,5 Mm 3. Mikäli ilmasto-olosuhteet olisivat keskimääräistä märemmät, varastotilavuuden kasvu olisi jopa suurempaa. Tällaisessa tilanteessa kaivos olisi jatkuvasti ongelmissa vesienhallintansa kanssa ja sen vesivarastokapasiteetit olisivat jatkuvasti varastojen ylärajoilla. - Mikäli sallittu juoksutusmäärä olisi tässä haettu 996 m 3 /h, mutta lupa ei sallisi juoksutusta muulloin kuin Vajukosken voimalaitoksen juoksutusten aikana, tilanne näyttäisi aluksi normalisoituvan (4. kuva alla), mutta varastotilavuutta ei saada pidettyä halutussa 1,5 Mm 3 arvossa. Lisäksi märkien vuosien tapauksessa (5. kuva alla) varastotilavuudet kasvaisivat hallitsemattomasti. Tässäkin tilanteessa kaivos olisi jatkuvasti ongelmissa vesienhallintansa kanssa. - Haetun juoksutussäännön mukaisella toiminnalla (6. kuva alla) vesitase saadaan hallintaan noin kahden vuoden aikana ja edes kuvaajassa kuvattu märkien vuosien tilanne ei aiheuta ongelmia kaivoksen vesienhallinnalle. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä nykyisen ympäristöluvan mukaisella ylitevesien juoksutuksella (540 m 3 /h vain Vajukosken juoksutusten aikana) käyttäen keskimääräistä ilmastodataa. 27

28 28 Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä nykyisen ympäristöluvan mukaisella ylitevesien juoksutuksella (540 m 3 /h vain Vajukosken juoksutusten aikana) käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä ylitevesien juoksutuksella 540 m 3 /h myös 48 tuntia Vajukosken juoksutusten päätyttyä käyttäen keskimääräistä ilmastodataa.

29 Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä ylitevesien juoksutuksella 996 m 3 /h vain Vajukosken juoksutusten aikana käyttäen keskimääräistä ilmastodataa. 29 Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä ylitevesien juoksutuksella 996 m 3 /h vain Vajukosken juoksutusten aikana käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kevitsan kaivoksen vesivarastojen kehitys pitkällä aikavälillä ylitevesien juoksutuksella 996 m 3 /h myös 48 tuntia Vajukosken juoksutusten päätyttyä käyttäen 10 märintä vuotta mallin ilmastodatasta.

30 30 KAIVOKSEN SULKEMINEN Hakemuksen mukaisilla toimilla ei ole vaikutusta kaivoksen sulkemistoimenpiteisiin. YMPÄRISTÖKUORMITUS Yliteveden laatu Yliteveden laatu vuonna 2013 Parametri Vuonna 2013 yliteveden laatua tarkkailtiin kaivoksen päästötarkkailun yhteydessä Ramboll Finland Oy:n toimesta. Lupapäätökseen nro 60/2013/1 liittyen tarkkailua tihennettiin vaikutustarkkailun osalta. Muutosluvan mukaisen toiminnan tarkkailutulokset on esitetty raportissa FQM Kevitsa Mining Oy, Kevitsan kaivoksen ylitevesien johtamisen ympäristöluvan mukainen laajennettu tarkkailu vuonna 2013 ( ), joka on toimitettu erillisenä hakemusasiana aluehallintovirastolle ja esitetty myös tämän hakemuksen liitteenä. Alla on esitetty yhteenveto tarkkailun keskeisistä tuloksista. Tarkkailun mukainen yliteveden keskimääräinen laatu käsiteltyjen ylitevesien johtamisaikana tarkkailupisteissä KevP-10 ja KevP-11 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on esitetty pitoisuudet aritmeettisina keskiarvoina, kun luparajat on asetettu virtaamapainotettuina kuukausikeskiarvoina kiintoaineelle, nikkelille ja kuparille (metallit) ja neljännesvuosikeskiarvona kiintoaineelle. Kuormitukset määritetään pisteestä KevP-10 havaituista pitoisuuksista. Taulukossa on esitetty yliteveden keskimääräinen laatu (aritmeettinen keskiarvo) keskeisten vedenlaatuparametrien osalta marras-joulukuun 2013 aikana, jolloin vesien tuntikohtainen johtaminen oli suurimmillaan. Taulukossa on esitetty myös veden keskimääräinen laatu välisenä aikana sekä muutoslupahakemuksessa 2013 vaikutusarvion pohjana käytetyt pitoisuudet. Lupahakemuksessa 2013 käytettiin siihen saakka havaittuja pitoisuuksia pisteissä KevP-10 ja KevP-11 soveltaen aina korkeinta havaittua keskiarvoa. Määritysrajan alittavat pitoisuudet on puolitettu /2013 KevP /2013 KevP KevP KevP-11 Muutoslupahakemus 2013 S.johtavuus (ms/m) Sulfaatti (mg/l) Nikkeli (µg/l) 68,6 37, Kupari (µg/l) 2,1 1 4,1 1,4 6,8 Kokonaistyppi (mg/l) 2,2 1,7 2,9 1,6 1,9 Kokonaisfosfori (mg/l) 0,12 0,1 0,09 0,07 0,1 Kiintoaine (mg/l) 1,4 1,2 1,7 1,2 7,4 Kalium (mg/l) Kalsium (mg/l) Magnesium (mg/l) ,5 Natrium (mg/l) Kloridi (mg/l) KevP-10 Kiintoaineen hehkutusjäännökset vaihtelivat välillä < 2 (määritysraja) 8,5 mg/l. Laskennallinen virtaamapainotteinen kiintoaineen hehkutusjään-

31 nöksen neljännesvuosikeskiarvo oli korkeintaan 1,6 mg/l. Keskiarvon laskennassa alle määritysrajan (< 2,0 mg/l) jäävät pitoisuudet on korvattu arvolla 1,0 mg/l. Puuttuvat arvot korvattiin edellisen ja seuraavan saadun näytteen keskiarvolla. Luparaja virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona on < 10 mg/l. Neljännesvuosikeskiarvo täytti luparajan. Nikkelipitoisuudet vaihtelivat juoksutuksen aikana yksittäisissä näytteissä välillä 0,007 0,350 mg/l. Nikkelipitoisuuden luparaja yksittäisessä näytteessä on 1,5 mg/l. Näytteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle luparajan. Nikkelin osalta virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot olivat: toukokuussa 0,19 mg/l, kesäkuussa 0,24 mg/l, heinäkuussa 0,12 mg/l, elokuussa 0,04 mg/l, syyskuussa 0,11 mg/l, lokakuussa 0,10 mg/l, marraskuussa 0,09 mg/l ja joulukuussa 0,05 mg/l. Luparaja virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona on 0,5 mg/l. Kuukausikeskiarvot täyttivät luparajan. Kuparipitoisuudet vaihtelivat juoksutuksen aikana yksittäisissä näytteissä välillä alle määritysrajan (< 1,0 μg/l) 0,011 mg/l. Kuparipitoisuuden luparaja yksittäisessä näytteessä on 0,6 mg/l, joten näytteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle luparajan. Kuparipitoisuuden osalta virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot olivat: toukokuussa 0,006 mg/l, kesäkuussa 0,006 mg/l, heinäkuussa 0,005 mg/l, elokuussa 0,004 mg/l, syyskuussa 0,004 mg/l, lokakuussa 0,004 mg/l, marraskuussa 0,003 mg/l ja joulukuussa 0,001 mg/l. Luparaja virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona on 0,3 mg/l. Kuukausikeskiarvot täyttivät luparajan. Nikkeli-, kupari- ja kiintoaineen hehkutusjäännöspitoisuudet sekä ph-arvot täyttivät lupamääräykset. Kadmiumin ja elohopean osalta havaitut pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuuden: Cd (< 0,1 µg/l) ja Hg (< 0,05 µg/l). Lyijyn osalta pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuuden Pb (< 0,5 µg/l) lukuun ottamatta näytekierrosta, jolloin pitoisuus oli 0,083 µg/l. KevP-11 Vesienkäsittelyn aikana ( ) veden ph-arvot vaihtelivat välillä 6,9 7,7 ja sähkönjohtavuus vaihteli välillä ms/m. Kiintoainepitoisuudet olivat välillä alle määritysrajan (< 2,0 mg/l) 4,0 mg/l. Sulfaattipitoisuudet olivat mg/l, kloridipitoisuudet mg/l, kokonaistyppipitoisuudet 0,86 2,1 mg/l, kuparipitoisuudet välillä alle määritysrajan (< 0,001 mg/l) 0,0072 mg/l ja nikkelipitoisuudet 0,014 0,045 mg/l. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet lähtivät nousuun heinäkuun alusta KevP-10 pisteeltä tulevan suuremman vesimäärän johdosta. Seuraavassa kuvassa on esitetty KevP-11 sulfaattipitoisuuden ja KevP-10 pisteen eli pintavalutuskentälle saapuvan veden virtaaman kehitys toukokuusta alkaen. Lokakuusta lähtien kloridipitoisuudet olivat yli 200 mg/l ja sulfaattipitoisuudet elokuusta lähtien yli 300 mg/l. 31

32 32 KevP-11 pisteeltä määritetyissä pitoisuuksissa näkyy yleisesti puhdistettujen ylitevesien johtamisen aloittaminen pintavalutuskentälle keväällä ( ) sekä puhdistukseen pumpatun vesimäärän lisäys loppuvuodesta. Kadmiumin, lyijyn ja elohopean osalta havaitut pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuuden: Cd (< 0,1 µg/l), Pb (< 0,5 µg/l) ja Hg (< 0,05 µg/l). Merkille pantavaa on, että Kitiseen johdettavassa vedessä (KevP-11) pitoisuudet ovat monilta osin alhaisemmat kuin pintavalutuskentälle johdettavassa käsitellyssä ylitevedessä (KevP-10), etenkin sulakaudella. Tämä johtunee osittain vesijakeiden laimenemisesta pintavalutuskentälle kertyvien puhtaiden pintavalumavesien vuoksi, mutta myös pintavalutuskentällä tapahtuvasta reduktiosta. Reduktiota arvioidaan tapahtuvan lähinnä nikkelin, kuparin ja kokonaistypen osalta. Sulfaatin, kloridin, natriumin, kaliumin ja kalsiumin osalta pitoisuuksien alentuminen on selitettävissä vesien laimenemisella kentälle tulevien puhtaiden vesien seurauksena. Magnesiumin osalta merkittävää muutosta ei tapahdu. Alkalimetallien osalta reduktiot johtunevat todennäköisesti vesien laimentumisesta sekä mahdollisesti pintavalutuskentällä tapahtuvista kationinvaihtoreaktioista ja pidättymisestä turpeeseen. Kalsiumin osalta reduktiot ovat selitettävissä mainitun laimentumisen lisäksi myös kalsiumin pidättymisellä turpeeseen. Pintavalutuskentälle johdetun veden sulfaattipitoisuuden lasku voi osin olla selitettävissä sulfaatin mikrobiologisella pelkistymisellä kentän aikana. Pelkistävissä olosuhteissa ferrirauta pelkistyy myös liukoiseksi ferroraudaksi, mikä voidaan havaita kentälle johdettavan veden rautapitoisuuden nousuna, pintavalutuskentän aikana. Huomioitavaa on, että pintavalutuskenttä on ollut käytössä vasta lyhyen ajanjakson, joten tulosten perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä kentän toiminnasta. Kitiseen johdetun yliteveden laatu (KevP-11) on natriumia lukuun ottamatta kaikilta osin selvästi parempaa kuin muutoslupahakemuksessa 2013 arvioitu veden laatu. Pisteen KevP-10 pitoisuudet ovat olleet arvioitua korkeampia nikkelin, kokonaistypen, kaliumin, kalsiumin ja natriumin osalta. Yliteveden laatu vuonna 2014 Normaalia päästötarkkailua on jatkettu vuonna 2014 ja alkuvuoden tulosten perusteella havaittu yliteveden laatu on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on esitetty myös tässä hakemuksessa vesistökuormituksen

33 ja vesistövaikutusarvion pohjana käytetyt vedenlaatuparametrit. Esitetyt pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin nykyisen lainvoimaisen luvan lupahakemuksessa on aikoinaan esitetty, lukuun ottamatta ammoniumtyppeä ja natriumia. Vuoden 2014 aikana ylitevesien ph on vaihdellut välillä 6,8 8,6 (KevP-10) ja 7,1 7,5 (KevP-11). Vuoden 2013 tuloksiin verrattuna yliteveden sähkönjohtavuus on hieman kasvanut, ollen noin 200 ms/m. Sulfaattipitoisuus on likimain samalla tasolla kuin loppuvuodesta Nikkelin pitoisuus on ollut selvästi alhaisempi, hieman yli 40 µg/l, kuten myös kuparin, ollen < 2 µg/l. Kiintoaineen hehkutusjäännösarvot ovat olleet hieman alhaisempia kuin vuonna Kokonaisfosforin, kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin pitoisuudet ovat vastaavia kuin loppuvuodesta Natriumin osalta pitoisuudet ovat edelleen nousseet, ollen noin 210 mg/l. Kokonaistypen pitoisuus on myös ollut lievästi noususuunnassa. 33 Parametri KevP-10 KevP-11 Muutoslupahakemus 2014 S.johtavuus (ms/m) Sulfaatti (mg/l) Nikkeli (µg/l) Kupari (µg/l) 1,7 0,5 4 Kokonaistyppi (mg/l) 2,6 1,8 3 NO 3 -N (mg/l) 0,8 0,6 1 NH 4 -N (mg/l) 1,13 0,8 1,2 Kokonaisfosfori (mg/l) 0,15 0,1 0,15 Kiintoaine (mg/l) 1,2 1,3 5 Kalium (mg/l) Kalsium (mg/l) Magnesium (mg/l) Natrium (mg/l) Kloridi (mg/l) Ympäristökuormitus Vesistökuormitus vuonna 2013 Tarkkailun mukaan joulukuun lopussa pintavalutuskentälle johdetun nikkelin kokonaismassa oli yhteensä 156,7 kg. Kuormituksen laskennassa puuttuvat arvot korvattiin edellisen ja seuraavan saadun näytteen keskiarvolla. Luparaja pintavalutuskentälle tulevan nikkelin vuosikuormituksessa on 400 kg. Vuosikuormitus jäi alle luparajan. Joulukuun lopussa pintavalutuskentälle johdetun kuparin kokonaismassa oli yhteensä 6,13 kg. Kuormituksen laskennassa alle määritysrajan (< 1,0 μg/l) jäävät pitoisuudet on korvattu arvolla 0,5 μg/l ja puuttuvat arvot korvattiin edellisen ja seuraavan saadun näytteen keskiarvolla. Luparaja pintavalutuskentälle tulevan kuparin vuosikuormituksessa on 200 kg. Vuosikuormitus jäi selvästi alle luparajan. Muilta osin toteutuneet kuormitukset ovat likimain vastanneet muutoslupahakemuksessa 2013 esitettyjä vesitaseen A mukaisia määriä. Vesistökuormitus vuonna 2014 Yliteveden laadun ja vuodelle 2014 arvioidun vesitaseen ja suunnitellun ylitevesien johtamisen perusteella kuormituksen vuodelle 2014 arvioidaan

34 olevan seuraavan taulukon mukainen. Taulukossa on esitetty vain ne komponentit, joilla on merkitystä vesistövaikutusten kannalta. Taulukossa on esitetty vuotuinen kokonaiskuormitus (kg/v) eri vesitaseiden mukaisilla juoksutusvaihtoehdoilla. Vesitase A on hakemuksen mukainen haettu juoksutusmäärä (996 m 3 /h huhtikuusta eteenpäin). Koska vesienkäsittelyjärjestelmässä on juoksutusmäärää rajoittavia tekijöitä, kohdassa Vesitase B on esitetty 540 m 3 /h juoksutusmäärän (huhtikuusta eteenpäin) mukainen kuormitus. Huomioitavaa on, että nikkelikuormitusta laskettaessa on vesitaseen A mukaisessa tilanteessa nikkelin keskipitoisuuden oletettu olevan 71 µg/l, jotta vuosikuormitusraja ei ylity. 34 Muuttuja Määrä Vesitase A Vesitase B Ylitevesi m 3 /v Kiintoaine kg/v Ni kg/v Cu kg/v 22,4 13,9 Kok-P kg/v Kok-N kg/v NO 3 -N kg/v NH 4 -N kg/v SO 4 kg/v Ca kg/v K kg/v Mg kg/v Na kg/v Kloridi kg/v Arviossa on oletettu, että hakemuksen mukainen ylitevesien juoksutus voidaan aloittaa huhtikuussa. Alkuvuoden osalta kuormitus on huomioitu nykyisen ympäristöluvan mukaisilla ylitevesijuoksutuksilla. Mikäli muutoslupapäätös viivästyy, eikä hakemuksen mukaisia juoksutuksia päästä aloittamaan huhtikuussa, alenee vesistökuormitus vastaavasti. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kevitsan kaivoksella käytössä olevat ja hakemuksen mukaiset vesienhallinta- ja käsittelyjärjestelyt edustavat BAT-tekniikkaa. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset 2013 Hakemuksessa on esitetty ympäristövaikutukset vain vesistövaikutusten osalta, sillä hakemuksen mukaisilla toimilla ei katsota olevan vaikutuksia muutoin kuin vesistöihin. Vuonna 2013 ylitevesien johtamisen vesistövaikutuksia tarkkailtiin kaivoksen vaikutustarkkailun yhteydessä Ramboll Finland Oy:n toimesta. Lupapäätökseen nro 60/2013/1 liittyen tarkkailua tihennettiin vaikutustarkkailun osalta. Muutosluvan mukaisen toiminnan tarkkailutulokset on esitetty raportissa FQM Kevitsa Mining Oy, Kevitsan kaivoksen ylitevesien johtamisen ympäristöluvan mukainen laajennettu tarkkailu vuonna 2013 ( ). Alla on esitetty yhteenveto tarkkailun keskeisistä tuloksista.

35 Seuraavassa taulukossa on esitetty vaikutustarkkailun havaintopisteillä Vajusen altaalla ja Kitisessä havaittu keskimääräinen vedenlaatu (aritmeettinen keskiarvo) keskeisten muuttujien osalta vuonna Tulokset on esitetty ennen ( ) ja jälkeen ( ) ylitevesien johtamisen aloittamisen, joten havaintoja voidaan verrata keskenään ja ylitevesien johtamisen vaikutuksia tarkastella luotettavasti. Harmaalla pohjalla on esitetty pitoisuudet, joiden osalta ylitevesien johtamisen vaikutukset ovat havaittavissa tuloksissa. 35 Parametri KevS KevS S.johtavuus (ms/m) 3,3 3,4 3,5 3,4 4,1 3 4,1 3,9 5,4 Sulfaatti (mg/l) 2,4 2,6 2,6 1,9 3,8 2 3,9 3,5 6,5 Nikkeli (µg/l) 0,8 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kupari (µg/l) 0,7 0,7 0,5 0,8 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 Kokonaistyppi (mg/l) 0,5 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 Kokonaisfosfori (mg/l) 0,011 0,013 0,013 0,013 0,013 0,013 0,014 0,013 0,012 Kiintoaine (mg/l) 1,5 1,4 1,3 1,2 1,6 1 1,1 2,8 1,2 Kalium (mg/l) 0,58 0,52 0,53 0,52 0,63 0,49 0,59 0,47 0,6 Kalsium (mg/l) 3,5 3,2 3,2 3,1 3,6 2,9 3,5 3,1 5,2 Magnesium (mg/l) 1,4 1,1 1,1 1,2 1,3 1,1 1,3 1,1 1,7 Natrium (mg/l) 1,5 1,3 1,3 1,2 1,7 1,1 1,7 0,8 1,8 Kloridi (mg/l) 0,8 1,1 0,9 0,6 1,9 0,6 1,9 1,3 1,7 1 Kaikkien näytteenottosyvyyksien keskiarvo KevS KevS KevS KevS KevS KevS KevS Kuten taulukosta voidaan havaita keskimääräisten pitoisuuksien osalta, ylitevesien johtaminen voidaan havaita lähinnä sähkönjohtavuuden ja sulfaattipitoisuuden vähäisenä kasvuna. Kaliumin, kalsiumin, magnesiumin, natriumin ja kloridin osalta voidaan myös havaita vähäisiä pitoisuuslisäyksiä. Ylitevesien johtamisen vaikutus on siis havaittavissa purkuvesistössä, mutta toistaiseksi havaitut keskimääräiset pitoisuusmuutokset enimmilläänkin vastaavat purkuvesistössä luontaisesti havaittuja pitoisuuksia (taustapitoisuuksien vaihteluvälin maksimiarvot). Yksittäisissä näytteissä on luonnollisesti havaittu korkeampiakin pitoisuuksia. Etenkin sähkönjohtavuus sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuus olivat koholla loppukesästä ja -syksystä. Näytteiden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 1,9 7,2 ms/m, ollen korkeimmillaan marraskuun ensimmäisen kierroksen näytteessä pisteellä KevS-11. Sulfaattipitoisuudet vaihtelivat Kitisen pisteillä välillä 0,9 12 mg/l. Korkeita pitoisuuksia havaittiin marraskuussa myös muissa pisteissä. Kloridipitoisuudet vaihtelivat välillä <0,5 4,2 mg/l. Vuoden 2013 Kitisen korkeimmat sulfaatti- ja kloridipitoisuudet mitattiin marraskuun ensimmäisen kierroksen näytteessä Mataraojan suun yläpuolisella pisteellä KevS-11. Toinen, hieman lievempi pitoisuuksien kohoaminen on havaittavissa heinä-elokuun näytteissä. Sulfaattipitoisuudet alkoivat kohota pisteillä KevS-5 ja KevS-8 samaan aikaan, kun kaivokselta ryhdyttiin johtamaan ylitevesiä suurempia määriä Kitiseen. Vajusen allas Vajusen altaalla havaittiin lieviä pitoisuuksien kohoamisia samoina ajankohtina, mutta muutokset eivät olleet merkittäviä. Esimerkiksi sähkönjohtavuuden ja sulfaatin osalta havaitut tasot olivat enimmillään samaa suuruus-

36 luokkaa kuin keväällä 2013 havaitut korkeimmat pitoisuudet ennen ylitevesien johtamisen aloittamista. Kloridin osalta havaittiin pitoisuustason kohoaminen 2 3-kertaiseksi alkuvuodesta havaittuihin korkeimpiin pitoisuuksiin verrattuna. Vajusen altaan osalta voidaan todeta, että suurin osa allasalueelta otetuista näytteistä on otettu päivinä, jolloin voimalassa on ollut seisokki jälkeen otetuista näytteistä vain 5.8., 3.9. ja otetut näytteet on otettu päivinä, jolloin voimala on ollut normaalisti toiminnassa. Näin ollen saadut tulokset kuvastavat hyvin voimalan seisokkitilanteen vaikutusta Vajusen veden laatuun. Verrattaessa havaittuja pitoisuuksia muutoslupahakemuksessa 2013 esitettyihin arvioihin voidaan todeta seuraavaa: Nikkelin arvioitu pitoisuusnousu oli < 0,8 µg/l (laskettu suhteella; muutoslupahakemuksessa nousut oli arvioitu ylitevesimäärällä 996 m 3 /h, kun todellisuudessa on enimmillään johdettu luokkaa 540 m 3 /h). Vajusen altaalla vuonna 2013 havaitut pitoisuudet ovat enimmäkseen olleet alle määritysrajan (< 1,0 µg/l). Korkein havaittu pitoisuus oli 1,7 µg/l (KevS-14, ). Korkeimmatkin havaitut pitoisuudet ovat olleet kertaluokkaa alhaisempia kuin nikkelille asetettu ympäristönlaatunormi (20 µg/l, liukoinen pitoisuus). Kuparin arvioitu pitoisuusnousu on niin pieni (< 0,07 µg/l), että sitä ei voida käytetyillä analyysimenetelmillä havaita. Kuparin lähes kaikki Vajusessa havaitut pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuuden (< 1,0 µg/l). Metallien pitoisuusnousujen arvioitu suuruusluokka vastaa siten hyvin todellisia havaintoja. Sulfaatin arvioitu pitoisuusnousu oli < 4 mg/l. Korkeimmat havaitut pitoisuudet Vajusessa ovat olleet välillä 3 4,6 mg/l. Luontainen taustapitoisuus huomioiden pitoisuusnousu on ollut enintään muutamia mg/l ajankohdasta riippuen. Kokonaistypen arvioitu pitoisuusnousu oli < 20 µg/l. Vajusen altaassa havaitut kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet keskimäärin suurempia ennen ylitevesien juoksutuksen aloittamista, eikä pitoisuusnousuja typen osalta ole voitu havaita. Kokonaisfosforin arvioitu pitoisuusnousu oli noin 1 µg/l, mikä vastaa likimain Vajusen altaassa havaittua pitoisuusnousua ylitevesien johtamisen aloituksen jälkeen. Pitoisuusnousu on hyvin vähäinen, eikä sillä ole käytännössä vaikutusta purkuvesistössä. Vajusessa havaitut kiintoaineen pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuuden (< 2 mg/l). Arvioitu pitoisuusnousu oli < 0,1 mg/l, mitä ei analyysitarkkuuden puitteissa voida edes havaita. Kaiken kaikkiaan arvioitujen parametrien todetut pitoisuusnousut olivat arvioituja pienempiä tai enintään samaa suuruusluokkaa (kokonaisfosfori). Vaikutusarviot ovat olleet Vajusen juoksutuskatkosten osalta riittävän konservatiivisia vuonna 2013 ja samoja arviointiperusteita on käytetty tämän hakemuksen mukaisissa vaikutusarvioissa. Vajukosken voimalan alapuolinen Kitinen Muutoslupahakemuksessa vuonna 2013 arvioitiin nikkelin, kuparin, sulfaatin, kokonaistypen ja kiintoaineen pitoisuusnousuja Vajukosken voimalan alapuolisessa Kitisessä. 36

37 Sulfaattipitoisuudet 2013 Nikkelille arvioitu pitoisuusnousu oli likimain tarkkailupisteitä KevS-5, KevS-8 ja KevS-11 vastaavissa laskentapisteissä < 0,6 µg/l (ylitevesimäärällä 540 m 3 /h ja nikkelipitoisuudella 80 µg/l). Yliteveden virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot (KevP-10) olivat pääosin laskennassa käytettyä pitoisuutta suurempia. Kitisessä havaitut nikkelipitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuuden (1,0 µg/l). Pitoisuusnousuarvio on siten linjassa havaittujen vaikutusten kanssa. Korkein havaittu nikkelipitoisuus todettiin pisteessä KevS (4,2 µg/l, liukoinen pitoisuus), jolloin ylitevesien johtamista Kitiseen ei ollut edes aloitettu. Kaikki havaitut pitoisuudet ovat merkittävästi alle nikkelille asetetun ympäristönlaatunormin. Kuparin arvioitu pitoisuusnousu oli luokkaa 0,05 µg/l, joka on niin pieni, ettei sitä käytetyillä analyysimenetelmillä voida havaita. Kitisessä havaitut kuparipitoisuudet olivat vuoden aikana pääosin alle analyysitarkkuuden (1,0 µg/l). Kokonaistypelle arvioitu pitoisuusnousu oli luokkaa 10 µg/l. Kitisessä havaitut kokonaistypen pitoisuudet olivat kuitenkin keskimäärin suurempia ennen ylitevesien johtamisen aloittamista kuin sen jälkeen. Kiintoaineen arvioidut pitoisuusnousut olivat 50 µg/l, kun analyysitarkkuus kyseiselle parametrille on 2 mg/l. Kitisessä havaitut kiintoainepitoisuudet ovat pääosin olleet alle analyysitarkkuuden, eikä ylitevesistä mahdollisesti aiheutuvaa vähäistä lisäystä voida todentaa. Sulfaatille arvioitu pitoisuusnousu oli < 3 mg/l, mikä vastaa tarkkailussa pääosin havaittua pitoisuusnousun suuruusluokkaa, kun verrataan Kitisessä vuoden aikana havaittuja pitoisuuksia ennen ja jälkeen ylitevesien johtamisen aloituksen. Muutamien yksittäisten näytteiden osalta on havaittu hieman suurempia pitoisuusnousuja, etenkin tarkkailupisteessä KevS-11. Kitisessä todetut korkeimmat pitoisuudet sattuvat kolmelle tarkkailukierrokselle: , ja Kyseisinä päivinä tai niitä ennen on ollut pitkiä seisokkeja, jolloin vesiä on kuitenkin voitu juoksuttaa Vajuseen. Seisokit ovat päättyneet ennen näytteenottoa siten, että näytteenottopaikalle on oletettavasti voinut virrata merkittäviä määriä voimalan seisokin aikana Vajuseen pumpattuja ylitevesiä. Tällöin pitoisuudet oletettavasti ovat voineet nousta keskimäärin havaittuja tasoja korkeammiksi. Havaitut pitoisuusnousut ovat kaikilta osin olleet niin alhaisia, että niistä ei aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia. Sulfaattipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat vuonna 2013 Kitisen havaintopisteillä kaivoksen yläpuolista havaintopistettä KevS-6 lukuun ottamatta korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2013 havaintojen keskipitoisuuden nousu kaivoksen alapuolisilla havaintopisteillä oli vuosien vuosikeskiarvoihin verrattuna 1,3 2,5 mg/l. Myös korkeimmat havaitut pitoisuudet nousivat (nousua 3,2 6,0 mg/l). Vuosina Kitisestä havaitut sulfaattipitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä 0,9 6,0 mg/l, jota voidaan pitää luontaisena pitoisuusvaihteluna. Sulfaattipitoisuudet Kitisen havaintopisteillä vuonna 2013 ja Vajukosken vuorokausikohtainen keskivirtaama on esitetty seuraavassa kuvassa. 37

38 38 Vuonna 2013 havaitut sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 0,8 12,0 mg/l. Kitisessä havaitut sulfaatin pitoisuustasot ovat korkeampia kuin luontainen alueen pitoisuustaso, mutta havaittua tasoa ei voida pitää virtaavassa vedessä haitallisena pitoisuutena. Yksittäinen muista poikkeava sulfaattitulos, 12 mg/l, saatiin pisteeltä KevS , jolloin Kitinen oli osittain jäätynyt ja jäätilanteesta johtuen näytteenotto suoritettiin hieman eri paikasta kuin normaalisti. Muiden lisävedenjohtamisen aikaisten Kitisen näytteiden sulfaattipitoisuudet olivat alle 8,3 mg/l. Niinä näytteenottoajankohtina, kun Kitisen virtaama oli alhainen ja Vajusen altaaseen johdettujen vesien määrä korkea, havaittiin korkeampia pitoisuuksia verrattuna tilanteeseen, jossa johdettujen ylitevesien määrä oli pieni ja Kitisen virtaama suuri. Johdettujen ylitevesien osuus Kitisen virtaamasta Vajukosken juoksutuspäivinä on ollut keskimäärin 0,24 % ja enimmillään 3,1 %. Seuraavassa kuvassa on esitetty sulfaatin vuosittaiset keskipitoisuudet Kitisen havaintopisteillä ja kaikkien vuosihavaintojen vaihteluväli.

39 Seuraavassa kuvassa on esitetty johdetun yliteveden osuus Vajukosken virtaamasta ja pisteiden KevS-5 ja KevS-8 sulfaattipitoisuudet. 39 Ylitevesien johtamisen vaikutukset Mataraojan v edenlaatuun Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä selvityksen: Kevitsan kaivoksen ylitevesien johtamisen vaikutukset Mataraojan vedenlaatuun ja suunnitelma niiden vähentämiseksi ( ) ja Lapin ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon ( ). Selvitys on tehty ELY-keskuksen pyynnöstä loppuvuodesta 2013 Mataraojassa havaituista kohonneista pitoisuuksista mm. sulfaatin ja sähkönjohtavuuden osalta. Mataraojan pisteillä oli havaittavissa aikaisemmin tarkkailussa havaittuun pitoisuustasoon verrattuna huomattavaa erityisesti sulfaatin ja kloridin pitoisuuksien nousua loppuvuoden aikana. Lokakuusta 2013 lähtien mm. sulfaatti- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuudet nousivat huomattavasti. Sulfaattipitoisuudet olivat pisteessä KevS-4 (Mataraojan silta, kaivoksen alapuoli) korkeimmillaan 94 mg/l ja kloridipitoisuudet 63 mg/l. Myös pisteen KevS-10 (Mataraojan suun silta) sulfaatti- ja kloridipitoisuus oli koholla marraskuussa, mutta ero keskipitoisuuteen oli pienempi. Mataraojan pitoisuuksien nousuun on voinut vaikuttaa loppuvuoden 2013 suurempi pintavalutuskentälle johdetun veden määrä ja pintavalutuskentän talviaikainen toiminta. Raportin johtopäätösten mukaan todennäköisintä lienee, että loppuvuodesta 2013 havaitut kohonneet pitoisuustasot ovat peräisin useasta lähteestä. Pumppaamon penkereen läpi tapahtuva normaali suoto aiheuttanee jossain määrin pitoisuustason kohoamista Mataraojassa (ns. perustaso). Havaittujen kohonneiden pitoisuuksien taustalla oleva lisäkuormitus on todennäköisimmin aiheutunut pintavalutuskentän oikovirtauksien seurauksena. Mataraojassa havaitut pitoisuudet voisivat aiheutua muutamien kymmenien satojen kuutiometrien suuruisista ylitevesimääristä. Jatkotutkimusten osalta olisi keskeistä varmistaa mahdollisen vettäjohtavan karkearakeisen kerroksen esiintyminen penkereen ja metsäautotien välisellä alueella sekä varmistaa, ettei pintavalutuskentän alueella tapahdu oikovirtauksia.

40 Ympäristövaikutukset 2014 Mataraojaan kohdistuvan kuormituksen vähentämisen lähtökohtana on, että kuormitus saa alkunsa pintavalutuskentältä. Vaihtoehdot ylitevesien johtamisessa Mataraojan kuormituksen estämiseksi ovat: 1. Pintavalutuskentän ohittaminen. 2. Mataraojan vesien pumppaaminen takaisin pintavalutuskentän pumppaamon imualtaaseen, jos veden laadun heikkenemistä Mataraojassa havaitaan. 3. Vesien purkamisen jatkaminen pintavalutuskentän kautta ja sen varmistaminen, että pintavalutuskentältä ei aiheudu veden suotautumista alueen ulkopuolelle suotovirtaamana tai oikovirtauksena niskaojiin. ELY-keskus on antanut selvityksestä lausunnon, jossa se on lausunut mm. edellä mainituista vaihtoehdoista ja niiden toteutuksesta. Suunnitellun ylitevesien johtamisen mukaiset vesistövaikutukset on arvioitu hyödyntäen vuoden 2013 muutoslupahakemukseen laadittua vesistömallinnusta. Edellä esitetyt vuoden 2013 toteutuneet vaikutukset ja niiden vastaavuus mallinnettuihin pitoisuusnousuihin korreloivat keskenään, joten käytettyä mallinnusta ei ole ollut tarpeen oleellisesti muuttaa. Mallinnuksen periaatteet on esitetty alla olevassa kappaleessa. Laskentatuloksista on oleellista huomioida, että nikkelille on käytetty yliteveden pitoisuutta 100 µg/l, joka on korkeampi pitoisuus kuin se, mitä käytettiin vuonna 2013 ja korkeampi pitoisuus kuin vesitaseen A mukaisessa kuormitusarviossa on käytetty (ks. kappale Vesistökuormitus vuonna 2014). Näin ollen nikkelin vesistövaikutukset on arvioitu konservatiivisesti, vaikka nykyisen luvan mukaista kuormitusta (400 kg/v) ei tulla ylittämään. Vesistövaikutusten laskentamalli Päästöjen leviäminen Vajusen altaaseen ja edelleen alapuoliseen Kitiseen mallinnettiin kolmiulotteisella virtausmallilla EFDC (Environmental Fluid Dynamics Code) käyttäen pystysuunnassa ainoastaan yhtä kerrosta, koska alustavien tarkastelujen perusteella (3-ulotteinen malli) pitoisuudet sekoittuvat varsin nopeasti vesimassaan pystysuunnassa alueen mataluudesta johtuen. Laskentaa varten luotiin 50 metrin erotustarkkuudella laskentahila, jonka syvyyksinä käytettiin Kevitsan kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arvioinnissa tehtyä arviota. Mallin reunaehtoina käytettiin virtaamaa 68 m 3 /s (tulovirtaama) mukaan lukien Vajukosken ja Kurittukosken väliset sivujoet. Sivujokien virtaamina käytettiin pitkän ajan kesävirtaamien keskiarvoja (Ylä-Liesijoki 0,8 m 3 /s, Ala-Liesijoki 1 m 3 /s, Ylä-Postojoki 1 m 3 /s ja Vajukosken alapuolella Ala-Postojoki 2 m 3 /s). Laskentaoletuksena oli, että allasta täytetään tulovirtaaman mukaisesti (68 m 3 /s) Vajukosken voimalan ollessa seisokissa. Malliin sisällytettiin tuulitiedot, jotta tuulen aiheuttamat pintavirtaamat ja niiden vaikutus päästöjen leviämiseen tulevat otetuiksi huomioon. Tuulitietoina käytettiin Sodankylän vuonna 2006 havaittuja arvoja. Havaintojakso valittiin siten, että se sisältää riittävästi vallitsevaa etelän lounaisen puoleista tuulta. Vajukosken vedenlaadun mallinnuksessa käytetty laskentahilan syvyysaineisto ja käytetyt tuulitiedot on esitetty seuraavissa kuvissa. 40

41 41 Mallilla laskettiin nikkelin leviäminen ja kulkeutuminen kahdessa eri laskentatilanteessa: Vajusen voimalan juoksutuskatkon ja juoksutuksen aikana. Vajusen voimalan juoksutuskatkolaskenta Mallilla laskettiin nikkelin leviäminen ja kulkeutuminen 10 vuorokauden ajan tilanteessa, jossa voimalaitoksen juoksutus on pysähdyksissä 48 tuntia eli kaksi vuorokautta (laskentajakson aika 0,5 2,5 vuorokautta) ja tänä aikana ylitevesiä puretaan jatkuvasti altaaseen. Juoksutuskatkon jälkeen laskentaa jatkettiin juoksutuksella 68 m 3 /s loput 7,5 vuorokautta, jotta saadaan selville, kuinka aine poistuu altaasta juoksutuksen käynnistyessä. Ylitevesien purkaminen kaivokselta jatkui tasaisesti laskentajakson loppuun saakka. Ennen juoksutuskatkon alkua juoksutuksen ja ylitevesien purun oletettiin olevan vastaavasti käynnissä, joten altaaseen syntyi tietty tasapainotilanne ja taustapitoisuus ennen juoksutuskatkon alkua. Laskennassa pyrittiin selvittämään pahimman mahdollisen tilanteen pitoisuudet, joten ylitevesivirtaamana käytettiin maksimiarvoa 996 m 3 /h (noin 0,28 m 3 /s). Lisäksi ainetta käsiteltiin säilyvänä eli sen ei oletettu poistuvan vesifaasista biologisten tai fysikaalis-kemiallisten prosessien avulla, kuten kiintoaineeseen sitoutuneen haitta-aineen sedimentoitumisena. Näin laskettu pitoisuus on suurempi kuin todellisuudessa, jolloin ainepitoisuus saattaa edellä mainituista syistä vähetä, mutta antaa tuloksille lisävarmuutta. Yliteveden nikkelipitoisuutena käytettiin arvoa 0,1 mg/l. Koska mallissa ei ole mukana biologisia tai fysikaalis-kemiallisia prosesseja, jää ainoiksi pitoisuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi kulkeutuminen virtausten mukana ja sekoittuminen vesimassaan. Näin ollen mallin laskema pitoisuus kussakin pisteessä on suoraan verrannollinen käytettyyn kuormitukseen ja muiden aineiden pitoisuudet voidaan laskea niiden ja nikkelin kuormitusarvojen (jätevesivirtaama jäteveden pitoisuus) suhteen perusteella, kun oletetaan, että tarkasteltava aine on nikkelin tavoin säilyvä. Muut esitetyt pitoisuudet kuin nikkelin pitoisuus ylitevesimäärällä 996 m 3 /s

42 on laskettu edellä mainittuun perustuen kuormitussuhteiden avulla. Juoksutuskatkon leviämismallinnuksessa käytetyt aikasarjojen tulostuspisteet Vajusen altaalla on esitetty seuraavassa kuvassa. 42 Laskenta voimalan juoksutuksen aikana Haitta-aineiden leviämistä Kitisessä Vajukosken voimalaitoksen juoksutuksen aikana mallinnettiin samalla laskentamallilla. Kitisen virtaaman osalta käytettiin vuoden 2009 virtaamatietoja, joiden on parhaimmin arvioitu vastaavan pitkäaikaista keskiarvoa. Laskentaoletuksissa oli lisäksi reunaehtona, että ylitevesiä juoksutettaessa Kitisen virtaama on vähintään 10 m 3 /s. Muut esitetyt pitoisuudet kuin nikkelin pitoisuus ylitevesimäärällä 996 m 3 /s on laskettu edellä mainittuun perustuen kuormitussuhteiden avulla. Alla olevassa kuvassa on esitetty vesistömallinnuksen laskentapisteet Vajusen altaassa. Kuvassa on esitetty myös altaan syvyydet (Bottom Elev). Matala pohja on merkitty punaisella.

43 Seuraavassa kuvassa on esitetty vesistömallinnuksen laskentapisteet Kitisessä. 43 Laskentatulokset Vajukosken juoks utuskatkosten aikana Pitoisuusnousujen laskenta on tehty yliteveden purkuvirtaamalla 996 m 3 /h (Vesitase A). Vesitaseen B mukaisella purkuvirtaamalla (540 m 3 /h) pitoisuusnousut olisivat lähes kaksi kertaa alhaisempia nyt esitettyyn nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty haitta-aineiden arvioidut pitoisuusnousut (maksimi) Vajusessa, muualla kuin purkuputken ympäristössä. Haitta-aine Ylitevesi (mg/l) Ylitevesijuoksutus 996 m 3 /h pitoisuusnousu µg/l Ylitevesijuoksutus 540 m 3 /h pitoisuusnousu µg/l Nikkeli 0,1 < 1,9 < 1,02 Kupari 0,004 < 0,07 < 0,04 Sulfaatti 450 < < Kloridi 400 < < Kokonaistyppi 3 < 55 < 30 Kokonaisfosfori 0,15 < 3 < 2 Kiintoaine 5 < 100 < 55 Seuraavassa kuvassa on esitetty nikkelipitoisuuden aikasarja, kun juoksutuskatkos on 0,5 2,5 vrk, ylitevesikuorma 996 m 3 /h ja yliteveden nikkelipitoisuus 0,1 mg/l. Kitisen juoksutus on 68 m 3 /s juoksutuskatkoksen ulkopuolella.

44 Laskennan tuloksista havaitaan, että nikkelin pitoisuusnousu ylitevesien purkupisteen läheisyydessä on enimmilläänkin selvästi alle 20 µg/l. Muualla Vajusen altaassa pitoisuusnousu on enimmilläänkin alle 2 µg/l. Siten pitoisuusnousu ei ylitä nikkelille asetettua ympäristönlaatunormia (20 µg/l) edes purkupisteen välittömässä läheisyydessä. Tulosten tulkinnan osalta tulee huomioida, että ympäristönlaatunormia sovelletaan liukoiselle pitoisuudelle, kun taas laskennassa käytetty pitoisuus edustaa nikkelin kokonaispitoisuutta. Kuparin pitoisuusnousut ovat noin kahdeskymmenesosa nikkelin vastaavista eli hyvin alhaisia. Seuraavassa kuvassa on esitetty sulfaattipitoisuuden aikasarja, kun juoksutuskatkos on 0,5 2,5 vrk, ylitevesikuorma 996 m 3 /h ja yliteveden sulfaattipitoisuus 450 mg/l. Kitisen juoksutus on 68 m 3 /s juoksutuskatkoksen ulkopuolella. 44 Laskennan tuloksista havaitaan, että sulfaatin pitoisuus nousee enimmillään noin 7 8 mg/l Vajusen altaassa. Kloridin pitoisuusnousu on noin 90 % sulfaatin vastaavasta eli enimmillään noin 7 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuusnousu on samaa suuruusluokkaa nikkelin kanssa. Kokonaistypen pitoisuusnousu on enimmillään luokkaa 55 µg/l ja kiintoaineen luokkaa 100 µg/l. Kadmiumin, elohopean ja lyijyn pitoisuusnousut ovat erittäin alhaiset johtuen niiden alhaisista pitoisuuksista ylitevedessä. Pitoisuusnousut eivät ole lähelläkään kyseisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja. Laskentatulokset Kitisessä voimalan juoksutuksen ollessa käynnissä Pitoisuusnousujen laskenta on tehty yliteveden purkuvirtaamalla 996 m 3 /h (Vesitase A). Vesitaseen B mukaisella purkuvirtaamalla (540 m 3 /h) pitoisuusnousut olisivat lähes kaksi kertaa alhaisempia nyt esitettyyn nähden. Alla olevassa taulukossa on esitetty eri mallinnusvaihtoehtojen mukaiset haitta-aineiden maksimipitoisuusnousut purkuvesistössä purettaessa ylitevesiä 996 m 3 /h juoksutuksen aikana (> 10 m 3 /s). Pitoisuusnousut on esitetty vuorokausikeskiarvoina. Yliteveden pitoisuus (mg/l) Pitoisuusnousut µg/l Eteläranta Nimetön saari Purkupaikka Sippiöaapa Vajusensaari E Vajusensaari I Vajusensaari P Länsiranta Petkula Alapostojoki Mataraojan alapuoli 0,1 Ni 5 1 0,125 0,9 0,4 0,25 0,125 0,25 1,4 1,4 1,25 0,8 0,004 Cu 0,2 0,03 0,006 0,03 0,01 0,006 0,006 0,01 0,05 0,6 0,05 0,03 Pitoisuusnousut mg/l 450 SO 4 22,5 4,3 0,6 4,1 1,6 0,9 0,7 1,1 6,0 6,3 5,7 3,3 400 kloridi 20 3,8 0,5 3,6 1,4 0,8 0,6 1,0 5,3 5,6 5,1 2,9 1,9 kok-n 0,16 0,025 0,005 0,025 0,008 0,006 0,005 0,008 0,05 0,05 0,03 0,02 7,4 SS* 0,25 0,05 0,007 0,04 0,02 0,01 0,007 0,01 0,07 0,07 0,06 0,04 *SS = kiintoaine (suspended solids) Sattasen alapuoli

45 Seuraavassa kuvassa on esitetty vuorokausikeskiarvon mukaiset nikkelin pitoisuuslisäykset purkuvesistössä vuoden aikana. Yliteveden nikkelipitoisuutena on käytetty 0,1 mg/l ja juoksutuksena enintään 996 m 3 /h niinä aikoina, kun Vajusen juoksutus > 10 m 3 /s. 45 Seuraavassa kuvassa on esitetty vuorokausikeskiarvon mukaiset sulfaatin pitoisuuslisäykset purkuvesistössä vuoden aikana. Yliteveden sulfaattipitoisuutena on käytetty 450 mg/l ja juoksutuksena enintään 996 m 3 /h niinä aikoina, kun Vajusen juoksutus > 10 m 3 /s. Nikkelin pitoisuusnousu olisi enimmillään noin 5 µg/l ylitevesien purkupisteen välittömässä ympäristössä. Muualla Vajukosken altaassa ja Kitisessä pitoisuusnousu olisi enimmillään luokkaa 1 1,5 µg/l. Kuparin pitoisuusnousu purkupisteen ympäristössä olisi enimmillään alle 0,2 µg/l ja muualla purkuvesistössä selvästi alhaisempi. Kadmiumin, lyijyn ja elohopean pitoisuusnousut purkuvesistössä ovat hyvin alhaiset riippumatta yliteveden purkuvirtaamasta. Ylitevesien pitoisuudet ovat enimmilläänkin huomattavasti alhaisempia kuin kyseisille haittaaineille asetetut ympäristönlaatunormit, joten vesien laimentuessa purkuvesistössä ympäristönlaatunormit eivät ylity missään tilanteessa. Kokonaisfosforin pitoisuusnousut ovat enimmillään muutamia µg/l laskentapisteestä riippuen. Kokonaistypen pitoisuuslisäys purkuvesistössä on enimmillään noin 30 µg/l. Typpikuormitus lisää vastaanottavan vesistön rehevyyttä, mikä voi näkyä virtaavassa vedessä lähinnä erilaisilla pinnoilla