LUPAPÄÄTÖS Nro 46/09/1 Dnro PSY-2007-Y-101 Annettu julkipanon jälkeen ASIA
|
|
- Jussi Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/09/1 Dnro PSY-2007-Y-101 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden- ja toiminnan aloittamisluvat, Sodankylä LUVAN HAKIJA Kevitsa Mining AB / Kevitsa Mining Oy World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu Helsinki
2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 5 Vesitaloushakemuksen peruste... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, OIKEUDET, YVA JA KAAVOITUSTILANNE... 6 Luvat, sopimukset ja oikeudet... 6 YVA... 7 Kaavoitustilanne... 7 LAITOKSEN TOIMINTA... 7 Yleiskuvaus toiminnasta... 7 Kaivoksen rakentaminen... 8 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti... 9 Avolouhinta Murskaus ja jauhatus Rikastus Kaivannaisjätteiden käsittely Rikastushiekat Sivukiven käsittely Pintamalmi ja rapautunut kallio Marginaalimalmi Pintamaa, maapeitteet ja turve Muut toiminnot Energian käyttö ja tuotanto Raakaveden otto Talousjäteveden puhdistus Käyttöaineet Poltto- ja voiteluaineet Kemikaalit ja räjähdysaineet Liikennejärjestelyt Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT-vertailuasiakirjat Energian käytön tehokkuus Ympäristöjohtamisjärjestelmä VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Suunnitellut työt YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Jätevesien määrä ja käsittely Käsitellyn jäteveden laatu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINNAN LOPETTAMINEN Louhos Rikastushiekka-altaat Sivukivialue Muut varastoalueet Vesienhallinta Tiet ja muu infrastruktuuri TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen luonto... 28
3 Kasvillisuus Linnusto Muu eläimistö Suojelualueet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Muut elinkeinot, palvelut ja toiminnot Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Pohjaeläimistö Kalasto ja kalastus Maaperä Pohjavedet Luonnontilaiset lähteet ja uomat Ilman laatu HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus Natura-alueisiin Vaikutus pintaveden laatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Veden oton vaikutus Jätevesikuormituksen vaikutukset Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus voimatalouteen Vaikutus porotalouteen HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Vaikutusten tarkkailu Raportointi ja laadunvarmistus POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA Kalatalousmaksu Porotaloudelle aiheutuvat haitat VAKUUS JÄTEHUOLLON VARMISTAMISEKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Erilliset lausunnot hankkeen Natura-arvioinnista Geologian tutkimuskeskuksen lausunto: Kevitsan kaivoshankkeen ja rikastushiekan varastointisuunnitelman soveltuvuus niiden ympäristökelpoisuuden kannalta Pyydetyt lausunnot hankkeen tarkentuneista yksityiskohdista Geologian tutkimuslaitoksen lausunto: Nikkelin mineralogia ja sen vaikutus kiven rapautuskäyttäytymiseen sekä yleisempien kivilajien ja Keski-Lapin kallioperän nikkelipitoisuudet Hakijan kuuleminen ja selitys Hakijan toinen kuuleminen ja selitys Tarkastus ja neuvottelut Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU ALUEEN KÄYTTÖÄ KOSKEVA RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET
4 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Energiatehokkuus Vesitalousluvan lupamääräykset Alueiden sulkeminen ja toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräykset Kalatalousmaksu ja vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet Korvattavat vahingot, lunastuskorvaukset ja käyttöoikeuskorvaukset Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva ja jätehuollon varmistamiseksi asetettava vakuus Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristölupa Ympäristölupaharkinnan perusteet Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Alueen käyttöä koskevan oikeuden myöntäminen Lupamääräysten perustelut Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan lupamääräysten perustelut Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräysten perustelut Kalatalousmaksun ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut Korvausmääräysten perustelut Vakuuden arvioinnin perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa Vakuus toiminnan aloittamisluvan ja vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan osalta Toiminnan aloittamisluvan perustelut Vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU
5 5 HAKEMUS Kevitsa Mining Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon Kevitsan kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen. Samalla on haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain mukaista töidenaloittamislupaa. Näihin liittyen hakija on esittänyt asetettavaksi euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kevitsan monimetalliesiintymä sijaitsee 35 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiskoilliseen Kevitsavaaran pohjoispuolella. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää Kevitsan malmio ja tuottaa kahta sulfidirikastetta, joiden arvoaineita ovat nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium ja kulta. Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat avolouhos, rikastamo, rikastushiekkaaltaat, sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet, jätevesien käsittelyjärjestelmät, raakavedenottamo putkilinjoineen sekä ylimääräisen veden poistopumppaamo putkilinjoineen. Lisäksi kaivokselle rakennetaan sähkölinja ja tulotie. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin mukaan seuraavilla hankkeeseen liittyvillä toiminnoilla on oltava ympäristölupa: 7a) kaivostoiminta 7b) malmin rikastamo 3 b) voimalaitos, jonka polttoaineteho on yli 5 MW 5a) polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3, taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m 3 13 a) vähintään asukasvastineluvultaan (AVL) 100 henkilön jätevesien käsittely Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan mukaan jätteen laitostai ammattimaisella hyödyntämisellä tai käsittelyllä, kuten kaivannaisjätteen hyödyntäminen tai sijoittaminen jätealueelle, on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 2 luvussa tarkoitettuun rakentamiseen ja 9 luvussa tarkoitettuun veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi ja toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesi-
6 esiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m 3 /vrk, on oltava lupa. Hakija tarvitsee vesilain 9 ja 10 luvun mukaisen oikeuden raakaveden ja jäteveden johtamiseksi rakennettavien putkilinjojen tarvitsemaan maaalueeseen. 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian. Ympäristölupavirasto voi myöntää luvan vesilain 2 luvun 2 :n mukaan vesistöön rakentamiseen ja 9 luvun 2 ja 7 :n mukaan veden ja pohjaveden ottamiseen sekä 10 luvun 6 ja 7 :n mukaan oikeuden tehdä tarpeellinen viemäri toisen maan kautta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, OIKEUDET, YVA JA KAAVOITUS- TILANNE Luvat, sopimukset ja oikeudet Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Scandinavian Gold Prospecting AB:lle koetoimintailmoituksen johdosta päätöksen, joka koskee Kevitsan malmion hyödyntämisen selvittämistä koelouhinnalla. Sodankylän kunnan ympäristölautakunta on tekemällään päätöksellä myöntänyt Kevitsa Mining Oy:lle luvan maa-ainesten ottoon suunnitellun kaivoksen alueelta. Lapin ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastoon tiedoksi lausunnon koskien Sodankylän kunnassa vireillä olevaa tarvekiven murskausta koskevaa ympäristölupaasiaa. Lausunnossa on todettu, että kunta ei ole toimivaltainen lupaviranomainen asiassa, vaan asia tulisi siirtää käsiteltäväksi ympäristölupavirastoon. Kevitsa Mining Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon tiedoksi kirjeen, jossa todetaan, että murskaustoimintaa harjoitetaan alle 50 päivää, eikä toiminta edellytä ympäristölupaa. Hakija on saanut suostumuksen vesihuoltolinjan rakentamiseksi Kemijoki Oy:ltä seuraavien kiinteistöjen alueella: Voimalaitos-Vajukoski RN:o 3:24, Vajukoski-Juusola RN:o 3:27, Postonjoki RN:o 18:4, Petkulan osakaskunnalta kiinteistön Petkulan jakokunnan vedet RN:o 876:1, Mataraojan kohdalta ja Metsähallitukselta kiinteistön Sodankylän Valtionmaa II RN:o 11:1 alueelta.
7 Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut päätöksen KaivNro 7140/1a Kevitsa-nimisen ha:n suuruisen kaivospiirin määräämisestä. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä, taltionumero 3227, jättänyt tutkimatta asiassa tehdyt vaatimukset päätöksen kumoamisesta ja palauttamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Määrätty kaivospiiritoimitus on vireillä. 7 YVA Kevitsan kaivoshankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tarkoittama arviointimenettely. Lapin ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Arviointiselostus liitteineen on liitetty hakemusasiakirjoihin. Kaavoitustilanne Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Lapin maakuntakaavan, jossa Kevitsan alue on osoitettu kaivosalueeksi. Kevitsan eteläpuolitse kulkee sähkölinja ja länsireunalla moottorikelkkareitti. Itälaidaltaan kaivosalue rajoittuu Koitelaisen Natura-alueeseen (SL 3410). Kaivosaluetta koskevassa kaavamääräyksessä todetaan, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei Koitelaisen Natura verkostoon kuuluvalla alueella aiheuta merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen niitä arvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura verkostoon. Maakuntakaavaan on merkitty maaseudun kehittämisvyöhyke, johon kuuluu Kevitsaa lähinnä olevien kylien ryhmä Kersilö-Moskuvaara-Petkula. Sodankylän kunnan laatima Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava on hyväksytty ja vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa Yleiskaava-alueesta valtaosa on esitetty maa- ja metsätalousalueeksi. Alueille on osoitettu erityisiä porotalouden käyttöalueita (poroaitaalueita). Kaavan mukaan alueen muu käyttö tulee toteuttaa siten, että erityisesti porotaloutta ei kohtuuttomasti vaikeuteta. Yleiskaavaan sisältyy aluevarauksena Kevitsan tieyhteys. Osayleiskaavassa Petkulan, Kersilön, Moskuvaaran, Madetkosken ja Lokan kyliin sekä kylien välialueille on osoitettu yhteensä 190 rakennuspaikkaa. Suurin osa rakennuspaikoista on osoitettu Petkulan kylään, jolla varaudutaan Kevitsan kaivokseen aiheuttamaan rakennustarpeeseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kevitsa Mining Ab:n tavoitteena on kaivostoiminnan aloittaminen Kevitsan monimetalliesiintymästä Sodankylässä. Kevitsan esiintymä on suuri ja matalapitoinen rauta-, nikkeli- ja kuparisulfidien pirotemalmi, joka sisältää vyöhykkeittäin myös korkeita PGE-pitoisuuksia (PGE = platina + palladium + kulta). Esiintymän luokitellut malmivarat ovat noin 95 miljoonaa tonnia, jossa keskimääräiset pitoisuudet ovat seuraavat: nikkeli 0,29 %, kupari
8 0,43 %, koboltti 0,01 % ja rikki 1,72 %. Jalometallien pitoisuudet ovat 0,14 0,3 g/t. Malmion syvyysulottuvuus on avoin. Kevitsan kaivoksen tuotantoprosessi koostuu seuraavista päävaiheista: louhinta, murskaus ja jauhatus, selektiivinen vaahdotus ja rikasteen talteenotto. Kaivos toteutetaan avolouhoksena. Rikastamon tuotteita ovat erilliset kupari- ja nikkelirikaste. Kevitsan alue sijaitsee laajemmalla malmikriittisellä alueella. Kevitsan rikastamossa on mahdollista rikastaa myös muita kuin Kevitsan malmiosta louhittavaa sulfidimalmia. Kevitsan kaivoksen arvioidaan työllistävän toimintavaiheessa suoraan noin 200 henkilöä. 8 Kaivoksen rakentaminen Kevitsan kaivoksen avaamista edeltävät mittavat maa-, vesi-, pohja-, tie- ja aluerakentamistyöt. Lisäksi alueelle rakennetaan suuria teollisuusrakennuksia mm. rikastamoa, murskaamoa, tehdaspalvelutiloja ja toimistoa varten. Suurelta osin rakenteet joudutaan tekemään valmiiksi ennen tuotannon aloittamista, joten rakentaminen keskittyy voimakkaasti tuotannon aloittamista edeltävään 1 2 vuoden ajanjaksoon. Rakentamisessa käytetään pääosin tavanomaisia kaivinkoneita ja kuormaautoja, mutta mahdollisesti myös raskaampia kaivostoimintaan käytettäviä dumppereita. Kaivoksen ja sen tukitoimintojen rakenteista maankäytöltään suurimmat on esitetty seuraavassa taulukossa. Toiminto Pinta-ala, ha avolouhos 59 rikastushiekka-allas A 358 rikastushiekka-allas B 22 sivukivien varastoalue 241 marginaalimalmin varastoalue 9 vesivarastoallas 14 maapeitteiden varastoalueet 23 rikastamoalue 7 malmivarasto 11 yhteensä 744 Taulukkoon eivät sisälly esim. kaivostiet. Hankkeeseen liittyen tehdään lisäksi alueen ulkopuolisia rakenteita kuten tulotie, sähkölinja, raakavesilinja ja siirtoviemäri. Kaivannaisjätteen jätealueiden pohjarakenteisiin on arvioitu tarvittavan lisäturvetta noin m 3. Turpeen otto toteutetaan rikastushiekka-altaan ja sivukiven läjitysalueen paksuturpeisilta alueilta. Ottoalueiden kokonaispinta-alaksi on arvioitu 110 ha. Rakentamisen alkuvaiheesta lähtien koneiden ja materiaalien siirto avolouhoksen ja tulotien välillä tulee olemaan vilkasta. Alueella kulkeva ns. dumpperitie on siten toteutettava varhaisessa vaiheessa. Vesien käsittelyyn käytettävä vesivarastoallas ja sen jälkeinen pintavalutuskenttä otetaan käyttöön rakentamisen alkuvaiheessa. Pintavalutuskentältä poistuva vesi
9 kootaan johdettavaksi Mataraojan latvavesiin tai mikäli toteutettavissa ja tarpeellista, putkilinjaa pitkin Vajukosken altaaseen. Kaikkia alueelta rakentamisen aikana muodostuvia vesiä ei saada koottua keskitettyyn käsittelyyn. Tästä syystä hankealueelle tullaan rakentamaan pienempiä kohdekohtaisia laskeutusaltaita rakennusaikaisten vesistöpäästöjen vähentämiseksi. Näissä altaissa laskeutettu vesi johdetaan rakennuskohteiden läheisille suoalueille pintavalutettavaksi. Väliaikaisia rakentamisajan vedenkäsittelyjärjestelyjä tullaan rakentamaan A-altaan eteläpuolelle (purku Saiveljärven pohjoispuoliselle Kevitsanaavalle), sivukivialueen kaakkoispuolelle (purku Satojärven pohjoispuoliselle suolle) ja sivukivialueen luoteispuolelle (purku Mataraojan latvaosien metsäojiin) sekä rikastushiekka-altaan B luoteispuolelle (purku Mataraojan sivuhaaran latvojen läheisille soille). 9 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Louhittavan malmin kokonaismääräksi on arvioitu 95 Mt. Tuotantovaiheessa avolouhoksesta louhitaan rikastettavaa malmia vuosittain noin 5 Mt. Malmin käsittelyketjun keskimääräinen malmivirta on noin 750 tonnia tunnissa. Rikastamo tuottaa kuparirikastetta vuosittain noin tonnia ja nikkelirikastetta noin tonnia. Kuparisulfidin kuparipitoisuus on noin 25 % ja nikkelisulfidin nikkelipitoisuus noin 12 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräisiä malmissa esiintyvien alkuaineiden pitoisuuksia. Alkuaine mg/kg Alkuaine mg/kg Si Pb 35 Mg Ag 30 Fe Sn 30 Ca La 30 S Bi 25 Cu Cs 15 Ni Ce 15 Cr Th 13 Ti W 10 Mn Ta 10 Cl As <10 Co 265 Te <10 Sb 120 Ga 8 V 120 Y 7 Ba 95 Nb 1 Zn 80 Mo <1 U <1 Kevitsan kivistä on analysoitu tutkimusvaiheessa noin näytettä. Näytteistä on analysoitu radioaktiivisten uraanin ja thoriumin pitoisuudet, jotka ovat olleet alle määritysrajan 10 ppm. Tämän hetken suunnitelmien mukaan kaivoksen toiminta-aika on viiden miljoonan tonnin vuosituotannolla noin 19 vuotta. Kaivos toimii keskeytyksettä vuorokauden ympäri, kaikkina vuodenpäivinä.
10 10 Avolouhinta Kaivos toteutetaan yhtenä avolouhoksena, josta louhitaan vuosittain noin 5 Mt malmia ja 8 16 Mt sivukiveä. Esiintymän geologisen rakenteen ja sijainnin, kallion teknisten ominaisuuksien ja louhinnan kustannuksien vuoksi avolouhinta on taloudellisin ja tehokkain louhintamenetelmä. Avolouhoksen koko ja tuotantosuunnitelma todennäköisesti muuttuvat tuotannon aikana. Suunnitellun louhoksen alustavat mittasuhteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Louhittava kivimäärä Mt 332 Louhoksen - pituus m leveys m pinta-ala ha 59 - syvyys m reunan kaltevuus astetta 50 Louhinnassa kalliota porataan louhintasuunnitelman mukaisesti dieselkäyttöisillä telaketjualustaisilla poravaunuilla. Porareikien halkaisijat ovat yli 100 mm. Porauksessa syntyvä kiviaines (porasoija) koostuu pääosin suurehkoista lastuista, jotka jäävät reiän suulle. Hienompi pöly kerätään talteen porakoneen pölynkeräimillä. Räjähdekemikaalit ovat pääosin emulsioita, jotka valmistetaan työmaalla tankkiautossa ja pumpataan porareikiin. Emulsio herkistyy räjähdysaineeksi vasta porareiässä. Räjäytyksiä on päivittäin keskimäärin kolme kello Louhinnassa tarvitaan keskimäärin viisi poravaunua sekä kaksi panostusautoa. Räjäytetty malmi lastataan lastauskoneella dumppereihin, joilla se kuljetetaan murskaukseen tai malmin varastokentälle. Sivukivi ajetaan dumppereilla ja sijoitetaan malmiesiintymän luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle. Malmin ja sivukiven lastaukseen tarvitaan neljä lastauskonetta. Sivukiven louhinnan saavutettua maksimiarvonsa dumppereita tarvitaan 10. Murskaus ja jauhatus Dumpperista vaunusyöttimelle kipattu malmi murskataan primäärimurskaimella. Murskaimelta malmi putoaa hihnakuljetinjärjestelmään, joka siirtää murskatun malmin tehdasalueella olevaan välivarastoon. Hihnakuljetinjärjestelmä varustetaan tarpeen mukaan koteloinnilla ja pölynpoistojärjestelmällä. Murskatun malmin välivarasto suunnitellaan enintään yhden vuorokauden kapasiteettia varten. Välivaraston pohjarakenteet toteutetaan siten, että valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä rikastusprosessissa. Välivarastolta malmi syötetään jauhatukseen, joka tehdään märkäjauhatuksena kahdessa vaiheessa: ensin karkea jauhatus semiautogeenimyllyssä (SAG-mylly) ja hienojauhatus kuulamyllyssä. SAG-myllyssä karkea malmi ja kuulamyllyssä teräskuulat toimivat hienoaineksen jauhinkappaleina. Jauhatuksesta saatava malmiliete pumpataan hydrosykloneihin, joista karkea aines palautuu takaisin myllyihin. Jauhetun malmin hienous
11 on 80 %:sesti alle 75 µm. Jauhetun malmin raekokoa mitataan automaattisella mittalaitteella. Pölypäästöjen rajoittamiseksi murskaus tapahtuu hallissa ja murskeen kuljetus hihnoilla. SAG-mylly ja kuulamylly sijaitsevat sisätiloissa, jossa on pölynkeräys suodattimineen. 11 Rikastus Rikastusprosessi perustuu kupari- ja nikkelipitoisten sulfidimineraalien selektiiviseen vaahdotukseen. Jauhatuksessa hienonnettu malmiliete pumpataan vaahdotuskoneisiin, missä eri kemikaalien ja lietteeseen muodostettavan ilmakuplaston avulla saadaan halutut mineraalit nousemaan vaahdoksi lietteen pinnalle, josta ne johdetaan seuraavaan prosessivaiheeseen. Vaahdottamatta jääneet mineraalit johdetaan lopulta rikastushiekkaalueelle. Selektiivisen vaahdotuksen ensimmäisessä vaiheessa vaahdotetaan lietteestä kuparikiisu (CuFeS 2 ) kuparirikasteeksi. Saatu rikaste puhdistetaan kertausvaiheissa. Kuparin esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 11 ja kertausvaahdotus ph:n ollessa 12. Kuparivaahdotuksen jätetuote johdetaan nikkelivaahdotukseen. Siinä pentlandiitti (Ni, Fe, Co)S vaahdotetaan nikkelirikasteeksi. Kuparivaahdotuksesta tuleva esirikaste jauhetaan lisäjauhatuskuulamyllyssä hienommaksi ja sille tehdään vastaavat kertausvaahdotusvaiheet kuin kuparirikasteelle. Esivaahdotus tapahtuu ph:ssa 7 ja kertausvaahdotus ph:ssa 11,5. Nikkelivaahdotuksen jätetuote käsitellään vielä vaahdottamalla siitä sulfidirikaste, joka on lähinnä magneettikiisua (FeS). Rikaste on mahdollisesti happoa muodostavaa ja se pumpataan eri rikastushiekka-altaalle kuin loppu vaahdotusjätteestä. Rikastushiekka-altailla kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle ja selkeytynyt vesi palautetaan takaisin rikastusprosessiin ja mahdollinen ylijäämä johdetaan vesistöön. Kupari- ja nikkelirikaste johdetaan vedenpoistoon, joka tehdään aluksi sakeuttimilla. Sakeuttimessa rikasteliete selkeytyy niin, että ylitevesi voidaan johtaa takaisin prosessiin. Selkeytysprosessia tehostetaan käyttämällä flokkulanttia. Sakeuttimen alite pumpataan painesuotimien syöttösäilöihin. Rikasteiden kosteuspitoisuustavoite on painesuodatuksen jälkeen 7,5 %. Suodatetut rikasteet kuljetetaan rikastevarastoon hihnakuljettimilla ja kasataan tuotekohtaisiksi aumoiksi. Varastorakennukset suunnitellaan rikastamon noin viikon tuotantoa varten. Kokonaisvarastotilavuuden tulee tällöin olla noin m 3. Tuotteet kuljetetaan alueelta perävaunullisilla kuormaautoilla, jotka lastataan etukuormaajilla varastohallista lastauspihalla. Varastohallien pohjat rakennetaan tiiviiksi, ja sade-, alue- ja muiden vesien pääsy varastokasoihin estetään. Vastaavasti tuotevarastossa mahdollisesti muodostuvat lattiavedet ja lastausalueen sadevedet kerätään talteen ja palautetaan prosessiin. Rikastuksessa käytettäviä kemikaaleja vapautuu ilmaan vaahdotuksessa. Prosessista haihtuvat kemikaalit otetaan talteen prosessilaitteiden yhteyteen rakennettavilla kohdeimureilla. Poistoilma pestään vesipesurilla ja kemikaalit palautetaan pesuveden mukana rikastusprosessiin. Hallien ilmastointien poistot johdetaan ulkoilmaan. Rikastamolta ulkoilmaan pääse-
12 vät kemikaalimäärät ovat niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta ympäröivään luontoon tai ihmisiin. 12 Kaivannaisjätteiden käsittely Toiminnalle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuollosta annetun asetuksen mukainen jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman keskeiset tiedot on esitetty seuraavissa kappaleissa. Rikastushiekat Kevitsan kaivoksella syntyy rikastushiekkaa 97,2 % nostetun malmin määrästä eli 5 Mt:n vuosikapasiteetilla noin 4,86 Mt/v. Muodostuvan rikastushiekan kokonaismääräksi on arvioitu noin 90 Mt. Tuotannossa syntyy kahta rikkipitoisuudeltaan ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaista rikastushiekkaa, hiekat A ja B. Rikastushiekka-allas A ja B on katsottu A-luokan jätealueeksi. Vähärikkinen rikastushiekka Valtaosa muodostuvasta rikastushiekasta, noin 88 Mt, on vähärikkistä hiekkaa (hiekka A), joka sisältä rikkiä enintään 0,5 %. Koerikastuksen perusteella rikastushiekat, joiden rikkipitoisuus on alle 1 %, eivät ole happamia suotovesiä muodostavia. Rikastushiekan A metallien liukoiset pitoisuudet alittavat analysoitujen parametrien osalta pysyvälle jätteelle asetetut enimmäispitoisuudet, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 202/2006. Vähärikkinen rikastushiekka on arvotonta jaetta, jolle ei ole nykytietämyksen mukaan taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttöä. Hankkeen mahdollisen jatkokehityksen myötä sille voi löytyä hyötykäyttöä maa- tai patorakentamisessa. Vähärikkinen rikastushiekka sijoitetaan rikastushiekka-altaaseen A, jonka pinta-ala on 3,58 km 2 ja tilavuus noin 50 Mm 3. Suunniteltu padon korkeus on +250 m. Allas rakennetaan louhoksen lounaispuolelle Kevitsanaavalle ja se rajoittuu Kevitsaan ja Isoon Hanhilehtoon. Tuotannon myötä padot ulotetaan sekä Ison Hanhilehdon että Kevitsan rinteille. Altaan patojen kokonaispituus on yli viisi kilometriä. Allas on toimintavalmis tuotannon alkaessa. Ensimmäinen osa, ns. alkupato, rakennetaan altaan etelä- ja pohjoisreunalle. Tässä vaiheessa itä- ja länsireunat rajautuvat maastonmuotoihin ilman keinotekoista patorakennetta. Alkupato rakennetaan homogeenisena moreenipatona kaivospiiristä saatavasta moreenista. Kevitsanvaaran ja Ison Hanhilehdon alarinteissä on vyöhyke hietaa, jota peittää noin 0,7 metrin paksuinen saraturvekerros. Hieta on ohuena kerroksena moreenin päällä, eikä se muodosta vettä alueelta pois johtavaa kerrosta. Alueella ei ole paksuja hiekka- tai sorakerroksia. Pääosin altaan pohja on turvetta, jonka kerrospaksuus on keskimäärin yli 2 metriä. Rikastushiekan kuormittama turvekerros tiivistyy alle puoleen luonnontilaisesta paksuudesta ja turpeen vedenläpäisevyys laskee silloin jopa tasolle 1 x m/s. Turve muodostaa siten tiiviin eristerakenteen rikastushiekalle. Pohjamoreeniin ulottuva patorakenne estää rikastushiekasta valuvien kuivatusvesien pääsyn pois altaasta.
13 Tiiviin pohjarakenteen toimivuus edellyttää turvevahvuuden lisäämistä Kevitsanvaaran ja Ison Hanhilehdon rinteillä. Kevitsanaavalla turpeen paksuus on laajoilla alueilla 2 3 metriä, jolloin pintaturpeen alapuolelta voidaan käyttää turpeen pintaosia Kevitsanvaaran ja Ison Hanhilehdon moreenirinteiden peittämiseen tiivistyskerroksena. Runsasrikkinen rikastushiekka Rikkipitoisen hiekan (hiekka B) määrä on arviolta 1 2 % rikastamon malmin syötteestä, eli noin 2 Mt. Mahdollisesti happoa muodostavaa sulfidirikastetta muodostuu noin t/v. Runsasrikkisen rikastushiekan rikkipitoisuus määräytyy jakeen lopullisen massamäärän perusteella, mutta se voi olla useita kymmeniä prosentteja. Hiekan käsittelyssä ja varastoinnissa jaetta käsitellään ongelmajätteenä, ja sen arvioidaan olevan todennäköisesti happoa muodostavaa. Tutkitussa runsasrikkisessä rikastushiekkanäytteessä havaittiin verraten korkeita nikkelin ja kuparin pitoisuuksia. Runsasrikkinen rikastushiekka varastoidaan rikastushiekka-altaassa B, jonka pinta-ala on noin 22 ha ja tilavuus 1,6 Mm 3. B-allas rakennetaan rikastushiekka-altaan A sisäpuolelle. Allas rakennetaan jo toiminnan alkuvaiheessa lopulliseen korkeuteensa ja kokoonsa. Runsasrikkinen rikastushiekka pyritään tuotteistamaan, jolloin sitä ei tarvitsisi varastoida pysyvästi alueelle. Rikastushiekka-altaan kapasiteetti suunnitellaan kuitenkin siten, että B-altaaseen voidaan varastoida rikkipitoinen rikastushiekka kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen mukaan. Altaan pohjarakenne tehdään tiiviiksi käyttäen paksuudeltaan 2,0 mm:n HDPE-muovikalvoa tai tiiviydeltään vastaavaa muuta materiaalia tai rakennetta. Rakentamisessa ja altaan käytössä on huomioitava, että B-altaan vedenpinnan on täytön aikana oltava jatkuvasti ylempänä kuin A-altaan, ettei vedenpaine riko tiivistettä (noste). Kun B-allasta tyhjennetään, on B-altaan alla vedenkorkeuden oltava laskettavissa tyhjennyksen ajaksi pohjan alapuolelle. Tyhjennystä varten altaan alapuolelle rakennetaan kuivatusputkisto, josta altaan alapuolinen huokosvedenpaine voidaan katkaista. 13 Sivukiven käsittely Sivukivi on kaivostoiminnassa muodostuvista jakeista määrällisesti selvästi suurin. Sivukiven kokonaismäärä on noin 240 miljoonaa tonnia. Rikkipitoisuudeltaan alle 0,8 %:n sivukiven osuudeksi kokonaismäärästä on arvioitu noin 200 Mt, 0,8 1,0 %:n sivukiven osuudeksi noin 7 Mt ja yli 1 %:n sivukiven osuudeksi 23 Mt. Tutkimusten mukaan Kevitsan kaivoksen sivukivessä ei esiinny yli 2 %:n rikkipitoisuuksia. Sivukivi, jonka rikkipitoisuus on alle 1,0 %, on happoa muodostamatonta (NAF) ja sivukivi, jonka rikkipitoisuus on yli 1 %, on potentiaalisesti happoa muodostavaa (PAF). Mahdollisesti happoa muodostavat kivet ovat olleet näytteissä geologiselta alkuperältään oliviinipyrokseniittia. Suunniteltu sivukiven varastoalue on esitetty luokiteltavaksi muuksi kaivannaisjätealueeksi. Sivukiven kokonaisalkuainepitoisuuksia on määritetty kairasydännäytteistä. Malmin läheisyydestä johtuen kaivoksen tuotemetallien pitoisuudet ovat sivukivessä paikoin kohonneita. Tutkituista näytteistä havaittiin kohonneita nikkeli-, kupari- ja kromipitoisuuksia. Kaikkien kivien ravistelukokeilla määritellyt liukoiset metallipitoisuudet olivat alhaiset.
14 Sivukivien eri jakeiden hallinta suunnitellaan jo ennen louhinnan aloittamista siten, että kulloinkin louhittavan kiven laatu tunnetaan ja sijoitus tehdään hallitusti sulfidin hapettumisen estämiseksi. Suunnitelma laaditaan lähempänä tuotannon aloittamista, koska yksityiskohtainen suunnittelu ei ole vielä tarkoituksenmukaista. Happoa mahdollisesti muodostava sivukivijae voidaan erotella louhinnan aikana ja sijoittaa hallitusti sivukivikasan sisään sille varatulle alueelle. Sivukiven määrä ja laatu määräytyvät louhintasuunnitelman perusteella ja varmistuvat kaivossuunnittelun edetessä. Maarakentamiseen kelpaavaa sivukiveä käytetään kaivoksen tarvekivenä. Tämän sivukivijakeen määrä on suuri ja sitä riittää kaivoksen kaikkiin tarpeisiin. Kiviainesmateriaalia tarvitaan jo ennen varsinaisen kaivostoiminnan aloittamista kaivosalueen ympäristörakentamiseen. Rakennuskiviaineita tarvitaan mm. kaivoksen tulotien rakentamiseen, rikastamoalueen rakennekerroksiin, patorakenteisiin, altaiden pohjarakenteisiin, sisäisiin kulkuväyliin sekä betonin kiviainekseen. Maanottoalue sijaitsee avolouhosalueen sisällä siten, että louhittava kiviaines tulisi joka tapauksessa louhittavaksi toiminnan aikana. Sivukiveä on myös suunniteltu käytettävän tuotannon edetessä patorunkona rikastushiekka-altaiden patojen korotuksessa. Kevitsan sijainti ei ole kiviaineksen kulutuksen kannalta optimaalinen, mutta sivukiveä voidaan jossain määrin hyödyntää tie- ja muussa rakentamisessa. Kaivokselle on jo rakenteilla yleinen tie, johon tarvekivilouhoksen sivukivi on laadultaan ja ominaisuuksiltaan sopivaa. Sivukiveä käytetään louhepenkereenä, tien tukikerroksena (korvaten suodatin- ja jakavan kerroksen) sekä kantavassa kerroksessa. Sivukiven hyödyntämisen ansiosta alueelle ei tarvitse tuoda tienrakennusmateriaalia. Sivukiven varastoalueen suunniteltu pinta-ala on 2,41 km 2, tilavuus 130 Mm 3 ja korkeus +295 m. Sivukiven varastoalue sijoitetaan louhoksen pohjoispuolelle. Alueen täyttö aloitetaan sen eteläreunalta edeten kerroksittain kohti pohjoisreunaa. Varastoalueen pohjan raivaus ja rakentaminen voidaan tehdä osittain tuotantoon vaiheistettuna, koska sivukiven määrä tuotannon alkuvaiheessa on loppuvaihetta pienempi. Sivukivialue on sijoitettu valtaosaltaan suoalueelle, jolla turvepaksuus on 0,5 4,2 m. Turve puristuu kokoon sivukiven painon alla ja muodostaa vettä läpäisemättömän kerroksen. Osin sivukivialue sijoittuu alueelle, jossa turvekerros on riittämätön, ja näillä alueilla sen paksuutta lisätään kaivospiirin alueelta saatavalla turpeella. Rakenteeseen ei esitetä asennettavaksi muita tiivistyskerroksia. Rakentamisen edetessä puusto ja aluskasvillisuus poistetaan ja sivukiven täyttö aloitetaan suoraan turvekerroksen päälle. 14 Pintamalmi ja rapautunut kallio Pintamalmi on syvyyssuunnassa rapautuneen kallion ja malmin välissä sijaitsevaa osittain rapautunutta ja hapettunutta kallioainesta, jonka geokemialliset ominaisuudet määräytyvät osaltaan hapetusasteen mukaan. Alkuperältään pintamalmi vastaa suurelta osin malmia. Pintamalmin paksuus on arviolta 1 3 m. Pintamalmin määräksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 2 Mm 3. Pintamalmin yläpuolella on täysin rapautuneen ja hapettuneen kallion vyöhyke, jonka paksuus on arviolta 1 2 m. Rapautunut kallio poikkeaa pintamalmista hapettuneisuuden osalta. Rapautuneen kallion määräksi on arvioitu 0,2 0,5 Mt.
15 Rapautuneesta kalliosta otetut näytteet kuvastavat alkuaineiden kokonaispitoisuuksien osalta näytealueen alla olevan rapautumattoman malmikiven ominaisuuksia. Erityisesti tämä tulee esille nikkelin, kuparin, raudan sekä kromin suurina pitoisuuksina. Pintamalmia ja rapautunutta kalliota ei tulla hyödyntämään. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan rapautunut kiviaines sijoitetaan sivukivikasan sisään. Sijoittaminen tehdään hallitusti, jolloin tiedetään tarkasti pintamalmin ja rapautuneen kallion sijainti sivukivialueella. Näin sijoitus ei vaikuta myöskään sivukiven hyödyntämiseen. Ympäröivä sivukivi eristää ja neutraloi jaetta estäen näin mahdollisia ympäristövaikutuksia. Rapautunut kallio peitetään happoa muodostamattomalla sivukivellä vähintään kolmen metrin paksuudelta. Esitetty sijoitustapa estää rapautuneesta kalliosta mahdollisesti liukenevien metallien päätymisen ympäristöön. Kuormituksen alla turvepohja puristuu tiiviiksi eristyskerrokseksi. Turpeen pysymistä yhtenäisenä kerroksena varmistetaan läjittämällä rapakalliota kerroksittain tasoitettuna. Sivukivialueella muodostuvat suotovedet kootaan ja käsitellään joko prosessivedeksi tai ympäristöön johdettavaksi vedeksi. Varastointitapa on riittävä pilaamisen estämiseksi, kun huomioidaan rapautuneen kallion suhteellisen vähäinen määrä. 15 Marginaalimalmi Toiminnan aikana muodostuva, louhintahetkellä rikastukseen sopimaton malmi on marginaalimalmia, joka välivarastoidaan omalle alueelle. Välivarastoinnin tarve voi perustua esimerkiksi malmin alhaisiin metallipitoisuuksiin, jotka mahdollistavat rikastuksen kannattavasti vasta välivarastoinnin jälkeen. Marginaalimalmin määrä vaihtelee toiminnan aikana. Kerrallaan varastoitavan marginaalimalmin määrän arvioidaan olevan enintään 2 Mm 3 :n täyttötilavuuden verran, mikä vastaa noin puolen vuoden louhintamäärää. Varastointiaika voi ylittää vuoden. Marginaalimalmin varastoalue luokitellaan muuksi kaivannaisjätealueeksi. Marginaalimalmi vastaa ominaisuuksiltaan suurelta osin malmia, lukuun ottamatta rikin ja metallien pitoisuuksia, jotka ovat malmia alhaisempia. Marginaalimalmin määrä ja laatu vaihtelevat kulloisenkin markkinatilanteen perusteella. Marginaalimalmi välivarastoidaan louhoksen länsipuolelle omalle alueelle. Marginaalimalmialueen pohjarakenne toteutetaan painottamalla alueen luonnontilainen turve päätypengerryksenä sivukivellä, minkä päälle rakennetaan aumalle kantava alusta alueelta saatavalla moreenilla. Pohjarakenne voidaan toteuttaa myös muulla vaihtoehtoisella tavalla, joka estää merkittävää pilaantumista aiheuttavien suotovesien kulkeutumisen marginaalimalmialueelta pohjaveteen tai pintavesiin. Pintamaa, maapeitteet ja turve Pintamaalla tarkoitetaan rakennettavilta alueilta poistettavaa humuspitoista maan pintakerrosta, joka sisältää aluskasvillisuuden, puiden kannot, juuret ja mineraalimaan yläpuolella olevan muun aineksen. Pintamaata poistetaan rakentamisvaiheessa arviolta m 3 ktr. Se vastaa ominaisuuksiltaan tavanomaista, alueelle tyypillistä metsämaan pinta-ainesta. Pintamaa poistetaan omana kerroksenaan erilleen mineraalimaasta ja va-
16 rastoidaan omaan aumaansa louhoksen itäpuolelle. Pintamaa-aumat tullaan kokonaisuudessaan hyödyntämään. Osa pintamaasta käytetään meluvallirakenteeksi ja osa louhoksen jälkihoidossa. Avolouhoksen ja muiden rakennettavien alueiden kohdalta poistetaan tarpeellinen määrä maa-ainesta, joka on pääasiassa erilaisia moreeneja. Arvioitu maa-aineksen määrä on noin m 3 ktr. Louhosalueen moreenit poikkeavat jossain määrin kaivosalueen muista moreeneista. Niiden liukoisen nikkelin pitoisuus ylittää kaikissa näytteissä pysyvälle jätteelle asetetun enimmäispitoisuuden. Kromin osalta määritettiin yksittäisiä pysyvän jätteen enimmäispitoisuuden ylityksiä. Kauempana louhosalueesta olevat moreenit täyttävät kaikilta osin pysyvälle jätteelle asetetut liukoisten metallien enimmäispitoisuusvaatimukset. Kaivospiirialueen luoteisreunalta otetussa näytteessä nikkelin ja kromin pitoisuudet olivat pysyvän jätteen enimmäispitoisuuden tasolla, muiden metallien alittaessa selvästi ko. pitoisuudet. Kaivosalueelta löytyy moreeneja, jotka soveltuvat hyvin patomateriaaliksi, erityisesti runsaan hienoainespitoisuuden vuoksi. Ensisijaisena moreeninottoalueena käytetään louhosaluetta, jolta poistetaan kaikki maaainekset, arviolta 1,8 2,0 Mm 3 ktr. Tuotannon edetessä rakennetaan patojen korotuksen märän puolen luiskaan tiivistyskerros moreenilla. Kaikkea moreenia ei pystytä käyttämään heti. Nämä maa-ainekset varastoidaan omiin aumoihinsa louhoksen itäpuolelle, jossa varastoaumat toteutetaan siten, että ne toimivat kaivoksen tuotannon aikaisena melusuojauksena Koitelaisen Natura-alueen suuntaan. Kaikki varastoidut maa-ainekset hyödynnetään viimeistään jälkihoitovaiheessa. Turvetta poistetaan tehtävien rakenteiden ja vesivarastoaltaan pohjalta. Lisäksi turvetta otetaan tarvittava määrä tiivistysrakenteissa käytettäväksi. Tämän myötä turpeen varastointitarve arvioidaan vähäiseksi. Mahdollisesti varastoitavaksi tulevat turve-erät sijoitetaan omiin aumoihinsa avolouhoksen itäpuolelle. Kaikki varastoidut turve-erät hyödynnetään viimeistään jälkihoitovaiheessa. 16 Muut toiminnot Energian käyttö ja tuotanto Kaivos käyttää toiminnassaan merkittävän määrän sähköenergiaa ja polttoaineita. Sähköenergia ostetaan alueen ulkopuolelta, jota varten rakennetaan 110 kv:n sähkölinja. Uusi sähkölinja liitetään suoraan Vajukosken muuntoasemaan, jolloin rakennettavan linjan pituudeksi tulee noin 6 km. Muuntoasema sijoitetaan tehdasalueelle, josta rakennetaan alueen sisäiset sähkölinjat louhoksille, kuljettimille, murskaukseen ja pumppaamolle. Rakennusten lämmitystä varten rakennetaan rikastamon yhteyteen 10 MW:n voimalaitos, jonka polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Raskas polttoöljy varastoidaan tehdasalueella. Käytettävän raskaan polttoöljyn määrä koostuu voimalaitoksen käyttämästä öljymäärästä. Kevyt polttoöljy käytetään työkoneiden polttoaineena ja sen kulutus muuttuu suhteessa louhintamääriin. Vuosittainen keskimääräinen energian kulutus on esitetty seuraavassa taulukossa.
17 17 Käyttökohde Sähköenergia Raskas polttoöljy, voimalaitos [GWh/v] Kevyt polttoöljy, työkoneet [GWh/v] Yhteensä [GWh/v] [GWh/v] Louhinta Malmin ja sivukiven käsittely Rikastamo ja kunnossapito Vesienhallinta Yhteensä Raakaveden otto Prosessin kokonaisvedentarve on noin m 3 /t (0,44 m 3 /s). Suurin yksittäinen vedenkäyttökohde on malmin jauhatus, jossa vettä tarvitaan keskimäärin noin m 3 /t. Tämän veden laatuvaatimus on varsin alhainen, ja käytetään pääasiassa kierrätysvettä, kuten rikastushiekka-altailta ja vesivarastoaltaasta tulevaa vettä. Puhdasta raakavettä tarvitaan reagenssien tekoon, rikasteiden suodatukseen ja pumppujen tiivistevesiin noin 140 m 3 /h. Kaivoksen toiminnassa tarvittava raakavesi otetaan Kitisestä, Vajukosken vesivoimalaitoksen patoaltaasta. Raakavedenottoa varten rakennetaan patoaltaan itärannalle vedenottamo, johon vesi johdetaan imuputkella. Vedenottamolta vesi pumpataan rakennettavia paineputkia pitkin kaivosalueelle. Tarkemmin vedenottoa on kuvattu otsakkeen "Vesitaloushankkeen kuvaus" alla. Talousjäteveden puhdistus Saniteettijätevedet käsitellään kaivokselle rakennettavassa biologiskemiallisessa puhdistamossa. Käsitelty jätevesi johdetaan purkuvesistöön samassa putkilinjassa kuin käsitellyt prosessijätevedet. Käyttöaineet Poltto- ja voiteluaineet Kaivoksella käytetään porauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa dieselmoottorilla varustettuja koneita. Koneiden polttoaineen kulutus tulee olemaan keskimäärin noin t vuodessa. Vuosittainen määrä vaihtelee kokonaislouhintamäärän mukaisesti. Voimalaitoksen käyttämä raskaan polttoaineen määrä on noin t vuodessa. Polttoainevarastojen rakentamisessa ja sijoittelussa noudatetaan niitä koskevaa lainsäädäntöä ja turvatekniikan keskuksen ohjeita. Polttonestevarasto rakennetaan SFS 3350-standardin, Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat, mukaisesti. Polttoainesäiliöiden koko on tämänhetkisen suunnitelman mukaan seuraava: Diesel: Öljy: Raskas polttoöljy: 2 kpl 50 m 3 :n säiliöitä 1 kpl 10 m 3 :n säiliöitä 2 kpl 100 m 3 :n säiliöitä
18 Polttoaineiden varastointia ja jakelua varten haetaan myöhemmin ympäristölupa. 18 Kemikaalit ja räjähdysaineet Toiminnassa käytetään kemikaaleja lähinnä rikastuksessa ph:n säätöön ja vaahdotuskemikaaleina sekä vedenkäsittelyssä. Käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus 6 Mt:n vuosituotannolla on esitetty seuraavassa taulukossa. Tarkentuneella 5 Mt:n vuosituotannolla kemikaalien kulutus jää taulukossa esitettyä pienemmäksi. Kemikaali Annostelu Vuosikulutus t/v (g/t) Natriumetyyliksantaatti Natrium-di-isobutyyliditiofosfinaatti Kaliumamyyliksantaatti Metyyli-isobutyylilalkoholi (MIBC) Karboksimetyyliselluloosa (CMC) Natriummetabisulfiitti/Natriumsulfiitti Flokkulantti Rikkihappo H 2 SO Kalsiumoksidi CaO Ksantaatteja ja natrium-di-isobutyyliditiofosfinaattia käytetään vaahdotuksessa kokoojakemikaaleina. MIBC:tä käytetään rikastusprosessissa vaahdotteena. Vaahdotteen tarkoitus on alentaa veden pintajännitystä ja edesauttaa ilmakuplien tarttumista kokoojakemikaaliin. CMC:tä käytetään vaahdotuksessa estämään rautasulfidien (esim. magneettikiisu) ja silikaattien (esim. talkki) vaahdottumista. Natriummetabisulfiitti irrottaa adsorboituneet kupari-ionit magneettikiisun pinnasta. Natriummetabisulfiitti hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu rikin oksideja. Aine on voimakas pelkistin ja reagoi hapettavien aineiden kanssa. Aine hajoaa joutuessaan kosketuksiin happojen kanssa, jolloin muodostuu rikin oksideja. Aine voi imeytyä elimistöön hengitysteitse ja nieltynä sekä on haitallista vesieliöille. Rikasteiden sakeutuksessa käytettävät flokkulantit ovat pitkäketjuisia orgaanisia yhdisteitä. Käyttöä varten niistä tehdään käyttöliuos, jossa yleensä on flokkulantteja noin 2 g/l. Pienestä pitoisuudesta huolimatta käyttöliuoksen viskositeetti on korkea. Kalkkia käytetään vaahdotuksessa ph:n säätöön ja yleisemmin happamien lietteiden neutralointiin. Kun poltettuun kalkkiin (CaO) lisätään vettä, kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 eli sammutetuksi kalkiksi. Happamuuden (ph) säätöön käytetään myös vesieliöille haitallista rikkihappoa. Rikkihappoa ei päästetä sellaisenaan luontoon, vaan se toimii ph:n säätökemikaalina rikastusprosessissa ja muuttuu haitattomiksi sulfaateiksi ja vedeksi. Räjähdysaineita käytetään vuosittain keskimäärin t, enimmäiskulutuksen ollessa noin t/v. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan emulsion vaaralliset ainesosat ovat ammoniumnitraatti 50 % (varoitusmerkki O, hapettava) ja kalsiumnitraatti 30 % (varoitusmerkki O, hapettava). Emulsio ei ole ekotoksinen eikä liukene veteen. Räjähdysaineista tulevat jäämät
19 ovat samantyyppisiä yhdisteitä kuin lannoitteissa käytettävät typen yhdisteet eivätkä ne ole ihmiselle tai eläimille vaarallisia. 19 Liikennejärjestelyt Kaivoshanketta varten tehdään yleisten teiden muutoksia. Kaivoksen sisäistä liikennettä varten rakennetaan raskaiden ajoneuvojen tiestö ja muuta huoltoon ja ylläpitoon käytettävää tiestöä. Kitisen yli on rakennettu uusi silta ja sen kautta tieyhteys kaivosalueelle. Reitin pituus valtatieltä VT4 kaivosalueelle on noin 10 km. Kaivoksen rikasteet ja raaka-aineet kuljetetaan maanteitse. Lisäksi kaivokselle suuntautuu muita huoltokuljetuksia, kuten jätehuolto- ja kunnossapitokuljetukset. Raskaan liikenteen määräksi on arvioitu noin 180 ajoneuvoa viikossa. Suurin osa siitä on rikastekuljetuksia. Henkilöliikenne on pääosin työmatkaliikennettä. Kaivoksen työvoiman tarpeeksi on arvioitu 200 työntekijää. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Louhittavan sivukiven määrä saadaan rikastus- ja louhintamenetelmien kehittämisellä varsin pieneksi. Arvioitu malmin ja sivukivien suhde on 1:2,3. Sivukiveä käytetään hyödyksi kaivoksella rakentamisessa. Kehitystyön tuloksena rikastushiekan pääfraktion rikkipitoisuutta on alennettu ja vastaavasti tuotetaan pienempi määrä mahdollisesti happoa muodostavaa rikastushiekkaa. Rikastuskemikaalien kulutusta on onnistuttu optimoimaan ja vähentämään. Vesieliöille haitallisinta käytettävistä kemikaaleista on kuparisulfaatti, joka kuitenkin päätyy rikasteisiin ja kuljetetaan pois kaivokselta. Käytettävä rikkihappo on vaarallinen aine. Sen korvaaminen jollakin toisella aineella ei ole mahdollista. Päästöjen määrät vesiin, ilmaan, maahan ja pohjaveteen on minimoitu kaivoksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Rikkipitoisten materiaalien varastoalueiden eristysrakenteet estävät päästöt maaperään ja pohjaveteen. Kaivoshankkeen kokonaisuus on suunniteltu kestävällä tavalla ja päästöt pintavesiin eivät ole ympäristölle haitallisia tai myrkyllisiä. Pöly- ja melupäästöjä rajoitetaan sijoittamalla murskauslaitos halliin. Riskit ja onnettomuuksien estäminen on otettu huomioon kaivoksen toteutuksessa. Kaivos ja patorakenteet on suunniteltu voimassa olevien säännösten mukaan. Riskien vähentäminen on otettu huomioon myös kaivoksen sulkemisen jälkeisellä ajalla. Kevitsan kaivoksella sovelletaan modernia tuotannon ohjauksen tekniikkaa ja menetelmiä. Koska kyseessä on uusi kaivos, paras käyttökelpoinen tekniikka otetaan käyttöön kaivoksen rakentamisen ja käyttöönoton kanssa samanaikaisesti. Vesipäästöjen rajoittamisessa sovelletaan tekniikkaa, josta on pitkä kokemus suomalaisilta teollisuuslaitoksilta ja jonka tiedetään soveltuvan parhaiten tämän tyyppisen jäteveden käsittelyyn. Kaivoksella minimoidaan tavanomaisen ja teollisuusjätteen muodostuminen käyttämällä kestokulutushyödykkeitä ja kierrättämällä soveltuvat materiaalit.
20 20 BAT-vertailuasiakirjat Kevitsan kaivoksen käytössä ja toimintojen toteuttamisessa on otettu huomioon soveltuvin osin seuraavat BAT-vertailuasiakirjat (BREF): Reference document on best available techniques on Emissions from storage. July Reference document on best available techniques in common waste water and waste gas Treatment/ Management systems in the chemical sector, February 2003 Reference document on the general principles of monitoring. July Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, July 2004 Draft reference document on best available techniques in the large volume inorganic chemicals, ammonia, acids, and fertilizers industries. March Draft reference document on Energy Efficiency Techniques. April Hakijan mukaan em. dokumenteissa esitetyt parhaat käyttökelpoiset tekniikat on otettu huomioon ja niitä on sovellettu Kevitsan kaivoksen toimintaan niiltä osin kuin on mahdollista. Ympäristön kannalta tärkein näistä vertailuasiakirjoista on kaivosten sivutuotteita ja niiden käsittelyä ja varastointia koskeva julkaisu, sillä merkittävä osa pitkäaikaisista ympäristövaikutuksista voi muodostua juuri näistä toiminnoista. Itse malmin prosessoinnille on vain rajoitetusti Kevitsan tapaukseen sopivia BAT-määrittelyjä. Energian käytön tehokkuus Kevitsan kaivoksen energiatehokkuus on hyvä osittain siksi, että voidaan käyttää uusinta tekniikka ja laitteita. Malmi ja sivukivi käsitellään mahdollisimman suurilla koneyksiköillä, joiden energian yksikkökulutus on pieni. Hankkeen sijoitussuunnitelma ja prosessitekniset ratkaisut on tehty niin, että energian tarve on minimoitu. Eri toiminnot on sijoitettu niin lähekkäin kuin mahdollista, jotta materiaalien siirto olisi tehokasta. Valittu raakaveden pumppaus ei ole YVA:n vaihtoehdoista energiatalouden kannalta edullisin. Muiden vaihtoehtojen vesivarat eivät kuitenkaan olisi olleet riittävät ja esimerkiksi säännöstelyllä toteutettuina haitat ympäristössä olisivat olleet huomattavat. Sama koskee jätevesien johtamista. Mataraojassa todennäköisesti muodostuvien haittojen välttämiseksi valittiin vesien pumppaaminen Kitiseen. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Kevitsan kaivokselle tullaan laatimaan standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä
21 21 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Kaivosalueella tarvittava raakavesi on suunniteltu otettavaksi alkuvaiheessa lähes kokonaan Kitisestä Vajukosken voimalan patoaltaasta. Kaivoksen toiminnan käynnistyttyä ja prosessivesien kierrätyksen tehostuttua veden otto Vajukosken patoaltaalta vähenee huomattavasti. Tarvittavan prosessiveden määräksi on arvioitu kaivoksen aloitusvaiheessa 510 m 3 /t (0,14 m 3 /s) ja kaivoksen normaalissa käyttötilanteessa 146 m 3 /t (0,04 m 3 /s). Kaivosalueelta johdetaan ylimääräisiä puhdistettuja vesiä Vajukosken patoaltaaseen rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin. Suunnitellut työt Raakavesi Kevitsaan siirretään patoaltaalta rakennettavaa syöttöjohtoa pitkin. Samaan kaivantoon asennetaan jätevesiputki. Syöttölinjan suunniteltu putkikoko on 3 x 315 mm:n PEH-10 ja viemärilinjan 400 mm:n PEH-10 tai vastaava. Raakaveden syötön varmistamiseksi ja optimoimiseksi linja rakennetaan kolmen putken ja kolmen pumpun järjestelmänä. Kaivoksen ollessa normaalissa käytössä pumpataan tarvittava vesi (41 l/s) kahden putken ja pumpun järjestelmällä siten, että toinen on käytössä ja toinen varalla. Tässä vaiheessa kolmas putki ja pumppu jäävät ylimääräisiksi. Kolmas putki voidaan hyödyntää kaivosalueelta tulevan siirtoviemärin varaputkena. Vedenottamo mitoitetaan kolmelle pumpulle siten, että mitoitusvirtaama saavutetaan kahden pumpun ollessa yhtä aikaa käytössä. Kolmas pumppu on varalla. Pumput käyvät vuorotteluperiaatteella. Vedenottamo on alustavasti tyypiltään ns. kuilukaivo, jonka päällä on laitetila. Kuilukaivo ja laitetila rakennetaan halkaisijaltaan mm:n betonirenkaista. Vedenottamon kaukovalvonta liitetään kaivosalueen valvomoon. Ottamokaivon imuputki upotetaan kaivamalla ja painotettuna Vajukosken patoaltaaseen. Imuputken pää käännetään 90-asteen kulmakappaleella ylös ja suojataan teräsrakenteisella siivilällä. Putken pää ulotetaan niin kauas rannasta (noin 300 m), että imusiivilän ja talvella altaaseen muodostuvan jääkannen alapinnan etäisyys on vähintään yksi metri. Imuputkena käytetään 560 mm:n muoviputkea. Viemärin purkuputki upotetaan painotettuna Vajukosken patoaltaan pohjaan ja sen pää ulotetaan pääuomaan voimalaitoksen imuaukon kohdalle noin 100 m siitä ylävirtaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Jätevesien määrä ja käsittely Rikastushiekka-altaalla A, sivukivialueella sekä marginaalimalmin ja pintamalmin varastoalueilla muodostuvat lievästi likaantuneet suoto- ja alue-
Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna
Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle
LisätiedotALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ALUETALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lähtötietoa aluetalousarviointia varten 30.7.2018 YLEISTIETOA SAKATIN HANKKEESTA AA Sakatti Mining Oy (Anglo American Plc:n tytäryhtiö) suunnittelee Sodankylässä sijaitsevan
LisätiedotPienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus
Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 79/10/1 Dnro PSAVI/201/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2010 ASIA Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 46/09/1 lupamääräyksen muuttaminen ja toiminnan
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT. 7.1 Yleistä
62(352) 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT 7.1 Yleistä Kevitsan kaivostoiminnan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin ja vertailtiin kolmea erilaista päävaihtoehtoa, jotka poikkeavat
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18
LisätiedotAloite Horsmanahon ja Pehmytkiven avolouhosten ympäristöluvan muuttamiseksi, Polvijärvi
PÄÄTÖS Nro 28/2019 Dnro ISAVI/3514/2018 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2019 ASIA Aloite Horsmanahon ja Pehmytkiven avolouhosten ympäristöluvan muuttamiseksi, Polvijärvi ALOITTEEN VIREILLEPANIJA
LisätiedotASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012
1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ
LisätiedotSuunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja
SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 51/11/1 Dnro PSAVI/200/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 51/11/1 Dnro PSAVI/200/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivoksen jätehuoltosuunnitelman ja energiatehokkuusselvityksen hyväksyminen, Sodankylä
LisätiedotLausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27
Ympäristö- ja tekninen lautakunta 27 26.02.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristötarkastaja Mondo Minerals B.V.
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn jätehuoltosuunnitelman määräajan
LisätiedotLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu
LisätiedotKaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola
Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,
LisätiedotPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa Liite 62,
1 VAALAN KUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa 31.5.2017 Liite 62, 29.5.2017 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA, joka koskee Vaalan kunnan teknisen osaston
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki No YS 598
PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n
LisätiedotTEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotJAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'
OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,
LisätiedotPilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi
Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto
LisätiedotMaa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy
Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa
LisätiedotHannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen
LisätiedotViite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016)
Viite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö 24.1.2018 (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016) Kohta 35 Hakijan arvio siitä, ovatko muodostuvat rikastushiekat miltä osin hydrometallurgisen
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotKaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotToiminnan sijainti Alavieskan kunnan Alavieskan kylä, määräala tilasta Takamehtä RN:o 37:5
Tekninen lautakunta 4 28.01.2015 Ympäristöluvan myöntäminen Maatalousyhtymä Myntille Teknltk 4 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista. Hakija
LisätiedotKATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki No YS 465
PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development
LisätiedotASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISTARVE, KETOLAN JA ETELÄN LOUHOKSET, KITTILÄ
Päätös LAPELY/13/07.04/2013 07.04.02.00 12.11.2013 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTA- MISTARVE, KETOLAN JA ETELÄN LOUHOKSET, KITTILÄ HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS Agnico Eagle Finland
Lisätiedot20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle
20 Jalkapallokentän kokoinen kivilouhos Joutsaan Suonteen rannalle 17.6 on esille laitettu kuulutus jonka aihe on: Ympäristönsuojelu- ja maa-aineslain mukaiset ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset, jotka
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten
LisätiedotDRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014
DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen
LisätiedotK uhmo. 42 Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma VESISTÖ- VAIKUTUSALUE LÄHIVAIKUTUS- ALUE LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE
Suomussalmen nikkeliprojektit: Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 41 LÄHIVAIKUTUSALUE VESISTÖVAIKUTUSALUE LOUHOS LIIKENTEEN VAIKUTUSALUE 250 0 500 1000 m Kuva 7. Peura-ahon lähivaikutusalueen, valuma-alueen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 37/07/2 Dnro Psy-2007-y-4 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 37/07/2 Dnro Psy-2007-y-4 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Toiminnan aloittaminen Niemelän ja Heponiemen kaivosalueilla muutoksenhausta huolimatta, Paltamo Juuan
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotRämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen
PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/10/1 Dnro PSAVI/161/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 29/10/1 Dnro PSAVI/161/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Koetoimintakasaa koskevan päätöksen määrääminen raukeamaan Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2013/1 Dnro PSAVI/21/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2013
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2013/1 Dnro PSAVI/21/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivoksen käsiteltyjen ylitevesien johtaminen Vajukosken altaaseen sekä toiminnanaloittamislupa,
LisätiedotPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan
LisätiedotAsuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala
31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031
PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen
LisätiedotEndomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus LIITE 4. Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa
Endomines Oy 1 Hoskon kaivospiirihakemus Endomines Oy Hoskon kaivospiirihakemus Kaivospiirin käyttösuunnitelman selvitysosa 1 Kaivoksen päätoimintojen sijoittaminen Hankealueelle perustetaan avolouhos
LisätiedotPäätös YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, SUHANGON KAIVOSHANKKEEN MUUTOS, (RANUA, TERVOLA)
Päätös LAPELY/24/07.04/2011 Lappi 10.11.2011 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, SUHANGON KAIVOSHANKKEEN MUUTOS, (RANUA, TERVOLA) HANKKEESTA VASTAAVA HAKEMUS HANKE Gold Fields Arctic
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 5/10/1 Dnro PSAVI/60/04.08/2010 (Psy-2009-y-108) Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 5/10/1 Dnro PSAVI/60/04.08/2010 (Psy-2009-y-108) Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivosta koskevan lupapäätöksen muuttaminen lupamääräyksen ja toiminnanaloittamisluvan
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotKehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan
Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut
LisätiedotYMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).
YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan X Suunnitelma liittyy ympäristölupaan
LisätiedotMateriaalivirta näkyy
I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä
LisätiedotYhteysviranomaisen lausunto/ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA)/Kalaveden tuotantolaitos, Keliber Oy/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Kaupunginhallitus 321 29.05.2017 Yhteysviranomaisen lausunto/ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA)/Kalaveden tuotantolaitos, Keliber Oy/Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 113/11.01.00/2017 KH 321 Oheisaineisto
LisätiedotKiinteistön omistaa hakija. Vna ympäristönsuojelusta (2014/713) 2 kohta 6 b
LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lupajaosto Lupajaosto 30.5.2018 Loimijoentie 74 Y6/2018 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon x.x.2018 jälkeen Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus kiviaineksen murskaukseen.
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 47/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 47/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, maa-aineslain muuttamisesta ja pelastuslain 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
Lisätiedot3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset
3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin vaikutusalue käsittää hankealueen lähiympäristön asukkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi myös suuremman maantieteellisen alueen PohjoisSuomessa
LisätiedotKIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 10/08/1 Dnro Psy-2008-y-3 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/08/1 Dnro Psy-2008-y-3 Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2008 ASIA Vajusuvannon sillan rakentamista koskeva töidenaloittamislupa, Sodankylä LUVAN HAKIJA Kevitsa Mining Oy PL 800 00101
LisätiedotTeollisuustaito Oy. 12.3.2014 Annika Hämäläinen. Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: 2584153-5 puh. +358 40 7234008 info@teollisuustaito.
Teollisuustaito Oy 12.3.2014 Annika Hämäläinen Teollisuustaidon toimialat Kaivosteollisuus ja metallinjalostus Malminkäsittely Murskaus, jauhatus ja materiaalin käsittely Hydrometallurgia - Metallien talteenotto
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotYmpäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b
1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2013/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Ruokamullan valmistus, Oulu
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2013/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Ruokamullan valmistus, Oulu Oulun Autokuljetus Oy Poikkimaantie 18 90400 Oulu 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTurvallisuustiedote. Kevitsan kaivoksen lähiympäristön asukkaille
Turvallisuustiedote Kevitsan kaivoksen lähiympäristön asukkaille Tällä tiedotteella haluamme kertoa Boliden Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivoksen ympäristön asukkaille toiminnastamme sekä siitä, miten
LisätiedotPieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus
Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen
Lisätiedot57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen
Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 48/07/1 Dnro Psy-2007-y-54 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 48/07/1 Dnro Psy-2007-y-54 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Saariaavan turvetuotantoalueen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 13/10/1 Dnro PSAVI/42/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 13/10/1 Dnro PSAVI/42/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Pahtavaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen vesien kierrätyksen aloittamista koskevan määräajan
LisätiedotDnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)
LisätiedotYmpäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi
1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus
LisätiedotHelsinki No YS 1471
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 25.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2004-Y-857-111 No YS 1471 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen, St1 Oy:n Helsingin keskusvaraston (Laajasalo) toimintaa
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 93/08/2 Dnro Psy-2008-y-78 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 93/08/2 Dnro Psy-2008-y-78 Annettu julkipanon jälkeen 4.9.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamisajankohdan sekä lupamääräysten
LisätiedotHannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari
Dnro PSAVI//3224/2015 11.5.2017 KUULUTUS Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupahakemus Hakija Asia Hannukainen Mining Oy Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa,
LisätiedotLisätietoja antaa: Kjell Kurtén, puh
1 (4) 10.1.2019 KaivNro 2250 HAKEMUKSESTA KUULEMINEN Kaivoslaki (621/2011) 40 KAIVOSPIIRIN LAKKAUTTAMINEN n (Tukesin) laatima yhteenveto Kaivospiirin haltija Pyhäsalmi Mine Oy y-tunnus: 1712341-0 Pyhäjärvi
LisätiedotPSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 122/05/1 Dnro PSY-2004-Y-80 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 122/05/1 Dnro PSY-2004-Y-80 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Suhangon kaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa, Ranua ja Tervola Gold Fields Arctic Platinum
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...
LisätiedotTurun kaupungin kunnallisteknisen osaston ympäristönlupahakemus masuunihiekan hyödyntämiseksi katurakenteissa
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 330 29.05.2001 1 Ymp 7289-2000 (662) Turun kaupungin kunnallisteknisen osaston ympäristönlupahakemus masuunihiekan hyödyntämiseksi katurakenteissa
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotYmpäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra
IMATRAN KAUPUNKI 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra Valmistelija: ympäristötarkastaja Arto Ahonen Johdanto Imatran
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 64/04/2 Dnro Psy-2004-y-108 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA
PÄÄTÖS Nro 64/04/2 Dnro Psy-2004-y-108 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2004 1 ASIA HAKIJA Huhannevan, Huhtinevan, Karjonevan, Kurunnevan, Savalonevan, Tahkonevan ja Vesiläisennevan ympäristölupien polttoaineiden
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
^s^ss^^1 '""-'"KfcUfSTFiAn O 5. 6)5\ 20U Dnro/Dnr ^-_o2^^/^ Tehtäväluokka // Uppgiftsklass" '-' YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Nobina Finland South Oy Herttoniemen linja-autovarikko 5.5.2014 y Nobina (Viranomainen
LisätiedotKaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu
Kaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu Lapin 15. kalatalouspäivät Rovaniemellä 20.-21.11.2018 16.11.2018 Kaivoksia valvovat viranomaiset ELY-keskus Ympäristölupapäätösten valvonta Yleisen edun valvonta
LisätiedotLautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.
Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-
Lisätiedot1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.
1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 6/11/1 Dnro PSAVI/226/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2011 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 6/11/1 Dnro PSAVI/226/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kevitsan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouspäätöksen muuttaminen vesivarastoallasta koskevalta osalta,
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan prosessikuonan käyttämistä Someronlahden täyttämisessä
LisätiedotLiite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi
Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 79/2014/1 Dnro PSAVI/144/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 79/2014/1 Dnro PSAVI/144/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.7.2014 1 ASIA Kevitsan kaivoksen tuotannon laajentamisen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden ja toiminnan aloittamislupa,
Lisätiedot