Mikrobisilmukka. Järvien biodiversiteetti. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot. Saariteorian sovellutus järviin
|
|
- Eeva Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikrobisilmukka Kasviplanktonin tuottama hiili ei yleensä riitä selittämään eläinten kasvupotentiaalia -- puuttuva linkki: mikrobiyhteisö (bakteerit, alkueläimet, sienet) -- bakteerit assimiloivat ylempien eliöiden jätöksistä liukoista hiiltä (DOC) -- jopa 50% kasviplanktonin yhteyttämästä hiilestä voi vapautua DOM:ksi ja tulee siten bakteerien käyttöön -- alkueläimet käyttävät ravinnokseen bakteereja; rataseläimet, eläinplankton ym. käyttävät alkueläimiä Þ osa menetetystä hiilestä palautuu traditionaalisen ravintoverkon käyttöön = mikrobisilmukka ('microbial loop') Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot Heterotrofiset flagellaatit säännöstelevät bakteeribiomassaa hyvin tehokkaasti -- poistavat jopa % bakteerituotannosta/vrk -- ripsieläimet myös tehokkaita laiduntajia, mutta niiden tiheydet ovat yleensä alhaisemmat kuin flagellaattien Þ alkueläinten laidunnuspaine voi ajoittain jopa ylittää bakteerituotannon tason! Vechten-järvi, Hollanti (Bloem et al. 1989) Mikrobisilmukan sisäiset interaktiot -- kun bakteerit prosessoivat hajoavaa orgaanista ainesta, vapautuu veteen aluksi hyvin vähän ravinteita, koska bakteerit käyttävät ravinteet oman biomassansa lisäämiseen -- vasta kun flagellaatit alkavat laiduntaa bakteereilla, vapautuu ravinteita veteen Järvien biodiversiteetti Mikä määrää järven biodiversiteettiä ( local species richness )? historialliset, suuren mittakaavan alueelliset tekijät (kolonisaatio, ekstinktio, lajiutuminen) tämän hetkiset abioottiset ja bioottiset tekijät Ympäristösuodattimien teoria ( environmental filters ) -- alueellista lajipoolia määräävät biogeografiset tekijät -- alue ( region ): maantieteellinen kokonaisuus, jonka sisällä eliöiden dispersaalille ei ole esteitä sisävesissä luontainen regio = valuma-alue ( catchment, watershed ) Dispersaali joko aktiivista (esim. vesihyönteisten aikuisvaiheet) tai passiivista (muiden organismien mukana tai tuulen avulla) Abioottinen lokaalifiltteri: -- lämpötila, ph, ravinteet, elinympäristön rakenne -- kunkin järven ympäristöolot suodattavat kolonisoivista lajeista pois ne, jotka eivät kyseissä oloissa voi tulla toimeen (muodostaa pysyviä populaatioita) -- esim. makrofyytit tärkeä suodattava tekijä järvissä Saariteorian sovellutus järviin -- järvet voidaan nähdä saarina immigraatio järveen vähenee ja ekstinktio kasvaa siinä jo olevien lajien funktiona suuremmat saaret helpompi löytää ja niissä on monipuolisempi habitaattikirjo Species area suhde: suuremmalla saarella enemmän lajeja Browne (1981) 1
2 Bioottiset lokaalifiltterit -- kilpailu ja predaatio voivat sulkea joitain lajeja paikallisyhteisöístä -- kohtuullinen laidunnuspaine voi kuitenkin jopa lisätä diversiteettiä Intermediate Disturbance Hypothesis Anthropogeeninen filtteri: Kasviplanktonin häirintäkoe (Flöder & Sommer 1999) -- voi suodattaa pois lajeja, jotka muutoin kuuluisivat järven paikallisyhteisöön -- monilla lajeilla tärkein filtteri voi olla maaekosysteemin puolella! Biodiversiteetti vs. elinympäristön tuottavuus -- lajimäärä muuttuu tuottavuuden lisääntyessä, mutta suhteen tarkkaa muotoa ei tunneta kovin hyvin olennainen tieto ihmisen vesistöjä rehevöittävän vaikutuksen ennustamiseksi ja hallitsemiseksi -- onko suhde lineaarisesti positiivinen vai unimodaalinen ( kyttyräselkämalli )? Dodson et al. (2000): -- taksoniryhmien välillä eroja, mutta keskimäärin lajimäärä huipussaan mesotrofisissa järvissä -- vain harvat lajit sietävät hypereutrofisia olosuhteita (alhainen happi, korkea ph, vähän valoa) -- ihmisen aiheuttamaan eutrofoitumiseen liittyy usein toksikaattien kontaminaatio Biodiversiteetin ja tuottavuuden välinen suhde voi olla mittakaavasta riippuvainen Chase & Leibold (2002): valuma-aluetta ( regional ), yht. 30 lampea ( local scale ), -- olosuhteet mahd. samankaltaiset valuma-alueiden välillä (lampien koko, välinen etäisyys, samanlaiset ympäristöolot) Perustuottajat ja eläimet -- paikallismittakaavalla ( among ponds ) suhde unimodaalinen -- alueellisella mittakaavalla ( among watersheds ) suhde positiivisesti lineaarinen -- alhaisen tuottavuuden alueilla yksittäisten lampien lajit pääosin samoja, vähän lajivaihduntaa (alhainen ß-diversiteetti) -- korkean tuottavuuden alueilla kussakin lammessa suhteellisen alhainen lajimäärä, mutta lajien identiteetti vaihtelee lajimäärä koko valuma-alueen mittakaavalla suurempi Produktiviteetin ja lajikoostumuksen dissimilariteetin välinen positiivinen riippuvuus selittää tuottavuus biodiversiteetti suhteen mittakaavariippuvaisuuden b-diversiteetti ihmisen muuttamassa ympäristössä (Donohue et al. 2009) Paikallinen mittakaava: 25 järveä, jokaisesta 6 pohjaeläinnäytettä litoraalista + 3 profundaalista Alueellinen mittakaava: yksi kokoomanäyte 40 järven litoraalista + 52 järven profundaalista Järvet tuottavuusgradientilla oligotrofisista (<10 TP mg/l) eutrofoituneisiin (>35 TPmg/L) Lajistovaihdunta (b-diversiteetti) näytteiden välillä suurinta luonnontilaisissa referenssijärvissä Rehevöityneiden järvien lajistovaihdunta vähäisempää kuin referenssijärvissä Ihmisvaikutus homogenisoi järvien pohjaeläinlajistoa 2
3 Järvieliöyhteisöjen ajallinen koherenssi Pyrkimyksenä ymmärtää vuosien välistä ajallista dynamiikkaa suhteessa järven sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin ( external and internal drivers ) jos ulkoiset tekijät (esim. laajan mittakaavan ilmastoilmiöt) dominoivat, niin lähekkäiset järvet fluktuoivat samansuuntaisesti jos sisäiset tekijät (esim. vesikemia, bioottiset interaktiot) dominoivat, niin lähekkäiset järvet vaihtelevat ajassa yksilöllisesti, toisistaan riippumatta Mitä on ajallinen koherenssi? - the degree to which different locations (e.g. lakes) behave similarly, or dissimilarly, through time (Magnuson & Kratz 2000) - yleensä arvioidaan aikasarjojen välisenä korrelaationa; kullekin järvelle lasketaan korrelaatioiden keskiarvo (jokaista järveä verrataan jokaiseen muuhun järveen) LTER-projekti, prof. John J. Magnuson Wisconsin in LTER-järvien koherenssi keskimääräinen koherenssi (laskettuna yli kaikkien järviparien ja kaikkien 37 mitatun muuttujan) oli +0.32, ts. vain n. 10 % vuotisesta vaihtelusta kyetään ennustamaan muiden lähialueiden järvien perusteella koherenssi riippuu järven sijainnista valuma-alueella (korkealla sijaitsevat järvet hyvin koherentteja, alamaiden järvet paljon vähemmän); lakescape ecology koherenssi riippuu myös havaintosarjojen pituudesta (pidemmät aikasarjat osoittavat yleensä suurempaa koherenssia) Koherenssi vaihtelee eri tyyppisten muuttujien välillä: biologisten muuttujien koherenssi yleensä alhaisinta Koherenssi virtavesissä: selkärangatonyhteisöjen pysyvyys ja Pohjois-Atlantin Oskillaatio ( North Atlantic Oscillation, NAO) Bradley& Ormerod (2001): - 8 jokea Walesissa, pohjaeläinaineistoa 14 vuotta ( ) - seuraako yhteisöjen ajallinen pysyvyys ( persistence ) NAO-ilmiötä? NAO-indeksi kuvaa ilmakehän paineen vaihtelua: negatiiviset arvot kylmät, kuivat talvet positiiviset arvot leudot, sateiset talvet 3
4 Bradley & Ormerod (2001) Selkärangatonyhteisöt erittäin pysyviä kylmien, kuivien talvien aikana (NAO index < 1), mutta epävakaita leutojen, sateisten talvien aikana (NAO index > 1) Þ implikaatio biomonitorointiin: laajan mittakaavan ympäristövaihtelu voi peittää alleen pitkän aikavälin ekosysteemimuutokset (esim. palautuminen happamoitumisesta) Mitä ovat metayhteisöt? ( metacommunities ) Zooplankton metacommunity structure (Cottenie et al. 2003) 34 lampea systeemissä, jossa kaikki lammet yhteydessä toisiinsa näytteenotto kolmen vuoden aikana ( ) Distant Near eläinplanktonilla voimakas metayhteisörakenne lampien välinen dispersaali pyrkii homogenisoi systeemiä, mutta paikalliset tekijät (esim. kalapredaatio) asettavat tiukat lokaalifiltterit Paleolimnologia --kasvien siitepöly, itiöt; piilevien kuoret, survaissääsken toukkien pääkapselit säilyvät vahigoittumatta järvisedimentissä sedimettikerrostumissa on kronologista tietoa järven ja sen valuma-alueen tilasta historiallisena aikana -- kerrostumien ikä määritetään (> 400 v. vanhat sedimentit, 14C; uudemmat kerrostumat, 210Pb tai 137Cs) -- fossiilinen yhteisö suhteutetaan ko. ajanjakson ympäristöoloihin transfer functions : esim. määritetään piilevälajien esiintyminen suhteessa fosforiin nykynäytteiden perusteella kehitetään matemaattinen funktio, jonka avulla voidaan estimoida järven fosforikuormitusta tiettynä historiallisena ajankohtana Ilmastomuutoksen indusoima yhteisömuutos arktisissa järvissä (Smol et al. 2006) -- pohjasedimentin piilevä- ja chironomidiyhteisöt 55 järvestä arktiselta vyöhykkeeltä, ml. pohjoinen Fennoskandia -- muutoksen mittarina ß-diversiteetti, järven piileväyhteisön lajikoostumuksen vaihdunta ajassa; aikaskaala n. 150 vuotta -- verrokkina 14 lauhkean vyöhykkeen referenssijärveä -- piilevienlajivaihdunta arktisella vyöhykkeellä suurempaa kuin lauhkean vyöhykkeen vastaavissa järvissä, lähes samaa luokkaa kuin happamoitumeissa järvissä 4
5 Kaupunkijärven tilan parantuminen: Jyväsjärvi (Meriläinen et al. 2003) -- myös surviaissääskiyhteisöt muuttuneet useissa arktisissa järvissä enemmän kuin lauhkealla vyöhykkeellä -- biologiset havainnot hyvin suhteessa ko. alueen historiallisiin ilmastotietoihin taustalla ilmaston lämpeneminen Opportunity to study arctic ecosystems unaffected by human influences may have disappeared Tot-P Tot-N -- kaupungin jätevedet puhdistamattomina järveen v saakka; lisäksi sellutehtaan jätevedet -- vesiensuojelutoimet parantuneet merkittävästi ja 90-lukujen mittaan; miten järven ekosysteemi on reagoinut muutoksiin? O 2 saturaatio kesä ph talvi Toksisten yhd. pitoisuuksia pohjasedimentissä Sedimenttiprofiili Historialliset piileväyhteisöt Sedimentaation määrä Historialliset surviaissääskiyhteisöt Järven tila on huomattavasti parantunut ja 80-lukujen synkimmistä vuosista; jotta positiivinen muutos jatkuisi, tulisi järven fosforikuormitusta laskea entisestään -- pohjasedimenttien hapetus -- tehostettu vesiensuojelu valuma-alueella Benthic Quality Index 5
β-diversiteetti ihmisen muuttamassa ympäristössä (Donohue et al. 2009)
Kasvaako biodiversiteetti ravinteisuuden myötä? (Chase 2010) 7 vuotta, 45 koelampea -- 3 ravinnetasoa, 15 lampea/ taso -- ovatko yhteisöt enemmän erilaisia (korkeampi β- diversiteetti) korkeamman ravinnetason
LisätiedotTrofiakaskadit: virtavedet
Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat
LisätiedotMaija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotHydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet
Hydrobiologian perusteet kevät 2012, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSuodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä
Suodattajavesiperhoset Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Erityisen korostunutta metsäalueiden virtavesissä Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin Wallace et al. (1999): -- rakensivat
LisätiedotVertailevia järvitutkimuksia
Fretwell-Oksanen malli Kontrolloiva tekijä vaihtelee portaittain Tietyssä elinympäristössä mahdollisten trofiatasojen määrä riippuu resurssien saatavilla olevuudesta ('habitat productivity') trofiatasojen
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotPaleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia
Paleolimnologinen lähestymistapa järvien rehevöitymiskehityksen tutkimisessaesimerkkitapauksia Suomesta ja Kiinasta Jan Weckström Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto yhteistyössä Ge Yu, Menga
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotSisävesien merkitys ihmiselle. World s freshwater resources. Sisävesien luonnon tila
Hydrobiologian perusteet kevät 2018, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön vakaus 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset interaktiot
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotVakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa
Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa Mikko Kiljunen Raisio 21.4.2015 Mitä ovat vakaat isotoopit? Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri
LisätiedotHulevesien laadun hallinta
Hulevesien laadun hallinta kaupunkipurojen suojelun edellytys Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopisto Tausta Tarpeet Hulevedet kaupunkialueiden ongelma, ei
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotLumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotVesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM
Vesiekosysteemien kestävä kunnostus ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä hallinta edellyttää ihmistoiminnan vaikutusten kontrollointia Hoito Kunnostus ReEFFECT Virtavedet Björn Klöve, Oulun yliopisto
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotEmolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin
Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotKASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%)
LisätiedotLittoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi
Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017 Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala
LisätiedotToimiva maaperän mikrobisto
Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotVähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006)
Vähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006) -- 7 puroa, jokaisessa kolme kohdetta: mixing zone (MZ) vs. goal site (GS) vs. upstream site (US) -- kaksi vastemuuttujaa: (i) lehtien
LisätiedotJenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen
Biologian kurssi 3: Ympäristöekologia Globaalit eli maailmanlaajuiset biodiversiteettiä kaventavat ympäristöongelmat (ekologiset häiriöt) Tutustu huolella omaan aiheeseesi ja laadi selkeä esitys siitä
LisätiedotKASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotVESIELÄIMISTÖN TUNTEMUS JA EKOLOGIA (751307A)
VESIELÄIMISTÖN TUNTEMUS JA EKOLOGIA (751307A) 5.5.2014, klo 10.15-11, Sali KE1139: INFO 3.6.2014, klo 8.15-14, Sali SÄ102: LUENNOT 5.-11.6.2014, Oulangan tutkimusasema: KURSSI 751307A Vesieläimistön tuntemus
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN
ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotPohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä
Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Näytteenottoa Nummelanportin laskeutusaltaalla Veli-Pekka Salonen Enäjärven lyhyt kunnostuskronologia Kunnostustoimet aloitettiin 1993 Poisto- ja hoitokalastusta
LisätiedotHiilidioksidi-bikarbonaatti järjestelmä
4. Hiili Abioottiset tekijät -- peräisin joko ilmakehästä (CO 2; autoktoninen C) tai hajoavasta terrestrisestä aineksesta (alloktoninen C) -- korkea tuotantotaso suurin osa hiilestä autoktonista -- humusjärvet;
LisätiedotNurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3
Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY
LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET Forssan Soroptimistien tilaisuus 23.1.2018 Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOIMIJOEN VALUMA-ALUE Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue
LisätiedotSisävesien merkitys ihmiselle. World s freshwater resources. Sisävesien luonnon tila
Hydrobiologian perusteet kevät 2010, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset
LisätiedotInfratieto Espoo Katuverkon urautuminen Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut
Infratieto Espoo 20.12.2011 Helsingin kaupungin asfalttipäällysteiden kuntomittauspalvelut 2009-2011 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 2 1 MITTAUKSET 3 1.1 Mittausten jäsentyminen katuverkkoon 3 1.2 Mittausmäärät 3 2 URAUTUMINEN
LisätiedotKASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435
LisätiedotKASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 13.6.2018) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (32 1.5%) 15-19 (29 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (160 7.6%) 2
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotKASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 14.6.2019) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (24 1.1%) 30-49 (23 1.1%) 20-29 (30 1.4%) 15-19 (30 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (172 8.1%) 2
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
Lisätiedot