Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Transkriptio

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010

2 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9. luokalla 2010 Otoskouluja 60 suomenkielistä ja 15 ruotsinkielistä. Otoksissa suomenkielistä ja 926 ruotsinkielistä oppilasta (26 % ruotsinkielisestä oppilasikäluokasta). Tehtäviä lukemisen ja kirjallisuuden, kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemuksen sekä kirjoitustaitojen alalta. Mihin suuntaan taitotaso on kehittynyt viiden vuoden aikana? Miten samojen oppilaiden oppimistulokset ovat kehittyneet luokan aikana? Millä tavoin otoskoulut ovat käyttäneet arviointituloksia opetuksen kehittämiseen?

3 Kirjoitustaidot seurannan kohteena sähköpostina lähetettäväksi suunniteltava tiedustelukirje lyhyen tekstin kieliasun viimeistely runo pohtiva kirjoitus

4 Tyttöjen (T) ja poikien (P) tieto- ja taitotaso keskimäärin T kirjoittaminen tyydyttävää ja hyvää T lukeminen ja kirjallisuus tyydyttävää T peruskäsitteiden tuntemus tyydyttävää P lukeminen ja kirjallisuus kohtalaista P peruskäsitteiden tuntemus kohtalaista P kirjoittaminen välttävää ja kohtalaista Yleistaso säilynyt samankaltaisena kuin viisi vuotta aikaisemmin perusopetuksen päättövaiheen oppilaille järjestetyssä arvioinnissa on raportoitu. Osaaminen oli samankaltaista maan eri osissa.

5 Heikkojen suoritusten osuuksia eri osa-alueilla T kirjoittaminen suomenk. 9 %, ruotsink. 4 % T lukeminen ja kirjallisuus 6 %, 7 % T peruskäsitteiden tuntemus 13 %, 10 % P lukeminen ja kirjallisuus 18 %, 20 % P peruskäsitteiden tuntemus 26 %, 27 % P kirjoittaminen 36 %, 28 % Heikkona suorituksena on pidetty sellaista, jossa oppilas on saanut vain 0-40 % saatavilla olleista pisteistä.

6 Kirjoitustaitojen hajonta pojilla ja tytöillä

7 Koetehtävissä menestyminen oppilas- ja tehtäväryhmittäin Saavutettu osuus maksimipisteistä keskimäärin lukioon pyrkivät tytöt lukioon pyrkivät pojat lukeminen ja kirjallisuus ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat tytöt ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat pojat kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus kirjoittaminen

8 Koetehtävissä menestyminen modersmål och litteratur lukioon pyrkivät tytöt lukioon pyrkivät pojat ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat tytöt ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat pojat lukeminen ja kirjallisuus kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus kirjoittaminen

9 Koulujen oppilasotosten keskiarvoja oppiaineen eri alueilla

10 Modersmål och litteratur ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen tulostasosta Koulujen keskiarvotaso yhteisissä tehtävissä (%) Kaikki koulut Vihreällä merkityt ovat ruotsinkielisiä kouluja

11 Koulun koetulosten (pystyakseli) ja oppilaiden arvosanojen keskiarvot (vaaka-akseli)

12 Osaamisen lähtötaso (7. lk.) ja oppilaiden tietojen ja taitojen taso 9. luokalla kouluittain Osaamisen lähtötaso seurantakouluissa 7. luokalla Osaamisen taso 9. luokalla (% enimmäispisteistä)

13 Oppimistulosten myönteiseen kehitykseen luokalla oli yhteyttä sillä, miten hyödyllisenä oppilaat olivat pitäneet äidinkielen opiskelua luokilla arkielämän, jatko-opintojensa ja tulevan työelämän kannalta. Oppilaiden lukuharrastus tai heidän suuntautumisensa toisen asteen koulutukseen hakeuduttaessa ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä osaamisen muutokseen.

14 Miten koetuloksia on hyödynnetty kouluissa? Kukin koulu ja opetuksen järjestäjä sai yksilöllisen palauteraportin tuloksistaan verrattuna koko otoksen tuloksiin keskimäärin. Neljä viidestä koulusta käyttää tuloksia opetuksen painopisteiden suunnitteluun ja oppiaineen osaamisen arviointiin. Yli puolet otoskouluista käyttää tuloksia oppiaineen arvosana-asteikon käytön tarkentamiseen ja seuraavan lukuvuoden työn suunnitteluun. Koulut hyödyntävät tuloksia myös parantaessaan oppiaineen opetusjärjestelyjä ja kehittäessään oppiaineen opetussuunnitelmaa.

15 Ongelma-alueet ja tärkeimmät kehittämiskohteet Koulujen välisen vaihtelun osuus oppilaiden koetulosten vaihtelusta on lisääntynyt. Erityyppisten kirjoitusten jäsentelyä, rakenteita ja oikeinkirjoitusta tulee opettaa tehokkaasti ja edellyttää koko ikäluokalta perustaitojen hallintaa. Äidinkieltä opettavien yhteistyötä perusopetuksessa tulee lisätä. Todistusarvosanat eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa kirjoittamisen taitotasosta. Opetushallituksen tulee määritellä oppilasarviointiin tarkemmat kriteerit eri arvosanoille.