YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA"

Transkriptio

1 YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA Opetushallitus on arvioinut vuodesta 1998 alkaen neljä kertaa perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden matematiikan oppimistuloksia. Arviointien tarkoitus on ollut selvittää mahdollisimman monipuolisesti ja luotettavasti sitä, kuinka hyvin opetussuunnitelman tavoitteissa asetetut tavoitteet on saavutettu. Lisäksi on haluttu tutkia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista maassamme. Arvioinnit ovat perustuneet koko maata edustaviin otantoihin. Otantojen ulkopuolelle jääneet koulut ovat halutessaan voineet tilata arvioinnit maksullisina Opetushallitukselta. Vuosien perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan arviointien mittapuuna on ollut Opetushallituksen vuonna 1994 julkistamat opetussuunnitelmien perusteet, joita on viisi vuotta myöhemmin täsmennetty suositusluontoisilla päättöarvioinnin kriteereillä arvosanalle hyvä (8). Tältä pohjalta peruskoulut ovat laatineet omat opetussuunnitelmansa, joita ne ovat puheena olevien arviointien aikoina noudattaneet. Arviointien yhteydessä on kerätty matematiikan opiskeluun ja opettamiseen liittyviä taustatietoja oppilailta, matematiikan opettajilta ja rehtoreilta. Lisäksi on kartoitettu oppilaiden asenteita matematiikkaa kohtaan. Tähän yhteenvetoon on koottu keskeiset tulokset edellä mainituista arvioinneista helpottamaan vertailujen tekoa ja luomaan kokonaiskuva matematiikan osaamisesta peruskoulun päättövaiheessa pidemmällä aikavälillä. Sisältö: 1 Arviointien rakenne 1.1 Kokeen rakenne 1.2 Koetehtävien jakautuminen matematiikan osa-alueille 1.3 Esimerkkejä koetehtävistä 1.4 Taustakyselyt 1.5 Palautteet 2 Otokset 3 Koetulokset 3.1 Oppilaiden koetulokset 3.2 Matematiikan osa-alueet 3.3 Ankkuritehtävien ratkaisuprosentit 3.4 Tyttöjen ja poikien koetulokset 3.5 Suomen- ja ruotsinkielisten tulokset 3.6 Koulujen tulokset 3.7 Alueelliset tulokset 4 Asenteet 5 Matematiikan arvosanat 5.1 Oppilaiden arvosanat 5.2 Arvosanalinjat 6 Yhteisvalinta 7 Lopuksi

2 1 Arviointien rakenne Kaikki neljä 9. vuosiluokan matematiikan arviointia ovat olleet sekä rakenteeltaan että sisällöltään hyvin samanlaisia. Ne ovat sisältäneet kaksi- tai kolmeosaisen kokeen ja taustatekijöitä valaisevat kyselyt. 1.1 Kokeen rakenne Matematiikan perustaitojen hallintaa on aina tutkittu monivalintatehtävillä. Jokaisessa tehtävässä on ollut viisi vastausvaihtoehtoa, joista oppilaiden on pitänyt löytää ainoa oikea. Keväällä 1998 tehtäviä oli 25 ja koeaika 30 minuuttia. Kahdella seuraavalla kerralla kokeissa oli 30 tehtävää ja koeaika 45 minuuttia ja vuonna 2004 oli 24 tehtävää ja koeaika 30 minuuttia. Viimeisellä kerralla perustaitoja tutkittiin monivalintatehtävien lisäksi 12 päässälaskun avulla. Puolet päässälaskuista esitettiin kirjallisesti ja puolet koetta valvonut opettaja luki ääneen. Yhtä päässälaskua kohti vastausaikaa annettiin yksi minuutti. Ongelmanratkaisutaitoa on mitattu avoimilla vastauksen tuottamista ja perustelemista edellyttävillä tehtävillä, joita vuonna 1998 oli kuusi, kahdella seuraavalla kerralla kahdeksan ja viimeksi seitsemän. Tehtävien määrän mukaan koeajat ovat olleet 45, 90 ja 60 minuuttia. Yksi tehtävä on aina ollut kuuden pisteen arvoinen ja koostunut 1 3 osatehtävästä. Vielä on huomattava, että keskimmäisten arviointien kaksi koetta pidettiin eri päivinä. Tämä aiheutti sen, että vuonna 2000 oli 239 ja pari vuotta myöhemmin 172 otokseen ajateltua oppilasta, jotka eivät poissaolon vuoksi voineet osallistua ongelmanratkaisukokeeseen. Matematiikan opettajat ovat huolehtineet sekä ongelmatehtävien että päässälaskujen pisteityksen Opetushallituksen antaman ohjeen mukaan. Tehtävät kokeisiin on valittu etukäteen järjestetyistä esikokeiluista saatujen tietojen perusteella. Eri vuosien kokeiden vertailtavuuden parantamiseksi on käytetty joitakin samoja tehtäviä uudestaan. Näiden niin sanottujen ankkuritehtävien lukumäärät käyvät selville jäljempänä tulosten esittelyn yhteydessä taulukosta 7. Myös kansainvälisistä arvioinneista on ollut tapana lainata joitain tehtäviä. 1.2 Koetehtävien jakautuminen matematiikan osa-alueille Kunakin vuonna kokeessa on painotettu matematiikan sisältöjä hieman eri tavalla. Tehtävät on luokiteltu matematiikan eri osa-alueisiin sen mukaan, mitä tehtävän ratkaiseminen oppilailta ensisijaisesti vaatii. Jaottelun tukena on käytetty pääkomponenttianalyysiä. Lopuksi kukin tehtävä on sijoitettu vain yhteen matematiikan osa-alueeseen. 2

3 TAULUKKO 1. Perustaitoja mittaavien tehtävien jakautuminen matematiikan osa-alueille. Vuoden 2004 sarakkeessa ensimmäinen luku tarkoittaa monivalintatehtäviä ja toinen päässälaskuja. Luvut ja laskutoimitukset Geometria Tilastot ja todennäköisyys Funktiot Algebra Yhteensä TAULUKKO 2. Avoimista ongelmanratkaisutehtävistä kertyvien maksimipisteiden jakautuminen matematiikan osa-alueille. Luvut ja laskutoimitukset Geometria Tilastot ja todennäköisyys Funktiot Algebra Yhteensä Prosenttilaskuja ei ole Opetushallituksen julkaisemissa perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereissä katsottu omaksi matematiikan osa-alueekseen. Tähän aihepiiriin liittyviä tehtäviä on luonnollisesti ollut kokeissa joka kerta. Niiden määrät käyvät ilmi taulukosta 3. TAULUKKO 3. Prosenttilaskuja sisältäneistä tehtävistä kertyneet maksimipistemäärät eri vuosina. Monivalintatehtävät Päässälaskut 1 Ongelmanrat Yhteensä Esimerkkejä koetehtävistä Esimerkki 1. (luvut ja laskutoimitukset, ratkaisuprosentti 81, 1998) Kuinka paljon kengät maksavat? A B C D E 485 mk 425 mk 75 mk 350 mk 400 mk 3

4 Esimerkki 2. (geometria, ratkaisuprosentti 56, 2000) Kuution muotoiseen laatikon pituus on 20 cm. Kuinka monta litraa marjoja laatikkoon mahtuu? A 8 litraa B 6 litraa C 20 litraa D 80 litraa E 4 litraa Esimerkki 3. (funktiot, ratkaisuprosentti 22, 2000) Mehutiivistettä sekoitetaan ohjeen mukaan veteen suhteessa 1 : 4. Kuinka paljon laimennettua mehua saadaan kahdesta litrasta mehutiivistettä? A 4 litraa B 5 litraa C 6 litraa D 8 litraa E 10 litraa Esimerkki 4. (algebra, ratkaisuprosentti 39, 2002) Lauseke (2a) 3 voidaan esittää muodossa a) 2a 3 b) 6a c) 8a d) 6a 3 e) 8a 3 Esimerkki 5. (geometria, ratkaisuprosentti 11, 2004) Kuution muotoinen astia on täynnä vettä. Astiaan upotetaan umpinainen kuutio, jonka särmä on tasan puolet astian särmästä. Kuinka suuri osa vedestä vuotaa laidan yli? Esimerkki 6. (tilastot ja todennäköisyys, ratkaisuprosentti 91, 2004) Maija sai ensimmäisestä matematiikan kokeesta arvosanan 7. Mikä arvosana hänen pitäisi saada seuraavasta kokeesta, jotta keskiarvoksi tulisi 8? 4

5 Esimerkki 7. (funktiot, ratkaisuprosentti 59, 2004) Minulta menee 24 minuuttia, kun kävelen koulusta kotiin nopeudella 5 km/h. Kauanko kotimatkani kestää, kun ajan sen pyörällä nopeudella 15 km/h? Esimerkki 8. (geometria, maksimi 2 p, ratkaisuprosentti 41, 2000) Oheisessa kuviossa on 3 kertaa 3 -ruudukko, jossa reunaruudut on tummennettu. Kuinka monta vastaavasti tummennettua reunaruutua on 50 kertaa 50 ruudukossa? Esimerkki 9. (tilastot ja todennäköisyys, maksimi 2 p, ratkaisuprosentti 18, 2002) Taulukossa on esitetty Suomen matkapuhelinliittymien lukumäärä vuosina 1990, 1995 ja Lähde: Tilastokeskus Vuosi Matkapuhelinliittymien lukumäärä Kuinka monta prosenttia suurempi matkapuhelinliittymien määrä oli vuonna 2000 kuin vuonna 1995? Ilmoita vastaus kokonaisen prosentin tarkkuudella. Esimerkki 10. (algebra, maksimi 2 p, ratkaisuprosentti 69, 1998) Ratkaise yhtälö. 6x 2 = 4x Taustakyselyt Arviointeihin on kuulunut rehtorikysely, jolla on etukäteen kerätty taustatietoja kouluista ja matematiikan opetusjärjestelyistä. Kokeen ohessa oppilaat ovat vastanneet kyselyyn. Se on sisältänyt myös matematiikkaa ja sen opiskelua koskevan asennekartoituksen. Kahteen viimeiseen arviointiin kuului lisäksi opettajakysely ja pikapalautteen yhteydessä kyseiseen arviointiin liittyvä koulun itsearviointilomake. 5

6 1.5 Palautteet Otoskoulut ja vuodesta 2002 alkaen myös koulutuksen järjestäjät ovat saaneet noin kuukauden kuluttua arvioinnista pikapalautteen, jossa on lähinnä graafisten esitysten muodossa kerrottu koulun keskeiset tulokset. Kokeen ostaneiden koulujen/kuntien palauteraportti on pystytty toimittamaan noin puolen vuoden kuluttua kokeesta, sillä se on ollut otoskouluille annettua palautetta perusteellisempi sisältäen myös kirjallisessa muodossa graafisten esitysten ja tulosten koulukohtaista tulkintaa. Varsinaiset tarkistettuihin tietoihin pohjautuneet koko maan keskeisiä tuloksia koskevat arviointiraportit ovat ilmestyneet likimain vuoden kuluttua koepäivistä. Raportit on toimitettu opetusministerille ja valtion hallinnolle, yliopistoille, arviointiin osallistuneille kouluille ja asianosaisille. Muut ovat voineet ostaa raportteja Opetushallituksesta. 2 Otokset Koko maata edustavaan otokseen Opetushallituksessa on otettu runsaat viisi prosenttia ikäluokasta, joka arviointien ajankohtana on ollut Otannan ensimmäisessä vaiheessa on arvottu mukaan tulleet koulut. Ositusperusteina on käytetty läänejä (ei 1998), EU-tukialueita ja kuntaryhmiä. Koska EU-tukialueet (nykyisin EU-alueohjelmien tavoitealueet) eivät ole pysyneet koko aikaa samoina, tarkastellaan seuraavassa kaikkia neljää otosta 1997 voimaan tulleen läänijaon pohjalta. TAULUKKO 4. Koulujen ja molempiin osakokeisiin osallistuneiden oppilaiden lukumäärät matematiikan arvioinnin otannoissa lääneittäin. Lääni Koulut Oppilaat Koulut Oppilaat Koulut Oppilaat Koulut Oppilaat Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Ahvenanmaa Yhteensä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sieltä ei enää otettu kouluja otokseen vuonna 2002, vaan Ahvenanmaa halusi ostaa arvioinnin kaikille kouluilleen. Ruotsinkieliset koulut ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa (yksi Oulun läänissä) ja niitä on jouduttu tilastollisista syistä ottamaan otoksiin suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä. Otoskouluista on ollut ruotsinkielisiä 10 (1998), 20 (2000), 17 (2002) ja 15 (2004). Suomenkielisistä oppilaista otos on ollut 5 7 % ja ruotsinkielisistä 8 18 %. 6

7 TAULUKKO 5. Oppilaiden määrät otoksissa opetuskielen ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä (muutama oppilas ei ole ilmoittanut sukupuoltaan). Opetuskieli Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Suomi Ruotsi Yhteensä Otannan toinen vaihe on tehty kouluissa siten, että pienistä kouluista kaikki oppilaat ovat tulleet otokseen ja suuremmista on tehty valinta tasavälein kaksi kolmesta, joka toinen, joka kolmas tai joka neljäs. Rajat ovat vähän vaihdelleet eri vuosina, mutta aina osuus oppilaista on portaittain tullut sitä pienemmäksi, mitä suurempi koulun ikäluokka on ollut. Näin otokset ovat hieman vinoutuneet suosien kuntaryhmistä etenkin kaupunkien kustannuksella maaseutua, jolla on keskimäärin pienimmät koulut. 3 Koetulokset 3.1 Oppilaiden koetulokset Koska kaikkina vuosina tehtäviä ei ole ollut samaa määrää seuraavassa osakokeiden ja koko kokeen tulokset esitellään tässä yhteydessä laskettuina prosentteina kulloisestakin maksimipistemäärästä. TAULUKKO 6. Eri vuosien kokeiden keskiarvot ja keskihajonnat prosentteina enimmäispistemääristä. Oppilaat Osakoe Keskihaj. Keskihaj. Keskihaj Keskihaj. Monivalintatehtävät 66,6 20,8 61,2 21,0 65,7 22,0 65,0 19,4 Päässälaskut ei ei ei ei ei ei 55,6 24,3 Ongelmanratkaisu 44,6 21,9 48,3 25,1 51,8 24,2 50,2 21,5 Koko koe 53,6 20,1 53,4 22,6 57,3 22,4 55,6 19,7 Monivalintakokeen keskiarvot ovat vaihdelleet 61,2 % 66,6 %. Ongelmanratkaisukokeen keskiarvo näyttää edellä olevan taulukon perusteella nousseen vuosien myötä. Se saattaa johtua niin mittarina käytetyistä tehtävistä kuin tottumisesta tämäntyyppisiin kokeisiin taikka osaamisen lisääntymisestä. 3.2 Matematiikan osa-alueet Seuraavassa kuviossa esitetään matematiikan osa-alueiden hallinta eri vuosina. Pylväiden perustana olevien tehtävien maksimipistemäärät kunakin vuonna käyvät ilmi edellä olevista taulukosta 1 ja 2. Vuonna 2000 ei ollut lainkaan koetehtäviä alueesta tilastot ja todennäköisyys. Näyttää siltä, että lukuja ja laskutoimituksia on alettu osata paremmin, mutta algebraa huonommin. Tulos voi tietysti olla ainakin jossain määrin seurausta koetehtävien erilaisuudesta eri vuosina. 7

8 80 70 Ratkaisuosuus LUVUT GEOMETRIA TILASTOT FUNKTIOT ALGEBRA KUVIO 1. Matematiikan osa-alueiden hallinta eri vuosina. Monivalintatehtäviä sisältäneissä osakokeissa on prosenttilaskuista osattu 72 % vuonna 1998, seuraavalla kerralla 65 %, 70 % vuonna 2002 ja viimeisellä kerralla 69 %. Kun ongelmanratkaisutehtävien prosenttilaskut ovat liittyneet tilastojen tulkintaan, kahden pisteen maksimista on saatu vuonna 1998 keskiarvoksi 52 % ja 16 % sekä vuonna %. Kaksi viimeksi mainittua tehtävää ovat olleet periaatteeltaan samantapaisia (esimerkki 9 edellä). Vuonna 2004 lukuihin ja laskutoimituksiin luokitellusta prosenttitehtävästä päässälaskuissa tuli 67 % oikeita vastauksia ja ongelmanratkaisuosuudella ratkaisuprosentti oli 52, mutta yhtälön avulla ratkaistavasta algebran tehtävästä ratkaisuprosentti oli Ankkuritehtävien ratkaisuprosentit Osa koetehtävistä on ollut samoja, joita oli käytetty jo ennenkin. Näin mittarin vakautta ja osaamisen tasoa eri vuosina voidaan seurata. Taulukosta 7 huomaa, että aivan samojen tulosten lisäksi eroja ratkaisuprosenteissa on sekä ylös- että alaspäin. Tilanne on sama kaikilla matematiikan osa-alueilla. Vaikuttaa siltä, että erot johtuvat enimmäkseen siitä, kuinka monentena tehtävä on kussakin kokeessa ollut. Kokeen alkupuolelle sijoitettuna tehtävä on yleensä mennyt muutaman prosenttiyksikön paremmin kuin sama tehtävä eri vuonna kokeen loppupuolella. 8

9 TAULUKKO 7. Ankkureina käytettyjen tehtävien ratkaisuprosentit. Osa-alue Monivalintatehtävät Ongelmat Luvut 82,4 84,7 66,2 70,6 80,5 80,3 75,7 72,2 63,7 57,0 Geometria 88,7 89,7 90,9 55,4 54,2 46,0 48,0 51,4 57,1 36,8 51,4* 73,3 71,6 77,6 71,2 74,3 74,0 66,2 68,8 Funktiot 56,8 57,2 69,3 81,3 Algebra 62,6 66,4 Luvut 49,9 58,3 31,0 38,4 Funktiot 81,7 76,1 14,9 18,0 62,0 62,0 68,5 64,0 33,0 26,5 Algebra 20,2 25,3 * Tehtävässä painovirhe Omien ankkureiden lisäksi kokeen tasoa on pyritty vertaamaan kansainvälisiin arviointeihin lainaamalla tehtäviä TIMSS:istä sekä Viron ja Ruotsin kansallisista kokeista. Näistä kerrotaan tarkemmin arviointiraporteissa. 3.4 Tyttöjen ja poikien koetulokset Pojat ovat joka kerta olleet vähän parempia perustaitoja mitanneessa monivalintakokeessa, todellinen ero on kuitenkin ollut suurimmillaankin vain 3,3 prosenttiyksikköä. Päässälaskuissa poikien tulos oli 4,4 prosenttiyksikköä parempi kuin tyttöjen; ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Ongelmanratkaisutehtävissä tytöt olivat tilastollisesti merkitsevästi (2,5 prosenttiyksikköä) poikia parempia vuonna 2000, mutta muina vuosina ei eroa ole havaittu. Kokonaisuudessaan tyttöjen ja poikien erot ovat olleet hyvin pieniä, kuten käy ilmi kuviosta 2. Poikien koetulosten keskihajonnat ovat yleensä olleet suurempia kuin tytöillä. Toisin sanoen tyttöjen tuloksia kertyi runsaammin jakauman keskiarvon lähelle. Pojat ovat siis matematiikan osaamisen suhteen tyttöjä heterogeenisempi joukko. 9

10 Pojat Tytöt KUVIO 2. Tyttöjen ja poikien koko kokeen tulokset eri vuosina. Matematiikan osa-alueittain tarkasteltuna tytöt ovat olleet säännöllisesti hieman poikia parempia algebrassa. Pojat taas ovat menestyneet tyttöjä paremmin joillain muilla osa-alueilla vaihtelevasti. 3.5 Suomen- ja ruotsinkielisten tulokset Taulukosta 8 ilmenee, että Opetushallituksen suorittamissa arvioinneissa suomen- ja ruotsinkielistä opetusta antavien koulujen oppilaat ovat menestyneet keskimäärin yhtä hyvin. Ruotsinkielistä opetusta saaneiden tulosten suuremmat luottamusvälit johtuvat siitä, että heitä on ollut otoksissa pienempi lukumäärä kuin suomenkielisiä. TAULUKKO 8. Suomen- ja ruotsinkielistä opetusta saaneiden oppilaiden koetulosten keskiarvot ja virhemarginaalit (prosentteina enimmäispistemääristä), joiden väliin keskiarvot sijoittuvat 95 %:n todennäköisyydellä. Opetuskieli Marginaali Marginaali Marginaali Marginaali Suomi 53,6 ±0,7 53,7 ±0,7 57,3 ±0,8 55,6 ±0,6 Ruotsi 54,3 ±2,3 52,1 ±1,7 57,2 ±1,6 55,8 ±1,8 Matematiikan osa-alueilla ruotsinkieliset ovat osanneet vähän paremmin algebraa, kun taas suomenkieliset ovat selviytyneet hiukan paremmin funktioista ja vaihtelevasti joistain muistakin osa-alueista. Kaikki erot ovat olleet hyvin pieniä. 10

11 3.6 Koulujen tulokset Yksittäisen koulun tulos on määritetty laskemalla koulusta otokseen sattuneiden oppilaiden tulosten keskiarvo. Paikallistasolla otoskoulut ovat halutessaan voineet itse laskea oman koetuloksensa myös koko ikäluokan oppilaidensa mukaan, sillä koemateriaalit on toimitettu maksutta otoskoulujen koko ikäluokalle koulun niin valittua. Vertaamalla taulukon 9 ja taulukon 6 tuloksia huomaa, että koulukohtaisten tulosten keskiarvot ovat olleet hivenen pienempiä kuin oppilaskohtaisten. Se kertoo siitä, että oppilaiden osaaminen on ollut hiukan heikompaa pienissä kouluissa, joita on suhteellisesti enemmän. Vuoden 2000 arvioinnissa koulujen tulosten keskihajonnat olivat suurimmat ja vastaavasti pienimmät vuonna TAULUKKO 9. Koulujen tulosten keskiarvot ja keskihajonnat prosentteina enimmäispistemääristä. Koulut Osakoe Keskihaj. Keskihaj. Keskihaj Keskihaj. Monivalintatehtävät 66,3 6,1 60,9 6,8 65,3 6,6 64,9 6,4 Päässälaskut ei ei ei ei ei ei 55,6 6,9 Ongelmanratkaisu 44,4 6,6 47,7 8,3 51,4 7,0 50,1 6,3 Koko koe 53,4 6,0 53,0 7,4 56,8 6,6 55,5 6,1 TAULUKKO 10. Parhaimman ja heikoimman otoskoulun tulosten erotus (%-yksikköä) eri vuosina. Osakoe Monivalintatehtävät 41,7 35,3 29,1 32,4 Päässälaskut ei ei ei 41,5 Ongelmanratkaisu 30,5 42,0 32,5 38,9 Koko koe 33,4 39,7 30,3 34,7 Koulujen tulosten vaihteluväli monivalintakokeessa näyttää vuosien myötä kaventuneen. Se voi johtua siitä, että koetyyppi, jota kouluissa harvemmin käytetään, on tullut arviointien myötä tutuksi. Koulujen välistä eroa voi tarkastella myös alla olevan kuvion 3 esittämällä tavalla. Siinä käy ilmi koulujen välisen vaihtelun selitysosuus oppilaiden matematiikan koetuloksen kokonaisvaihtelusta eri vuosina. Koulun selitysosuus on näissä kolmessa arvioinneissa vaihdellut 7,8 10,2 % ja ollut suurin vuoden 2000 arvioinnin mukaan. Kansainvälisesti katsoen koulujen väliset erot ovat Suomessa pieniä. Trendiviiva kulkee vaakasuorassa eli tilanne vaikuttaa vakaalta. 11

12 14,0 12,0 Koulujen vaihtelun osuus 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, KUVIO 3. Koulujen välisen vaihtelun selitysosuus oppilaiden koetulosten vaihtelusta eri vuosina. Jotkut koulut ovat sattuneet Opetushallituksen matematiikan arvioinnin otantaan useammin kuin yhden kerran. Yksi koulu on ollut otoksessa joka kerta ja 11 koulua kolme kertaa. Koska kokeen keskiarvo ei kaikkina vuosina ole ollut ihan sama, on vertailu taulukkoa 11 varten tehty standardoitujen keskiarvojen (koulun tuloksen ja koulujen keskiarvon erotus jaettuna koulujen tulosten keskihajonnalla) perusteella. Koulun tuloksen on katsottu nousseen, mikäli koulun keskiarvo on ollut vähintään yhden yksikön (keskihajonnan) suurempi kuin saman koulun keskiarvo aikaisempana vuonna. Vastaavasti tulos on laskenut, jos keskiarvo on myöhempänä ajankohtana ollut vähintään yhden yksikön pienempi kuin aikaisempi tulos. Mikäli kahden eri vuoden tulosten ero jää alle ykkösen, pidetään tuloksia yhtä hyvinä. Taulukon perusteella suurimmassa osassa kouluja tulos on pysynyt samalla tasolla ja muutoksia on tapahtunut molempiin suuntiin likimain yhtä runsaasti. TAULUKKO 11. Vertailu kahteen eri otantaan sattuneiden koulujen keskiarvoista. Tulos Noussut Sama Laskenut Yhteensä

13 3.7 Alueelliset tulokset Seuraavissa kahdessa taulukossa esitetään kokeen keskiarvot lääneissä ja kuntaryhmissä. Tulokset näyttävät melko samankaltaisilta kautta maan. Kun virhemarginaalit otetaan huomioon, ei tilastollisesti edes melkein merkitseviä eroja löydy kuin asukasluvultaan ja otoskooltaan pienten läänin kohdalta. TAULUKKO 12. Läänien koetulosten otoskeskiarvot ja virhemarginaalit (prosentteina enimmäispistemääristä), joiden väliin keskiarvot sijoittuvat 95 %:n todennäköisyydellä. Lääni Marginaali Marginaali Marginaali 2004 Marginaali Etelä-Suomi 54,3 ±1,1 53,8 ±1,1 56,9 ±1,2 55,4 ±1,0 Länsi-Suomi 53,1 ±1,2 53,3 ±1,1 57,5 ±1,1 56,9 ±0,9 Itä-Suomi 52,7 ±1,9 52,1 ±2,1 59,4 ±2,1 54,8 ±1,6 Oulu 53,1 ±1,7 55,1 ±2,2 57,2 ±2,1 51,6 ±1,8 Lappi 54,0 ±2,7 50,9 ±3,7 50,7 ±4,4 57,6 ±2,4 Ahvenanmaa 57,3 ±5,3 53,4 ±4,2 ei ei ei ei Kaikki 53,6 ±0,7 53,4 ±0,7 57,3 ±0,7 55,6 ±0,6 TAULUKKO 13. Kuntaryhmien koetulosten otoskeskiarvot ja virhemarginaalit (prosentteina enimmäispistemääristä), joiden väliin keskiarvot sijoittuvat 95 %:n todennäköisyydellä. Kuntaryhmä Marginaali Marginaali Marginaali 2004 Marginaali Kaupunki 53,8 ±1,0 54,6 ±0,9 57,6 ±1,0 56,4 ±0,9 Taajama 53,1 ±1,7 52,1 ±1,9 56,7 ±1,6 56,6 ±1,5 Maaseutu 53,6 ±1,0 51,9 ±1,2 57,2 ±1,2 53,7 ±1,1 Kaikki 53,6 ±0,7 53,4 ±0,7 57,3 ±0,7 55,6 ±0,6 4 Asenteet Oppilaiden asenteita matematiikkaa kohtaan on tutkittu mittarilla, jossa oppilaat ovat ottaneet kantaa väitteisiin viisiportaisella Likert-asteikolla (-2 = täysin eri mieltä, -1 = jokseenkin eri mieltä, 0 = epävarma, 1 = jokseenkin samaa mieltä, 2 = täysin samaa mieltä). Väitelauseet ovat vuosittain olleet vähän erilaisia eikä niiden lukumääräkään ole ollut sama. Vain kahden viimeisen kerran asennemittarit olivat täysin identtiset. Kaikki mittareissa käytetyt lauseet löytyvät arviointiraporteista. Yhdistettäessä useita lauseita yhdeksi summamuuttujaksi, on osa väitelauseiden arvoista käännetty niin, että suurempi luku vastaa aina myönteisempää asennetta. Seuraavassa kuviossa asenteet kuvataan keskimäärin kunakin vuonna. Väitelauseista on faktorianalyysin perusteella muodostettu summamuuttujia, joita koskevat keskiarvot näkyvät kuviossa 4. Suluissa oleva luku ilmoittaa sen, kuinka monta väitettä on kunkin summamuuttujan takana. Vaikka vuoden 1998 lauseet yhtä lukuun ottamatta sisältyivät myös vuoden 2000 asennemittariin, on summamuuttujat kuitenkin muodostettu hieman eri tavalla. 13

14 1998 Hyöty (1) Ahdistumattomuus(3) Itseluottamus (5) 2000 Tuki (3) Pitäminen (8) Itseluottamus (8) 2002 Hyöty (5) Pitäminen (5) Itseluottamus (5) 2004 Hyöty (5) Pitäminen (5) Itseluottamus (5) Pojat Tytöt -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 KUVIO 4. Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan keskimäärin eri vuosina. Asenteet ovat olleet keskimäärin melko neutraaleja, vain hyödyllisyyden kohdalla näkyy selvästi positiivinen vire. Kuviosta huomaa, että poikien asenteet matematiikkaa kohtaan ovat olleet myönteisempiä kuin tyttöjen. Etenkin poikien luottamus omiin kykyihinsä matematiikan osaajana näyttää selvästi suuremmalta. Täysin samoja väitteitä on sisältynyt asennemittareihin vain kaksi: Pystyn selviytymään vaikeistakin matematiikan tehtävistä ja Tulevissa opinnoissani tarvitsen matematiikkaa. Ensimmäisen väitteen suhteen vaikuttaa siltä, että tyttöjen neutraali mieliala on laskusuunnassa. Jälkimmäisen väitteen kohdalla näyttää tapahtuneen molempien sukupuolten kohdalla lievää laskua, kuten käy ilmi alla olevasta taulukosta. TAULUKKO 14. Samojen asenneväittämien keskimääräiset tulokset viisiportaisella Likertasteikolla Asennemittarin väite Pystyn selviytymään vaikeistakin matematiikan tehtävistä. Tulevissa opinnoissani tarvitsen matematiikkaa. Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 0,2 0,0 0,3-0,2 0,3-0,2 0,2-0,3 1,2 1,0 1,2 1,0 1,1 0,9 0,9 0,7 Asenteilla ja koetuloksella on yhteyttä toisiinsa. Korrelaatiokertoimet ovat vaihdelleet 0,52 0,60. Asenteet ovat siis selittäneet noin kolmasosan osaamisesta tai päinvastoin. Erityisen voimakkaasti osaamiseen on ollut yhteydessä oppilaan itseluottamus, korrelaatiokertoimet ovat olleet 0,62 0,66. 14

15 5 Matematiikan arvosanat Arvosanojen yhtenäisyyttä kautta maan Opetushallitus on tukenut vuonna 1999 julkaistulla suositusluonteisella ohjeella: Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8). Siinä kunkin oppiaineen hyvää osaamista on selostettu noin kymmenen sivun verran. Kirjassa on kuvattu lyhyesti myös muut arvosanat 4 10 suhteutettuina kahdeksikkoon. Matematiikan arviointien oppilaskyselyissä oppilailta on tiedusteltu, mikä arvosana heillä oli viimeksi saadussa todistuksessa ollut matematiikassa. 5.1 Oppilaiden arvosanat Todistuksissa poikien matematiikan arvosanat ovat joka kerta olleet keskimäärin tilastollisesti erittäin merkitsevästi huonompia kuin tyttöjen, vaikka koetulokset eivät ole tukeneet tätä käytäntöä. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen antamien matematiikan arvosanojen keskiarvot eivät ole poikenneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi TAULUKKO 15. Opettajien antamien matematiikan todistusarvosanojen tunnuslukuja Ryhmä Keskihaj. Keskihaj. Keskihaj. Keskihaj. Pojat 7,39 1,52 7,29 1,46 7,37 1,46 7,36 1,47 Tytöt 7,59 1,40 7,56 1,40 7,65 1,41 7,66 1,39 Suomenkieliset 7,49 1,47 7,41 1,46 7,51 1,45 7,53 1,43 Ruotsinkieliset 7,48 1,41 7,49 1,33 7,48 1,40 7,46 1,47 Kaikki 7,49 1,46 7,42 1,44 7,51 1,44 7,52 1,44 Hylättyä arvosanaa neljä (4) on viimeistä edellisessä peruskoulun matematiikan arvostelussa annettu 1,0 1,7 %:lle oppilaista. Vuoden 2002 koulujen lopullisessa päättöarvioinnissa niitä oli vain 0,1 %:lla oppilaista yhteishaun hakijarekisterin mukaan. Suurin osa matematiikan nelosista on siis saatu tavalla tai toisella hoidettua lukuvuoden loppuun mennessä. Matematiikan arvosanan ja Opetushallituksen kokeen osaamisen väliset korrelaatiot ovat olleet melko korkeita: 0,75-0,78. Toisin sanoen arvosana on selittänyt koetuloksesta noin 60 %. Arvosanoissa huomiota kiinnittää niiden epäterävyys osaamiseen nähden. Kuhunkin arvosanaan liittyvän kokeessa osaamisen keskihajonta ja vaihteluväli ovat olleet hyvin laajoja sekä yksittäisen koulun sisällä että varsinkin valtakunnallisesti. Tietyn tasoista osaamista osoittaville oppilaille on annettu monenlaisia arvosanoja. On toki ymmärrettävää, ettei koeosaaminen mittaa kaikkea, mitä koulussa tietyn oppiaineen puitteissa vaaditaan. Silti herää kysymys, ovat arvosanat riittävän yhtenäisiä ja tasapuolisia esimerkiksi jatko-opintopaikkojen määräytymisen kannalta. Arvosanojen ja oppilaiden matemaattisten asenteiden väliset korrelaatiot ovat vaihdelleet 0,58 0,63, itseluottamuksen jopa 0,65 0,77. Vertaamalla edellisen luvun loppuun huomaa, että asenteet ovat selittäneet arvosanoista hieman enemmän kuin osaamisesta. 15

16 5.2 Arvosanalinjat Arvosanalinjalla tarkoitetaan viivaa, joka koordinaatistossa yhdistää aina tietyn arvosanan saaneiden oppilaiden keskimääristä osaamista kuvan pisteen edelliseen ja seuraavaan. Poikien matematiikan arvosanalinjat ovat kulkeneet nelisen prosenttiyksikköä tyttöjen linjan yläpuolella kautta koko asteikon. Toisin sanoen pojilta vaaditaan enemmän osaamista kuin tytöiltä jokaiseen arvosanaan Osaamisprosentti Pojat Tytöt Arvosana KUVIO 5. Poikien ja tyttöjen arvosanalinjat vuoden 2002 matematiikan arvioinnissa. Koulujen arvosanalinjat eivät kulje samalla tasolla. Koulun arvosanakäytäntö on yleensä ollut sitä ankarampi, mitä parempi on ollut koulun tulos. Toisin sanoen vaativa arvosanakäytäntö ja hyvä keskimääräinen osaaminen näyttävät kulkevan käsikädessä. Koulujen arvosanalinjojen ero matematiikassa on ollut suurimmillaan yli 20 prosenttiyksikköä eli parin arvosanan verran. Tämä on ongelmallista tasa-arvon kannalta valintatilanteissa silloin, kun eri koulujen oppilaat pyrkivät samoihin jatko-opintoihin ja valinta tapahtuu todistusarvosanojen perusteella. Myös koulujen sisällä vaihtelu tietyn arvosanan saaneiden oppilaiden osaamisessa on ollut melkoista ja samaa osaamista osoittaneet oppilaat ovat saaneet hyvinkin erilaisia arvosanoja. Asiasta saa perusteellisemman kuvan arviointiraporteista. 6 Yhteisvalinta Matematiikan arviointien yhteydessä oppilailta on tiedusteltu, mihin he olivat yhteisvalinnassa pyrkineet. Vajaa kaksi prosenttia oppilaista on antanut vastauksen, jossa useampi kuin yksi vaihtoehto on merkitty. Heidän kohdallaan tässä tarkastelussa otetaan huomioon vain alla olevassa taulukossa ylempänä esiintyvä vaihtoehto. 16

17 Lukioon on halunnut vähän yli 60 % ikäluokasta: runsaasti puolet pojista ja 70 % tytöistä. Pitkän matematiikan suosio on vuosien myötä tyttöjen keskuudessa hieman lisääntynyt, vaikkakin heidän suosikkivalintanaan on pysynyt lukion lyhyt matematiikka. Ammatillisiin oppilaitoksiin on aikonut jatkaa 36 % oppilaista: pojista % ja tytöistä 28 %. TAULUKKO 16. Oppilaiden jatko-opintotoiveet. Luvut ovat prosentteja otosten pojista ja tytöistä. Valinta Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Lukio, pitkä matematiikka 37,4 27,0 37,5 30,3 36,7 31,5 35,7 30,6 Lukio, lyhyt matematiikka 14,6 42,1 15,7 39,8 16,6 38,7 17,5 39,5 Ammatillinen koulutus 44,6 28,0 44,7 28,2 44,8 27,7 44,3 27,5 Kymppiluokka 1,2 1,3 0,9 0,9 0,8 1,3 1,5 1,4 Työ tai vapaa vuosi 0,8 0,8 0,6 0,3 0,3 0,3 0,2 0,5 Ei vastattu 1,4 0,7 0,5 0,5 0,8 0,5 0,8 0,6 Matematiikan arviointien ohessa saatujen tietojen mukaan lasketut prosenttiluvut jatko-opintoihin suuntautumisesta vastaavat melko hyvin toteutuneiden yhteisvalintojen pohjalta julkistettuja prosenttilukuja. Kuviosta 6 käy ilmi kuinka voimakkaasti jatko-opintoihin suuntautuminen on sidoksissa matematiikan osaamisen tasoon, joka on ollut samoihin jatko-opintoihin haluavilla tytöillä ja pojilla keskimäärin yhtä hyvä. Kuitenkin kuviosta katsellen näyttää siltä, että koulunkäyntiä välittömästi peruskoulun jälkeen jatkamattomat etenkin tytöt (pieni ryhmä tosin) eivät ole tehneet ratkaisuaan ainakaan peruskoulun matematiikan heikon opintomenestyksen seurauksena. Osaamisprosentti Pojat lukio pitkä mat. Tytöt lukio pitkä mat. Pojat lukio lyhyt mat. Tytöt lukio lyhyt mat. Pojat ammatillinen Tytöt ammatillinen Pojat kymppiluokka Tytöt kymppiluokka Pojat työ tai vapaa Tytöt työ tai vapaa KUVIO 6. Jatko-opinnot ja matematiikan osaaminen. 17

18 Lisätutkimusta kaipaa se havainto, että eri jatko-opintoihin suuntautuvien oppilaiden peruskoulun arvosanalinjat poikkeavat selvästi toisistaan. Edellä kuvattu ero poikien ja tyttöjen välillä säilyi myös näin jatko-opintojen mukaan tarkasteltuna Osaamisprosentti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Ammatillinen Arvosana KUVIO 7. Matematiikan arvosanalinjat jatko-opintojen mukaan vuonna Lopuksi Neljän kahden vuoden välein suoritetun perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan arviointien perusteella tilanne valtakunnassa vaikuttaa jokseenkin vakaalta. Havaitut muutokset ovat pieniä ja luultavimmin normaalia luonnollista vaihtelua. Kieli- ja alueryhmien läpi vuosien jatkuneeseen tasaiseen tulokseen matematiikassa voidaan olla tyytyväisiä. Matematiikka on myös eri sukupuolten kannalta katsoen yksi peruskoulun tasa-arvoisimmista oppiaineista siinä mielessä, että kummankin sukupuolen koetulokset ovat jokseenkin yhtä hyvät. Se ei kuitenkaan näyttäydy aivan sellaisena arvosanojen valossa. Poikien ja tyttöjen kasvu ja kehitys on erilaista. Tyttöjen saattaa olla helpompi sopeutua moniin koulun asettamiin vaatimuksiin. Ehkä sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään kannustamalla enemmän tyttöjä arvosanojen avulla matematiikan opinnossa. Joka tapauksessa peruskoulun päättyessä tytöillä on poikia paremmat matematiikan arvosanat. Ulkoisen arvioinnin kautta opettajien on mahdollista saada sellaista tietoa, jota he tarvitsevat oppilasarvioinnin pitämisessä riittävän yhtenäisenä kautta maan. Tasa-arvon toteutumisen kannalta se on välttämätöntä. Kun vertailukohtana ovat pelkästään omat oppilaat, arvosanalinja saattaa seurata liiaksi opettajalla kulloinkin opetettavana olevan oppilasjoukon tasoa. Kokeneellekin opettajalle on vuosien myötä kertynyt vertailutietoa vain sadoista, harvemmin tuhansista oppilaista. Uran aikana opetussuunnitelma on jo saattanut muuttua useammankin kerran. Kansallisesta kokeesta koulun saama palaute kertoo koulun tuloksen verrattuna koko maan tasoon myös 18

19 matematiikan eri osa-alueilla. Palautteen perusteella voidaan paikallistasolla päätellä, onko matematiikan tila koulussa sellainen kuin halutaan vai olisiko jotain mahdollisuuksien rajoissa olevaa tehtävä toisin. Matematiikan opetukseen on uudessa tuntijaossa saatu kaivattu lisätunti. Arvioinneissa on tullut ilmi, että kansainvälisesti katsoen Suomessa opetetaan ja osataan melko myöhään algebran osaaluetta esimerkiksi yhtälöitä. Odotettua heikommin puheena olevissa arvioinneissa ovat sujuneet myös geometria ja prosenttilaskut. Tästä saa käsityksen katsomalla edellä esitettyjen esimerkkien ratkaisuprosentteja. Vaikeaksi on osoittautunut jo mainittujen asioiden ohella matemaattisten lausekkeiden tuottaminen. Matematiikan tunneilla tulee riittämään tekemistä tulevaisuudessakin ja uusien opetussuunnitelmien sisäänajokin vaatii oman aikansa. Opetuksessa kehitystyön tulokset näkyvät yleensä vasta pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi vuosina toteutettuun Opetushallituksen LUMA-hankkeeseen osallistuneiden koulujen keskimääräiset matematiikan tulokset olivat ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2004 tilastollisesti merkitsevällä tasolla muiden koulujen tulosta paremmat niin osaamisen kuin asenteidenkin suhteen. 19

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT 1 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT Jouni Välijärveen viitaten voisin todeta, että PISAn tulokset kertovat, että tulevaisuuden osaaminen meillä on kunnossa ja että PISA tulee arvioineeksi

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ Sisältö Arvioinnin tausta...3 Arviointiin osallistuneet oppilaat ja heidän opettajansa...4 Arvioinnin tulokset...5 Tulokset eri avi-alueilla...7 Tulokset tehtävätyypeittäin...8

Lisätiedot

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm: 1 Tiivistelmä Opetushallituksen raportista Ei taito taakkana ole Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005 Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2005 äidinkielen

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe 2014-2015 MFKA-Kustannus Oy Asememiehenkatu 4, 00520 HELSINKI, puh. 010 322 3162 http://www.mfka.fi

Lisätiedot

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa

Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa 1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan

Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan ammattiopiston viimeisenä keväänä vahvistaa AMK:uun pyrkivien taitoja pääsykoetta varten saada jo etukäteen 5 op:n suoritus valinnaisiin Tulos:

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 0020 HELSINKI, puh. (09) 102 378 http://www.mfka.fi Peruskoulun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset)

Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyspisteet (ei tekniikan alan koulutukset) Koulumenestyksestä annetaan pisteitä seuraavasti: A. ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päättötodistuksen perusteella tai B. ammatillisen perustutkinnon

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin) 1/11 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla 17.11.2016/1 MTTTP5, luento 17.11.2016 3.5.5 Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla likimain Jos X ~ Bin(n, p), niin X ~ N(np, np(1 p)), kun n suuri. 17.11.2016/2

Lisätiedot

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014)

Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) 1 Opiskelijavalinta Insinööri (AMK), tietotekniikka, päivätoteutus (yhteishaku syksy 2014) Opiskelijavalinnan maksimipisteet (100 pistettä): Koulumenestys Valintakoe 60 pistettä 40 pistettä Kaikki hakukelpoiset

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS 23.11.2011) Paula Kilpeläinen, OPH RAKENNUS- JA METSÄALAN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIT 2008 2011 Arviointi käynnistyi 8/2008 ja päättyi

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut)

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Laatua laivalla 26.8. 27.8.2013 Anu Räisänen & Pirjo Väyrynen Opetushallitus

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kuntamarkkinat 11.9.2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mari Routti 13.9.2013 1 Taustaa Kouluikkuna on kuntien opetustoimen johtajien aloitteesta Kuntaliiton

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe 2013

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe 2013 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen yhdeksännen luokan matematiikan koe 2013 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI, puh. (09) 1502 378 http://www.mfka.fi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa

Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa Sisällysluettelo ja ohjeet tilastojen tulkintaan (osa 1) 1.1 Esittelee kyselyn tulokset kokonaisuudessa - Kurin määritelmät ovat x-koordinaatistolla - Vastaukset on esitetty graafi sesti värikoodeja käyttäen.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Lausuntoja tuntijaosta

Lausuntoja tuntijaosta Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 7 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä 5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. 5.10.2017/1 MTTTP1, luento 5.10.2017 KERTAUSTA Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria. Muodostetaan väli, joka peittää parametrin etukäteen valitulla todennäköisyydellä,

Lisätiedot

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: 4.10.2016/1 MTTTP1, luento 4.10.2016 7.4 Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: Samoin z /2 siten, että P(Z > z /2 ) = /2, graafisesti: 4.10.2016/2

Lisätiedot

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa

Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Opiskelijavalinta ensihoitajakoulutukseen sosiaali- ja terveysalalla kevään 2015 yhteishaussa Sosiaali- ja terveysalalle hakijan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että opiskelija kykenee

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden

Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma tiedetään. Se on normaalijakauma, havainnollistaminen simuloiden 1 KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ Luento 30.9.2014 Olkoon satunnaisotos X 1, X 2,, X n normaalijakaumasta N(µ, σ 2 ), tällöin ~ N(µ, σ 2 /n), kaava (6). Otoskeskiarvo on otossuure, jonka todennäköisyysjakauma

Lisätiedot

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot