TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

2 Sisältö Terveystiedon oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Arviointiin osallistuneet oppilaat... 3 Taustatietoa terveystiedon opetuksesta... 4 Tulokset... 8 AVI-alueet ja kuntatyypit Jatkokoulutukseen hakeutuminen Terveystiedon arvosana Tukea tarvitsevat oppilaat Vanhempien koulutustausta Terveystiedon vuosiviikkotuntien jakautuminen eri luokka-asteille Opettajien vaikutus oppimistuloksiin Oppilaiden asennoituminen terveystietoon Kehittämisehdotukset Tiivistelmä perustuu julkaisuun: Anna-Mari Summanen TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

3 Terveystiedon oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden terveystiedon oppimistuloksia opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman koulutuksen arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa selvitettiin, miten hyvin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetetut terveystiedon tavoitteet oli saavutettu ja mikä oli oppiaineen osaamisen kansallinen taso. Arviointi tehtiin 9. vuosiluokan oppilaille otantaperustaisena huhtikuussa Otoksessa otettiin huomioon, että siihen tulevat koulut edustavat kattavasti maan eri osia sekä erilaisia toimintaympäristöjä: kaupunkimaisia, taajaan asuttuja ja maaseutumaisia kuntia. Lisäksi otoksessa otettiin huomioon suomen- ja ruotsinkieliset perusopetusta antavat koulut. Arvioinnissa oli mukana 105 koulua, joista suomenkielisiä oli 90 ja ruotsinkielisiä 15. Arviointiin osallistuneet oppilaat Oppilaiden äidinkielenä oli suomi noin 83 prosentilla, ruotsi noin 13 prosentilla ja muu kuin suomi tai ruotsi 4 prosentilla. Noin 11 prosenttia oppilaista oli tehostetun tai erityisen tuen piirissä tai heille oli tehty aikaisempi päätös erityisopetukseen ottamisesta tai he opiskelivat yksilöllistetyn oppimäärän mukaan äidinkielessä tai terveystiedossa. Oppilaista noin 52 prosenttia ilmoitti hakeneensa perusopetuksen jälkeen lukioon ja 46 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Terveystiedon arvosanojen keskiarvo oli 8,1 (tytöillä 8,4 ja pojilla 7,7). Arvioinnissa oli mukana oppilasta: poikaa ja tyttöä suomenkielistä ja 514 ruotsinkielisistä kouluista TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

4 Taustatietoa terveystiedon opetuksesta Oppilaille suunnatun tehtävä- ja oppilaskyselykokonaisuuden lisäksi arviointitietoa kerättiin opettaja- ja rehtorikyselyillä. Opettajakyselyllä kartoitettiin terveystietoa opettavien opettajien käsityksiä ja näkemyksiä opetuksen järjestämisestä, opetussuunnitelmasta, terveystiedon opettamisesta, oppimateriaalista sekä oppimisen arvioinnista ja oppimistulosten saavuttamisesta. Rehtorikysely painottui koulun käytänteisiin, opetusjärjestelyihin ja oppimisen edellytyksiin. Opettajakyselyyn vastasi 193 opettajaa (naisia 75,6 % ja miehiä 24,4 %) Suurin osa opettajakyselyyn vastanneista oli koulutukseltaan liikuntatieteiden maistereita (26,9 %), filosofian maistereita (23,3 %) tai kasvatustieteiden maistereita (16,6 %). Opettajin keski-ikä oli 42 vuotta. Lähes kaikki opettajat opettivat lukuvuoden aikana vähintään yhtä muuta oppiainetta (esim. liikuntaa, biologiaa tai kotitaloutta) terveystiedon lisäksi. Arviointiin osallistuneista opettajista reilulla kolmanneksella (37,8 %) oli terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Noin puolet (53,9 %) opettajista koki perusopetuksen tuntijaon mukaisen terveystiedon vuosiviikkotuntimäärän (3 vvt) sopivaksi, reilu kolmannes (35,2 %) liian vähäiseksi ja pieni osa (6,7 %) liian runsaaksi. Opettajat, jotka pitivät tuntimäärää liian vähäisenä, kokivat muun muassa opetukseen käytettävän ajan olevan liian vähäinen opetussuunnitelman tavoitteisiin nähden, asioiden käsittelyn jäävän pinnallisiksi ja toiminnallisten työtapojen sekä monipuolisten opetusmenetelmien käytön vähäisiksi. Terveystiedon opetuksen jakautuminen eri vuosiluokille oli otoskouluissa keskimäärin seuraavanlainen: 7. lk 0,95 vvt; 8. lk 1,18 vvt ja 9. lk 0,87 vvt. Noin puolessa (52,4 %) arviointiin osallistuneista kouluista terveystiedon vuosiviikkotuntimäärä jakautui tasaisesti ( ) vuosiluokille 7 9. Reilussa kymmenessä prosentissa kouluja terveystiedon opetus loppui kahdeksannen vuosiluokan jälkeen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 vaatimustasoa arvioidessaan suurin osa opettajista piti terveystiedon perusteissa esitettyä vaatimustasoa sopivana ja tavoitteita riittävän selkeinä. 4 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

5 Opetusmenetelminä käytettiin eniten opetuskeskustelua, opettajan kyselyä, opettajan esitystä tai luentoa sekä pari- tai ryhmätyöskentelyä (Kuvio 1). Annetuista vaihtoehdoista käytetyimpiä oppimateriaaleja olivat internetistä löytyvät materiaalit, itse laaditut muut kuin sähköiset materiaalit sekä oppikirjan opettajan materiaali (Kuvio 2). Opettajien antamaan terveystiedon arvosanaan vaikuttivat erityisesti oppilaan tuntityöskentely sekä menestyminen kirjallisissa kokeissa. Opettajien mukaan hyvien oppimistulosten saavuttamista terveystiedossa vaikeuttivat ulkoiset seikat, kuten oppilaiden kiinnostuksen kohdistuminen enemmän muuhun kuin koulutyöhön, oppilasryhmän heterogeenisuus, oppilaiden motivaation puute ja oppilaiden haluttomuus kotitehtävien tekemiseen (Kuvio 3). KUVIO 1. Terveystiedon opettajien käyttämät opetusmenetelmät (n = ) Opetuskeskustelu Opettajan kysely Opettajan esitys tai luento Pari- tai ryhmätyöskentely Oppilaan itsenäinen työskentely oppitunnilla Kotitehtävät Toiminnalliset harjoitukset Internetissä tai verkko-oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen Testit tai kokeet Dvd-levyjen tai videoiden katselu Projektityöskentely Oppilaan pitämä esitys tai esitelmä Havainnointi Oppilaiden tekemät itsearvioinnit Kirjojen tai lehtien lukeminen Ongelmanratkaisuun perustuvat työmuodot Oppikirjan lukeminen Portfolio Oppilaiden kanssa yhdessä suunniteltu opetus Roolileikki tai draama Väittelyt Asiantuntijavierailut Teemapäivä Retki tai opintokäynti % Ei lainkaan / melko vähän Kohtalaisesti Melko paljon / erittäin paljon TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

6 KUVIO 2. Terveystiedon opettajien oppimateriaalin käyttö (n = ) Internetistä löytyvä materiaali Itse laadittu muu materiaali Oppikirjan opettajan materiaali Havaintovälineet Itse laadittu sähköinen materiaali Muut terveystiedon oppikirjat Kustantajien sähköinen oppimateriaali Sanoma- ja aikakauslehdet Nauhoitteet, elokuvat Oppikirjan lisämateriaali Oppiaineen työkirja Oppilaiden laatima materiaali Tietokirjat ja hakuteokset % Ei lainkaan / erittäin harvoin Joskus Usein / lähes aina TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

7 KUVIO 3. Opettajien (n = ) näkemyksiä terveystiedon hyvien oppimistulosten saavuttamista vaikeuttavista tekijöistä Oppilaiden kiinnostus muuhun kuin koulutyöhön Oppilasjoukon heterogeenisuus Oppilaiden motivaation puute Oppilaiden haluttomuus kotitehtävien tekemiseen Opetusryhmien suuri koko Oppimateriaalien laatu Opetussuunnitelman sisällön laajuus Liian vähäinen opetustuntimäärä Työrauhan puute luokassa Oppilaiden heikko taitotaso Koulun riittämättömät tietotekniset resurssit Epätarkoituksenmukainen luokkahuone Terveystietoa opettavien opettajien peruskoulutuksen puutteet Riittämättömät erityisopetusresurssit Oppiaineen arvostus työyhteisössä Käytössä olevan oppimateriaalin niukkuus Opettajien riittämättömät tietotekniset taidot Jakso- ja kurssijärjestelmä Opettajien täydennyskoulutuksen puutteet Puutteet omassa osaamisessa Terveystietoa opettavien opettajien yhteistyön niukkuus Johtaminen ja esimiestyö Koulun ja kodin yhteistyö Opetussuunnitelman sisällön suppeus % Ei lainkaan / melko vähän Kohtalaisesti Melko paljon / erittäin paljon Rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan terveystiedon opetusryhmien keskikoko yhdeksänsillä luokilla oli keskimäärin 17 oppilasta. Kyselyyn vastanneiden rehtoreiden kouluista noin kolmanneksessa oli osallistuttu viimeisimmän kolmen vuoden aikana terveyden edistämisen ohjelmaan tai projektiin. Rehtorit pitivät terveystietoa pääsääntöisesti tärkeänä oppiaineena (ka 4,4 maksimi 5). Rehtorikyselyyn vastasi 59 prosenttia otoskoulujen rehtoreista TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

8 Tulokset Koko arvioinnin ratkaisuosuus 59 % tytöt 64 % pojat 54 % Arviointiin osallistuneet oppilaat saivat keskimäärin 59 prosenttia terveystiedon arvioinnin enimmäispistemäärästä, mikä kuvastaa tyydyttävää osaamistasoa. Tyttöjen keskimääräinen ratkaisuosuus oli 64 prosenttia ja poikien 54 prosenttia (p < 0,001). Tytöt selviytyivät arviointitehtävistä hyvin ja pojat tyydyttävästi. Taulukkoon 1 on koottu oppilaiden saavuttamat ratkaisuosuudet sekä koko kokeessa että opetussuunnitelman osoittamilla terveystiedon osa-alueilla. TAULUKKO 1. Osaamisen yleistaso terveystiedon oppimistulosten arvioinnin osalta sekä koko kokeessa että terveystiedon osa-alueissa Terveystiedon arvioinnin osaalueet Keskiarvo kaikki (%) Keskihajonta kaikki Keskiarvo pojat (% Keskihajonta pojat Keskiarvo tytöt (%) Keskihajonta tytöt p (Tytöt vs. pojat) Koko koe 58,9 14,8 54,2 14,6 64,1 13,3 < 0,001 Kasvu ja kehitys 58,2 18,0 53,1 18,0 63,7 16,4 < 0,001 Terveys arkielämän valinta-tilanteissa 61,5 12,3 58,3 12,0 65,0 11,6 < 0,001 Voimavarat ja selviytymisen taidot 64,9 20,4 59,6 20,4 70,6 18,7 < 0,001 Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri 53,4 18,5 47,9 18,1 59,3 17,0 < 0,001 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 määritellyistä terveystiedon sisältöalueista oppilaat osasivat parhaiten Voimavarat ja selviytymisen taidot -osa-alueen tehtävät ja heikointa osaaminen oli osa-alueella Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri. Ravitsemukseen liittyviä tehtäviä osattiin heikosti. Vaikeuksia tuottivat myös kansansairauksia ja julkista terveydenhuoltoa käsittelevät tehtävät. Sen sijaan päihdetietämys oli kiitettävää. Tosin kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tehtävät olivat valintatehtäviä. Oppilaat osasivatkin erilaiset valintatehtävät 8 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

9 huomattavasti paremmin kuin tuottamistehtävät. Oppilaiden tuottamistehtävien vastaukset olivat enimmäkseen suppeita ja pinnallisia. Monelle oppilaalle omien vastausten perusteleminen tuotti vaikeuksia. Arkipäivän vaivojen hoitokeinoja ja sairauksien lääkitsemistä käsittelevät tehtävät osattiin hyvin. Maailman terveysjärjestöä käsittelevä kysymys osoittautui vaikeaksi. Arvioinnin perusteella kehittämistä on myös rakentavan kommunikaation taidoissa. Mediakriittisyyttä tarkastelevassa tehtävässä oppilaat löysivät annetuista vaihtoehdoista luotettavimman tiedonlähteen hyvin, mutta perustelujen kertominen luotettavuudelle oli haasteellista. Oppilaiden osaamista terveystiedon keskeisillä sisältöalueilla tarkasteltiin osaamistasojen mukaisesti. Enemmistö oppilaista menestyi arvioinnissa joko tyydyttävästi tai hyvin. Kymmenesosa saavutti erinomaisen tason. Reilu viidennes oli oppilaita, joilla osaaminen koko kokeessa oli joko välttävää tai heikkoa. Tiedot sekä koko kokeen että terveystiedon keskeisten sisältöalueiden osaamisen tasosta näkyvät kuviosta 4. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

10 KUVIO 4. Oppilaiden osaamisen yleistaso koko arvioinnissa ja sen osa-alueissa Osuus oppilaista (%) Koko koe Kasvu ja kehitys Terveys arkielämän valintatilanteissa Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri < 33 % % - < 48 % % - < 63 % % - < 78 % % > Sumenkielisten koulujen oppilaat osasivat terveystiedoa hieman paremmin kuin ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ratkaisuosuus oli 59 prosenttia ja ruotsinkielisissä kouluissa 57 prosenttia. Äidinkieleltään muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten keskimääräinen ratkaisuosuus terveystiedon arvioinnissa oli 44 prosenttia. AVI-alueet ja kuntatyypit Osaaminen oli parhainta itäsuomalaisten koulujen oppilailla, joilla keskimääräinen ratkaisuosuus oli 61 prosenttia. Heikointa osaaminen oli Pohjois-Suomen kouluissa, joissa keskimääräinen ratkaisuosuus jäi 56 prosenttiin. Maaseutumaisten kuntien koulujen oppilaiden terveystiedon osaaminen oli parempaa taajaan asuttujen ja kaupunkimaisten kuntien koulujen oppilaiden osaamiseen verrattuna. 10 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

11 TAULUKKO 2. Terveystiedon arvioinnin ratkaisuosuudet (%) alueen ja kuntatyypin mukaan Oppilasmäärä Ratkaisuosuus (%) Hajonta Ero maan keskiarvosta (prosenttiyksikköä) Koko arviointi ,9 14,8 pojat ,2 14,6-4,7 tytöt ,1 13,3 5,2 ALUE Etelä-Suomi ,9 14,7 0,0 pojat ,7 14,7-4,2 tytöt ,3 13,4 4,4 Lounais-Suomi ,7 14,7 0,8 pojat ,7 13,9-4,2 tytöt ,9 13,7 6,0 Itä-Suomi ,1 13,8 2,2 pojat ,7 13,2-1,2 tytöt ,1 13,5 6,2 Länsi- ja Sisä-Suomi ,9 15,2 0,0 pojat ,5 14,5-5,4 tytöt ,2 13,4 6,3 Pohjois-Suomi ,4 14,8-2,5 pojat ,9 14,9-8,0 tytöt ,8 11,7 3,9 Lappi ,0 15,3-0,9 pojat 67 51,0 15,4-7,9 tytöt 81 63,8 12,5 4,9 KUNTARYHMÄ Kaupunkimainen ,4 15,3-0,5 pojat ,2 14,8-5,7 tytöt ,9 13,8 5,0 Taajaan asuttu ,6 14,4-1,3 pojat ,8 14,6-6,1 tytöt 3 62,4 12,6 3,5 Maaseutumainen ,7 13,9 1,8 pojat ,8 13,8-2,1 tytöt ,5 12,5 6,6 11

12 Oppilaiden keskimääräiset ratkaisuosuudet vaihtelivat kouluittain (40 72 %). Useimmissa kouluissa oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli prosenttia (Kuvio 5), mikä kuvastaa tyydyttävän tason osaamista. Kouluista noin viidenneksessä koko kokeen keskimääräinen osaaminen oli hyvällä tasolla (63 % enintään 78 %). Pienellä määrällä (3,8 %) kouluista keskimääräinen osaaminen oli välttävää. KUVIO 5. Tehtävien keskimääräinen ratkaisuosuus (%) otoskouluissa Keskimääräinen ratkaisuosuus (%) Koulujen lukumäärä 12 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

13 Jatkokoulutukseen hakeutuminen Yhteishaussa lukioon hakeutuneiden oppilaiden ratkaisuosuus oli 65 prosenttia ja ammatilliseen koulutukseen pyrkineiden oppilaiden 52 prosenttia (Kuvio 6). Lukioon pyrkivien oppilaiden terveystiedon arvosanat olivat selkeästi paremmat kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden. Lukioon suuntautuvien oppilaiden terveystiedon arvosanat painottuivat hyviin (8) ja kiitettäviin (9). Ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa pyrkineet oppilaat olivat saaneet terveystiedosta pääsääntöisesti tyydyttäviä (7) ja hyviä (8) arvosanoja. Koko arvioinnin ratkaisuosuus 59 % lukioon hakeneet oppilaat 65 % ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet oppilaat 52 % KUVIO 6. Yhteishaussa lukioon ja ammatilliseen koulutukseen hakeneiden oppilaiden ratkaisuosuudet sekä koko kokeessa että terveystiedon keskeisillä sisältöalueilla 80 Ratkaisuosuus (%) Koko koe Kasvu ja kehitys Terveys arkielämän valintatilanteissa Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Lukio Ammatillinen koulutus TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

14 Terveystiedon arvosana Korkeampia arvosanoja saaneet oppilaat osasivat terveystietoa parhaiten ja alempia arvosanoja saaneet heikoiten. Kuvio 7 havainnollistaa arvosanan kahdeksan (8) saaneiden oppilaiden terveystiedon osaamista arvioinnissa. Arvioinnin ratkaisuprosentit on jaoteltu vaaka-akselille kymmeneen tasaväliseen ryhmään. Pysty-akselilla näkyy terveystiedosta arvosanan kahdeksan saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus. Enin osa arvosanan kahdeksan saaneista oppilaista sai keskimäärin prosenttia arvioinnin kokonaispistemäärästä. Kyseisen arvosanan saaneiden oppilaiden osaamistasossa oli kuitenkin vaihtelua: osalla oppilaista osaamistaso jäi alle 40 prosentin ja osa ylsi yli 85 prosentin, jopa 90 prosentin ratkaisuosuuksiin. KUVIO 7. Arvosanan kahdeksan (8) saaneiden oppilaiden menestyminen terveystiedon arvioinnissa 35 Oppilaiden osuus (%) Ratkaisuosuusryhmät % Tukea tarvitsevat oppilaat Niiden arviointiin osallistuneiden oppilaiden, joille oli tehty päätös erityisestä tai tehostetusta tuesta tai sitä vastaava aikaisempi päätös erityisopetukseen ottamisesta tai joilla oli yksilöllistetty oppimäärä äidinkielessä tai terveystiedossa, keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 prosenttia. Oppilaiden, jotka eivät olleet edellä mainittujen tukimuotojen piirissä, ratkaisuosuus oli keskimäärin 61 prosenttia. 14 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

15 Vanhempien koulutustausta Vanhempien koulutustaustalla oli vaikutusta oppilaiden terveystiedon osaamiseen. Koulutetuimpien vanhempien lapset osasivat terveystietoa parhaiten. Jos oppilaan molemmat vanhemmat olivat ylioppilaita, oppilaat saivat keskimäärin 64 prosenttia arvioinnin enimmäispistemäärästä. Kun toinen oppilaan vanhemmista oli ylioppilas, kokeen ratkaisuosuus oli 61 prosenttia, ja jos kumpikaan vanhemmista ei ollut ylioppilas, keskimääräinen ratkaisuosuus oli 57 prosenttia. Terveystiedon vuosiviikkotuntien jakautuminen eri luokka-asteille Terveystietoa osasivat paremmin oppilaat, joille opetettiin terveystietoa kaikilla yläkoulun luokilla (ratkaisuosuus 59,4 %) kuin oppilaat, joilla terveystiedon opetus loppui kahdeksannen vuosiluokan jälkeen (ratkaisuosuus 56,1 %). Lisäksi koulussa viihtyminen paransi terveystiedon osaamista. Opettajien vaikutus oppimistuloksiin Oppimistuloksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa muodollisesti kelpoisten ja muiden terveystietoa opettavien opettajien välillä. Tosin oppimistulosten vaihtelu koulujen välillä oli jonkin verran suurempaa niissä kouluissa, joiden terveystiedon opettajalla tai opettajilla ei ollut kelpoisuutta. Toiminnallisten menetelmien käytöllä oli positiivinen vaikutus oppilaiden terveystiedon osaamiseen. Pari- tai ryhmätöiden suosiminen sai puolestaan aikaan keskimääräistä heikommat tulokset. Terveystiedon opettajien terveystiedon täydennyskoulutukseen osallistumisella oli suuntaa antava merkitys oppilaiden osaamiseen. Jos opettaja oli osallistunut terveystiedon täydennyskoulutukseen vähintään neljä päivää arviointia edeltäneiden kolmen vuoden aikana, oli vaikutus oppilaiden terveystiedon osaamiseen suuntaa antavasti positiivinen. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

16 Oppilaiden asennoituminen terveystietoon Tytöt kokivat terveystiedon hyödyllisemmäksi, pitivät oppiaineesta enemmän ja kokivat itsensä terveystiedon osaajana varmemmaksi kuin pojat, mutta myös poikien asennoituminen terveystietoon ja käsitykset terveystiedosta olivat myönteisiä (Kuvio 8). Lisäksi oppilaat pitivät terveystiedon oppituntien ilmapiiriä positiivisena. Terveystiedon opetus sai myönteistä palautetta oppilailta. KUVIO 8. Tyttöjen ja poikien terveystietoa koskevat käsitykset ja asenteet Osaaminen 3,5 3,6 3,7 Hyödyllisyys 3,6 3,9 4,2 Pitäminen 3,1 3,4 3,6 Täysin eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Kantani on epävarma tai minulla ei ole selvää käsitystä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kaikki Tytöt Pojat 16 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

17 Kehittämisehdotukset Terveystiedon oppimistulosten arviointi tuloksineen antoi aihetta terveystiedon osaamisen ja opetuksen pohdintaan. Tekninen kehitys muuttaa arkeamme, terveystutkimus ja media tuovat alati uutta tietoa ja uusia suosituksia terveystiedon alalta ja opetusvälineet sekä oppimiseen liittyvä tieto kehittyvät. Terveystiedon osaamisen ja opetuksen tulee pysyä ajan hermoilla. Arvioinnin perusteella on syytä huomioida erityisesti seuraavat seikat: 1. On mietittävä ja löydettävä keinoja, joilla kavennetaan tyttöjen ja poikien, kieliryhmien, maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden, maan eri osien sekä eri kuntatyyppien koulujen oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa. 2. Terveystiedon opetuksessa tulee pyrkiä toteavasta tiedosta asioiden monisyisempään ymmärtämiseen ja kriittiseen tarkasteluun. Oppilaiden kirjallisia taitoja itsensä ilmaisuun, käsitteiden täsmälliseen määrittelyyn ja näkemystensä perusteluun tulee harjoittaa. Oppitunneilla käsiteltävä tieto on avattava erilaisille tulkinnoille ja kriittiselle pohdinnalle. 3. Erityisesti Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri -sisältöalueen tietämyksessä sekä ravitsemukseen ja rakentavaan kommunikaatioon liittyvässä osaamisessa on parannettavaa. Terveystiedon opetuksessa ja opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon terveystiedon eri sisältöalueet vaihtelevia ja motivoivia työtapoja hyödyntäen. 4. Tulevassa opetussuunnitelmassa olisi korostettava molemminpuolista yhteistyötä terveystiedon ja sitä lähellä olevien oppiaineiden kesken. 5. Oppilaiden kehityksen ja terveysosaamisen kartuttamisen kannalta on myönteistä, että terveystietoa opetetaan kaikissa nuoren kehitysvaiheissa. Nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvien aihepiirien vuoksi terveystiedon opetusta tulisi olla kaikilla kolmella yläkoulun vuosiluokalla. Terveystiedon opetusta toisella asteella tulee tehostaa. 6. Oppilasarviointia tulee yhdenmukaistaa. Päättöarvioinnin kriteereiden tulee olla selkeät ja yksiselitteiset. Opettajankoulutuksessa tulee paneutua huolellisesti oppilasarviointiin. Opettajille tulee tarjota oppilasarviointiin liittyvää täydennyskoulutusta. TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

18 7. Terveystiedon opetuksen työtapoja tulee monipuolistaa. Terveystaitojen opettaminen tulisi ottaa huomioon myös tulevassa opetussuunnitelmassa. Opetuksessa tulee tehostaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Opetuksen tulee harjaannuttaa kriittistä medialukutaitoa, lähiympäristön ja -yhteisön havainnointia sekä aktiivisena kansalaisena toimimista. 8. Tulevassa opetussuunnitelmassa tulee terveystiedon sisältöalueita priorisoida ja mahdollisesti myös jaotella ydinainesanalyysin pohjalta. Opetuksessa tulee olla aikaa asioiden syvällisempään ja monipuolisempaan käsittelyyn sekä toiminnallisiin työtapoihin. 9. Terveystietoa opettavilla opettajilla tulee olla terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Opettajankoulutukselle tulee turvata riittävät opetusresurssit terveystiedon aineenopettajien kouluttamiseen. 10. Ruotsinkielistä oppimateriaalitarjontaa tulee päivittää ja lisätä. 18 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

19 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA

20 Opetushallitus PL Helsinki Informaatioaineistot 2014:1 Kuvat: Hanna Anttila, Hannu Piirainen ja Microsoft Clipart Taitto: Sirpa Ropponen Paino: Kopijyvä Oy

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

KOTITALOUDEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2014 TIIVISTELMÄ

KOTITALOUDEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2014 TIIVISTELMÄ KOTITALOUDEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2014 TIIVISTELMÄ KOTITALOUDEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA... 3 ARVIOINTIIN OSALLISTUNEET OPPILAAT... 3 OPETUSTA JA OPPILAITA

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ Sisältö Arvioinnin tausta...3 Arviointiin osallistuneet oppilaat ja heidän opettajansa...4 Arvioinnin tulokset...5 Tulokset eri avi-alueilla...7 Tulokset tehtävätyypeittäin...8

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta?

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta? Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta? Raili Hildén raili.hilden@helsinki.fi Juhani Rautopuro juhani.rautopuro@karvi.fi 30.9.2015 Forum Criteriorum Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm: 1 Tiivistelmä Opetushallituksen raportista Ei taito taakkana ole Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005 Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2005 äidinkielen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä?

Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä? 200 Najat Ouakrim-Soivio Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä? Historian ja yhteyskuntaopin oppimistulokset

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT 1 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT Jouni Välijärveen viitaten voisin todeta, että PISAn tulokset kertovat, että tulevaisuuden osaaminen meillä on kunnossa ja että PISA tulee arvioineeksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Maaliskuu 2014 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

KIELTEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

KIELTEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ KIELTEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 13 TIIVISTELMÄ KIELTEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 13 ARVIOINTIHANKKEEN TAUSTA... 3 ARVIOINNIN TAVOITE... 4 A-ENGLANNIN KESKEISET

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Tammikuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Tammikuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle

Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Kirsi Ikonen Fysiikan ja matematiikan laitos Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät - esiselvityshanke Työ- ja koulutusurien sukupuolen

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH

ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS ) Paula Kilpeläinen, OPH ALUSTAVIA TULOKSIA METSÄ- JA RAKENNUSALAN OPPIMISTULOKSISTA (LUONNOS 23.11.2011) Paula Kilpeläinen, OPH RAKENNUS- JA METSÄALAN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIT 2008 2011 Arviointi käynnistyi 8/2008 ja päättyi

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot