Peruskoululaisten kirjoitustaidot kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuosina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruskoululaisten kirjoitustaidot kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuosina 1999 2005"

Transkriptio

1 1 Peruskoululaisten kirjoitustaidot kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuosina Kirjoitustaidon kansalliset arvioinnit Suomalaisten peruskoululaisten kirjoitustaitoja on tutkittu äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisissa oppimistulosarvioinneissa 6., 7. tai 9. luokilla vuosina Arvioinnit on järjestetty otantaperusteisina niin, että tulokset voidaan yleistää koskemaan koko yleisopetuksessa opiskelevaa ikäluokkaa. Kirjoitustaitojen lisäksi arviointien yhteydessä on selvitetty myös oppilaiden lukutaitoa sekä sitä, miten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä. Kaikkiaan noin perusopetuksen suomenkielistä otosoppilasta on näiden arviointien yhteydessä osallistunut kirjoitustaitoa selvittäviin kokeisiin. Arvioinneissa käytetyt tehtävät ja pisteitystavat ovat olleet vaihtelevia. Erityyppisiä tehtäviä ja arviointimenetelmiä on käytetty, jotta saataisiin kokonaiskuva kirjoitustaidon tilasta ja kirjoitustaitojen eri puolista. Monessa arvioinnissa oppilaat ovat joutuneet kirjoittamaan kaksi tai kolme erityyppistä tekstiä. Opettajat ovat eri arviointien yhteydessä pitäneet tehtävien vaikeustasoa sopivana. Tehtävien sisällön ja vaikeustason määrittelyn kriteereinä ovat kirjoitustehtävissäkin olleet opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Opetushallitus on arvioinut kirjallisen viestinnän taitoja myös ammatillisen peruskoulutuksen päättövaiheessa (1999) sekä laajan perusopetuksen viestintävalmiuksien arvioinnin (2003) yhteydessä. Mainittujen arviointien tulokset ovat olleet samansuuntaiset. Syksyllä 2005 on arvioitu kirjoitustaitoja perusopetuksen 3. luokan alussa suomenkielisissä kouluissa. Tässä selostuksessa paneudutaan lähinnä perusopetuksen päättövaiheen ja 6. tai 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisten oppimistulosarviointien tuloksiin. Kirjoitustehtävinä yhdeksännen luokan oppilailla on ollut eri vuosina mm. tekstin ja kuvan pohjalta kirjoittamista sekä kirjeen, kertomuksen, runon, uutisen tai kuvauksen laadintaa. Vuonna 2003 kirjoitustaitoja arvioitiin pohtivan tekstin perusteella. Tehtävän aiheet liittyivät oppiaineen eri puoliin, mm. kirjallisuuteen, teatteriin, lehtiin ja sähköisiin teksteihin. Vuonna 2005 kirjoitustehtävinä olivat matkailutoimistoon lähetettävän tiedustelun laadinta, selkeän koevastauksen kirjoittaminen sekä tekstin viimeistelytehtävä. Kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan oppilaiden tehtäviä ovat olleet mm. otsikkoon tai tekstiin perustuvan kertomuksen kirjoittaminen, kirjeen laadinta kuvan tai kirjoituksen pohjalta, tarinan jatkamistehtävä tai lyhyen tekstin viimeistelytehtävä. Keskeisiä tuloksia Perusopetuksen päättövaiheessa järjestettyjen arviointien yhteydessä kirjoitustaitojen yleistaso on asettunut välille % saavutettavissa olevista enimmäispisteistä. Kuvioon 1 merkitty trendiviiva kulkee vaakasuorassa, eli eri arvioinnit ovat antaneet varsin samantasoisen yleiskuvan.

2 2 Kirjoitustaidon taso perusopetuksen päättövaiheessa (viestintätaitojen arvioinnissa) 2005 Kuvio 1. Kirjoitustaidon taso perusopetuksen päättövaiheen arvioinneissa. Kirjoitustaitojen yleistaso on ollut tytöillä keskimäärin tyydyttävää tai melko hyvää, pojilla kohtalaista tai välttävää. Näkyville on tullut suuria eroja tyttöjen ja poikien sekä eri jatkokoulutusurille hakeutuvien oppilaiden tuloksissa. Eri koulujen tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Kirjoitustaitojen taso perusopetuksen päättövaiheen arvioinneissa 90 Saavutettu osuus enimmäispisteistä keskimäärin (viest.) arviointivuosi lukioon aikovat tytöt tytöt ammatilliseen lukioon aikovat pojat pojat ammatilliseen Kuvio 2. Lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aikovien oppilaiden kirjoitustaitojen taso viime vuosina järjestetyissä perusopetuksen päättövaiheen äidinkielen oppimistulosten tai viestintätaitojen arvioinneissa.

3 3 Kirjoituskokeen tulokset päättövaiheen oppilailla 1999 Oppilaan piti kirjoittaa pohdiskeleva teksti tai kuvitteellinen kertomus. Kirjoittaja saattoi valita aiheen ja näkökulman joko lukemiensa tekstien tai omien ajatustensa pohjalta. Annettiin myös mahdollisuus kirjoittaa valmiiksi annettujen otsikoiden (esim. Erotun joukosta, Jos vain olisin tiennyt, Sillä kertaa uskalsin) perusteella. Oppilaiden tekstien arvioinnissa käytettiin sanallisesti ilmaistuja kriteerejä, joiden mukaisiin ryhmiin opettaja sijoitti kunkin kirjoituksen. Kirjoitustaitojen yleistaso oli tyydyttävä (taso 63 % maksimipisteistä) ja suhteellinen tasainen koko maassa. Kaupunki- ja maalaiskoulujen tytöt menestyivät suhteellisen hyvin. Pojat taajama- ja maalaiskouluissa eivät saaneet yhtä hyviä pisteitä. Kirjoitustaidon eri puolia Oppilaat menestyivät parhaiten käsialan ja paperitilan käytön (67 %), kokonaisjäsentelyn (66 %) sekä sananvalinnan ja sävyn (66 %) osalta. Kirjoituksen sisällön laajuus ja syvyys (62 %) sekä lauseiden ja ilmauksien rakenteet (60 %) hallittiin myös keskenään samantasoisesti, hieman heikommin kuin ensimmäisen ryhmän taidot. Oikeakielisyyden taitotaso (55 %) ei ollut yhtä hyvä. Tulos oli samaa tasoa kuin arvioinnin muissa osakokeissa esille tullut välimerkkien käyttöä ja yhdyssanoja koskeva tietämys. Kirjoitusten sisällön laajuus ja syvyys Ylimmän tason kirjoitukselta edellytettiin runsasta ja monipuolista sisältöä, joka olisi tekstilajin kannalta tarkoituksenmukaista. Tällaisessa tekstissä tehtävänanto on ymmärretty oikein, väitteet ja kerronnan kulku vaikuttavat riittävästi perustelluilta ja kirjoittaja tuo taitavasti esiin omia näkökulmiaan. Opettajien arvioimina 14 % tyttöjen ja 6 % poikien kirjoituksista oli tällä taitotasolla. Kaikkiaan 10 % kirjoituksista sijoittui tähän ryhmään. Suurin ryhmä tyttöjen kirjoituksista (37 %) oli opettajien arvion mukaan sellaisia, joissa asiaa ja otsikon kannalta tarkoituksenmukaista sisältöä oli riittävästi ja pääteema erottui selkeästi. Tällainen kirjoitus vakuuttaa lukijan, vaikkei kirjoittaja olisikaan esittänyt kovin paljon perusteluja väitteilleen. Poikien kirjoituksista tyypilliset (35 %) tekstit sijoittuivat ryhmään, jossa sisältöä on suhteellisen runsaasti ja kerronta ja väittämät ovat perusteltuja, vaikka vähän niukasti ja yksipuolisestikin. Kaikista kirjoituksista neljäsosa (25 %) oli sisällöltään niukkoja ja yksipuolisia. Sanottavaa oli vähänlaisesti, sisällössä oli ristiriitaisuutta tai liikuttiin perustelemattomien yleistysten tasolla. Tällaisia tekstejä tyttöjen kirjoituksista oli 16 %, poikien 34 %.

4 4 Sananvalinta ja sävy Kymmenen prosenttia teksteistä (tytöillä 15 %, pojilla 5 %) arvioitiin ylimmälle taitotasolle kuuluviksi. Tällaisen kirjoituksen sananvalinta osoittaa aiheen hyvää hallintaa, ja valittu kielimuoto tai tyyli on tarkoituksenmukainen. Käytetty sanasto on täsmällistä, ilmeikästä ja havainnollista. Asiat on pystytty esittämään selkeästi niin, että lukija on otettu taitavasti huomioon. Tyttöjen kirjoituksista 40 % oli sellaisia, joissa kielimuotoa pidettiin yleensä sopivana, sananvalintaa täsmällisenä ja havainnollisena sekä tyyliä enimmältään eheänä. Tällaisia tekstejä poikien kirjoituksista oli 23 %. Kaikista kirjoituksista 40 % sijoittui ryhmään, jossa sanankäytössä saattaa näkyä epätäsmällisyyttä, mutta sanonnan kokonaisuus on kuitenkin tarkoituksenmukainen ja selkeä. Poikien kirjoituksista 44 %, tyttöjen teksteistä 36 % arvioitiin tällaisiksi. Sananvalinnaltaan epätäsmällisiksi arvioitiin 9 % tyttöjen, 26 % poikien kirjoituksista. Kokonaisrakenteen eheys Taitavasti laaditun tekstin jäsentely on selkeä, perusteltu ja aiheen kannalta tarkoituksenmukainen, niin myös aloitus ja lopetus. Asiat sidostuvat toisiinsa luontevasti, huomaamattomasti. Opettajat arvioivat 11 % kirjoituksista (tytöillä 15 %, pojilla 6 %) tähän ryhmään kuuluviksi. Tyttöjen kirjoituksista 41 % oli rakenteeltaan vielä pääosin selkeitä ja perustellusti eteneviä. Sidosteisuus oli kaikkiaan hyvää, vaikka pieniä puutteita olisikin. Poikien kirjoituksista tällaisia oli 25 %. Poikien kirjoituksista 43 % oli jäsentelyltään pääosin selkeitä, mutta eteneminen saattoi olla epäjohdonmukaista. Asioiden väliset suhteet tulivat kutakuinkin selviksi, vaikka sidostaminen saattoi olla hieman kömpelöä. Tyttöjen teksteistä 34 % arvioitiin tähän ryhmään kuuluviksi. Jäsentelyltään epäjohdonmukaisia ja perustelemattomia tai hajanaisia oli 17 % kirjoituksista (10 % tyttöjen, 24 % poikien teksteistä). Lauseiden ja ilmauksien rakenteet Tyttöjen kirjoituksista 13 %, poikien teksteistä 5 % (kaikkiaan 9 %) oli sellaisia, joiden rakenteet olivat tekstilajin mukaisesti virheettömiä, sujuvia ja pituudeltaan vaihtelevia. Pää- ja sivulauserakenteet luovat tällaisessa tekstissä sisältöön syvyyttä. Suurin osa kirjoituksista (tytöillä 39 %, pojilla 38 %) oli virke- ja lauserakenteeltaan sujuvia, mutta lauseita oli käytetty yksipuolisesti: päälausepainotteisesti tai pitkiä lauseketjuja suosien. Tällaisessa tekstissä saattoi olla joitakin kongruenssi-, rektio- tai omistusliitevirheitä. Viidesosa kaikista kirjoituksista (tytöillä 14 %, pojilla 25 %) arvioitiin lauserakenteiltaan raskaiksi tai kömpelöiksi, ja niiden teksteissä oli useampia rakennevirheitä.

5 5 Oikeakielisyys Hallittua yleiskirjakieltä (dialogeissa tai monologeissa tarvittaessa puhekieltä suoran esityksen välimerkein osoitettuna), jossa virheet ovat lieviä ja aivan satunnaisia lipsahduksia, oli koko aineiston kirjoituksista 6 %:lla (tytöillä 8 %, pojilla 3 %). Suurin osa teksteistä (tytöillä 39 %, pojilla 29 %, kaikkiaan 34 %) sisälsi muutaman alkukirjain-, yhdyssana- tai välimerkkivirheen, mutta nämä (enintään viisi erityyppistä virhettä) eivät vaikuttaneet sujuvuuteen tai ymmärrettävyyteen. Kirjoituksen lukemista häiritseviä, kahdenlaisia oikenkirjoitusvirheitä sisältyi 36 %:iin poikien, 21 %:iin tyttöjen tekstejä (kaikkiaan 28 %). Sellaisia kirjoituksia, joissa opettajat arvioivat olevan runsaasti toistuvia virheitä ja puutteellisuuksia, oli 20 % poikien ja 5 % tyttöjen teksteistä. Käsiala ja paperitilan käyttö Joka viidennen kirjoituksen käsiala oli helppolukuista (tytöillä 29 %, pojilla 9 %, kaikkiaan 19 %). Tällaisessa tekstissä kirjainhahmot ovat määräsuuruisia ja erottuvat selkeästi toisistaan, eikä teksti ei ole tekstattua. Reunoissa on marginaalit, isot ja pienet kirjaimet samoin kuin sanojen välit erottuvat hyvin. Kappalejaon merkintä on yksiselitteisen selkeää, eikä tekstikappaleen keskelle jää vajaita rivejä. Tyttöjen kirjoituksista 38 % kuului ryhmään, jossa käsiala arvioitiin suhteellisen helppolukuiseksi niin, että kirjainhahmot erottuivat selkeästi toisistaan. Paperitilan käyttö oli hallittua pienin poikkeuksin, eikä teksti ollut tekstattua. Poikien kirjoituksista tyypillinen ryhmä (35 %) oli sellainen, jossa käsialasta sai selvää ilman ponnisteluja, vaikka tekstissä olikin joitain vaikealukuisia kirjainhahmoja ja marginaalit saattoivat olla horjuvia. Joka viides (22 %) kirjoitus arvioitiin vaikealukuiseksi. Tyttöjen kirjoituksista tällaisia oli 7 %, poikien 36 %. Tällaisen tekstin luettavuus kärsii kirjainten horjuvuuden, koon tai suunnan vaihtelun takia, kirjainten lisämerkkejä saattaa myös puuttua. Kappalejaon merkitsemisessä oli saatettu käyttää useita tapoja, kirjoitus ei kenties pysynyt rivillä tai sanojen välit ja alkukirjainten käyttö olivat vaikeatulkintaisia, mistä syntyi hajanainen vaikutelma.

6 6 Kirjoitustehtävien tulokset 2001 Valinnaisena tehtävänä oli rivin mittaisen uutisen tai kuvauksen laatiminen valokuvan perusteella. Kuva esitti potkulautailevaa poikaa. Uutinen olisi tarkoitettu paikallis- tai aluelehteen, kuvaus julkaistavaksi kuvateoksessa itsenäisenä tekstinä valokuvan yhteydessä. Oppilaat olivat ennen koetta ilmoittaneet, minkätyyppisiä tekstejä he olivat laatineet luokan aikana. Uutistyyppiset ja kaunokirjalliset (kuvaus- ym.) tekstit mainittiin viiden yleisimmin laaditun tekstilajin joukossa, joten tehtävätyypit olivat useimmille entuudestaan tuttuja. Toisena tekstinä kaikki kirjoittivat haikurunon. Ohjeessa oli mainittu, että luonnosta otettu kuva (esim. vuori, tie, valo, polku) liittyy haikurunossa yhteen jonkin tunteen tai ajatuksen kanssa. Oli myös kuvattu haikun rivi- ja tavurakenne. Malliksi kehotettiin katsomaan tekstivihossa julkaistuja koululaisten laatimia haikurunoja. Kolmantena ollut tekstin viimeistelytehtävä liittyi virke- ja lauserajojen hahmottamiseen ja oikeinkirjoitukseen. Yhdeksän rivin mittainen teksti piti viimeistellä lisäämällä siihen välimerkit ja tekemällä sanoihin ja alkukirjaimiin tarvittavat muutokset. Tyttöjen kirjoitustaidot arvioitiin keskimäärin tyydyttäviksi (68 % enimmäispisteistä), poikien välttäviksi tai kohtalaisiksi (50 %). Taitotaso osoittautui samankaltaiseksi eri kirjoitustehtävissä: haikurunon osalta taitotaso oli keskimäärin 68 % tytöillä, 48 % pojilla. Kuvan pohjalta laaditun uutisen tai kuvauksen osalta taitotaso oli tytöillä keskimäärin 64 %, pojilla 49 %. Tekstin viimeistelytehtävän oikeinkirjoituksen osalta tytöt pääsivät keskimäärin tasolle 68 %, pojat 50 %. Uutisteksteissä otsikointi ja asiatyyli hallittiin yleensä hyvin, sisältö tyydyttävästi. Poikien oli usein vaikeaa liittää tekstiään annettuun aiheeseen tehtävän edellyttämällä tavalla. Kuvausten laatijat onnistuivat yleensä liittämään tekstinsä hyvin tai kiitettävästi tekstin virikkeenä olleeseen valokuvaan. Uutisten tai kuvausten laatijoina 43 % tytöistä, 23 % pojista pääsi hyviin tuloksiin. Yhtenä kirjoitustehtävänä oli lyhyen runon (haikun) laadinta. Opettajat arvioivat hyvätasoisiksi (tai sitä paremmiksi) tyttöjen teksteistä 53 %, poikien teksteistä 28 %. Yleistaso oli kohtalainen. Vakiintuneiden oikeinkirjoituskäytäntöjen tuntemuksen puute haittasi monen suoriutumista tekstin viimeistelytehtävässä. Oikeinkirjoituksen taitotaso oli keskimäärin kohtalainen; hyviin tuloksiin pääsi tytöistä 44 %, pojista 19 %. Kirjoitustaitojen taso vaihteli kouluittain. Koulujen välisen vaihtelun osuus pistemäärien kokonaisvaihtelusta oli samaa suuruusluokkaa (12 %) kuin vuonna 1999 järjestetyssä vastaavassa arvioinnissa. Kuvan pohjalta laadittu uutinen tai kuvaus Tekstin tyylisävyä, otsikointia ja aiheenmukaisuutta oli yleensä hallittu tyydyttävästi: taitotasoksi näiden osalta arvioitiin 63 % enimmäispisteistä. Yllättävä havainto oli, että neljä oppilasta kymmenestä ei ollut kirjoittanut kuvan aiheesta. Joka kuudennessa otoskoulussa alle puolet oppilaista osasi kirjoittaa kuva-aiheen pohjalta ja otsikoida tekstinsä niin, että otsikko vastasi kirjoituksen sisältöä. Muut kirjoitustaidot arvioitiin tasoltaan kohtalaisiksi; taitotaso vaihteli %. Eri puolet kirjoitustaidoista arvioitiin yleensä 0 2 pisteellä. Korkeintaan kolmasosa kirjoittajista sai 2 pistettä, kun arvio koski tekstin suunnittelua, oikeinkirjoitusta tai käsialaa, joita opettajien arvion mukaan hallittiin heikoimmin.

7 7 Uutinen Oppilaat olivat yleensä onnistuneet uutista kirjoittaessaan käyttämään kirjakieltä ja tavoittamaan asiatyylin. Myös otsikointi vastasi yleensä uutistekstin sisältöä. Näiltä osin tekstit arvioitiin yleensä hyvätasoisiksi. Kirjoittajat osasivat yleensä saada uutistekstin sopivan mittaiseksi ja käsitellä siinä kuvaamansa tapahtuman syitä tai seurauksia tyydyttävästi. Tyttöjen laatimat uutiset liittyivät annettuun kuva-aiheeseen hyvin, pojilla keskimäärin vain kohtalaisesti: lähes puolessa poikien kirjoituksista (47 %) uutisteksti ei liittynyt kuvan aiheeseen tehtävän edellyttämällä tavalla. Tehtävää arvioineet opettajat pitivät myös uutisen tilannekuvauksen selkeyttä yleensä tyydyttävänä. Täydet pisteet selkeän tilannekuvauksen osalta sai 42 % kirjoittajista. Tekstin ulkopuoliset arvioijat eivät pitäneet kirjoituksia tämän piirteen osalta yleensä yhtä hyvätasoisina kuin oppilaiden omat opettajat olivat pitäneet. Joidenkin oppilaiden tekstit muistuttivat kertomuksia ja tarinoita, eikä uutistekstille ominaista tilanteen selkeää kuvausta jutun alussa hallittu. Tytöt osasivat yleensä tyydyttävästi luonnostella tekstiä etukäteen ja viimeistellä oikeinkirjoitusta, tekstin asettelua ja käsialaa. Poikien taidot luonnostella tekstiä, oikeinkirjoituksen ja käsialan hallinta arvioitiin keskimäärin välttäviksi. Kuvaus Kirjoittajat olivat yleensä onnistuneet hyvin tai kiitettävästi yhdistämään kuvauksen tekstin virikkeenä olleeseen valokuvaan. Tämän tehtävän valinneet tytöt hallitsivat myös oikeinkirjoitusta hyvin, pojat vain kohtalaisesti. Kuvauksen teksti noudatti yleensä tyydyttävästi (pojilla vain kohtalaisesti) tekstin pituudesta annettua ohjetta. Tekstin asettelu ja käsiala arvioitiin tytöillä yleensä tyydyttävän, pojilla keskimäärin välttävän tasoiseksi. Tyttöjen taidot tekstiä vastaavan otsikon laadinnassa ja tekstin suunnittelussa, luovan näkemyksen ja kuvaukselle ominaisten aistivaikutelmien esiin tuojina arvioitiin yleensä tyydyttäviksi, kun taas kuvausta laatineilla pojilla mainitut taidot jäivät yleensä tasoltaan välttäviksi tai kohtalaisiksi. Niin tyttöjen kuin poikienkin laatimien kuvausten pääongelmana oli kerronta: ei ollut pysähdytty kuvaamaan, oli pikemminkin lähdetty kertomaan tarinaa. Tyttöjenkin taidot arvioitiin tältä osin keskimäärin vielä kohtalaisiksi. Haiku Toisena tekstinä kokeessa tuli kirjoittaa haikuruno. Vaihteluväli koulujen keskiarvotuloksissa oli suuri. Kenties tämäntyyppistä kirjoittamista ei ollut harjoiteltu kaikissa kouluissa; tanka- tai haikurunot olivat tosin olleet esillä kouluissa paljon käytetyissä oppikirjoissa. Puolet kirjoittajista oli rakentanut tekstinsä niin, että runoon tuli kolme riviä ja ohjeen mukainen tavumäärä. Vastaajista 46 % sijoitti luontoon, maisemaan, vuodenaikaan tai matkaan liittyvän kuvan tekstiin pakottomasti ja luontevasti. Runokuvaan liittyi 38 %:lla opettajien arvion mukaan luontevasti inhimillistä tunnetta, ajatusta tai pohdiskelua. Haiku oli kirjoitustehtävänä monipuolinen ja suhteellisen vaativa: se edellytti sekä tarkkaa ohjeiden lukemisen taitoa että kykyä pukea persoonallinen ajatus ja näkemys tiiviiseen ja luontevaan

8 8 kirjalliseen muotoon. Tunteen, ajatuksen tai mietteen sovittaminen tiiviiseen runoon oli kirjoittajille yleensä vaikeampaa kuin löytää tekstiin luonnosta tai matkanteosta otettu kuva. Tekstin viimeistelytehtävä Kolmas kirjoitustehtävä liittyi virke- ja lauserajojen hahmottamiseen ja oikeinkirjoitukseen. Yhdeksän rivin mittainen teksti piti viimeistellä lisäämällä siihen välimerkit ja tekemällä sanoihin ja alkukirjaimiin tarvittavat muutokset. Muutamasta sanasta oli annettu vaihtoehtoja, joista oppilaan tuli valita normien mukainen ratkaisu. Tehtävässä esiintyi tyypillisiä alkukirjaimen käyttöön ja sanojen yhdistämiseen liittyviä tilanteita. Samalla arvioitiin välimerkkien käyttöä sekä oikeinkirjoituksen perusnormien tuntemusta. Oppilaat saivat keskimäärin 60 % enimmäispisteistä (taso pojilla 50 %, tytöillä 68 %). Tällöin tehtävään jäi vielä keskimäärin 14 oikeinkirjoitusvirhettä. Sellaisia oppilaita, joiden tekemien virheiden määrä jäi alle kymmeneen, oli alle 31 % (pojista 19 %, tytöistä 44 %). Erittäin heikot tulokset (ainakin 25 virhettä) oli puolestaan 19 %:lla pojista ja 4 %:lla tytöistä. Huomio kiinnittyi siihen, että yleisesti heikoimmin hallitut yksittäiset oikeinkirjoitustilanteet liittyivät sekä yhdistämistä koskevien että muiden normiksi vakiintuneiden käytäntöjen tuntemuksen puutteeseen. Oikeinkirjoituksen hallintaa arvioitiin erikseen myös oppilaan laatimien uutis- tai kuvaustekstien tulosten perusteella. Oppilaan vapaasti tuottaman tekstin oikeinkirjoituksen taitotasoksi opettajat arvioivat keskimäärin 55 % saavutettavissa olevasta enimmäispistemäärästä (pojilla 43 %, tytöillä 66 %). Kouluittaiset keskiarvot asettuivat tasolle 59 %. Parhaassa koulussa oikeinkirjoitustehtävästä saatiin keskimäärin 78 % enimmäispisteistä, heikoimmassa keskiarvotaso jäi 34 %:iin, joten koulujen väliset erot osoittautuivat suuriksi. Kirjoitustehtävien tulokset 2003 Kirjoitustaitoa arvioitiin oppilaan laatiman pohtivan tekstin perusteella. Oppilaan tuli valita kirjoituksensa aihe seitsemän vaihtoehdon joukosta. Kirjoittajat pohtivat teksteissään sekä äidinkielen taitojaan ja lukukokemuksiaan että kielenkäytön eroja tai elokuvan, teatterin ja lehtien merkitystä. Esille tuli myös oppilaiden kokemuksia sähköisistä teksteistä ja suomalaisista perinteistä. Kirjoitukset arvioitiin tällä kertaa perinteisesti kokonaisarvosanalla Oppilaat saivat keskimäärin 60 % maksimipisteistä (tytöt 67 %, pojat 52 %). Tyttöjen taitotaso oli tyydyttävä, poikien kohtalainen. Kirjoitustaitojen hajonta oli ennen muuta pojilla huomattavan suurta. Osaamisen taso oli melko samankaltainen koko maassa. Erot eri lääneissä tai erityyppisissä kunnissa kouluaan käyvien välillä olivat keskiarvotasolla enimmillään 4 5 prosenttiyksikön suuruiset. Kirjoitustaitojen taso vaihteli kouluittain. Koulujen välisen vaihtelun osuus kirjoittamisen pistemäärien kokonaisvaihtelusta oli 11 %.

9 9 % ½ ½ ½ ½ ½ ½ pojat tytöt Kuvio 3. Oppilaiden kirjoitustehtävistä saamat numerot; kirjoitustehtävät arvioitiin otoskouluissa (2003). Kuviosta käy ilmi, että poikien kokeessa osoittamat kirjoitustaidot arvioitiin kauttaaltaan lähes arvosanan verran matalammiksi kuin tyttöjen. Tehtävänannossa oli mainittu, että pohtivassa tekstissä tarkastellaan aihetta monesta näkökulmasta, harkiten ja eri mahdollisuuksia arvioiden. Sellaiset oppilaat, jotka olivat tottuneet kirjoittamaan koulussa kantaa ottavia tai pohtivia tekstejä, menestyivät suhteellisen hyvin riippumatta siitä, mitä aihepiiriä heidän tekstinsä käsitteli. Suuri osa kirjoittajista laati kuitenkin selostuksia, jotka perustuivat luettelointiin tai jotka oli laadittu kertomusten tapaan. Pohdinnan ja erittelyn asemesta kirjoittajat esittivät mielipiteitä ja monesti perustelemattomia yleistyksiä. Tietopohjan hataruus tuli näkyville mm. kirjoituksissa, joissa pohdittiin teatterin, elokuvan ja kirjallisuuden suhdetta tai suomalaisten perinteitä ja niiden muuttumista. Tekstejä arvioineet ulkopuoliset lukijat kiinnittivät huomiota siihen, etteivät kirjoittajat olleet ilmeisesti harjaantuneet kovinkaan paljon muuntyyppisten kuin kertovien tekstien laatimiseen. Varsinkin pohtivan erittelyn, tekstin jäsentelyn ja oikeinkirjoituksen puutteet kiinnittivät huomiota. Asiatekstin suunnittelua, käsittelytapoja ja jäsennystä, aloitusta ja lopetusta tulisi lukijoiden käsityksen mukaan harjoitella enemmän. Myös tekstin viimeistelyn ja oikeinkirjoituksen tasoon olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Eritasoisten kirjoitusten tuntomerkkejä Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat arvioivat vuoden 2003 kirjoitustehtävät samaan tapaan kuin 9. luokan oppilaiden kirjoitukset arvioidaan yleensä koulussa. Jokaiselle kirjoitukselle annettiin arvosana asteikolla 4 10 (esim. 6+, 7½, 8, 9 jne.). Pisteitysohjeessa esitettiin toivomus siitä, että

10 10 useampi opettaja osallistuisi tehtävien tarkastukseen: Arviointi olisi objektiivisempaa, kun opettajat jakaisivat tehtävien tarkastusta niin, ettei yksittäinen opettaja arvioisi pelkästään omien oppilaidensa suorituksia. Opettajille ei tällä kertaa annettu tarkempia piirrekohtaisia kriteerejä, joten kirjoituksen arvosanaa annettaessa sovellettiin oppiaineen opetussuunnitelmaa ja perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä ,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 kirjoitustehtävistä annettujen arvosanojen jakauma Kuvio 4. Arvioinnin kirjoitustehtävistä annettujen arvosanojen jakauma (2003). Kuviosta 4 käy ilmi, että joitakin arvosanoja (esimerkiksi 6, 6½, 7½ ja 8½) oli käytetty jonkin verran useammin kuin muita lähellä olevia arvosanoja. Kokonaisarvosanaan on tällaisessa tapauksessa saattanut sisältyä jokin oppilasta kannustava elementti, joka ei liity pelkästään arvioitavan tekstin ominaispiirteisiin. Arvosanojen jakauman tarkastelu sukupuolen mukaan osoitti, että tytöille oli annettu varsin usein etenkin arvosanoja 8½ ja 7½, pojille puolestaan arvosanoja 7½ ja 6½. Riippumattomat ulkopuoliset lukijat arvioivat myöhemmin laajan ja edustavan näytteen kaikkien otoskoulujen teksteistä. Ulkopuolisten opettajien arvioimassa näytteessä taso osoittautui keskimäärin 0,4 arvosanan verran kouluissa arvioitua tasoa matalammaksi. Näytteen perusteella syntyi käsitys siitä, että oppilaan saama arvosana oli eri arvosanaluokissa määräytynyt yleensä suhteellisen monipuolisesti kirjoitustaidon eri puolten perusteella. Kaikissa arvosanaluokissa kirjoituksen sisältö, sanankäyttö ja sävy olivat hieman paremmin hallittuja kuin oikeakielisyys ja rakenteet. Ulkopuoliset opettajat kiinnittivät kommenteissaan huomiota siihen, ettei oppilaille koulussa annettujen arvosanojen taso aina vastannut (esimerkiksi arvosanoja 7 7½ saaneissa teksteissä) kirjoituksen sisällön ja kielen todellista hallintaa.

11 11 Seuraavassa näytteessä esitellään havaintoja arvosanoja 7 10 saaneiden kirjoitusten eri puolista. Arvosanan 10- tai 10 saaneet kirjoitukset Tyypillisesti korkeimman arvosanan saaneissa kirjoituksissa oli runsaasti sisältöä, joka oli monipuolista ja tekstilajin kannalta tarkoituksenmukaista. Tehtävänanto oli ymmärretty oikein, ja otsikko vastasi aihetta ja kirjoituksen sisältöä. Analyysi oli syvällistä ja väittämät useimmiten huolellisesti perusteltuja. Esimerkiksi kirjallisuusaineissa analyysin syvyys tuli esille siinä, että kirjoittajat kertoivat valitsemansa teoksen tapahtumista ja juonesta hyvin vähän ja keskittyivät sen sijaan teoksen muihin tasoihin, esimerkiksi tematiikkaan tai stereotypioiden kritisointiin. Erinomaiset kirjoittajat osasivat usein myös eritellä perustellusti nykyajan eri ilmiöitä. Erinomaiset kirjoittajat näkivät asioissa monesti laajempia ulottuvuuksia kuin alemman arvosanan kirjoittajat, eivätkä he esittäneet mustavalkoisia kommentteja asioista, vaan pikemminkin pyrkivät ymmärtämään käsittelemiään ilmiöitä. Arvosanan 10 saaneissa teksteissä oli yleensä mukana jotakin erityistä verrattuna alemman arvosanan saaneisiin kirjoituksiin. Tällainen lisä saattoi olla esimerkiksi tehokas aloitus. Erinomaisen arvosanan saaneissa teksteissä oli monesti tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa käsiteltävästä aiheesta ja vastaavasti vähemmän yleisiin totuuksiin tai mielipiteisiin rinnastuvia käsityksiä. Aiheeseen liittyvät asiat oli käsitelty perinpohjaisesti, asiallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, ja lukija oli otettu taitavasti huomioon. Kirjoittaja saattoi myös liittää kirjoitelmaansa kuvauksia tai muita tekstiä elävöittäviä aineksia. Sananvalinta osoitti aiheen hyvää hallintaa, ja kieli oli täsmällistä, ilmeikästä ja havainnollista. Lauseiden ja ilmauksien rakenteet olivat virheettömiä, sujuvia ja pituudeltaan vaihtelevia. Parhaissa kirjoituksissa jäsentely oli selkeää, perusteltua ja aiheen kannalta tarkoituksenmukaista. Asiat sidostuivat toisiinsa luontevasti. Hyvin laaditussa tekstissä kappalejaon tulisi olla yksiselitteisen selkeää eikä esimerkiksi tekstikappaleen keskellä saisi olla vajaita rivejä. Jaksottelu oli kuitenkin toisinaan yllättävän horjuvaa: sekä kappalejaon merkitseminen että itse tekstijaksojen suunnittelu ovat seikkoja, joissa hyvätkin kirjoittajat vielä epäröivät. Huomionarvoista on myös se, että kaikissa kirjoituksissa ei ollut selvää päätäntäjaksoa, vaan kirjoitelma saattoi loppua lukijan kannalta kesken. Aineiden virheet ja puutteellisuudet liittyivät useimmiten jaksotuksen lisäksi tekstin kieliasun viimeistelyyn. Useimmiten kieli kyllä oli hallittua yleiskirjakieltä ja käsiala helppolukuista ja miellyttävää lukea. Hyvissä kirjoituksissa tekstin reunat olivat tasaiset ja isot ja pienet kirjaimet samoin kuin sanojen välit erottuivat hyvin. Sen sijaan välimerkkejä ei useinkaan osattu käyttää taitavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Pilkku- ja yhdyssanasäännöt ovat ilmeisesti hyvillekin kirjoittajille hankalia, sillä pilkku- ja yhdyssanavirheet olivat kirjoitelmissa yleisimpiä. Arvosanaan nämä eivät juuri näyttäneet vaikuttaneen. Arvosanan 8-8½ saaneet kirjoitukset Arvosanoja 8-, 8, 8+ tai 8½ saaneissa kirjoituksissa oli sisältöä suhteellisen runsaasti. Olennaiset tiedot pitivät yleensä paikkansa. Kerronta ja näkemykset olivat perusteltuja, vaikka vähän niukasti ja yksipuolisestikin. Sanankäytössä tuli näkyviin epätäsmällisyyttä, mutta sanonnan kokonaisuus oli kuitenkin tarkoituksenmukainen ja selkeä. Arvosanan 8 kirjoituksissa jäsentely oli keskimäärin vielä melko selkeä, mutta eteneminen saattoi välillä olla epäjohdonmukaista. Asioiden väliset suhteet tulivat kutakuinkin selviksi,

12 12 vaikka sidostaminen saattoi olla kömpelöäkin. Virkkeet ja lauseet olivat keskimäärin sujuvia, mutta niitä oli käytetty yksipuolisesti, esimerkiksi vain päälauseita tai pitkiä lauseketjuja suosien. Teksteissä saattoi olla jonkin verran virheitä, jotka liittyivät kongruenssiin, rektioon, sanajärjestykseen tai omistusliitteiden käyttämiseen. Tyttöjen teksteissä saattoi olla joitakin alkukirjain-, yhdyssana-, tavutus-, taivutus- tai välimerkkivirheitä, mutta ne eivät vaikuttaneet sujuvuuteen ja ymmärrettävyyteen. Poikien teksteissä oikeakielisyysvirheet kiinnittivät monesti lukijan huomiota. Tyttöjen kirjoitusten käsialasta sai yleensä selvää ilman ponnisteluja. Poikien kirjoituksissa oli enemmän sellaisia, joiden käsiala oli vaikealukuista kirjainten horjuvuuden, koon tai suunnan vaihtelun takia. Tilan käytössä saattoi näissä kirjoituksissa olla myös ilmeisiä puutteita. Arvosanan 7-7½ saaneet kirjoitukset Arvosanoja 7-, 7, 7+ tai 7½ saaneissa kirjoituksissa sisältö oli keskimäärin niukkaa ja yksipuolista. Sanottavaa oli vähänlaisesti, sisällössä oli ristiriitaisuutta tai liikuttiin perustelemattomien yleistysten tasolla. Tekstistä saattoi puuttua otsikko. Sananvalinta oli usein epätäsmällistä, mutta viesti välittyi vielä lukijalle. Jäsentely oli monesti epäjohdonmukainen ja perustelematon ja asioiden välinen sidosteisuus heikkoa. Virkkeet ja lauseet saattoivat olla raskaita tai kömpelöitä, ja teksteissä oli useampi viittaussuhde-, kongruenssi-, rektio-, sanajärjestys- tai omistusliitevirhe tai yksittäisiä lauserakennevirheitä. Tällöin esimerkiksi pelkkää sivulausetta oli käytetty virkkeen asemesta. Tyttöjen tekstit olivat luettavuudeltaan samanlaisia kuin arvosanan kahdeksan saaneilla, poikien teksteissä käsiala oli keskimäärin vaikealukuista kirjainten horjuvuuden, koon tai suunnan vaihtelun takia. Kirjainten lisämerkkejä (i, j, ä, ö, t) tai jokin kokonainen kirjainkin saattoi puuttua. Kappalejaon merkitsemisessä oli tällaisissa teksteissä saatettu käyttää useita tapoja, ja sanojen välit ja alkukirjainten käyttö olivat monesti vaikeatulkintaisia, mistä syntyi hajanainen vaikutelma. Kirjoitustehtävät 2005 Kirjoitustaitoa arvioitiin oppilaan laatiman kolmen eri tekstin perusteella. Tehtävät edellyttivät sekä valmiin tekstin viimeistelytaitoja että uudelleen jäsentämistä. Yhtenä kirjoitustehtävänä oli matkailutoimistoon lähetettävän tiedustelun laadinta annettujen tietojen perusteella. Kirjoituksesta arvioitiin mm. sisällön asianmukaisuutta, vastaanottajan huomioon ottamista, tyyliä, lauserakenteita ja oikeinkirjoitusta. Toinen kirjoitustehtävä liittyi virke- ja lauserajojen hahmottamiseen ja oikeinkirjoituksen vakiintuneiden käytäntöjen tuntemukseen: kuuden virkkeen mittainen teksti piti viimeistellä tekemällä tarvittavat muutokset. Kolmas kirjoitustehtävä liittyi Kalevalan tekstiin, jonka pohjalta piti laatia selkeä koevastaus. Tämän tehtävän perusteella arvioitiin mm. vastauksen jäsentelyn, kielimuodon ja lauserakenteiden tarkoituksenmukaisuutta. Tekstin tietosisällön oikeasta ymmärtämisestä annetut pisteet kartuttivat puolestaan lukemisen ja kirjallisuuden osa-alueen pistekertymää. Kirjoitustaito osoittautui yleistasoltaan kohtalaiseksi tai tyydyttäväksi. Tyttöjen kirjoitustaidon taso arvioitiin 23 prosenttiyksikköä poikien tasoa korkeammaksi. Tulos on samansuuntainen kuin

13 13 aikaisemmin 9. luokan oppilaille järjestetyissä arvioinneissa, joissa tyttöjen ja poikien kirjoitustaitojen suuret erot ovat tulleet näkyville. Erityisen suurina (t = -25,7-32,2) poikien ja tyttöjen taitoerot tulivat (vuoden 2005 arvioinnissa) näkyville oikeinkirjoituksen perusteiden, kirjoitettavan tekstin jäsennyksen ja sidosteisuuden, viittaussuhteiden, lauserakenteiden sekä asiatyylisen kirjakielen hallinnassa. Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvien poikien kirjoitustaidot osoittautuivat keskimäärin heikoiksi samoin kuin vuosina 2001 ja 2003 tehdyissä vastaavissa arvioinneissa. Tiiviin koevastauksen laadinta Yhtenä tehtävänä oli koevastauksen kirjoittaminen aiheesta Miten maailma syntyy Kalevalan runon mukaan? Tiedot sai ottaa tekstivihossa julkaistusta Kalevalan runon lyhennelmästä. Tehtävänannossa pyydettiin laatimaan sellainen vastaus, jonka perusteella kuka tahansa asiaa tuntematonkin lukija pääsee hyvin perille asiasta. Vastauksessa piti käyttää yleiskieltä ja kokonaisia virkkeitä. Vastauksen tietosisältö kartutti luetun ymmärtämisen ja kirjallisuuden tehtäväalueen pisteitä. Kirjoituksen jäsentely, kieliasun selkeys, lauserakenne ja oikeinkirjoitus samoin kuin ohjeen mukainen pituus ja tekstin luettavuus otettiin huomioon kirjoittamiseen liittyvinä taitoina. Tekstin asettelu ja luettavuus oli keskimäärin hyvää. Oppilaat olivat yleensä noudattaneet hyvin tekstin pituudesta annettua ohjetta. Lauserakenteiden sujuvuus sekä kokonaisten virkkeiden ja välimerkkien käyttämisen taidot arvioitiin keskimäärin tyydyttävän tasoisiksi. Sen sijaan oppilaat olivat yleensä vain kohtalaisesti pystyneet kirjoittamaan selkeää asiakieltä niin, ettei vastauksessa ollut puhekieltä tai tarkasteltavan tekstin mukailua tai suoranaista toistoa. Opettajien mukaan 42 % oppilaista oli kirjoittanut asiatyylisen vastauksen, jossa ei ollut pohjatekstin arkaaista sävyä tai plagiointia. Vastausten kokonaisrakenne jäi keskimäärin kohtalaisen tasoiseksi. Alkukirjainten ja yhdyssanojen oikeinkirjoitus ym. vakiintuneiden normien mukainen kieliasu arvioitiin niin ikään tasoltaan kohtalaiseksi. Runon sisällön ymmärtäminen ei tuottanut oppilaille niin paljon ongelmia kuin sujuvan koevastauksen kirjoittaminen. Vaikka tehtävänannossa mainittiin, että vastauksessa tulee käyttää yleiskieltä ja kokonaisia virkkeitä, tekstin sujuvuuden ongelmia tuli näkyville eniten juuri näiltä osin. Monista vastauksista puuttui sidosteisuus: lauseet olivat irrallisia ja kokonaisuus luettelomainen. Tulosten perusteella kävi ilmi, etteivät oppilaat olleet useinkaan riittävästi harjaantuneet kirjallisten koevastausten tai tiiviin esseevastauksen tuottamiseen.

14 14 Tiedustelukirje Toisena kirjoitustehtävänä oli asiatyylinen tiedustelukirje. Seuraavassa esitetään kaksi näytettä eritasoisista vastauksista: Hyvä matkailutoimiston työntekijä Nimeni on R. M. ja edustajan luokkaani 9 D:tä. Käymme K n koulua ja joka vuotisen luokkaretkemme aikana olemme päättäneet vierailla myös Loviisassa. Olemme jo kuulleet, että Loviisan lähellä sijaitsee Svartholman merilinnoitus, josta olisimme kiinnostuneita. Niinpä tarvitsisimme hieman lisätietoja Svartholmasta ja sinne kulkevista laivoista; niiden lähtöajoista ja -paikasta. Tutustuisimme mielellämme kohteeseen jo ennen retkeä, joten voisitteko mahdollisesti lähettää tarvitsemamme tiedot ja muutamia esitteitä Svartholman linnoituksesta osoitteeseeni: K 6 B 20 0XXX0? Kiitos jo etukäteen! Terveisin: R M moi Meidän luokka päätti lähteä luokka retkelle sinne loviisaan svarholman merilinnoitukseen niin olisiko mahdollista saada esitteitä sieltä tännepäin kun meidän luokka olisi kiinnostunut. Onko se vanha sotilastukikohta vai ollut vain jonkun ökyrikkaan omistuksessa. Lähettäkää tietoa osoitteeseen m[ ] katu 13, 8XXX0 j[ ]. Tämän tehtävän vastausten yleistaso oli keskimäärin tyydyttävä. Kirjeissä oli yleensä esillä keskeisiä pääasioita, eikä mukana ollut turhia eikä asiattomia mainintoja tai lisiä. Tekstin tyylisävyn yhtenäisyys arvioitiin keskimäärin tyydyttävän tasoiseksi. Taso jäi keskimäärin kohtalaiseksi lauserakenteiden ja oikeinkirjoituksen osalta. Ulkopuolisten lukijoiden havaintona oli, että oppilaiden omat opettajat olivat arvioineet tekstejä lauserakenteiden ja oikeinkirjoituksen osalta monesti huomattavan lievästi. Kirjoittajat osasivat keskimäärin välttävästi päättää kirjeensä allekirjoitukseen (etu- ja sukunimi) tai aloittaa asiallisella puhuttelulla tai alkutervehdyksellä. Ainoastaan 9 % kirjoittajista oli osannut käyttää esimerkiksi tämäntyyppisiä ilmauksia: Loviisan matkailutoimisto tai Hei, hyvä matkatoimiston väki. Useammasta kuin joka kolmannesta kirjeestä puuttui ylipäätään alku- tai lopputervehdys, ja monet olivat aloittaneet tiedustelun tuttavallisesti ilmauksilla Terve, Moi tai Hei. Tekstin viimeistelytehtävä Tehtäväsarjaan kuului myös kuuden virkkeen mittaisen tekstin viimeistelytehtävä. H. C. Andersenin kirjailijantyötä käsittelevä valmis teksti piti kopioida niin, että alkukirjaimiin, yhdyssanoihin ja välimerkkeihin tehtiin tarvittavat muutokset. Muutamassa kohdassa piti valita erilaisista ilmauksista normin mukainen vaihtoehto. Yleistaso jäi kohtalaiseksi. Vastaajista 8 % sai täydet pisteet, jolloin tekstiin oli jäänyt vähemmän kuin neljä virhettä. Oppilaista 59 % kuului ryhmään, jossa tekstiin oli jäänyt ainakin kymmenen virhettä. Yli puolet (54 %) todistukseensa hyvän arvosanan (8) saaneista oppilaista menestyi tässä tehtävässä niin, että viimeisteltyyn tekstiin jäi ainakin kymmenen virhettä. Korkeintaan välttävän tasoisiksi arvioitiin 27 % tyttöjen ja 59 % poikien suorituksista.

15 15 Vakiintuneiden normien mukaisen kielenkäytön ja oikeinkirjoituksen taitotaso osoittautui samankaltaiseksi myös muissa vuoden 2005 arviointiin sisältyneissä kirjoitustehtävissä. Näissä tehtävissä näkyviin tulleeseen oikeinkirjoituksen taitotasoon oli selkeä yhteys (korrelaatio 0,63) sillä, millainen oppilaiden samankertaisessa arvioinnissa osoittama kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus oli. Kun kaikkien 133 otoskoulun oppilaiden oikeinkirjoituksen taitoja tarkasteltiin kolmen eri kirjoitustehtävän tulosten perusteella, yhdessä koulussa otosoppilaiden taitotaso oli keskimäärin kiitettävä ja neljässä hyvä, mutta 28 koulussa taitotaso jäi keskimäärin välttäväksi ja kymmenessä heikoksi. Tulosten perusteella näyttää siltä, että joka neljännestä otoskoulusta lukioon tai ammatillisiin opintoihin lähtee oppilasikäluokka, jolla on ollut mahdollisuus käytännössä laiminlyödä kirjoituksen perustekniikan opiskelu tältä osin peruskouluvuosiensa aikana. Osaamisen taso eri otoskouluissa keväällä 2005 Eri otoskouluissa oppilaiden kirjoitustaitojen keskiarvo vaihteli % maksimipisteistä. Otoskouluista 17 % oli sellaisia, joissa otosoppilaiden osaamisen taso lukemisen ja kirjallisuuden tehtävissä oli keskimäärin hyvä tai kiitettävä. Kouluista 5 % oli sellaisia, joissa kirjoitustaitojen taso arvioitiin keskimäärin hyväksi, ja 2 % sellaisia, joiden oppilaiden kielen, sanaston ja peruskäsitteiden tuntemus oli keskimäärin ainakin hyvää tasoa. Seuraavassa tarkastelussa ovat mukana ne 128 koulua, joiden otokseen kuului vähintään kymmenen oppilasta. Osaamisen taso vaihteli näissä otoskouluissa niin, että tulos jollakin osa-alueella saattoi parhaassa koulussa olla prosenttiyksikköä korkeampi kuin heikoimmin menestyneen koulun otosoppilailla keskimäärin. Vaihteluväli oli suurin kirjoitustaitojen osalta. Kuvio 5 esittää otosoppilaiden keskimääräisen osaamisen tason vaihtelua eri otoskouluissa. Kuviossa näkyvät laatikot edustavat 50 %:a kouluista. Laatikon halkaiseva pystyviiva osoittaa keskiarvotasoltaan keskimmäisen otoskoulun osaamistasoa: viivan vasemmalle ja oikealle puolelle jää 50 % kouluista. Laatikon vasen reuna on sen arvon kohdalla, jonka vasemmalle puolelle jää 25 % kouluista. Vastaavasti laatikon oikean reunan oikealle puolelle jää 25 % kouluista.

16 16 lukemisen ja kirjallisuuden tehtävät kielentuntemus, sanasto, peruskäsitteet kirjoitustehtävät Kuvio 5. Koulujen oppilasotosten keskiarvoja oppiaineen eri osaamisalueilla (2005). Koulujen väliset erot tulevat esille etenkin kirjoitustaitojen suurena vaihteluna. Tilanne on ollut samanlainen myös aikaisemmissa oppiaineen oppimistulosten arvioinneissa. Kielentuntemuksen ja peruskäsitteiden hallinta puolestaan on jäänyt matalammalle tasolle kuin menestyminen lukemisen ja kirjallisuuden tehtävissä. Kirjoitustaidon taso 6. luokalla keväällä 2000 Kuudennen luokan oppilaille järjestetyssä arvioinnissa kirjoitettiin sekä otsikkoon perustuvia että tekstiin liittyviä kertomuksia, selostuksia tai kirjeitä. Kukin oppilas kirjoitti kaksi erityyppistä tekstiä, jotka arvioitiin sekä kokonaisvaikutelman että tekstin keskeisten piirteiden perusteella. Kuudennen luokan oppilaille keväällä 2000 järjestetyn arvioinnin tulokset olivat keskimäärin tyydyttävät. Kirjoitusten sisältö, rakenteet ja luettavuus arvioitiin yleensä keskimäärin tyydyttävän tasoisiksi, mutta oikeinkirjoituksen yleistaso jäi välttäväksi. Opetusryhmän koolla, perusopetuksen vuosiluokkien äidinkielen kokonaistuntimäärällä tai 6. luokan äidinkielen tuntimäärällä ei ollut yhteyttä saavutettuihin tuloksiin. Alueelliset erot jäivät pieniksi, mutta tyttöjen ja poikien koetulosten väliset erot arvioitiin erittäin suuriksi. Noin % oppilaista oli sellaisia, joiden taitotaso jäi puutteelliseksi tai erittäin puutteelliseksi.

17 17 Kirjoituskokeen tulokset 7. luokan alussa 2002 Kirjoitustaitoa arvioitiin 7. luokan alussa erityyppisten lyhyiden tekstien (kirje, tekstin viimeistely, lyhyt koevastaus) pohjalta. Kirjoitustehtävien pisteet karttuivat sekä tekstin sisällön, tyylin ja ilmaisun monipuolisuuden perusteella että lauserakenteiden, oikeinkirjoituksen ja tekstin luettavuuden hallinnasta. Seitsemännen luokan alussa vuonna 2002 järjestetyssä arvioinnissa oppilaat saivat keskimäärin 51 % maksimipisteistä (tytöt 61 %, pojat 41 %). Tyttöjen taitotaso oli hyvä, poikien kohtalainen. Poikien ryhmän keskimmäinen havaintoarvo oli tasolla 41, tyttöjen kirjoituksissa tasolla 65, joten tyttöjen ja poikien osaamisen tasoero oli suuri. Opettajat arvioivat kirjoituksen asettelun ja luettavuuden tason keskimäärin tyydyttäväksi tai hyväksi, kirjoituksen sisällön, tyylin ja sanankäytön tyydyttäväksi, lauserakenteet ja kielimuodon tyydyttäväksi tai kohtalaiseksi ja oikeinkirjoituksen tason kohtalaiseksi tai välttäväksi. Tulosten hajonta oli suurempaa kuin 6. luokan oppilaille vuonna 2000 järjestetyssä vastaavassa arvioinnissa. Kirjoitustaitojen taso vaihteli selvästi kouluittain. Kirjoitustaitojen taso osoittautui keskimäärin kohtalaiseksi (49 %) sellaisilla oppilailla, joiden 6. luokan lukuvuositodistuksen äidinkielen arvosana oli ollut 8 (hyvä), joten oppiaineen arvosanaan ei 6. luokan lopussa ollut yleensä edellytetty tasokasta kirjoittamisen osaamista. Yhtenä tehtävänä oli lyhyen yleiskielisen kirjeen täydentäminen viiden rivin mittaisella tekstillä tai kirjeen laatiminen tekstivihossa julkaistun tekstin perusteella. Oppilaat menestyivät tässä tehtävässä keskimäärin tyydyttävästi. Tekstin asettelu ja luettavuus oli yleensä keskimäärin hyvää, sisältö tyydyttävää tai kohtalaista. Tyyli, havainnot ja sanankäyttö arvioitiin keskimäärin tyydyttävän tasoisiksi, lauserakenteet ja oikeinkirjoitus pikemminkin kohtalaisiksi. Arvioinnin tehtäväsarjaan sisältyi myös lyhyt tekstin viimeistelytehtävä, jossa piti kopioida valmis teksti niin, että alkukirjaimiin, yhdyssanoihin ja välimerkkeihin tehtiin tarvittavat muutokset. Yleistaso jäi välttäväksi. Suorituksia, joissa oli enintään kaksi virhettä, oli noin kymmenesosa vastauksista. Heikkotasoisiksi arvioitiin 25 % tyttöjen ja 44 % poikien suorituksista. Todistukseensa hyvän arvosanan (8) saaneista 41 % menestyi oikeinkirjoitustehtävässä heikosti. Virkkeen alkukirjainten ja välimerkkien käyttöä arvioitiin kummassakin tehtäväsarjassa lisäksi sellaisesta tehtävästä, jossa oppilas oli vastannut muutamalla rivillä jonkin lukemansa tekstin sisältöä koskevaan kysymykseen. Opettajat arvioivat tyttöjen oikeinkirjoituksen taitotason tällaisessa vastauksessa keskimäärin kohtalaiseksi, poikien välttäväksi. Todistukseensa hyvän arvosanan saaneiden oppilaiden taitotaso arvioitiin tässä yhteydessä keskimäärin välttäväksi. Kirjoitustaidon eri puolista oikeinkirjoitus osoittautui heikoimmin hallituksi alueeksi myös arvioinnissa 6. vuosiluokalla keväällä 2000.

18 18 Kolmasluokkalaisten kirjoitustaidot 2005 Kolmannen luokan alussa vuonna 2005 järjestetyssä arvioinnissa poikien kirjoitustaitojen taso jäi keskimäärin tyydyttävää matalammaksi. Tyttöjen ja poikien kirjoitustaitojen erot näkyivät erityisen selvinä kirjoitusten sisällön monipuolisuudessa, rakenteen sujuvuudessa ja kielen tarkoituksenmukaisessa käytössä. Yhteyksiä koetuloksiin 6. ja 7. luokalla Arviointien yhteydessä on pyritty selvittämään, millaisilla tekijöillä on ollut tai ei ole ollut yhteyttä oppilaiden menestymiseen kirjoitustehtävissä. Vuonna 2000 kuudennen vuosiluokan oppilaille järjestetyn kirjoituskokeen tulostaso ei ollut yhteydessä oppiaineen luokkien kokonaistuntimääriin eikä 6. luokan äidinkielen tuntimäärään. Runsas kielentuntemuksen (sanaston, oikeinkirjoituksen ja kieliopin) opetus äidinkielen tunneilla ja aktiivinen kirjojen lainaaminen vapaa-ajan lukemista varten olivat yhteydessä hyviin tuloksiin 7. luokan alussa järjestetyssä arvioinnissa vuonna Sen sijaan yhteyttä parempiin tuloksiin ei ollut yhteyttä esimerkiksi sillä, miten usein äidinkielen tunneilla oli työskennelty sanoma- ja aikakauslehtien parissa tai luettu kaunokirjallisuutta. Aktiivisella kielentuntemuksen opetuksella oppitunneilla ja kirjojen lainaamisella vapaa-ajan lukemiseksi oli selkeä ja tilastollisesti merkitsevä yhteys osaamiseen arvioinnin tehtävissä sekä tytöillä että pojilla. Niillä tytöillä, jotka eivät olleet saaneet erityisopetusta, hyviin tuloksiin oli yhteyksissä se, ettei tarvetta tekstien korjaamiseen ollut aiempina kouluvuosina yleensä esiintynyt. Yli 12 prosenttiyksikköä parempiin tuloksiin kuin tytöt keskimäärin pääsivät sellaiset tytöt, joiden kirjoittamissa teksteissä luokilla ei ollut yleensä tullut näkyville korjattavaa ja joiden oppitunneilla oli käsitelty hyvin usein oikeinkirjoitusta, sanastoa ja kielioppia ja jotka kertoivat lisäksi lukevansa kuukausittain vapaa-aikanaan ainakin kolme kirjaa. Tulokset olivat 14 prosenttiyksikköä poikien yleistä tulostasoa korkeammat sellaisilla pojilla, jotka eivät olleet saaneet erityisopetusta ja joiden ei ollut yleensä tarvinnut muutella tai korjailla luokilla kirjoittamiaan tekstejä ja joiden oppitunneilla oli lisäksi käsitelty hyvin usein oikeinkirjoitusta, sanastoa ja kielioppia. Kun kirjoitusten sisältöön sekä oppilaiden laatimien tekstien tyylin ja ilmaisun monipuolisuuteen yhteydessä olevia taustamuuttujia tarkasteltiin erikseen, tuli esille myös mm. opiskelijaminäkuvaan liittyviä asennetekijöitä myönteisinä selittäjinä ja tytöillä kielteisenä selittäjänä runsas äidinkielen oppituntien painottuminen suulliseen viestintään, pojilla puolestaan kielteisenä selittäjänä runsas äidinkielen oppitunteihin sisältynyt tietokoneen ja Internetin käyttö.

19 19 Yhteyksiä kirjoitustaitojen tuloksiin perusopetuksen päättövaiheessa 9. luokalla 2005 Koulun tasolla vuonna 2005 tuloksiin oli selkeimmin yhteyttä sillä, miten hyödyllisenä oppilaat olivat pitäneet oppiaineen opiskelua arkielämänsä, jatko-opintojensa ja työelämän kannalta. Keskimäärin hyviin tuloksiin oli päästy sellaisissa kouluissa, joiden oppilaille oli perusopetuksen yläluokkien opintojen perusteella muodostunut selkeä käsitys äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjen hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta. Yhteyttä koulun kirjoitustehtävien keskiarvoon oli jonkin verran myös sillä, oliko koulun opettajille järjestetty työnohjausta. Tämä on tulkittavissa niin, että sellaisissa kouluissa, joissa opettajien työnohjaukseen oli ollut tarvetta, ei ollut päästy aivan samanlaisiin tuloksiin kuin sellaisissa kouluissa, joissa opettajayhteisön työskentely oli sujunut enemmittä ongelmitta. Yhteisön tuen myönteinen merkitys näkyy siinäkin, että tuloksiin oli positiivista yhteyttä sillä, oliko useilla kyseisen peruskoulun yläluokista ollut toimiva luokkatoimikunta. Yhdessä näillä kolmella koulutyön ilmapiiriä ilmentävällä tekijällä oli yhteyttä kaikkiaan 39 % koulun kirjoitustaidon tuloksiin. Erikseen tarkasteltuna tuloksiin oli yhteyttä vielä myös mm. oppilaiden vapaa-ajan kirjaston käytön tottumuksilla, äidinkielen oppituntien kielentuntemuksen opetuksella, suullisilla esityksillä ja kaunokirjallisuuden lukemisella sekä sillä, oliko koulussa äskettäin tehty rakenteellisia muutoksia. Mikäli opetusryhmiä oli yhdistetty tai opetustilat olivat huomattavasti muuttuneet, ei yleensä päästy aivan yhtä hyviin tuloksiin kuin muissa kouluissa. Koulun oppilasmäärällä, yleisopetuksen viikoittaisten luokkatuntien määrällä, 9. luokan äidinkielen opetusryhmän koolla tai oppiaineen viikkotuntien määrällä luokilla ei ollut yhteyttä tulostasoon. 9. luokalla 2003 Vuonna 2003 järjestetyn arvioinnin kirjoitustehtävänä oli pohtiva teksti jostakin oppiaineeseen liittyvästä aihepiiristä. Sekä oppilaan että koulun koetuloksia selvittävissä regressiomalleissa tekstipohjaiseen asiakirjoittamiseen harjaantuminen osoittautui taustamuuttujaksi, jolla oli selkeä yhteys tulostasoon. Yhteydet yksittäisten oppilaiden koetuloksiin Äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotuntien määrällä luokkien aikana tai 9. luokan äidinkielen opetusryhmän koolla ei ollut yhteyttä tuloksiin. Joillakin oppilaiden perustietoihin, työskentelyyn tai harrastuksiin liittyvillä muuttujilla havaittiin olevan enemmän yhteyttä oppilaan keskimääräiseen tulostasoon. On tarpeen muistaa, että kirjoitustehtävänä oli pohtiva teksti, joka liittyi johonkin oppiaineen keskeiseen sisältöalueeseen.

20 20 Seuraavien tekijöiden korrelaatio kirjoitustehtävissä menestymiseen oli tasoltaan 0,30 tai suurempaa: Miten oppilaat olivat menestyneet arvioinnin tietotehtävissä, jotka liittyivät kielen käsitteisiin ja rakenteisiin, kirjoituksen käytänteisiin, sanastoon ja idiomeihin? Selitysosuus 39 %. Miten oppilaat olivat menestyneet arvioinnin tietotehtävissä, jotka liittyivät kirjallisuuteen, lukemiseen, lehtiin ja mediateksteihin? Selitysosuus 23 %. Miten oppilaat olivat menestyneet arvioinnin tietotehtävissä, jotka liittyivät puheviestintään ja kielen vaihteluun? Selitysosuus 20 %. Miten oppilaat olivat menestyneet arvioinnin tietotehtävissä, jotka liittyivät perinteisiin ja oman kielen vaiheisiin? Selitysosuus 16 %. Kuinka usein oppilaat ilmoittivat lainaavansa kirjoja koulun kirjastosta tai muusta kirjastosta vapaa-ajan lukemista varten? Selitysosuus 13 %. Minkä verran oppilaat kertoivat kirjoittaneensa kantaa ottavia tai pohdiskelevia tekstejä oppiaineen opintojen yhteydessä luokan aikana? Selitysosuus 11 %. Minkä verran oppilaat kertoivat kirjoittaneensa luokalla novelleja, kuvauksia tai muita kaunokirjallisia tekstejä? Selitysosuus 11 %. Miten usein sanastoon ja idiomeihin, kirjoituksen käytänteisiin sekä kielen käsitteisiin ja rakenteisiin liittyvät aihepiirit olivat oppilaan mukaan olleet esillä koulussa? Selitysosuus 9 %. Regressiomalleilla on mahdollista etsiä monien muuttujien joukosta sellaisia tekijöitä, jotka voivat yhdessä selittää koetulosta. Kun useampia tekijöitä otetaan huomioon samanaikaisesti, voidaan saada täyteläisempi kuva ilmiön luonteesta. Kirjoituskokeen tulosten vaihtelusta pojilla selitti 40 % regressiomalli, johon kuuluivat tärkeimpänä selittäjänä oppilaan arvioinnissa osoittamat tiedot kielen käsitteistä ja rakenteista, kirjoituksen käytänteistä, sanoista ja idiomeista. Mukaan tulivat lisäksi oppilaan käsitykset mahdollisuuksistaan oppiaineen oppijana, oppilaan harjaantuneisuus tekstipohjaisten ja asiakirjoitusten laatijana, oppilaan arvioinnissa osoittama tietämys teksteistä ja kirjallisuudesta sekä se, miten hyödyllisenä oppilas oli pitänyt oppiainetta jatko-opintojensa ja tulevaisuuden kannalta. Kirjoituksen tulosten vaihtelusta tytöillä selitti 43 % regressiomalli, johon kuuluivat tärkeimpänä selittäjänä oppilaan arvioinnissa osoittamat tiedot kielen käsitteistä ja rakenteista, kirjoituksen käytänteistä, sanoista ja idiomeista. Mukaan tulivat lisäksi oppilaan käsitykset mahdollisuuksistaan oppiaineen oppijana, oppilaan harjaantuneisuus tekstipohjaisten ja asiakirjoitusten laatijana, oppilaan aktiivisuus kirjaston käyttäjänä, oppilaan arvioinnissa osoittama tietämys perinteestä ja oman kielen vaiheista, teksteistä ja kirjallisuudesta sekä se, miten hyödyllisenä oppilas oli pitänyt oppiainetta jatko-opintojensa ja tulevaisuuden kannalta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm: 1 Tiivistelmä Opetushallituksen raportista Ei taito taakkana ole Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005 Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2005 äidinkielen

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten lukutaito kansallisten oppimistulosarviointien valossa

Suomalaisten nuorten lukutaito kansallisten oppimistulosarviointien valossa 1 Suomalaisten nuorten lukutaito kansallisten oppimistulosarviointien valossa Opetushallitus on arvioinut kansallisissa oppimistulosarvioinneissa viime vuosina monin tavoin oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Hyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa

Hyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Minna-Riitta Luukka & Pirjo Sinko Vallakkaampi arvio kuin muut ns. high stakes koe. Kaksoisrooli: päättökoe & kypsyyskoe Lukion opetussuunnitelma reunaehtona

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja

Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja ÄIDINKIELENOPETUKSEN KYSYMYSMERKKEJÄ Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa osoittautuneet hyviksi lukijoiksi, mutta kirjoitustaidon osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Huomio

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat!

Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat! Merja Kauppinen Kehitystehtäväryhmät & aiheet Katja & Liisa: kirjoitustaidot Eeva-Maija & Saara-Sofia: vuorovaikutustaidot/tunnetaidot Tapani & Marianne: lukutaito Mira Hu & Annika: tiedonhallintataidot

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ 13.3.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Taustaa Perusopetuslain 1998/628 11 mukaan peruskoulussa opetetaan kaikille yhteisenä aineena käsityötä

Lisätiedot

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018

PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 PERUSOPETUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIPALVELUT SYKSYLLÄ 2018 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa kansallisia perusopetuksen oppimistulostenarviointeja, joiden otos on yleensä 5-10

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT

Pentti Yrjölä 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT 1 6.10.2005 MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT Jouni Välijärveen viitaten voisin todeta, että PISAn tulokset kertovat, että tulevaisuuden osaaminen meillä on kunnossa ja että PISA tulee arvioineeksi

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Miten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä?

Miten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä? 1 Miten peruskoululaiset tuntevat kielen ilmiöitä ja kielentuntemuksen peruskäsitteitä? Opetushallitus on tutkinut peruskoululaisten kielentuntemusta viisi kertaa äidinkielen ja kirjallisuuden kansallisissa

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen

Arviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen 1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Vesimolekyylien kiehtova maailma Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

KIELENKÄYTÖN AJATTELUA JA AJATTELUN KIELENTÄMISTÄ

KIELENKÄYTÖN AJATTELUA JA AJATTELUN KIELENTÄMISTÄ KIELENKÄYTÖN AJATTELUA JA AJATTELUN KIELENTÄMISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014 TIIVISTELMÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen

Lisätiedot

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti IIN KUNTA Haminan koulu VÄLITODISTUS XX.XX.XXXX Kiltti, poika-tyttö Syntymäaika XX.XX.XXXX Lukuvuosi XXXX-XXXX 1. vuosiluokka KÄYTTÄYTYMINEN JA TYÖSKENTELYTAIDOT Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä Noudatat

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot