HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA

Transkriptio

1 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN SATAKUNNASSA Elokuu 2017 Valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

2 SISÄLTÖ I. Analyysin toteuttaminen ja keskeiset käsitteet II. Maakuntien elinajanodotteet sekä KELA:n ja THL:n indeksit muuttujittain ja kunnittain III. Yhteenveto ja kokoavat tulkinnat

3 I. Analyysin toteuttaminen ja keskeiset käsitteet Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

4 ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Analyysin aineistona olivat KELA:n ja THL:n sairastavuuteen liittyvät indeksit. Analyysiin poimittiin kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden osalta kaikkien Satakunnan kuntien (17) tiedot. Lisäksi analyysin yhteydessä hyödynnettiin Tilastokeskuksen vastasyntyneiden elinajanodotteita maakunnittain ja sukupuolittain. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi ei julkaise sairausryhmittäisiä THL:n indeksejä alle 2000 asukkaan kunnista, sillä satunnaisuuteen liittyvä epävarmuus on niissä suuri eikä Sotkanet-järjestelmä mahdollista luottamusvälien esittämistä. Nämä kunnat (Jämijärvi, Honkajoki ja Siikainen) ovat Satakunnan kartoissa valkoisella värillä. Luvian kunnasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Analyysiin otettiin kaikkien indeksien osalta ikävakioidut tiedot. Ikävakiointi mahdollistaa kuntien vertailun. Indeksit on suhteutettu aina koko maan keskiarvoon (100): jos kunnan arvo ylittää koko maan keskiarvon, kunnan sairastavuus on kyseisellä indeksillä keskimääräistä korkeampaa. Jos indeksi jää alle koko maan keskiarvon, kunnan sairastavuus on keskimääräistä vähäisempää. Jokaisen indeksin osalta keskeiset tulokset esitetään kootusti selitelaatikossa ja visuaalisena karttana: selitelaatikossa esitetään mitä kyseinen indeksi kuvaa ja alueiden/kuntien ääripäät. Selitelaatikon vierellä oleva kartta kuvaa eri väreillä kuntakohtaista indeksiä. Analyysin alueluokitus perustuu tilanteeseen Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

5 INFO 1/5 Sairastavuusindeksit Kelan sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ( vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. THL:n sairastavuusindeksi Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Luku on laskettu ikävakioituna Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

6 INFO 2/5 Kelan sairastavuusindeksin muuttujat Kelan kuolleisuusindeksi Indikaattori ilmaisee kuolleiden osuuden alueen väestömäärästä. Kuolleisuusindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla kunnan kuolleisuus koko maan kuolleisuuteen (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu. Kelan lääkekorvausindeksi Indikaattori ilmaisee lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuden alueen väestöstä. Lääkekorvausoikeusindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuus kunnassa lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu. Kelan työkyvyttömyysindeksi Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä ( vuotiaat). Työkyvyttömyysindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

7 INFO 3/5 THL:n sairastavuusindeksin muuttujat Aivoverisuonitauti-indeksi Indikaattori ilmaisee aivohalvaustapahtumien kuolemaan tai sairaalahoitoon johtaneiden ensikohtausten yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu ja ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä Dementiaindeksi Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän 65 vuotta täyttäneellä väestöllä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä. Mielenterveysindeksi Indikaattori on jaettu kolmeen osioon ja se pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset: kuvaa itsemurhien tai sairaalahoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutettuna saman ikäiseen väestöön. 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet: kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun. 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet: ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrän suhteutettuna saman ikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indeksi on ikävakioitu Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

8 INFO 4/5 THL:n sairastavuusindeksin muuttujat Sepelvaltimotauti-indeksi Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu ja ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä Syöpäindeksi Indikaattori ilmaisee uusien syöpätapausten määrän vuotiaiden ikäryhmässä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Indeksin tarkoituksena on kuvata syöpäsairastuvuutta ja terveydenhuollon kuormitusta ja tuottaa tätä kuvaavia lukuja mm. kuntien hyvinvointikertomusten pohjaksi. Indeksi kattaa henkilöt, joilla on todettu syöpä kuluneen vuoden aikana. Indeksissä ovat mukana myös virtsateiden, aivojen ja keskushermoston hyvänlaatuiset ja kasvutaipumukseltaan epäselvät kasvaimet sekä kohdunkaulan vaikeat esiasteet ja pintasyövät. Indeksissä käytetyistä syövistä on poistettu ihon ei-melanoomat. Indeksi on ikävakioitu käyttäen epäsuoraa menetelmää 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

9 INFO 5/5 THL:n sairastavuusindeksin muuttujat Tapaturmaindeksi Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon Indeksi on ikävakioitu epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

10 II. Maakuntien elinajanodotteet sekä KELA:n ja THL:n indeksit muuttujittain ja kunnittain Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

11 VASTASYNTYNEIDEN TYTTÖJEN ELINAJANODOTE MAAKUNNITTAIN VUOSIEN KESKIARVONA Kartassa on kuvattu maakunnittain vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodotteen keskiarvoa vuosilta Elinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa. Kartasta voidaan havaita lievää hajontaa Itä-/Pohjois- Suomen ja Länsi-/Etelä-Suomen välillä: korkeimmat vastasyntyneiden elinajanodotteet ovat Länsi- ja Etelä- Suomen maakunnissa ja alhaisimmat Itä- ja Pohjois- Suomen maakunnissa lukuun ottamatta Satakunnan maakuntaa. Satakunnan maakunnan vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli Suomen maakunnista toiseksi alhaisin: alhaisin oli Pohjois-Karjalan 82,96 vuotta ja toisena Satakunnan 83,22 vuotta. Pohjanmaalla (85,32) ja Keski-Pohjanmaalla (85,05) olivat korkeimmat vastasyntyneiden elinajanodotteet. Lähde: Tilastokeskus, StatFin Kartta ja luokittelu: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro 2017

12 VASTASYNTYNEIDEN POIKIEN ELINAJANODOTE MAAKUNNITTAIN VUOSIEN KESKIARVONA Kartassa on kuvattu maakunnittain vastasyntyneiden poikien elinajanodotteen keskiarvoa vuosilta Elinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa. Kartasta havaitaan selvä alueellinen jakauma Itä- ja Länsi- Suomen välillä: alhaisimmat poikien elinajan-odotteet painottuivat Itä-Suomeen ja korkeimmat Länsi-Suomeen. Satakunnan maakunnan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Suomen 19:sta maakunnan vertailussa 8:nneksi matalin: Satakunnan elinajanodote oli 77,74 vuotta. Korkeimmat vastasyntyneiden poikien elinajanodotteet löytyivät Ahvenanmaalta (80,30) ja Pohjanmaalta (80,14). Matalimmat elinajanodotteet olivat Etelä-Savossa (76,34) ja Etelä-Karjalassa (76,48). Lähde: Tilastokeskus, StatFin Kartta ja luokittelu: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro 2017

13 KELAN IKÄVAKIOIDUN SAIRASTAVUUSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Kelan sairastavuusindeksi kuvaa jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Indeksi jakautuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ( vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Satakunnan 17 kunnasta vain 4:llä sairastavuusindeksin arvo oli alle 100. Alhaisimmat sairastavuusindeksin arvot olivat Eurajoella (92,4) ja Raumalla (93,2). Pomarkussa (116,7) ja Merikarvialla (116,7) indeksin arvot olivat korkeimmat. Eurajoki Rauma Säkylä Ulvila Eura Huittinen Nakkila Jämijärvi Pori Harjavalta Kankaanpää Karvia Honkajoki Kokemäki Siikainen Merikarvia Pomarkku 92,4 93,2 94,6 97,1 100,5 100,6 101,0 104,2 105,7 106,6 106,6 108,3 109,0 109,5 113,1 116,7 116,7 Lähde: Kela, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako ,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0

14 KELAN IKÄVAKIOIDUN KUOLLEISUUSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Kelan kuolleisuusindeksi kuvaa kuolleiden osuutta alueen väestömäärästä. Kuolleisuusindeksi on laskettu jokaiselle Suomen kunnalle suhteuttamalla kunnan kuolleisuus koko maan kuolleisuuteen (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Suurimmalla osalla Satakunnan kunnista indeksin arvo on yli 100. Raumalla (94,3) ja Eurajoella (96,3) kuolleisuusindeksin arvot olivat pienimmät. Suurimmat indeksin arvot olivat Honkajoella (117,0) ja Kokemäellä (114,2). Rauma Eurajoki Huittinen Harjavalta Ulvila Eura Säkylä Nakkila Jämijärvi Kankaanpää Merikarvia Pori Pomarkku Siikainen Karvia Kokemäki Honkajoki 94,3 96,3 96,9 99,1 102,1 102,2 102,7 103,8 105,0 105,7 106,7 107,1 109,1 109,6 112,2 114,2 117,0 Lähde: Kela, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako ,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0

15 KELAN IKÄVAKIOIDUN LÄÄKEKORVAUSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Kelanlääkekorvaisindeksi kuvaa lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuden alueen väestöstä. Lääkekorvausindeksi on laskettu suhteuttamalla lääkeja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuus kunnassa lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoiden osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Satakunnassa 10:llä kunnalla lääkekorvausindeksin arvo oli alle 100. Kaikkien kuntien väliset erot olivat kuitenkin varsin pienet. Selvästi alhaisin indeksin luku oli Säkylässä (90,2). Raumalla indeksin luku oli toiseksi pienin (93,7). Korkeimpina indeksin arvoina erottuivat selkeästi Jämijärvi (106,1) ja Karvia (106,0). Säkylä Rauma Eurajoki Ulvila Huittinen Eura Nakkila Pori Siikainen Merikarvia Harjavalta Pomarkku Honkajoki Kokemäki Kankaanpää Karvia Jämijärvi 90,2 93,7 94,1 94,7 95,0 95,1 95,9 96,1 97,0 99,3 100,4 101,7 102,0 102,3 102,5 106,0 106,1 Lähde: Kela, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako ,0 85,0 90,0 95,0 100,0 105,0 110,0

16 KELAN IKÄVAKIOIDUN TYÖKYVYTTÖMYYSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Kelan työkyvyttömyysindeksi ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä ( vuotiaat). Työkyvyttömyysindeksi on laskettu suhteuttamalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kunnassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen koko maassa (koko maan indeksi=100). Luku on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Satakunnan sisällä kuntien välillä on huomattavia eroja indeksin arvojen suuruudessa. Korkeimmat indeksin arvot olivat Merikarvialla (144,1), Pomarkussa (139,5) ja Siikaisissa (132,9). Alhaisimmat indeksin arvot löytyivät Eurajoelta (89,5), Säkylästä (90,9) ja Raumalta (91,6). Eurajoki Säkylä Rauma Ulvila Jämijärvi Nakkila Eura Karvia Honkajoki Huittinen Kankaanpää Kokemäki Pori Harjavalta Siikainen Pomarkku Merikarvia 89,5 90,9 91,6 94,4 101,5 103,3 104,2 106,7 107,9 109,7 111,8 112,0 114,0 120,2 132,9 139,5 144,1 Lähde: Kela, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako ,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 140,0 150,0

17 THL:N IKÄVAKIOIDUN SAIRASTAVUUSINDEKSIN KESKIARVO VUOSINA THL:n sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Luokitteluasteikon kasvaessa sairastavuus alueella yleistyy. Indeksin sisältämät seitsemän sairausryhmää ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Pohjois-Satakunnan kuntien sairastavuusindeksien arvot olivat Etelä-Satakunnan kuntien arvoja keskimääräisesti hieman suurempia. Alhaisimmat sairastavuusindeksit ovat Satakunnan maakunnassa Ulvilalla (87,9) ja Säkylällä (89,5). Sairastavuusindeksit olivat korkeimmat taas Pomarkussa (117,7) ja Siikaisissa (112,3). Pomarkku 117,7 Ulvila Säkylä Jämijärvi Rauma Huittinen Nakkila Eurajoki Harjavalta Kokemäki Pori Eura Karvia Merikarvia Kankaanpää Honkajoki Siikainen 87,9 89,5 89,8 91,7 94,2 96,6 97,6 99,6 100,3 102,7 102,9 105,9 106,7 106,8 108,3 112,3 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017

18 THL:N IKÄVAKIOIDUN AIVOVERISUONITAUTI-INDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Aivoverisuonitauti-indikaattori ilmaisee aivohalvaustapahtumien kuolemaan tai sairaalahoitoon johtaneiden ensikohtausten yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi ei julkaise sairausryhmittäisiä indeksejä alle 2000 asukkaan kunnista, sillä satunnaisuuteen liittyvä epävarmuus on niissä suuri eikä Sotkanet-järjestelmä mahdollista luottamusvälien esittämistä. Nämä kunnat ovat Satakunnan kartassa valkoisella (Jämijärvi, Honkajoki ja Siikainen). Satakunnan kunnista vain kolmella, Nakkila (92,5), Pomarkku (92,6) ja Kokemäki (99,6), indeksin arvot olivat alle 100. Korkein indeksin arvo oli selkeästi Euralla (133,1). Tietoa ei julkaistu Nakkila 92,5 Pomarkku 92,6 Kokemäki 99,6 Rauma 100,9 Harjavalta 108,1 Säkylä 108,7 Ulvila 111,2 Karvia 112,4 Pori 114,6 Kankaanpää 114,9 Merikarvia 116,1 Huittinen 119,6 Eurajoki 126,6 Eura 133,1 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 140,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017

19 THL:N IKÄVAKIOIDUN DEMENTIAINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän 65 vuotta täyttäneellä väestöllä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Tietoa ei julkaistu Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Nakkila Säkylä Merikarvia Pori Karvia 56,6 60,7 64,4 66,5 68,1 Kaikkien Satakunnan kuntien dementiaindeksin arvo oli alle 100. Huomattavasti muita korkeampia indeksin arvot olivat kuitenkin Raumalla (92,4) ja Kankaanpäällä (90,2). Eura Pomarkku Kokemäki Ulvila 68,2 71,0 73,9 74,1 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Alhaisimmat arvot löytyivät Nakkilasta (56,6) ja Säkylästä (60,7). Harjavalta Eurajoki 74,5 77,5 Huittinen 77,6 Kankaanpää 90,2 Rauma 92,4 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

20 THL:N IKÄVAKIOIDUN MIELENTERVEYSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA THL:n mielenterveysindeksi on jaettu kolmeen osioon: Tietoa ei julkaistu 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset. 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet. 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Eurajoki Säkylä Rauma 61,1 64,2 67,3 Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Ulvila Nakkila Eura Karvia Huittinen 68,1 73,3 74,2 78,3 82,2 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Satakunnan kunnista ainoastaan Pomarkulla (103,3) mielenterveysindeksin arvo oli yli 100. Merikarvia Pori 85,1 87,6 Eurajoella (61,1) ja Säkylässä (64,2) indeksin luvut olivat matalimmat. Kokemäki Harjavalta 90,9 91,9 Kankaanpää 93,0 Pomarkku 103,3 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0

21 THL:N IKÄVAKIOIDUN SEPELVALTIMOTAUTI-INDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Tietoa ei julkaistu THL:n sepelvaltimotauti-indeksi kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Eurajoki Ulvila Säkylä Eura Rauma 79,1 81,5 87,1 87,5 88,5 Satakunnan sisällä on huomattavissa eroja Etelä- Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan kuntien välillä: eteläosista kuntien indeksien arvot olivat pienempiä. Suurimmat sepelvalimotauti-indeksin keskiarvot olivat Karvialla (126,6) ja Kankaanpäässä (120,4). Pienimmät keskiarvot olivat taas Eurajoella (79,1) ja Ulvilassa (81,5). Harjavalta Nakkila Huittinen Pomarkku Kokemäki Pori Merikarvia Kankaanpää 88,5 91,3 94,6 99,6 99,8 107,8 113,4 120,4 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Karvia 126,6 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0

22 THL:N IKÄVAKIOIDUN SYÖPÄINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Tietoa ei julkaistu THL:n syöpäindeksi ilmaisee uusien syöpätapausten määrän vuotiaiden ikäryhmässä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Indeksi kattaa henkilöt, joilla on todettu syöpä kuluneen vuoden aikana. Säkylä Huittinen 82,7 87,9 Indeksi on ikävakioitu. Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Satakunnassa ei ole havaittavissa yhtäläisyyksiä eri alueiden, esim. Pohjois- ja Etelä-Satakunnan, välillä. Kankaanpää Ulvila Merikarvia Eurajoki Harjavalta Kokemäki Karvia 88,7 90,5 91,9 96,2 96,4 97,9 100,7 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Korkeimmat syöpäindeksin keskiarvot olivat Eurassa (111,6) ja Pomarkussa (108,0). Rauma Nakkila 101,6 101,6 Alhaisimmat indeksin keskiarvot löytyivät Säkylästä (82,7) ja Huittisista (87,9). Pori Pomarkku 102,2 108,0 Eura 111,6 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0

23 THL:N IKÄVAKIOIDUN TAPATURMAINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Tietoa ei julkaistu THL:n tapaturmaindeksi kuvaa vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Indeksi on ikävakioitu. Merikarvia Rauma Eurajoki 94,4 102,0 102,7 Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Ainoastaan Merikarvialla (94,4) tapaturmaindeksin arvo jäi alle 100:n. Kokemäellä (137,5), Karvialla (135,0) ja Harjavallassa (131,0) indeksin keskiarvot olivat muita Satakunnan kuntia korkeampia. Ulvila Huittinen Nakkila Säkylä Pomarkku Pori Eura Kankaanpää 105,3 109,1 112,9 113,7 115,2 116,3 117,6 124,2 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Harjavalta 131,0 Karvia 135,0 Kokemäki 137,5 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 140,0 150,0

24 THL:N IKÄVAKIOIDUN TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUSINDEKSIN KESKIARVO VUOSILTA Tietoa ei julkaistu THL:n tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon. Ulvila 96,3 Indeksi on ikävakioitu. Huittinen 96,3 Luviasta ei ole erillistä indeksin arvoa vuosilta , mutta se on kartassa jo yhdistettynä Eurajokeen vuoden 2017 aluejaon mukaan. Myös Jämijärven, Honkajoen ja Siikaisten tiedot puuttuvat. Satakunnan sisällä kuntien väliset erot olivat varsin suuret. Vain 2:lla Satakunnan kunnalla tuki- ja liikuntaelinsairausindeksin arvo oli alle 100: Ulvilalla (96,3) ja Huittisilla (96,3). Huomattavasti muita korkeampi indeksin arvo oli Pomarkulla (179,9). Toiseksi korkein indeksin luku löytyi Merikarvialta (156,5). Harjavalta Kokemäki Rauma Säkylä Pori Kankaanpää Eura Karvia Nakkila Eurajoki Merikarvia 102,3 103,3 107,6 113,5 117,9 124,0 125,6 130,3 131,3 140,6 156,5 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Aluejako 2017 Pomarkku 179,9 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0

25 III. Yhteenveto ja kokoavat tulkinnat Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

26 YHTEENVETO 1/3 Kelan ja THL:n sairastavuusindeksit Vastaavat varsin paljon toisiaan, mutta pieniä eroja havaittavissa. Erot indeksien välillä johtuvat siitä, että Kelan ja THL:n sairastavuusindeksit ottavat huomioon eri tilastomuuttujat (Kelalla 3 ja THL:llä 7 tilastomuuttujaa). Kummassakin indeksiluvun laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Analyysiin otettiin viimeisimmät käytettävissä olevat tilastovuodet. Alueelliset erot Suomessa on havaittavissa huomattavia alueellisia eroja sairastavuudessa ja kuolleisuudessa maan eri osien välillä. Maakuntien sisällä on sairastavuudessa merkittäviä eroja eri kunnissa. Myös Satakunnan sisällä on kuntien välillä indeksien arvoissa huomattavia eroja. Etelä-Satakunnan ja Pohjois-Satakunnan kuntien välillä on havaittavissa jakauma: eteläosista kuntien indeksien arvot olivat keskimäärin pienempiä. Indeksien perusteella eniten sairastetaan Pomarkussa ja Merikarvialla sekä vähiten Säkylässä ja Ulvilassa. Tietyissä indekseissä oli suuret erot korkeimman ja matalimman indeksin arvon välillä. Sairausryhmäkohtaiset erot Työkyvyttömyydessä, sydän- ja verisuonisairauksissa (sepelvaltimotauti) sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa voidaan indeksien ja karttojen perusteella havaita merkittävimmät alue-erot eri sairausryhmittäin Satakunnan sisällä. Suurimmat erot korkeimman ja alhaisimman indeksin arvon välillä olivat THL:n tuki- ja liikuntaelinsairausindeksissä (ero: 83,6), Kelan työkyvyttömyysindeksissä (ero: 54,6) ja THL:n sepelvaltimotauti-indeksissä (ero: 47,5). Pienimmät erot olivat Kelan lääkekorvausindeksissä (ero: 15,9), Kelan kuolleisuusindeksissä (ero: 22,7) ja Kelan sairastavuusindeksissä (ero: 24,3). Esitettyjen indeksien arvojen perusteella Satakunnassa sairastetaan vähiten dementiaa: korkein dementiaindeksin arvo kaikista Satakunnan kunnista oli Rauman 92,4 ja pienin arvo Nakkilan 56,6. Eniten Satakunnassa sairastetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia: korkein indeksin arvo Satakunnan kunnista oli Pomarkun 179,9 ja pienin Ulvilan 96, Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

27 YHTEENVETO 2/3 Kokoavia tulkintoja Kelan ja THL:n sairastavuusindeksien ja niistä visualisoitujen karttojen pohjalta saadaan sairausryhmittäistä tietoa kuntien ja alueiden välisistä sairastavuuseroista. Indeksien avulla voidaan tunnistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistarpeita ja suunnata voimavaroja konkreettisiin toimenpiteisiin. Alueellisten erojen tunnistaminen on edellytys sekä rakenteellisten korjausliikkeiden tekemiseksi että ennakoivan otteen vahvistamiseksi. Kansallisella tasolla terveys- ja hyvinvointierojen tunnistaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaiset policy -toimenpiteet. Kaikki analyysissä käytetyt indeksit olivat ikävakioituja, joten arvot soveltuvat kuntien väliseen vertailuun. Indeksien avulla tunnistetaan alueen väestön terveydentila/sairastavuus suhteessa koko maan keskiarvoon, mutta sen perusteella ei voi tehdä suoraan päätelmiä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja toimivuudesta eri alueilla. Alueiden väestön terveyteen tai sairastavuuteen vaikuttavat useat tekijät joko yhdessä tai erikseen: nämä tekijät voivat liittyä muun muassa perintö- ja ympäristötekijöihin, elintapoihin (alkoholi, tupakka, liikunta, ravinto jne.), alueen työllisyystilanteeseen, väestön ikärakenteeseen, tulo- ja koulutustasoon ym. sosioekonomisiin tekijöihin. Perinnölliset tekijät yhdistettynä huonoihin elintapoihin ja työttömyyteen on huono yhtälö sairastavuuden näkökulmasta. Alueellisia eroja eri indeksien välillä voivat myös lisätä satunnaistekijät, jotka liittyvät hoitokäytäntöihin ja hoitotietojen kirjaamiskäytäntöihin tai eri sairauksien aktiiviseen seulontaan. Sairastavuus ja riskit sairastua kasautuvat keskimääräistä useammin tietyille väestöryhmille (mm. pienituloiset, työttömät työnhakijat jne.). Väestöryhmien terveydessä on eroja sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen tai äidinkielen perusteella. Naisten elinajanodote on noin 7 vuotta korkeampi kuin miehillä. Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksin olevat. Länsirannikolla eletään pidempään kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin suomenkieliset. Terveyserot ovat erityisen suuret sosioekonomisten ryhmien välillä: toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät. Työlliset terveempiä kuin työttömät. Korkea tulo- ja koulutustaso nostaa terveyttä suhteessa pienituloisiin tai perusasteen varassa oleviin Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

28 YHTEENVETO 3/3 Kokoavia tulkintoja Terveyden maantieteessä on suuria alueellisia eroja, jotka näkyvät maan eri osien (suuralueiden), maakuntien välillä ja jopa maakuntien sisällä. Kärjistäen voidaan sanoa, että Suomi jakautuu terveempään Länsi-Suomeen ja sairaampaan Itä-Suomeen. Alueiden väliset terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä muutu hetkessä, vaan kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien välillä. Myös Satakunnan voidaan sanoa jakautuneen terveempään Etelä-Satakuntaan ja sairaampaan Pohjois-Satakuntaan. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois- Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella. Sairastavuus on alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa, eli myös Satakunnassa. Mielenterveys- ja sepelvaltimotautisairauksiin liittyvä sairastavuuden alueellinen eriytyminen noudattaa samaa Pohjois- ja Etelä-Satakunta -jakoa. THL:n ja Kelan sairastavuusindeksit sekä Kelan työkyvyttömyys- ja kuolleisuusindeksit kuntien välillä jakautuvat saman kaavan mukaisesti terveempään Etelä- Satakuntaan ja sairaampaan Pohjois-Satakuntaan. Terveyden maantieteen alueellisia eroja ylläpitää ja saattaa jopa lisätä alueiden välinen muuttoliike sekä alueiden väestönkehitykseen liittyvät erot. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä on saanut muuttovoittoa 2010-luvulla keskimäärin vain joka neljäs seutu tai kunta. Muuttajista keskimäärin lähes neljä viidestä on iältään alle 35-vuotiaita. Muuttovoittoiset alueet sijaitsevat pääosin Etelä- ja Länsi-Suomessa, joihin siirtyy runsaasti nuoria ja nuoria aikuisia muualta maasta. Useat korkean sairastavuusriskin omaavat alueet ovat muuttotappioalueita ja supistuvan väestökehityksen alueita, jolloin nuorten ja nuorten aikuisten poismuutot alueelta entisestään ylläpitävät tai jopa lisäävät terveyseroja alueiden välillä. Sama alueellisesti eriytynyt kehitys ilmenee maakuntien sisällä, kun muuttoliike suuntautuu ensisijaisesti maakunnan keskuskaupunkiin tai sen läheisyyteen maakunnan muilta alueilta. Maantieteellinen läheisyys ei kuitenkaan aina tarkoita automaattisesti lisääntyvää terveys- tai sairastavuusriskiä, vaan jopa naapurikuntien välillä saattaa olla suuria terveyseroja. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot ilmenevät myös vastasyntyneiden poikien ja tyttöjen elinajanodotteessa. Koko maassa vastasyntyneiden elinajanodote on 84,1 vuotta ja poikien 78,5 vuotta (2015). Sukupuolten väliset erot ovat suuret useisiin Suomen verrokkimaihin verrattuna. Tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa tulee esiin myös Suomen alueellinen jakautuminen. Tyttöjen ja poikien elinajanodotteet ovat korkeimmat Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnissa ja matalimmat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa lukuun ottamatta tyttöjen kohdalla Satakunnan maakuntaa. Satakunnassa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli Suomen maakunnista toiseksi alhaisin: 83,22 vuotta. Satakunnan vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli Suomen 19:sta maakunnan vertailussa 8:nneksi matalin: 77,74 vuotta. Suomalaisten poikien elinajanodote oli 16. pisin ja tyttöjen 9. pisin EU:n 28 valtion joukossa Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

29 YHTEENVETO 4/4 Linkit tutkimuksessa käytettyihin tietoihin Vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien elinajanodote maakunnittain vuosien keskiarvona: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi muuttujittain vuosien keskiarvona: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosien keskiarvona: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin muuttujat vuosien keskiarvona: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro