Kalakauppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.prokala.fi Kalakauppa"

Transkriptio

1 Kalakauppa EU investoi kestävään kalatalouteen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KALAKAUPAN PERUSTEET Keskeisin kalakauppaa koskeva lainsäädäntö Omavalvonta Hygienia KALAN ALKUTUOTANTO, JALOSTUS JA TUKKUKAUPPA Ammattikalastus Kalankasvatus Kalan jalostus ja tukkukauppa Kalan kulutus KALAN VÄHITTÄISKAUPPA Menestyvä kalatiski Kuluttajien toiveet Lisämyynti kalan kuljettaminen kaupasta kotiin ja säilytys kotona LAATU Säilytä kala oikein Kalatuotteisiin liittyvät yleisimmät virheet Kalan loiset Aistinvarainen arviointi Tuoreen kalan tuntomerkit Vastaanottotarkastukset Jäljitettävyys YLEISIMMÄT KAUPPAKALAT Ahven Hauki Kampela Kirjolohi Kuha Lohi Made Muikku Nieriä Pangasius Sampi Sei Siika Silakka Tonnikala Turska Mäti Kalojen ravintoainepitoisuudet Kalan kausikalenteri

3 6 ÄYRIÄISET JA NILVIÄISET Sinisimpukka Kampasimpukka Osteri Jokirapu Täplärapu Hummeri KALATUOTTEET KAUPASSA Tuoreet kalatuotteet Pakasteet Sulatetut tuotteet Savustetut tuotteet Puolivalmisteet Puolisäilykkeet Täyssäilykkeet Kalaeinekset ja valmisruoat Sushit KALOJEN KÄSITTELY Alkukäsittely kalastajalla ja kalankasvattajalla Kalojen fileointi Pakasteiden käsittely myymälässä Kala ja äyriäisruokien valmistus KALA JA RAVITSEMUS EETTISYYS Vastuullisuus kalaelintarvikeketjussa Vastuullinen kalastus ja kalankasvatus Ympäristötehokkaasti toimiva kalanjalostusteollisuus Ympäristömerkit ja -oppaat kalatuotteiden valintoja ohjaamassa Luomutuotteet KALARESEPTEJÄ

4 1. Kalakaupanperusteet Kala ja kalatuotteet ovat herkästi pilaantuvia elintarvikkeita, joiden käsittelyssä ja kaupanpitämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja hyvää hygieniaa. Kalatuotteiden, kuten kaikkien muidenkin elintarvikkeiden myyntiä ja kaupanpitämistä säätelee lainsäädäntö, asetukset sekä erilaiset ohjeet ja suositukset. Näiden kaikkien tarkoituksena on taata kuluttajalle turvalliset ja laadukkaat elintarvikkeet Keskeisin kalakauppaa koskeva lainsäädäntö A Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta B Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (liitteessä III olevia loisia koskevia vaatimuksia muutettu asetuksella (EU) N:o 1276/2011) C Elintarvikelaki 23/2006 D Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä E Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1367/2011 ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta F Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen G Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalastus- ja vesiviljelytuotteiden sallituista kauppanimistä 597/2008 H Komission asetus (EY) N:o 1881/2006 tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden (esimerkiksi dioksiinin) enimmäismäärien vahvistamisesta Ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta ja Pro Kalan sivuille on koottu kala-alan yrittäjää koskeva keskeinen lainsäädäntö. 4

5 Kaupan kannalta keskeisiä kohtia lainsäädännössä Tuoreen kalan pyynti- tai nostopäivä sekä pyyntipaikka on selvästi kirjallisesti ilmoitettava myynnin yhteydessä. Kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa on huolehdittava siitä, että on mahdollista jäljittää elintarvikkeet alkutuotantoon asti. Kalastaja voi luovuttaa kalastustuotteita suoraan vähittäiskauppaan. Rajoitteita toimitettaville määrille ei ole. Kalastustuotteita ovat perkaamaton kala, aluksella perattu kala, sekä elävät ravut ja kokonaiset mätipussit. Kauppa saa myydä/varastoida perkaamattomia, tuoreita yli 500 g:n painoisia kaloja enintään 2 vuorokautta. Kalat tulee perata viimeistään vastaanottoa seuraavana päivänä, jos niiden myyntiä on tarkoitus jatkaa perattuina. Perkaus tulee tapahtua siihen varatulla ja varustetulla paikalla. Jalostettuja kalatuotteita vähittäiskauppaan voi toimittaa pääsääntöisesti vain hyväksytystä elintarvikealan laitoksesta. Elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja elintarviketurvallisuusviraston määräämällä tavalla. Vähittäismyymälöiden kohdalla valvontatietojen julkistaminen toteutetaan OIVA-raporttien avulla, joka otetaan valtakunnallisesti käyttöön keväällä Omavalvonta Kaikissa myymälöissä tulee olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvonnan toteuttamisella hallitaan toimintaan liittyvät elintarvikehygieeniset riskit. Omavalvonnan sisältö muodostuu muun muassa myymälän toiminnan, tilojen ja laitteiden, säilytyslämpötilojen sekä kylmätilojen kuvauksesta. Myymälöiden omavalvontasuunnitelma perustuu yleisimmin PTY:n laatimaan omavalvontasuunnitelman malliin. Oma valvontaaineistossa tulee olla kopiot työntekijöiden hygieniapassitodistuksista ja salmonellatodistuksista Hygienia Tavoitteena on, että myytävät tuotteet ovat laadukkaita ja turvallisia, ja asiakkaat palaavat ostoksille yhä uudestaan. Toimintatavoilla myymälässä on ratkaiseva merkitys tuotteiden laatuun. Korkealaatuisten tuotteiden valmistuksen ja myynnin avaintekijöitä ovat: laadukkaat ja puhtaat raaka-aineet henkilökohtainen hygienia ja hygieeniset työtavat turvalliset ja hygieeniset tuotantolaitteet työskentelytilojen ja pakkaustarvikkeiden puhtaus kaikinpuolinen siisteys ja järjestys Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, torjutaan tuotteiden laatuvirheet, vierasesineet ja ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien pääsy elintarvikkeisiin. Hyvä elintarvikehygienia on laadun perusta! Hyvälaatuiset tuotteet ovat ehdoton edellytys menestyvälle kalatiskille. 5

6 Mitä elintarvikehygienia on ja mikä on sen tavoite? Maailman terveysjärjestön, WHO:n, määritelmän mukaan elintarvikehygienialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, terveellisyys ja puhtaus alkutuotannosta kulutukseen, eli tässä tapauksessa vedestä lautaselle saakka. Elintarvikelainsäädännön ydinsanoma on: terveydelle vahingollisen elintarvikkeen valmistus ja myynti elintarvikkeena on kielletty. Kaupassa on toimittava siten, että asiakas voi luottaa myytävien tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun. Työntekijän hygienia Pukeutuminen Elintarvikkeita käsittelevän henkilön olemus ja pukeutuminen ovat osa elintarvikkeiden suojaamista saastumiselta eli kontaminaatiolta. Pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita ei saa käsitellä henkilö, jolla on tulehtunut haava, rakennekynsi, lävistyskoru tai muita koruja, jos niitä ei voi suojavaatetuksella peittää. Elintarviketyössä pukeudutaan puhtaisiin työvaatteisiin ja jalkineisiin, joita käytetään vain työpaikalla. Työjalkineiden kanssa on aina käytettävä sukkia. Pakkaamattomia helposti pilaantuvia tai pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevän henkilön suojavaatteen tulee olla hihallinen ja peittää alla olevat vaatteet, myös niiden hihat. Likaavassa työssä on hyvä käyttää suojaesiliinaa ja erityisesti kalaa käsiteltäessä myös kertakäyttöisiä tai pestäviä hihansuojuksia. Työvaatteet säilytetään erillään ulkovaatteista. Omasta puhtaudesta huolehtiminen Hyvästä päivittäisestä perushygieniasta tulee pitää huolta, kuten säännöllisestä suihkussa käynnistä ja hiusten puhtaudesta. Tuoksuttomia tai mietotuoksuisia deodorantteja voi käyttää, mutta vahvojen tuoksujen käyttö ei ole suositeltavaa. Sormukset, rannekellot, rannekorut ja muut näkyvät korut on poistettava pukeuduttaessa työasuun. Omasta terveydestä huolehtiminen Pakkaamattomien elintarvikkeiden kanssa ei saa työskennellä flunssaisena, kuumeisessa kurkkutaudissa, vakavamassa infektiotaudissa tai vatsataudissa. Jos käsissä on ihottumaa tai pahempi haava, on oltava yhteydessä lääkäriin ja vältettävä työskentelyä elintarvikkeiden kanssa. Pienet haavat käsissä puhdistetaan, suojataan vesitiiviillä laastarilla ja käytetään kertakäyttökäsineitä. 6

7 Käsien pesu Käsien peseminen huolellisesti ja riittävän usein on elintarvikkeiden turvallisen käsittelyn ja yleisen hygienian perusta. Pesemättömissä käsissä on aina ympäristöstä ja ihosta itsestään peräisin olevia mikrobeja, kuten bakteereja ja viruksia. Kannattaa muistaa, että käsien kasteleminen heikentää hygieniaa. Opettele siis oikea käsienpesutekniikka ja opettele tiedostamaan mitä käsilläsi teet. Näin huomaat milloin kädet tulisi taas pestä. Oikea käsienpesutekniikka poista sormukset, korut ja kellot pesun ajaksi kostuta kädet lämpimällä vedellä ota käsiin nestesaippuaa hiero kämmeniä yhteen noin 20 sekuntia pese huolellisesti myös kämmenien selkäpuolet, sivustat, ranteet, sormien välit sekä kynsien ja sormuksien alustat huuhtele kädet puhtaiksi kuivaa kädet huolellisesti puhtaaseen kertakäyttöiseen käsipyyhkeeseen sulje hana siten, että suojaat puhtaita käsiä esimerkiksi käsipyyhkeellä tarvittaessa käytä pesun jälkeen vielä käsien desinfioitiin tarkoitettua valmistetta Kädet on pestävä aina ennen työn aloittamista siirryttäessä työvaiheesta toiseen tai tuoteryhmästä toiseen multaisten kasvisten käsittelyn jälkeen keskeytyksen, kuten ruokailun tai tupakoinnin jälkeen kättelyn jälkeen niistämisen tai aivastamisen jälkeen silmien tai kasvojen koskettamisen jälkeen rahan käsittelyn jälkeen suojakäsineiden riisumisen jälkeen WC-käynnin jälkeen aina, kun kädet ovat likaantuneet Kertakäyttökäsineet Kertakäyttökäsineitä käytetään suojaamaan pakkaamatonta elintarviketta käsissä mahdollisesti vielä pesemisen jälkeenkin olevilta mikrobeilta. Kertakäyttökäsineet pitää vaihtaa riittävän usein ja aina silloin, jos käsineillä on koskettu likaisia pintoja, työvälineitä, rahaa tai muita mahdollisia kontaminaation lähteitä. Kannattaa muistaa, että kertakäyttökäsineet likaantuvat kuten kädet. Työskentelyhygienia Kala ja äyriäiset ovat helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Niitä käsiteltäessä on noudatettava erityisen hyvää hygieniaa. Kalaosastolla tulee kiinnittää erityistä huomiota työvälineiden, lautojen, alustoiden ja säilytysastioiden puhtauteen ja kuntoon. Kalatiskillä käytetään ainoastaan kalan käsittelyyn nimettyjä lautoja. Hygieniariskiltään eritasoisille toimenpiteille täytyy olla omat laudat: esim. perkaamiseen, fileiden käsittelyyn, jalosteiden (kuten graavattujen tuotteiden) ja puolivalmisteiden tekoon. Kokonaiset kalat, fileet, puolivalmisteet ja jalosteet on pidettävä toisistaan erillään kaikissa työvaiheissa. On myös huolehdittava, etteivät tuotteet ole käsittelylämpötilassa yhtään pidempään kuin on pakko. Oikea säilytyslämpötila on nk. sulavan jään lämpötila eli mahdollisimman lähellä 0 C. Kaloja pakattaessa lihan ja jäiden välissä tulisi olla esimerkiksi muovikalvo, joka estää näiden välittömän kontaktin ja kalan lihan paleltumisen. Pakkaus- ja säilytysalustan tulee olla tasainen, ettei herkästi rikkoutuva liha vaurioidu. Oikealla käsittelyllä, pakkaamisella ja säilyttämisellä voidaan ehkäistä laadun heikkenemistä, pidentää säilyvyyttä ja tätä kautta pienentää hävikkiä. 7

8 2. Kalan alkutuotanto, jalostus ja tukkukauppa 2.1 Ammattikalastus Suomalainen ammattikalastus voidaan jakaa kolmeen ryhmään Avomerikalastus Rannikkokalastus Sisävesikalastus Avomerikalastus käsittää silakan ja kilohailin troolikalastuksen, turskan trooli- ja verkkopyynnin ja lohen siimapyynnin. Kaikki avomerikalastuksen kohteena olevat kalalajit on kiintiöity, toisin sanoen kullekin kalalajeille on tieteellisen neuvonannon pohjalta määritelty suurin sallittu vuotuinen pyyntimäärä. Saaliiden ilmoitusmenettelyllä seurataan kiintiöiden täyttymistä ja kiintiön täyttyessä kyseisen lajin kalastus loppuu. Rannikkokalastus käsittää lohen, silakan ja suomukalojen pyyntiä rysillä ja verkoilla rannikon läheisyydessä. Rannikkokalastuksen riesana ovat viime vuosina olleet lisääntyneet hylje- ja merimetsokannat, jotka verottavat kalakantoja ja ajavat kalat pois perinteisiltä pyyntialueilta. Sisävesikalastus on järvialueella tapahtuvaa muikun trooli- ja nuottapyyntiä sekä suomukalojen verkkoja rysäpyyntiä. Ammattikalastajien vuosittain pyytämä kokonaissaalis merialueella on yli 100 miljoonaa kg ja sisävesialueella vajaa 5 miljoonaa kg. Merialueen saaliista valtaosa, noin 95 % on silakkaa ja kilohailia. Sisävesikalastuksen merkittävin saalislaji on muikku, jota on saaliista yli 60 %. Ammattikalastustilastot löytyvät osoitteesta 8

9 2.2 Kalankasvatus Suomessa toimii hieman alle 200 ruokakalankasvatuslaitosta ja näiden lisäksi noin 100 laitosta tuottaa kalanpoikasia ruokakalalaitosten sekä luonnon vesiin tehtävien kalaistutusten tarpeisiin. Suomessa kasvatetaan vuodessa kalaa noin 12 miljoonaa kg, josta 90 % on kirjolohta, loput siikaa, taimenta, nieriää, sampea ja kuhaa. Kalankasvatus on luvanvaraista, erittäin tarkoin säädeltyä toimintaa, jota valvovat niin ympäristö- kuin terveysviranomaisetkin. Kalankasvatuksen tuotantomäärät Suomessa ovat viime vuosina pudonneet ympäristöviranomaistemme erittäin tiukan lupapolitiikan seurauksena. Osa kasvatuslaitoksista onkin laajentunut mm. Ruotsiin, mistä ne ovat saaneet kasvatuslupia. Tämän päivän vesiviljely on erittäin ekotehokasta. Kalankasvatuksen ympäristökuormitus on pudonnut tasaisesti 90-luvulta lähtien ja elinkeino on saavuttanut sille asetetut ympäristönkuormituksen alentamistavoitteet kirkkaasti. Kalankasvatuksen osuus Suomen kokonaisfosforikuormituksesta vuonna 2010 oli ainoastaan 1,9 % (SYKE) Kala on erittäin ekotehokas eläin 100 kg rehua voi tuottaa: 65 kg kalaa 20 kg kanaa 13 kg possua 1,2 kg lammasta Kalan kysynnän jatkuvasti kasvaessa kalankasvatuksen rooli tulevaisuuden raakaainetuottajana kasvaa edelleen. 9

10 2.3. Kalan jalostus ja tukkukauppa Alkutuotannosta kala matkaa jalostuksen ja tukkukaupan kautta vähittäiskauppoihin. Meillä Suomessa kalan jalostusta ja tukkumyyntiä harjoittavat samat yritykset, jotka usein myös tuovat maahan kalaa ja kalatuotteita. Elintarvikkeeksi käytetystä ja jalostetusta kalaraaka-aineesta noin 2/3 on tuotua ja 1/3 kotimaista alkuperää. Eniten käytettyjä raaka-aineita kalajalosteiden tuotannossa ovat kotimainen kirjolohi, norjalainen kasvatettu lohi ja silli. Silakkaa jalostetaan etupäässä pakastamalla vientiin säilyketeollisuuden raakaaineeksi. Kalanjalostusteollisuus ja tukkukauppa tasaavat saalissesonkeja, varmistavat parhaan mahdollisen saatavuuden, jalostavat kalatuotteet kuluttajille käyttövalmiiseen muotoon ja hoitavat logistiikan alkutuottajalta kauppaan. Kalakaupassa logistiikalla on erittäin suuri merkitys, sillä kysymyksessä on tarkkaa lämpötilasääntelyä vaativat tuotteet, joilla on lyhyt säilyvyysaika. Tuotteiden jakelussa toimii pääsääntöisesti kaksi jakelukanavaa: kalatukkujen suorajakelu ja keskusliikejakelu. Pitkät kuljetusetäisyydet ja väestötiheys (erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa) vaikeuttavat kustannustehokkaan logistiikkaketjun suunnittelua. Kalatukut ja jalostuslaitokset tarjoavat monipuolisen kalatuotevalikoiman sekä vähittäiskaupan että HoReCa-sektorin tarpeisiin, kuten tuore sesonkikala (sekä kotimainen että tuonti) maustettu ja maustamaton vakuumipakattu tuorekala lämmin- ja kylmäsavu, loimutetut, hiillostetut ja graavatut tuotteet kalapyörykät ja pihvit, kuutiot, suikaleet ja palat kalatahnat ja -massat kalapakasteet sillipalat ja -fileet, anjovisfileet ja suolakalat äyriäiset ja sushit 2.4. Kalan kulutus Suomalaiset syövät kalaa noin 37 kg/hlö vuodessa. EU:ssa kalakulutus on keskimäärin 23,3 kg/hlö/vuosi ja koko maailmassa 17,8 kg/hlö/vuosi. (European Comission Maritime Affairs and Fisheries: Facts and figures on the Common Fishery Policy 2012 edition) Kotimaisen kalan osuus Suomessa kulutetusta kalasta on noin yksi kolmasosa. Tämä sisältää sekä ammattikalastuksen että vapaa-ajankalastuksen saaliit ja kotimaisen kasvatetun kalan. Loput kaksi kolmasosaa on tuontikalaa, sekä pyydettyä että kasvatettua. 10

11 3. Kalan vähittäiskauppa 3.1. Menestyvä kalatiski Kalakaupan menestystekijöitä ovat mm. ammattitaito (tuotetietous, kalankäsittelytaito) asiakaspalvelu (opastus, ruoanvalmistusvinkit) korkealaatuiset tuotteet aktiivinen markkinointi jatkuva tuotekehitys laaja valikoima menekin ennakointitaito (hävikki, kierto ja tuotto) säännöllinen tarjonta hyvät myyntikalusteet (kylmäketjun hallinta) Myymälä on tärkeä markkinointikanava. Erilaiset tapahtumat, konsulentit ja kampanjat herättävät asiakkaiden kiinnostusta ja ostohalukkuutta Kuluttajien toiveet Eri asiakasryhmillä on erilaisia odotuksia. Perhetilanne, käytettävissä oleva raha ja aika sekä ruoanvalmistustaidot ovat ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kuluttajia ohjaavat erilaiset sesongit ja juhlapyhät. Asiakkaat arvostavat asioimisen nopeutta, vaivattomuutta ja edullisuutta. Ruoanlaitosta on arkisin suoriuduttava nopeasti, jolloin arvostetaan esimerkiksi laadukkaita puolivalmisteita. Toisaalta ruoka on monelle myös harrastus, johon halutaan käyttää aikaa ja hankkia laadukkaita raaka-aineita. Erilaiset ruokaohjelmat ja blogit ovat suosittuja ja ihmiset hakevat näistä ideoita kotona valmistettavaan ruokaan. 11

12 Asiakas on tyytyväinen, kun: palvelu on nopeaa ja jonotusjärjestelmä on toimiva hinnat ja tuotteita koskevat lisätiedot ovat selkeästi näkyvillä myyjä tuntee tuotteet ja osaa opastaa niiden valmistuksessa myymälän yleisilme on siisti palvelu on ystävällistä tuotteet ovat hyvälaatuisia tarjoustuotteita on riittävästi valikoima on riittävä 3.3. Lisämyynti Luonteva lisämyynti on palvelua, joka kertoo henkilökunnan ammatillisesta osaamisesta. Asiakasta voi palvella paremmin kuuntelemalla ja keskustelemalla hänen tarpeistaan ja toiveistaan. Tavoitteena on löytää asiakkaalle sopiva ratkaisu ja tehdä mahdollisesti lisämyyntiä. Lisämyynti on yksinkertaisimmillaan kysymys: saisiko olla muuta? Ruokavinkkien ja esivalmisteltujen tuotteiden avulla asiakkaan mielenkiinto saadaan heräämään ja voidaan vaikuttaa hänen ostopäätökseensä. Esivalmisteltuja tuotteita ovat esimerkiksi jauhotetut, marinoidut ja leivitetyt kalat sekä kalarullat tai -kääryleet. Resepteillä voidaan vahvistaa asiakkaan ostopäätöstä ja helpottaa lisämyynnin tekemistä. Resepti kertoo asiakkaalle valmistustavat ja tarvittavat raaka-aineet Miten paljon kalaa varataan? Tuotteen käyttötarkoitus (alkuruoka / pääruoka) on huomioitava määrää arvioitaessa, mutta yleisesti asiakkaalle suositeltavat määrät ruokailijaa kohden ovat seuraavat: perkaamatonta kalaa noin g silakkaa perattuna tai fileinä 6-8 kpl perattua kalaa, jossa nahka ja ruodot graavi lohi ja siika 100 g/annos ovat jäljellä, g kampela kokonaisena g fileetä g 3.5 Kalan kuljettaminen kaupasta kotiin ja säilytys kotona Neuvo asiakasta kalan kuljettamisessa ja kotona säilyttämisessä. Kylmäsäilytystä vaativat ruokaostokset kannattaa kuljettaa mahdollisimman pian kaupasta kotikeittiön jääkaappiin. Kauppakassi saattaa kesäolosuhteissa lämmetä liikaa jo matkalla kaupasta kotiin. Muistuta asiakasta pakkaamaan kala kesällä kylmälaukkuun tai -kassiin kotimatkan ajaksi. Oikealla kuljetus- ja säilytyslämpötilalla asiakas voi tarvittaessa säilyttää tuotetta kotona useamman päivän ajan. Kala kuitenkin kannattaa valmistaa ruoaksi mahdollisemman pian. Kylmyys lisää turvallisuutta. Kotijääkaapit ovat usein liian lämpimiä kalan turvalliseen säilyttämiseen. Asiakkaita kannattaa neuvoa seuraamaan jääkaappinsa lämpötilaa lämpömittarin avulla. Muistuta säilytyslämpötiloista. Tuore kala, mädit sekä tyhjiöpakatut kalatuotteet säilytetään asteessa. Elävät kalastustuotteet, kuten simpukat ja ravut voidaan säilyttää asteessa. Tuoretta kalaa voi myös pakastaa. Kala pakataan tiiviisti esimerkiksi folioon ja pakastuspussiin ja siirretään pakastimeen mahdollisimman kylmänä. Suolaa ei kannata lisätä. Kala säilyy pakastimessa 2-3 kuukautta alle -18 C:ssa. Asiakasta voi opastaa myös pakastettujen kalatuotteiden sulattamisessa. Kala sulatetaan hitaasti, vaikkapa yön yli, jääkaapissa, jolloin sen solurakenne säilyy rikkoutumattomana. 12

13 4. Laatu 4.1 Säilytä kala oikein Kalan koostumus, ph ja rakenne tekevät siitä helposti pilaantuvan. Lisäksi kala sisältää runsaasti omia kudoksiaan hajottavia entsyymejä, kylmässä viihtyviä mikrobeja ja hapettumiselle alttiita monityydyttymättömiä rasvahappoja. Bakteerit ovat kalojen ja kalatuotteiden tärkeimmät pilaajat. Pilaamisen lisäksi osa bakteereista, kuten Listeria monocytogenes ja Clostridium botulinum voivat aiheuttaa vaarallisia ruokamyrkytyksiä. Nämä bakteerit kasvavat myös alhaisissa lämpötiloissa ja hapettomissa olosuhteissa, kuten vakuumipakkauksissa. Molemmat näistä bakteereista tuhoutuvat kuumennettaessa, mutta ne saattavat aiheuttaa ongelmia kuumentamatta nautittavissa pitkään vakuumissa säilytettävissä kaloissa ja kalavalmisteissa. Vedestä peräisin olevia bakteereja on kalan pinnalla, kiduksissa ja suolistossa. Kalan pinnalla kasvavat bakteerit aiheuttavat pinnan limoittumisen. Pilaantumisen nopeus on riippuvainen kalan säilytyslämpötilasta. Pilaantumisprosessi hidastuu alhaisissa lämpötiloissa ja kun lämpötila on tarpeeksi alhainen, pilaantuminen melkein pysähtyy. Vähittäismyynnin lämpötilavaatimukset: ºC:ssa säilytettäviä ja myytäviä kalastustuotteita ovat esimerkiksi tuore kala kokonaisena, perattuna, fileenä, paloina (pakkaamattomana tai pakattuna) pakasteesta sulatettu jalostamaton kalastustuote (kalat, äyriäiset, nilviäiset) keitetyt äyriäiset, simpukat ja muut nilviäiset (pakkaamattomana ja pakattuna) mäti tuoreena tai sulatettuna (suolattu tai suolaamaton) kaikki tyhjiöön tai suojakaasuun pakatut kalastustuotteet tai jalostetut kalastustuotteet (tuore kala, kalajalosteet esim. graavisuolatut, savustetut, hiillostetut, marinoidut) kylmäsavustetut ja tuoresuolatut kalastustuotteet Enintään + 6ºC:ssa säilytettäviä ja myytäviä kalastustuotteita ovat esimerkiksi kalapuolisäilykkeet (silakka- ja sillisäilykkeet ym.) 13

14 katkarapupuolisäilykkeet, simpukkapuolisäilykkeet ym. lämminsavustetut, hiillostetut, paistetut kalat (mikäli ne eivät ole tyhjiö- tai suojakaasuun pakattuja) kalakukot tai vastaavat taikinakuoreen valmistetut perinteiset tuotteet pakasteesta sulatetut jalostetut kalastustuotteet elävät simpukat sushiannokset Eläville ravuille ei ole säädetty säilytys- ja myyntilämpötilaa. Niiden pitäminen sellaisenaan jääpedillä ei ole eläinsuojelusäädösten vastaista Kalatuotteisiin liittyvät yleisimmät virheet Kalassa esiintyviä laatuvirheitä voivat olla mm. loiset, perkuu- tai pyyntivirheet. Värin vaihtelulla sen sijaan ei ole yhteyttä kalan laatuun. Saman kalalajin väri voi vaihdella voimakkaastikin elinympäristön mukaan. Väri on vaalein ulkomeren kirkkaassa vedessä ja tummin pienissä sisäjärvissä. Kalatuotteissa esiintyviä virheitä voivat olla esim. päivämäärävirheet (tuotteen myyntiaika umpeutunut tai liian lyhyt säilyvyys asiakkaan saadessa tuote) varastointivirheet (kylmäketju on katkennut, tuotteiden kierto on väärä) pakkausvirheet (pakkaus on rikki, vakuumipakkaus ei ole tiivis) tuotetietovirheet (puute tai virhe tuotetiedoissa) valmistusvirheet (virheellinen leikkausaste) loisvirheet rakennevirheet (mustelmat, ruhjeet) maku-, haju- ja ulkonäkövirheet vierasesinevirheet (ongenkoukut, pakkausmateriaalin palat) mikrobiologiset virheet 4.3. Kalan loiset Kaloissa esiintyvät loiset ovat harvinaisia, mutta niitä tavataan toisinaan. Suomessa esiintyvistä loisista vain heisimato on vaarallinen ihmiselle. Leveä heisimato eli lapamato on kalaa syövien nisäkkäiden (kuten ihmisen) loinen, jonka toukkavaihe elää kaloissa. Lapamato on harvinainen Suomessa ja sitä voi esiintyä yleensä vain ahvenessa, hauessa, mateessa, kiiskessä ja näiden kalojen mädissä. Lapamato kuolee kypsennettäessä sekä pakastaessa tuote - 20 C:ssa yhden vuorokauden ajaksi. Siioissa voi joskus esiintyä maitomaista nestettä sisältäviä rakkuloita. Rakkulat aiheuttaa itiöeläin, Henneguya zschokkei. Rakkoloisio tautia esiintyy sekä makeassa että murtovedessä. Rakkoloisio on ihmiselle vaaraton, mutta epämiellyttävän näköinen. Valmistettaessa tällaista kalaa ruoaksi, on rakkulat poistettava, muuten kalaan jää sivumaku. 4.4 Aistinvarainen arviointi Kalan ulkonäköä arvioidaan aistinvaraisesti seuraavien ominaisuuksien avulla: väri, koko, muoto, näkyvä puhtaus, nesteen erottuminen ja loisten esiintyminen. Raa an kalan rakennetta arvioidaan näköaistin ja sormien avulla (sormituntuma). Rakenteeseen kuuluvia ominaisuuksia ovat: kovuus, pehmeys, kimmoisuus ja koossapysyvyys. Raakojen kalojen haju- ja makuominaisuuksiin kuuluvat muun muassa: hajun ja maun tyypillisyys, 14

15 puhtaus, voimakkuus sekä mahdolliset virhehajut ja maut. Kalojen virhemaut ja hajut voidaan jakaa elinympäristössä syntyviin ja varastoinnin aikana muodostuviin. Kalan ulkonäköä arvioitaessa on huomioitava, onko kala säilytetty tuoreena jäissä vai pakastettuna. Pakastaminen ja sulattaminen voivat muuttaa kalatuotteen ulkonäköä. Arvioinnissa tulee huomioida kyseiselle kalalajille tyypilliset ominaisuudet. 4.5 Tuoreen kalan tuntomerkit Tarkasteltava kohta tai ominaisuus Iho Silmät Tuoksu Kidukset Tuore kala Limakerros on kostea, kiiltävä, vesimäinen ja tasainen. Suomut ovat tiukasti kiinni. Värit ovat kirkkaat, mutta ne haalistuvat jäittämisen mukana. Pupillit ovat mustat ja silmät ovat kirkkaat ja ulkonevat. Aluksi tuoksu on raikas ja lajille ominainen. Vanhentumisen mukana tuoksu voimistuu. Jäissä säilytetyn kalan kidukset ovat harmaanpunertavat. Muutoin kidukset ovat helakanpunaiset ja kosteat. Vanhentunut kala Samea, limakerros paksuuntuu, paakkuuntuu ja irtoaa helposti. Värit haalistuvat. Nahka ja suomut irtoavat helposti. Pupillit harmaantuvat ja silmät painuvat kuoppiin, kuivuvat ja muuttuvat sameiksi. Tuoksu on hapan ja pilaantunut. Väri muuttuu kellertäväksi, ja kiduksissa on sameaa limaa. Kiduskaaren ripset liimaantuvat toisiinsa. Lihas Selkäruoto Pinta on kiinteä ja kimmoisa, eli se palautuu painalluksen jäljiltä. Liha on tiukasti kiinni selkärangassa ja ruodoissa. Kun ruotoa taivutetaan, se katkeaa ennen kuin antaa periksi. Kimmoisuus häviää. Liha irtoaa helposti selkärangasta ja ruodoista.. Selkäruoto on menettänyt jäykkyytensä ja lihas sen ympärillä on muuttunut punaiseksi. Vatsakalvo ja elimet Vatsakalvo erottuu vatsanpeitteen lihaksista. Peräaukko on pieni ja supistunut. Jäljellä oleva veri on punaista. Vatsakalvo ei enää erotu ympäröivästä lihaksesta. Peräaukko on löystynyt ja laajentunut. Jäljellä oleva veri on ruskeaa. 15

16 Kuva 1. Vasemmanpuoleisessa kuvassa siika on vielä kuolonkankeustilassa, ja oikeanpuoleisessa kuvassa kuolonkankeus on jo lauennut. Kuolonkankeus Kalan kuolemaa seuraa kuolonkankeus (Rigor mortis), jonka aikana kalan ph laskee ja pilaantuminen hidastuu. Kalan nopea jäähdytys ja hellävarainen käsittely pitkittävät kuolinjäykkyyttä ja lisäävät näin ollen kalan säilyvyyttä. Kalan kuolonkankeus kestää selvästi vähemmän aikaa kuin lihan. Kesto vaihtelee kalalajista ja tainnutusmenetelmästä riippuen. Pienen kalan kuolinkankeus alkaa noin tunnin kuluttua kuolemisesta ja kestää vuorokauden. Isommalla kalalla kuolinkankeuden alkaminen vie 2-3 tuntia ja kestää jopa muutaman vuorokauden. Vielä kuolonkankea kala on vaikea leikata ja pannulla paistaessa kuolonkankeana oleva kala kutistuu ja käpristyy ja tuntuu kypsänä sitkeältä ja kuivalta. Kuva 2. Kidusten värisävyssä tapahtuvat muutokset kalan vanhetessa Kuva 3. Silmissä tapahtuvat muutokset kalan vanhetessa 4.6 Vastaanottotarkastukset Tavaran vastaanotto on yksi tärkeimmistä ja haastavimmista työvaiheista. Tuotteen jäljitettävyyden luotettavuus perustuu oikein tehtyyn vastaanottotarkastukseen. Vastaanotossa tapahtuneet virheet voidaan havaita liian myöhään. Mitä myöhempään virhe havaitaan, sitä vaikeampi siihen on puuttua. Huonoimmassa tapauksessa virheen huomaa vasta asiakas. Tappiot vastaanoton virheissä ovat usein suuret ja toisaalta hyvin tehty vastaanotto voi säästää yritykseltä paljon turhia kustannuksia. Tämän takia onkin erityisen tärkeää noudattaa kaikkia vastaanottoon annettuja ohjeita. 16

17 Tarkastuksen vaiheita: tarkasta toimitettujen tuotteiden vastaavuus tilaukseen (onko toimitettu mitä tilattu) mittaa tuotteen lämpötila tee aistinvarainen arviointi tarkista etiketti: viimeinen käyttöpäivä, laitosnumero, alkuperämaa / pyyntialue jne. kirjaa tiedot tee poikkeamista ilmoitus ja kirjaa poikkeama poikkeamaraporttiin Huonontuneet, vioittuneet, epäilyttävän näköiset sekä vanhentuneet tuotteet ja pakkaukset tulee palauttaa tavarantoimittajalle. Tarkastuksen jälkeen etenkin helposti pilaantuvat elintarvikkeet tulee siirtää mahdollisimman pian kylmätiloihin, jotta kylmäketju ei pääse katkeamaan. Dioksiinia sisältävät kalastustuotteet EU:ssa on säädetty raja-arvo elintarvikkeiden sisältämälle dioksiinille. Suomessa erityisesti Itämerestä pyydetyissä rasvaisissa kaloissa on havaittu sallittua korkeampia dioksiinipitoisuuksia. Suomi ja Ruotsi ovat saaneet EU:lta poikkeusluvan myydä alueellaan raja-arvoa korkeampia pitoisuuksia dioksiinia sisältävää kalaa, mutta nämä kalatuotteet on varustettava lisämerkinnällä, joka kertoo kuluttajalle, että tuote saattaa sisältää dioksiinia yli EU:n salliman raja-arvon. Seuraavissa tuotteissa tulee olla lisämerkintä mahdollisesti korkeasta dioksiinipitoisuudesta: Itämeren alueelta peräisin oleva luonnonvarainen lohi yli 17 cm:n kokoinen tai kokoluokittelematon silakka luonnonvarainen nieriä luonnonvarainen jokinahkiainen luonnonvarainen taimen. Poikkeus koskee myös sisävesikaloja, mutta ei kasvatettua kalaa. Dioksiinipitoisuudesta kertova merkintä on suorakaide laitosnumeron kertovan soikion ympärillä. Suomen ja Ruotsin saama poikkeuslupa perustuu siihen, että meillä dioksiinin kokonaissaanti jää alle suositusten, vaikka sitä kalassa olisikin yli raja-arvon, kun meillä muista elintarvikkeista saatava dioksiinimäärä on huomattavasti alhaisempi kuin esim. Keski-Euroopassa. 4.7 Jäljitettävyys Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että elintarviketoimija pystyy osoittamaan mistä raaka-aine- tai muu tuoteerä on tullut ja mihin erä on toimitettu. Lisäksi toimijan tulee tietää elintarvikkeiden hankinta- ja luovutusajankohdat. Toimivalla jäljitettävyydellä varmistetaan poikkeamatilanteissa tehokas tuotteiden takaisinveto ja minimoidaan virheestä aiheutuvat vahingot niin kuluttajille kuin toimijoille. Oikein tehty vastaanottotarkastus on siis jäljitettävyyden perusta, sillä toimiva jäljitettävyys kattaa yhden askeleen taakse ja eteenpäin elintarvikkeen toimitusketjussa. Myös kuluttajat ovat entistä valveutuneempia ostamiensa kalatuotteiden alkuperästä, he haluavat tietää milloin kala on pyydetty ja miltä alueelta se on peräisin. Lainsäädäntö velvoittaa vähittäismyymälät ilmoittamaan tuoreen kalan pyynti- tai nostopäivän ja pyyntialueen kirjallisesti myynnin yhteydessä. Jäljitettävyyttä säädellään kansainvälisellä tasolla. EU:n kalastusalueelta pyydettyjen kalastustuotteiden pakkausmerkinnöissä tulee olla erätunnus ja maininta miltä alukselta tai kasvatuslaitokselta kyseinen kalaerä on peräisin. 17

18 5. Yleisimmät kauppakalat 5.1 Ahven Tuotenimi: Pyynti: Tuoreen tuotteen ominaisuudet: Käyttö ruoanvalmistuksessa: Yleisimmät tuotteet vähittäiskaupassa: Muuta: Ahven (Perca fluviatilis) ruotsiksi: Abborre, englanniksi: Perch Pyydetään sekä merestä että järviltä. Tärkeimmät pyyntimenetelmät verkko, rysät, merrat, katiskat. Väri: Nahka vihertävä, liha vaalea Haju: Neutraali Arvostettu kala, joka useimmiten paistetaan fileenä pannulla. Avattu ahven suosittu savukala kotisavustajien keskuudessa. Kokonainen sekä avattu ahven, nahaton filee, savuahven Suomen kansalliskala 18

19 5.2 Hauki Tuotenimi: Pyynti: Tuoreen tuotteen ominaisuudet: Käyttö ruoanvalmistuksessa: Yleisimmät tuotteet vähittäiskaupassa: Muuta: Hauki (Esox lucius) ruotsiksi: Gädda, englanniksi: Pike Pyydetään sekä merestä että järviltä. Tärkeimmät pyyntimenetelmät: verkot, rysät, koukut ja katiskat Väri: Nahka vihertävä, liha vaalea Haju: Neutraali Uunihauki, paistettu filee, murekkeet Kokonainen sekä avattu hauki, nahaton filee Hinnaltaan edullisempi kuin ahven, kuha tai siika. Arvostus kasvussa ruokakalana. 5.3 Kampela Tuotenimi: Pyynti: Tuoreen tuotteen ominaisuudet: Käyttö ruoanvalmistuksessa: Yleisimmät tuotteet vähittäiskaupassa: Muuta: Kampela (Platichthys flesus) ruotsiksi: Flundra, englanniksi: Flounder Suomessa myytävä kampela on pyydetty yleensä Koillis-Atlantilta. Tärkeimmät pyyntimenetelmät: trooli, verkot ja rysät. Väri: Nahka ruskeahko, liha vaalea Haju: neutraali Paistettu filee, savukampela Avattu kampela, nahaton filee Hinnaltaan edullinen ja siksi suosittu arkikala. Muita Suomessa myytäviä kampelakaloja: piikkikampela, punakampela 19

20 5.4 Kirjolohi Tuotenimi: Kasvatus: Tuoreen tuotteen ominaisuudet: Käyttö ruoanvalmistuksessa: Yleisimmät tuotteet vähittäiskaupassa: Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) ruotsiksi: Regnbågsforell, englanniksi: Rainbow trout Kasvatetaan sekä meressä että järvissä. Suomessa tärkeimmät kasvatusalueet Ahvenanmaan vesillä. Suomeen tuodaan kirjolohta myös esim. Norjasta ja Ruotsista. Väri: Nahka hopea jossa violetti raita ja mustia täpliä, liha punainen Haju: neutraali Lohen tapaan käy monenlaiseen ruoanlaittoon. Vähärasvaisempana soveltuu hyvin myös viipaloitavaksi tarkoitettuihin jalosteisiin kuten graaviksi tai kylmäsavuksi. Avattu kirjolohi, fileet, annospalat, medaljongit, savukalat jne. 5.5 Kuha Tuotenimi: Pyynti / kasvatus: Tuoreen tuotteen ominaisuudet: Käyttö ruoanvalmistuksessa: Yleisimmät tuotteet vähittäiskaupassa: Kuha (Sander lucioperca) ruotsiksi: Gös, englanniksi: Pike perch Pyydetään sekä mereltä että järvistä. Tärkeimmät pyyntialueet Suomenlahti, Saaristomeri. Tärkeimmät pyyntimenetelmät verkot ja rysät. Kiertovesilaitoksessa kasvatettu kuha tulossa markkinoille. Väri: Nahka vihertävä, liha vaalea Haju: neutraali Arvostettu ruokakala, joka soveltuu esim. paistamiseen ja uunikalaksi. Avattu kuha, nahaton filee 20

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALASTA Ruodot Graavaus Savustus Suolaus Grillaus Säilytys Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALAN SÄILYVYYS Kala on herkästi pilaantuva elintarvike.

Lisätiedot

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät kalatuotteissa

Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Tytti Itkonen, Evira / VALO / TUTU KALAFOORUMI kevät 2011 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000 Merkintävaatimukset koskevat myytäessä loppukuluttajalle seuraavia kalastustuotteita

Lisätiedot

Kalastustuotteiden valmistus

Kalastustuotteiden valmistus Kalastustuotteiden valmistus ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

OIVA valvontatietojen julkistaminen

OIVA valvontatietojen julkistaminen OIVA valvontatietojen julkistaminen Oiva- asteikko 2 Miten luet Oivaraporttia Tarkastettavat asiat koottu 18 ryhmään vähittäismyynti ja tarjoilu 1. Omavalvontasuunnitelma 2. Tilojen ja välineiden soveltuvuus,

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-

Lisätiedot

Eviran ohje 16021/2. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta

Eviran ohje 16021/2. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta Eviran ohje 16021/2 Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta Vastuuhenkilö Carmela Hellsten Sivu/sivut 1 / 9 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Lainsäädäntöä... 2 3 Aidon perinteisen tuotteen nimitys... 2 4 Tilojen

Lisätiedot

Kalastus ja jalostetut kalastustuotteet

Kalastus ja jalostetut kalastustuotteet Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK- yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKEVARASTOILLE / -TUKUILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAA- TIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä elintarvikkeiden

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ Muistio 4.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 28/2009 eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 28/2009 eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta Sivu 1/8 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 28/2009 eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin,

Lisätiedot

Kalan pakkausmerkinnät

Kalan pakkausmerkinnät Kalan pakkausmerkinnät Tytti Itkonen, Evira / TUTU Koulutuspäivä 15.2.2011 1 Merkintöjä koskevat säädökset NAs 104/2000/EY kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ollaan uudistamassa

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset Mari Mäenpää Milloin ilmoitusta ei tarvita Ilmoitusta ei tarvita, jos toiminnan riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä tai jos alkutuotantotoimija,

Lisätiedot

KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää)

KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) 1 (5) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita elintarvikevalvonnasta

Ajankohtaisia asioita elintarvikevalvonnasta Ajankohtaisia asioita elintarvikevalvonnasta Kalaseminaari 15.2.2012 Ylitarkastaja Tuula Koimäki Elintarvikelain 13 6 mom. Elintarvikehuoneistoilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toimintaan liittyvät riskit

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALISKUNTAIN YHDISTYS, 2008 PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO sivu Ilmoitus poronlihan suoramyynnistä valvontaviranomaiselle 1 Ilmoitus poronlihan suoramyynnistä, toimijan

Lisätiedot

MYYMA LA PROJEKTI 2013

MYYMA LA PROJEKTI 2013 MYYMA LA PROJEKTI 2013 Vähittäismyymälöissä käsitellyn kypsentämättömän lihan laatu ja säilytysolosuhteet -projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Tiina Laurell terveystarkastaja Viranomaispalvelut

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

Lisätiedot

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hygieniayksikössä toteutettiin vuoden aikana kysely kunnan valvomien kala-alan laitosten mikrobiologisesta

Lisätiedot

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen

Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Viljellyn kalan kauppakuntoon saattaminen Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SEMINAR-EXHIBITION DEVELOPMENT OF AQUACULTURE 07.11.2007 Saint-Petersburg Esityksen rakenne Laatu Paastotus

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA PORONLIHAN SUORAMYYJÄN OMAVALVONTASUUNNITELMA Paliskuntain yhdistys 2013 Sisällysluettelo Ilmoitus poronlihan suoramyynnistä - viranomaiselle... 2 Ilmoitus poronlihan suoramyynnistä oma kappale... 3 Omavalvontasuunnitelma...

Lisätiedot

Eviran ohje 16021/1. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta

Eviran ohje 16021/1. Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta Eviran ohje 16021/1 Kalakukon valmistuksen ja myynnin valvonta Vastuuhenkilö Carmela Hellsten Sivu/sivut 1 / 8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Aidon perinteisen tuotteen nimitys...2 3 Tilojen hyväksyminen...

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

Ateriapalvelutehtävät ammattityönä

Ateriapalvelutehtävät ammattityönä Ateriapalvelutehtävät ammattityönä Sisältö Elintarvikkeiden hankinta/-valinta Elintarvikehygienia Asiakkaan kanssa tai asiakkaan puolesta kaupassa käyminen, -ruoanvalmistus Ruokalistaideat Tuotteistaminen/hinnoittelu

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Heinon Tukku Oy, Vanha Talvitie 2, 00580 Helsinki

Heinon Tukku Oy, Vanha Talvitie 2, 00580 Helsinki Helsingin kaupunki Esityslista 12/2015 1 (5) 3 Elintarvikelain 13 pykälän mukainen hakemus Heinon Tukku Oy:n liha-, kala- ja maitoalan laitoksen toiminnan olennaisesta muutoksesta HEL 2015-006929 T 11

Lisätiedot

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu Jaana Elo KoKo Palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

OIVA valvontatietojen julkistaminen

OIVA valvontatietojen julkistaminen OIVA valvontatietojen julkistaminen Oivaasteikko 2 Veli-Matti Aittoniemi / MARA Oiva-prosessi 4 OIVA-ASIAKIRJAT Miten luet Oivaraporttia Tarkastettavat asiat koottu 18 ryhmään vähittäismyynti ja tarjoilu

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK

Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa. Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK Hygieniavaatimukset lasten ruokailussa Virpi Rossi Johtava ympäristöterveystarkastaja Jyväskylän kaupunki 11.2.2014 Karoliina Väisänen lehtori JAMK 14.2.2014 Ilmoitettu elintarvikehuoneisto Päiväkotien

Lisätiedot

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke

Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke porotietokansio raakalihavalmisteet Hannu Pekkala 2006 Laatua raaka-aineiden jalostamiseen Elintarvike- ja poroalan koulutushanke SISÄLLYSLUETTELO 1 Määritelmä... 2 2 Raakalihavalmisteiden valmistus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto

OIVA -valvontatietojen julkistaminen. Elintarviketurvallisuusvirasto Valvontaosasto OIVA -valvontatietojen julkistaminen Elintarviketurvallisuusvirasto 1 Mikä Oiva? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Alkutuotannon kirjanpito kalastus ja kalastustuotteiden valmistus omavalvonta

Alkutuotannon kirjanpito kalastus ja kalastustuotteiden valmistus omavalvonta Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKE-, MAKEIS- JA JÄÄTELÖKIOSKEILLE OMAVALVONTASUUNNITEL- MAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKE-, MAKEIS- JA JÄÄTELÖKIOSKEILLE OMAVALVONTASUUNNITEL- MAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKE-, MAKEIS- JA JÄÄTELÖKIOSKEILLE OMAVALVONTASUUNNITEL- MAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä elintarvikkeiden

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset

SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset SALAATTIA ITSEPALVELUNA projektin tulokset Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelmaan kuuluva projekti, 2015 PROJEKTIN TOTEUTUS o Projekti toteutettiin normaalien perustarkastusten eli Oiva-tarkastusten

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA OMAVALVONTASUUNNITELMA Ulkona tapahtuva myynti 1. TOIMINNANHARJOITTAJAN TIEDOT... 2 2. TOIMINNAN KUVAUS... 2 3. ELINTARVIKKEIDEN HANKINTA... 4 4. PAKKAUSMERKINTÄVAATIMUKSET... 5 5. SIIVOUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä ja heidän mahdolliset vastuualueensa. Lisäksi kuvataan rakennus/huoneisto, sen sijainti ja ympäristö

Henkilökunnan määrä ja heidän mahdolliset vastuualueensa. Lisäksi kuvataan rakennus/huoneisto, sen sijainti ja ympäristö Myymälän omavalvontasuunnitelma Päiväys: Laatija: YMPÄRISTÖPALVELUT Toiminta-alue: Akaa, Urjala, Valkeakoski Elintarvikelain (23/2006) mukaan jokaisessa elintarvikealan yrityksessä tulee olla omavalvontasuunnitelma.

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006)

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) Helsingin kaupungin terveydensuojelujärjestys Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) 1 Ympäristölautakunta kumonnut 1.1.2005 2 Lintujen

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

Kylmälaitteet, pakastimet

Kylmälaitteet, pakastimet Kylmälaitteet, pakastimet Raja-arvo < + C tai < - C vuosi Pvm Laite 1 Lämpötila Laite 2 Lämpötila Laite 3 Lämpötila Laite 4 Lämpötila Laite 5 Lämpötila Korjaavat toimenpiteet, huomiot (esim. sulatukset)

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät

Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät Projektiyhteenveto 2013 Projektin tarkoitus Projektissa tutkittiin myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologista

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN Oiva- infopäivät elintarvikealan toimijoille Kesäkuu 2013 Kalajoen kaupunki Ympäristöterveydenhuolto / terveystarkastajat Tarkastettavat asiat koottu 18 ryhmään (elintarvikkeiden

Lisätiedot

Alkutuotannon kirjanpito kalastus ja kalastustuotteiden valmistus omavalvonta

Alkutuotannon kirjanpito kalastus ja kalastustuotteiden valmistus omavalvonta Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna Alkutuotannon kirjanpito

Lisätiedot

Yrittäjän tietoisku. Pakkausmerkinnät kalatuotteissa

Yrittäjän tietoisku. Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Yrittäjän tietoisku Ajankohtaista lainsäädännöstä kala-alalla 21.11.2014 Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Evira / VALO / TUTU / RATI Tuulikki Lehto Pakkausmerkinnät Yleistä Yleisenä tavoitteena kuluttajan

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet

sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Rannikko-ja sisävesikalastuksen hyvän käytännön ohjeet Anne-Marie Taina SAKL / asiantuntija Ammattikalastajamessut Uusikaupunki 31.8.-1.9.2012 SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKEKULJETUKSILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKEKULJETUKSILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKEKULJETUKSILLE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä elintarvikkeiden laadun hyvänä

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA KOUVOLAN KAUPUNKI Terveysvalvonta OMAVALVONTASUUNNITELMA (Ravintolat, kahvilat, kioskit, pubit) 2015 Kouvolan kaupunki Terveysvalvonta Puhelin: Valtakatu 33 020 61 511 45700 KUUSANKOSKI Versio: 27.1.2015

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta

Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta RAPORTTI 3/2006 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Elintarvikekioskien omavalvonnan tason arviointi ja tupakan myynnin omavalvonta SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Johdanto... 1 2. Elintarvikekioskien omavalvontasuunnitelma...

Lisätiedot

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 OULUN KAUPUNKI OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Raportti 1/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Listeria monocytogenes...1 2.1. Listerian esiintyminen...1

Lisätiedot

Jouluvinkkejä kotikeittiöön!

Jouluvinkkejä kotikeittiöön! Jouluvinkkejä kotikeittiöön! Vinkkejä turvallisen herkulliseen jouluun: Pese kädet usein: aina ennen kuin ryhdyt valmistamaan ruokaa. aina kun alat käsitellä uusia raaka-aineita. aina WC:ssä käynnin jälkeen.

Lisätiedot

Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) 16.10.2014

Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) 16.10.2014 Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) lisätiedot (Elintarviketietoasetus, liite VI) 1/9 Elintarvikkeen nimen on sisällettävä tai siihen on oltava liitettyinä tarkat tiedot elintarvikkeen ominaisuuksista,

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Suoramyyntimahdollisuudet Lampaanlihaa

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) L 63/2 Euroopan unionin virallinen lehti 10.3.2011 ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 230/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2/95 muuttamisesta Norjasta peräisin olevia

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Tuoteluettelo Produktkatalog

Tuoteluettelo Produktkatalog Tuoteluettelo Produktkatalog Lähde makumatkalle Venäjälle! Euro-East Oy tuo venäläisen keittiön herkut saatavillesi. Valikoimaamme kuuluvat niin vihannes-, kala- ja lihasäilykkeet, mädit, kastikkeet, jyvät

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

PARHAAT PALAT LOHIVIIPALEET GOURMET & PREMIUM UUTUUDET SYKSY 2012 PYYDÄ TUOREINTA

PARHAAT PALAT LOHIVIIPALEET GOURMET & PREMIUM UUTUUDET SYKSY 2012 PYYDÄ TUOREINTA PARHAAT PALAT LOHIVIIPALEET GOURMET & PREMIUM UUTUUDET SYKSY 2012 PYYDÄ TUOREINTA LOHIFILEESTÄ PARHAAT PALAT ILMAN KALAN RUSKEAA LIHASTA! Chipsters lohiviipaleet ovat ruodottomia ja niissä on mukana vain

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00

SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 SUOMALAIS-JAPANILAINEN YHDISTYS KOKKIKURSSI 23.3.2006 Klo 17:00 Ressun Peruskoulu, Lapinlahdenkatu 10 Kurssin vetäjä : Sirkku Sakane 1. Temaki-sushi (käsin käärityt sushit) / 手 巻 きずし (4~6:lle hengelle)

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot