ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

Transkriptio

1 ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

2 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta Söin muistaakseni ikääntyneen hyvään ravitsemukseen liittyvän materiaalin ja koulutuksen tuottaminen tavoitteena on tuoda esille ravitsemuksen merkitys ikääntyneen ihmisen terveyden edistämisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisen ja aivoterveyden edistäjänä. RAY rahoittaa Suomen muistiasiantuntijat ry

3 Yleisimmät ravitsemusongelmat ovat vähentynyt ravinnonsaanti, syömiseen liittyvät käytösoireet ja laihtuminen Jo sairauden alkuvaiheessa voi esiintyä ruokailuun ja nielemiseen liittyviä vaikeuksia Laihtuminen ja alhainen painoindeksi lisäävät sairastuvuutta, kuolleisuutta ja heikentävät elämänlaatua. Muistisairaiden ihmisten ruokavalion laatu on yleensä heikentynyt jo ennen diagnoosin tekemistä.

4 Heikentynyt ravinnonsaanti kiihdyttää lihaskatoa ja lihasvoiman heikkenemistä sekä haurastumista (Morley ym. 2010) Myös ylipainoisen ikääntyneen ravitsemustila voi olla huono (Suominen ym. 2009) Erityisesti proteiinialiravitsemus johtaa elimistön tulehdusvasteen heikkenemiseen Kaatumis- ja murtumavaara kasvaa ja altistuminen infektioille ja toiminnanrajoituksille lisääntyy Hoitamaton virheravitsemus lisää myös kuolleisuutta (Morley 2001, Lesourd 2006)

5 Hoitamattomasta virheravitsemuksesta johtuvia kustannuksia, kuten pidentyneitä sairaalassaoloaikoja tai lisääntyneitä lääkekustannuksia ei ole tutkittu Suomessa Sairauksien yhteydessä aliravitsemuksen kustannukset v >7.3 miljardia puntaa, mikä on >10 % julkisista terveydenhuoltomenoista Englannissa Tästä suurin osa kuluu yli 65 v. väestöön, vaikka se on kokonaisväestöstä n. 15 % Puolet näistä kustannuksista syntyy sairaalan ulkopuolella, pääasiassa pitkäaikaishoidossa Elämänlaatu, omaishoitajien taakka ym. ei näy suoraan kustannuksissa, myös näitä tulee ottaa huomioon Arvanitakis ym, 2008, Elia M ym, BAPEN 2005

6 Lihaskato Vaikea lihaskato Naisilla lähtökohtaisesti 30% vähemmän lihasmassaa kuin miehilä Naisilla lihakset heikkenevät nopeammin kuin miehillä Ikä, vuosia Janssen et al. J Am Geriatr Soc 2002; 50:

7 Aikuisille proteiinin saantisuositus on 0,8 g/kehonpaino kg/vrk Food and Nutrition Board. Dietary reference intakes for energy, carbohydrate, fiber, fat, fatty acids, cholesterol, protein and amino acids. Washington, DC: National Academy Press, Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta, tarvitaan 1-1,2(jopa-2,0) g/kehonpaino kg/vrk Ravitsemussuositukset ikääntyneille, Valtion ravitsmusneuvottelukunta 2010 The amount of protein needed to achieve anabolism for older people could be greater than for younger adults, particularly as a percentage of energy intake. No precise data are available for defining a PRI (population reference intake) for older adults. European Food Safety Authority (EFSA) Ruoan proteiinipitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota

8 Low energy Low protein % Age y Age y Age >84 y y y >84 y (Female) (Female) (Female) y (Male) y (Male) >84 y (Male) 0 MNA>23.5 good MNA risk MNA<17 poor Alhainen energian saanti alle 1570 kcal/vrk (naiset), 2070 kcal/vrk (miehet) Alhainen proteiinin saanti alle 60 g/vrk; N=375, ikäkeskiarvo 83 v Vikstedt T. ym. Nutritional status, energy, protein and micronutrient intake of older service house residents (JAMDA 2011)

9 177 vanhainkotiasukasta, yli 65 v Reisilihasten, tasapinon ja kävelyn harjoituksia 5 kertaa kahden viikon aikana, yhteensä 29 kertaa 3 kuukauden aikana, räätälöityä kunnon mukaan Kontrolleilla laulamista, keskustelua, lukemista ym. Ravintolisä annettiin 5 min sisällä harjoituksesta: 200 ml, 7.4 g proteiinia, 15.7 g hh 6 kk kuluttua lihaksia vähemmän, paino ja ICW alhaisempia harjoitusryhmässä Liian pieni proteiinilisä Ei myöskään arvioitu muuta ravinnonsaantia Monilla ravitsemustila huono Tarvitaan g proteiinia ja muu ravitsemus myös hyvä harjoittelun yhteydessä

10

11 Ikääntyneet ihmiset luokitellaan usein ikäryhmiin, esimerkiksi vuotiaat, vuotiaat jne Neljä ryhmää toimintakyvyn, sairauksien ja avuntarpeen mukaan Ravitsemussuositukset ikääntyneille julkaisussa (VRN 2010) ikä on ajateltu viitteellisenä tekijänä

12 Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksen tutkittavat

13 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Ravitsemussuositukset/Merja Suominen 13

14 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Ravitsemussuositukset/Merja Suominen 14

15 -> ravitsemuksen arviointi Lomakkeet sivuilla pdf-versiona

16 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Ravitsemussuositukset/Merja Suominen 16

17 Laihtuminen sekä proteiinin ja aivojen toimintakyvyn kannalta tärkeiden ravintoaineiden saanti on saattanut jo pitkään olla heikkoa Tämä tilanne on todennäköisesti myös nopeuttanut muistisairauden etenemistä. Ruokavalion laadulla ja ravitsemuksella kokonaisuutena on tärkeä osuus aivojen toimintakyvyn ja kognition säilymisessä Riittävä energia, proteiini, ravintoaineet D-vitamiinilisä! Täydennysravintovalmisteet Omega 3- rasvahapot, B-vitamiinit

18 Rekrytoitu 204 henkilöä, joista 102 (interventio) (kontrolli) henkilöä (51+51 pariskuntaa) Kelan Alzheimer lääkerekisterin kautta Alussa ja 1 vuoden kuluttua arvioidaan iäkkään muistisairaan ja hänen puolisohoitajansa Ravitsemustila: MNA-testi, painoindeksi, painon muutos Ravinnonsaanti: kolmen päivän ruokapäiväkirja Fyysinen toimintakyky: IADL, käden puristusvoima, kehon koostumus Elämänlaatu: taustatiedot, 15D Käytösoireet: NPI Kognitio ja muistisairauden taso: MMSE, CDR Puolisohoitajalta kuormittuneisuus: Zarit Terveyspalveluiden käyttö

19 1. Suullinen ja kirjallinen ohjaus ruokapäiväkirjan pitoon 2. Ruokamitoilla arvioidaan määrät kotona 3. Lähetään postitse tallentajalle 4. Tarkistettiin vielä puhelimitse ruoka-aineita, rasvan laatua ja ruokien määriä

20 Ruokamuistot Haastattelut analysoidaan Herra S, 89 vuotta Rouva T, 79 vuotta

21 Interventio Muistisairas N=51 Puoliso N=51 Muistisairas N=51 Kontrollit Puoliso N=51 Ikä (SD) 78.2 (5.6) 76.3 (6.2) 76.6 (5.4) 74.0 (7.6) MMSE MNA MNA <17 % % MNA >23.5 %

22 Naiset Keskiarvo (vaihteluväli) Miehet Keskiarvo (vaihteluväli) Energia (kcal) ( ) ( ) Proteiini (g) 64 (15 117) 78 (32 143) Kuitu (g) 19 (5 41) 23 (7 46) Kalsium (mg) 846 ( ) ( ) D-vitamiini (µg) 8.9 ( ) 10.8 ( ) C-vitamiini(mg) 75 ( ) 83.4 ( ) Foolihappo (µg) 212 (57 443) 245 (96 438)

23