Asukkaiden ravitsemustila helsinkiläisissä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asukkaiden ravitsemustila helsinkiläisissä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa 2011"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia 2012:3 Asukkaiden ravitsemustila helsinkiläisissä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa 2011 Seija Muurinen, Helena Soini, Marjo Halttunen, Niina Savikko, Merja Suominen ja Kaisu Pitkälä

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Seija Muurinen, Helena Soini, Marjo Halttunen, Niina Savikko, Merja Suominen, Kaisu Pitkälä Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Asukkaiden ravitsemustila helsinkiläisissä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa doc Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Tutkimuksia ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2012 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 72 s., 2 Osanumero - Del nummer Part number 2012:3 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden helsinkiläisten palvelutaloissa tai vanhainkodeissa hoidossa olevien asukkaiden ravitsemustilaa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ravitsemukseen yhteydessä olevia tekijöitä ja ravitsemukseen liittyviä hoitokäytäntöjä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa ikääntyneiden asukkaiden ravitsemukseen liittyvistä tekijöistä ja ravitsemusongelmien yleisyydestä verrattuna vuosiin 2003 ja Lisäksi haluttiin saada tietoa kuntoutusjaksoilla olevien iäkkäiden ravitsemustilasta. Tutkimuksen perusjoukkona olivat helsinkiläiset ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat palvelutalot ja vanhainkodit sekä niissä asuvat iäkkäät henkilöt (N=4 966). Mukana ovat sekä kaupungin omat että ostopalveluyksiköt. Tutkimukseen osallistuivat kaikki kaupungin omat palvelutalot sekä vanhainkodit (17 kpl) sekä ostopalvelutalot ja ostovanhainkodit (44 kpl). Tutkimukseen osallistuneiden osuus oli pitkäaikaisasukkaista 72 %. Arviointi- ja kuntoutusyksiköistä ja Kuntokartanosta tutkimukseen osallistui 85 % asukkaista (n=230). Hoitoyksiköiden johtajille ja ostopalveluyksiköissä nimetylle sosiaaliviraston vanhusten palvelujen yhteyshenkilölle lähetettyyn kyselyyn ruokailuun liittyvistä järjestelyistä vastasi 51 henkilöä (84 %). Ostopalveluasumisen vastuuhenkilöistä vastasi puolet, kaikki muut johtajat vastasivat kyselyyn. Vastaushetkellä näissä yksiköissä oli helsinkiläistä vanhusta. Tutkimusaineisto kerättiin asukkailta käyttämällä sekä MNA-mittaria että strukturoitua kyselylomaketta. Lisäksi johtajat täyttivät yksikköjen ravitsemukseen liittyviä käytäntöjä selvittävän strukturoidun kyselylomakkeen. MNA-arvion perusteella kaikista tutkimukseen osallistuneista pitkäaikaisasukkaista 26 %:lla oli virheravitsemustila. Hyvä ravitsemustila oli 12 %:lla ja virheravitsemusriski 62 %:lla. Vanhainkotien asukkaat olivat palvelutalojen asukkaita useammin virheravitsemustilassa. Palvelutaloissa oli vanhainkoteja enemmän hyvässä ravitsemustilassa olevia asukkaita. Kaikista tutkittavista lähes puolella painoindeksi oli alle 24 ja 17 %:lla yli 30. Asukkaiden keski-ikä oli 84 vuotta. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten löydöksiä siinä, että virheravitsemus on yhteydessä muistisairauksiin, heikentyneeseen toimintakykyyn, suun ja ruoansulatuskanavan ongelmiin sekä psyykkiseen hyvinvointiin.täydennysravintovalmisteita käytti 11 % ja tehostettua ruokavaliota 8 % asukkaista. Välipaloja sai 70 % asukkaista. D-vitamiinia sai vanhainkodeissa 78 % ja palvelutaloissa 69 % vastanneista. Välipalojen, täydennysravintoaineiden ja D-vitamiinin käyttö oli nyt yleisempää kuin Helsingin aiemmissa ravitsemustutkimuksissa vuosina 2003 ja Palvelutalojen ja vanhainkotien ruokailuajat toteutuvat kohtuullisesti, mutta edelleen osassa taloja ruokaa tarjotaan päivän aikana liian tiheästi ja yöpaasto voi jäädä pitkäksi. Yöpaaston pituus oli yli 11 tuntia yli 80 prosentissa taloista. Asukkaat voivat kuitenkin tarvittaessa saada yöpalaa. Harvoilla oli mahdollisuus annostella ruokaansa sekä valita eri ruokavaihtoehdoista. Ryhmäkotien asukkaiden ravitsemustila oli muita parempi niissä ryhmäkodeissa, joissa hoitajat ruokailivat yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteistyö ruokapalvelun tuottajan kanssa toteutui joustavasti. Palvelutaloissa ja vanhainkodeissa hoidossa olevien iäkkäiden ravitsemukseen tulee kiinnittää huomiota jatkuvasti. Henkilökunnan koulutus virheravitsemuksen tunnistamiseksi on erittäin tärkeää. Ravitsemussuositukset ikääntyneille julkaisu on hyvänä ohjenuorana vanhusten palvelujen toimintaan. Avainsanat - Nyckelord - Key words vanhukset, vanhainkotihoito, palveluasuminen, ravitsemustila, MNA-mittari Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax:

3 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto Vanhuus ja ravitsemus Vanhusten ravitsemuksen haasteet Vanhusten ravitsemukseen liittyviä suomalaisia tutkimuksia Vanhusten ravitsemukseen ja ravitsemustilaan liittyviä tekijöitä Vanhenemisen vaikutukset ravitsemustilaan Pitkäaikaissairaudet, lääkkeet ja ruuansulatuskanavan ongelmat Muisti ja fyysinen toimintakyky Hampaisto ja suun terveys Mieliala ja hyvinvointi Ravinto ja ruokailu Ali- ja virheravitsemuksen arviointi, yleisyys ja seuraukset Ravitsemustilan mittaaminen ja arviointi Virheravitsemuksen yleisyys sairaaloissa ja vanhainkodeissa Ali- ja virheravitsemuksen seuraukset Voiko virheravitsemukselle ja sen aiheuttamille haitoille tehdä jotain? Tutkimuksen tavoite Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistot Menetelmät Osallistuneiden yksiköiden ruokailuun liittyvät järjestely Palvelutalojen ja vanhainkotien pitkäaikaisasukkaiden tulokset Asukkaiden demografiset tiedot Asukkaiden toimintakyky ja sairaudet Asukkaiden ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvät käytännöt Ravitsemustila Ravitsemustilaan yhteydessä olevat tekijät Pitkäaikaissairaudet sekä suuhun ja hampaistoon liittyvät asiat Ruokailuun, ravitsemukseen ja painon seurantaan liittyvät asiat Palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaiden ravitsemustila vuosina Arviointi- ja kuntoutusyksiköiden ja Kuntokartanon tulokset Pohdinta Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Pitkäaikaisessa hoidossa olevien asukkaiden taustatietoja Asukkaiden ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvät käytännöt Asukkaiden ravitsemustila ja siihen yhteydessä olevat tekijät Arviointi- ja kuntoutusyksiköiden sekä Kuntokartanon asiakkaiden tulokset... 51

4 3 10. Yhteenveto ja kehittämiskohteet Kehittämiskohteet: Lähteet... 55

5 4 1. Johdanto Vanhusten ravitsemuksesta osana vanhusten hyvää hoitoa on viime vuosina keskusteltu paljon, mutta ravitsemuksesta on keskusteltu aiemminkin. Helsingin tilannetta on kartoitettu ainakin 1980-luvulta alkaen (Klemetti 1984, Laitinen 1985). Tällöin terveyskeskussairaaloissa hyvä ravitsemustila oli noin 70 %:lla potilaista. Akuuttipotilaista joka neljäs oli aliravittu sairaalaan tullessa sekä sairaalasta lähtiessä. Useiden ravintoaineiden saanti oli alhainen. Erityisesti pitkäaikaispotilaiden ravinnon saanti ja paino olivat vuoden seurannassa edelleen vähentyneet (Laakkonen ym. 1991). Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 1994 suosituksen ravitsemushoidosta ja ruokailusta sairaalassa ja hoitolaitoksessa (von Fieandt ja Hasunen 1994). Ateriajärjestelyissä kehotettiin ottamaan huomioon mm. seuraavia seikkoja: ruokailun suhde hoitotavoitteisiin, ateria-aikojen vaikutus ruokahaluun ja näläntunteeseen, iltapalan ja seuraavan päivän aamuaterian välisen ajan pituus (yöllinen paasto ei saa ylittää tuntia), ruoan rakenteen muutettavuus, potilaan toivomukset, hygienianäkökohdat, muu päiväohjelma ja ateria-aikojen suhde ravintokeskuksen ja osastojen henkilökunnan työaikoihin ja työntekijämääriin (von Fieandt ja Hasunen 1994). Vuoden 2000 alkupuolella otettiin Helsingissä käyttöön Asukasruokaopas vanhainkotien käyttöön ja Potilasruokaopas sairaaloiden käyttöön. Oppaiden tavoitteena oli yhdenmukaistaa käytäntöjä ja auttaa yksiköitä ruokapalvelujen järjestämisessä. Koska esimerkiksi asiakas- ja omaiskyselyissä sivuttiin usein ruokailuun ja ravitsemukseen liittyviä aiheita eikä tutkimustietoa ollut, päätettiin Helsingin vanhainkodeissa tehdä selvitys asukkaiden ravitsemukseen liittyvistä asioista. Sosiaaliviraston omissa sekä ostopalveluvanhainkodeissa tehtiin ravitsemustutkimus vuonna 2003 (Muurinen ym. 2003). Sama tutkimus toteutettiin myös terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloissa (Soini ym. 2004). Tutkimusten tarkoituksena oli kartoittaa vanhainkotien ja pitkäaikaisen sairaalahoidon

6 5 asiakkaiden ravitsemustilaa ja tekijöitä, joilla on yhteys mahdolliseen virheravitsemukseen. Samalla kartoitettiin helsinkiläisten vanhainkotien ja terveyskeskussairaaloiden osastojen ravitsemukseen liittyviä hoitokäytäntöjä. Tutkimustulosten mukaan vanhainkodeissa 29 % ja pitkäaikaisessa sairaalahoidossa 57 % asukkaista oli virheravittuja ja vastaavasti 60 % ja 40 % virheravitsemusriskissä. Asukkaiden ravitsemustilan parantamiseksi vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon (palveluasuminen, vanhainkodit, pitkäaikainen sairaalahoito) laadittiin Helsingissä ravitsemussuositukset vuonna Suositusten laadintaan osallistui moniammatillinen ryhmä, johon kuului jäseniä sekä terveyskeskuksesta että sosiaalivirastosta: lääkäreitä, ylihoitajia, johtajia, ravitsemusasiantuntijoita ja ravitsemustutkijoita. Suositusten tavoitteena oli puuttua jo ali- tai virheravitsemusriskissä olevien asiakkaiden ravitsemukseen ja ennaltaehkäistä aliravitsemuksen syntymistä. Suositukset suunnattiin erityisesti hoitotyöntekijöiden käyttöön. Suositusten käytäntöön viemiseksi kaikkiin yksiköihin valittiin ravitsemus/ruokayhdyshenkilö, jonka vastuuna oli yksikön ravitsemushoidon kehittäminen suositusten mukaisesti. Ravitsemus/ruokayhdyshenkilöille, johtajille, hoitohenkilökunnalle ja keittiöhenkilökunnalle järjestettiin lisäksi koulutusta ravitsemussuositusten mukaisen hoidon järjestämiseksi vanhuksille. Ravitsemussuositusten vaikutuksesta hoitokäytäntöihin saatiin tietoa, kun sekä vanhainkodeissa että pitkäaikaissairaaloissa tehtiin seurantakyselyt ravitsemushoidon toteutumisesta syksyllä Kyselyjen mukaan suositukset olivat auttaneet keskittymään oleellisiin asioihin, tutkitun tiedon avulla oli saatu muutoksia yhteistyökäytäntöihin ja näyttöä asiakkaiden ravitsemustilan paranemisestakin oli saatu (Savikko ym. 2007, Muurinen ym. 2006). Suositusten toteuttaminen, esimerkiksi suositusten mukaisten ateria-aikojen noudattaminen, vaatii usein hoitohenkilökunnan sekä myös ruokapalvelujen henkilökunnan työjärjestelyjen muuttamista ja näin voi aiheuttaa kustannusten nousua. Toisaalta muutokset voivat näkyä asiakkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun paranemisena.

7 6 Vuonna 2007, koska palvelurakennemuutoksen myötä palveluasumisen asiakaskunta oli muuttunut eikä tutkittua tietoa ravitsemuksesta ollut, tehtiin Helsingin omassa ja ostopalveluasumisessa ravitsemustutkimus käyttäen hyväksi aiempia tutkimuslomakkeita. Tulosten mukaan palveluasumisessa kaikista tutkimukseen osallistuneista neljäsosalla (24 %) ravitsemustila oli hyvä, 60 % oli virheravitsemusriskissä ja 14 %:lla oli virheravitsemustila. Virheravitsemusriskissä tai virheravitsemustilassa olevien asukkaiden suuri määrä tässä tutkimuksessa osoitti, että asukkaiden ravitsemushoitoon tulee kiinnittää huomiota. Vaikka moni ravitsemukseen liittyvä asia vie paljon henkilökunnan aikaa, aiheuttaa huono ravitsemustila vielä enemmän avun tarvetta. Lähes jokaisella palvelutalon ja ryhmäkodin asukkaalla oli vähintään yksi ravitsemukseen vaikuttava riskitekijä. Tutkimuksen tulosten perusteella tarkennettiin ravitsemussuosituksia ympärivuorokautisessa hoidossa oleville ikääntyneille. Suositusten tueksi toteutettiin palvelutaloissa erityisesti ravitsemukseen ja ruokailuun liittyvä koulutusohjelma. Vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa on tehty myös ravinnon saannin arviointitutkimuksia (Meinilä 2010, Vikstedt ym. 2011), joiden avulla on pystytty tarttumaan ongelmiin yksityiskohtaisesti. Monet yksiköt ovat kehittäneet ruokailukäytäntöjään aktiivisesti. Kustaankartano vanhustenkeskus laati yksiköilleen ravitsemuksen laatukriteerit, jotka ovat nyt kaikkien vanhusten palvelujen yksiköiden käytössä. RAI-arvioinnit (Resident Assessment Instrument) ovat myös tukeneet asukkaiden ravitsemuksen seurantaa. Helsingissä ja muualla Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehittämistyön seurauksena päädyttiin laatimaan iäkkäille omat ravitsemussuositukset. Suositukset julkaistiin vuonna 2010 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksina (Suominen ym. 2010a). Kyseessä ovat ensimmäiset valtakunnalliset ravitsemussuositukset, jotka keskittyvät iäkkäiden ravitsemukseen. Suositusten tavoitteena on selkeyttää iäkkäiden ihmisten ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita, lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä ja yhdenmukaistaa hyvät käytännöt. Lisäksi tavoitteena on ohjata henkilökuntaa

8 7 toteuttamaan ravitsemushoitoa ja tunnistamaan ikääntyneen ravitsemustilan heikkeneminen käytännön hoitotyössä sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa, sairaaloissa ja yleensä terveydenhuollossa. Vuoden 2010 alussa julkaistiin myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan yleiset ravitsemushoitosuositukset, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa ravitsemushoitoa ja siihen liittyviä käytäntöjä osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta sairaaloissa ja muissa laitoksissa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ei ikääntyneiden ravitsemussuosituksissa ole käsitelty yksityiskohtaisesti esimerkiksi erityisruokavalioita tai sairauksien hoidossa käytettäviä ruokavalioita, vaan viitataan ravitsemushoitosuositukseen. (Sarlio-Lähteenkorva 2009). Helsingissä uusista suosituksista järjestettiin koulutusta ja kaikki kaupungit ryhmäkodit/muut yksiköt saivat Ravitsemussuositukset ikääntyneille -kirjan käyttöönsä. Tämä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asukkaiden ravitsemustilaa, siihen liittyviä tekijöitä ja hoitokäytäntöjä sekä ruokailujärjestelyjä koko vanhusten palvelujen ympärivuorokautisessa hoidossa niin palveluasumisessa kuin vanhainkodeissakin. Lisäksi tavoitteena on verrata nykyisten palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaiden ravitsemustilaa, toimintakykyä ja hoitokäytäntöjä aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimuksen suunnittelusta ja yhteenvedosta vastaa työryhmä: kehittämispäällikkö Helena Soini, erikoistutkija Seija Muurinen, projektijohtaja Merja Suominen ja professori Kaisu Pitkälä. Tutkija Niina Savikko on analysoinut tuloksia ja opiskelija Marjo Halttunen on kirjoittanut kirjallisuuskatsauksen sekä tulokset -kappaletta.

9 8 2. Vanhuus ja ravitsemus 2.1. Vanhusten ravitsemuksen haasteet Useissa tutkimuksissa on todettu ravitsemusongelmien lisääntyvän ikääntyessä (Kaiser ym. 2010, Suominen ym. 2012). Ravitsemusongelmat voivat ilmetä monella tavalla. Selkeimmin havaittavissa on liian vähäisestä energian ja proteiinin saannista johtuva laihtuminen ja aliravitsemus (Martin ym. 2006). Ikääntyneillä virheravitsemuksesta valtaosa on aliravitsemukseen liittyviä ongelmia. Ongelmana voi olla myös suojaravintoaineiden vähäinen tai epätasapainossa oleva saanti ja ylipaino (Tierney 1996). Paradoksaalisesti myös ylipainoinen vanhus voi olla aliravittu (Morley ym. 2005). Ravitsemusongelmien yleisyydestä huolimatta virheravitsemus jää usein tunnistamatta ja hoitamatta (Suominen ym. 2009, Chapman 2011). Yli 80-vuotiaiden suurin ravitsemukseen liittyvä riski on valtaväestön ylipainoongelman sijaan liian vähäinen energian ja proteiinien saanti. Erityisen suuressa aliravitsemusriskissä ovat ne vanhukset, jotka ovat täysin riippuvaisia toisten avusta (Morley ja Silver 1995, Pitkälä ym. 2005). Ruotsalaistutkimuksessa todettiin laitoksissa asuvista vanhuksista 49 % kärsivän heikentyneestä ravitsemustilasta ja 36 % olevan aliravittuja (Saletti ym. 2000). Muistisairaudet ja laitoshoito ovat erityinen riski aliravitsemukselle (Gillette Guyonnet ym. 2007, Hines ym. 2010). Vanhusten heikentynyt ravitsemustila vaikuttaa vahvasti toimintakykyyn, sairastamiseen ja kuolemanvaaraan (Saletti ym. 2000). Aliravitsemus assosioituu lihaskatoon, kaatumisiin sekä heikentyneeseen immuniteettiin (Inzitari ym. 2011, Norman ym. 2008). Monet infektiot, kuten pneumonia tai virtsatietulehdukset, sekä makuuhaavat ovat tyypillisiä aliravitsemuksen seurauksia (Hines ym. 2010). Aliravitsemustila assosioituu myös pidempiin sairaalajaksoihin ja lisää laitoshoidon tarvetta (Delmi ym. 1990, Yang ym. 2011). Ikääntyneen ihmisen hyvä

10 9 ravitsemustila on toimintakykyä ylläpitävä tekijä ja se ehkäisee sairauksia sekä niiden komplikaatioita (Suominen ym. 2010b) Vanhusten ravitsemukseen liittyviä suomalaisia tutkimuksia Suomessa on tehty isoja väestön ravinnon saannin tutkimuksia, mutta iäkkäimmät väestöryhmät jätettiin aiemmin tutkimusten ulkopuolelle. Yleisesti tutkittiin alle 75- vuotiaita. Finravinto 1997 tutkimuksen mukaan ravintoaineiden saanti oli keskimäärin melko hyvällä tasolla kotona asuvien vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Toimintakyvyn heikentyminen ei miesten kohdalla vaikuttanut ravintoaineiden saantiin, mutta naisilla joidenkin ravintoaineiden saanti oli toimintakyvyltään heikentyneillä jopa parempaa kuin muilla. (Korpela ym. 1999). Terveys tutkimuksessa ikääntyneiden ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvitettiin nuorempien ikäryhmien lisäksi ja vuotiaiden ikäluokissa (Montonen ym. 2008). Ikäryhmien välillä ruokatottumuksissa ja ravinnonsaannissa oli merkittäviä eroja. Proteiinin saanti väheni miehillä iän myötä, naisilla lisääntyi kunnes iäkkäimmissä ryhmissä taas väheni. Kuidun saanti oli iäkkäimpien ryhmissä selvästi suurempaa kuin nuorilla ja keski-ikäisillä. D-vitamiinin saanti ravinnosta lisääntyi iän myötä lähinnä kalan runsaan käytön myötä. Eroja ravinnonsaannissa selittivät mm. iäkkäiden naisten runsaampi vihannesten ja hedelmien käyttö miehiin verrattuna. (Montonen ym. 2008). Finravinto tutkimuksen mukaan vuotiailla eli tutkimuksen vanhimmilla energian keskimääräinen saanti miehillä oli kcal ja naisilla kcal. Proteiinin saanti oli vastaavasti miehillä suurempaa kuin naisilla. (Paturi ym. 2008). Viimeisimmän Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys raportin mukaan ikääntyneen suomalaisen väestön ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan pitkällä aikavälillä. Voin käyttö leivällä on vähentynyt ja kasviöljyjen käyttö lisääntynyt. Alkoholikäyttö on kuitenkin lisääntynyt sekä miesten että naisten nuoremmissa ikäryhmissä. (Laitalainen ym. 2011).

11 10 Eri iäkkäiden ryhmien vertailussa (kotona asuvat, vanhainkoti- ja palvelutaloasukkaat, pitkäaikaissairaanhoidon potilaat) oli kotona asuvilla yli 65- vuotiailla (N=400) virheravitsemuksen esiintyvyys alle 10 %, mutta 80 ikävuoden jälkeen sen ilmaantuvuus lisääntyi nopeasti (Soini ym. 2011). Kotihoidon iäkkäillä asiakkailla lähes puolella riski virheravitsemukselle oli MNA:n (Mini Nutritional Assessment) mukaan lisääntynyt ja hieman alle 10 %:lla ravitsemustila oli heikko (Soini ym. 2004). Vanhainkodissa asuvista yli neljäsosalla (N=1 987) oli heikentynyt ravitsemustila (Suominen ym. 2005) ja palvelutaloissa asuvista (N=1 475) runsaalla kymmenesosalla (Soini ym. 2009). Pitkäaikaissairaanhoidon iäkkäillä potilailla (N=1 087) toimintakyky oli heikoin ja yli puolella oli virheravitsemustila (Suominen ym. 2009). Heikentynyt ravitsemustila tunnistetaan huonosti. Hoitajat tunnistivat vain noin neljänneksen niistä pitkäaikaissairaanhoidon potilaista, joilla ravitsemustila oli huono MNA-testin mukaan (Suominen ym. 2007). Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ja vanhainkodissa asuvien keskuudessa pieni painoindeksi ja heikentynyt ravitsemustila ovat olleet yhteydessä muun muassa naissukupuoleen, vähäiseen syömiseen, nielemisvaikeuksiin, painon laskuun, toimintakyvyn heikentymiseen, muistisairauteen, ummetukseen ja monilääkitykseen (Suominen ym. 2005) Vanhusten ravitsemukseen ja ravitsemustilaan liittyviä tekijöitä Vanhenemisen vaikutukset ravitsemustilaan Vanhenemiseen liittyvät fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset voivat vaikuttaa ravitsemustilaan (Payette ym. 2005). Vähentynyt liikkuminen heikentää ruokahalua (Inzitari ym. 2011). Vanhenemiseen liittyy hampaiston, suun ja nielemisen oireita sekä ongelmia ruokatorven ja mahalaukun tyhjenemisessä sekä suoliston motiliteetissa (Inzitari ym. 2011). Vatsan hapottomuus on yleistä aiheuttaen imeytymishäiriöitä ja altistaen suolistoinfektioille (Inzitari ym. 2011). Perusaineenvaihdunta hidastuu, lihaskudoksen määrä vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen määrä kasvaa (Pitkälä

12 11 ym. 2005, Räihä ym. 2005, Inzitari ym. 2011). Iäkkäiden kyky saada paino nousemaan laihtumista edeltävään painoon on nuorempia heikompi, jolloin esimerkiksi akuuttiin sairauteen liittyvä tahaton laihtuminen voi johtaa pysyvään painonlaskuun. Hormonaaliset muutokset, hiljainen tulehdus ja vähäinen proteiinin saanti kiihdyttävät lihaskatoa eli sarkopeniaa (Morley 1997, Inzitari ym. 2011). Sarkopenian eteneminen heikentää kehonhallintaa, minkä seurauksena kaatumis- ja murtumariski kasvaa (Räihä ym. 2005). Ikääntymiseen liittyy usein tahaton painon lasku (Visvanathan ym. 2004). Laihtuminen ja lihaskato altistavat vanhusta hitaalle haurastumiselle, jonka kriteereinä pidetään lisäksi uupumusta, voimattomuutta, kaatumistaipumusta sekä liikkumisen hitautta (Morley ym. 2005, Strandberg ym. 2007). Haurastuminen ( frailty ) on huonon ennusteen merkki ja se altistaa toiminnanvajeille ja kuolemanvaaralle (Strandberg ym. 2007). Kehon vesipitoisuuden pieneneminen ja janon tunteen heikkeneminen lisäävät riskiä kuivumiselle (Levi 2005). Ikääntymiseen, sairauksiin ja lääkkeisiin liittyvät haju- ja makuaistin muutokset, vähentyneestä liikkumisesta johtuva ruokahalun lasku sekä kylläisyyden tunteen muutos vähentävät nautitun ruuan määrää ja johtavat vähäisempään energian ja suojaravintoaineiden saantiin (Morley 1997, Räihä ym. 2005). Yhteensä 12 Euroopan maan vanhusten ravitsemusta kartoittavassa SENECA-tutkimuksessa todettiin energiansaannin laskevan 70- ja 80-ikävuoden välillä noin viidenneksellä. Suojaravintoaineista D-vitamiinia, folaattia ja sinkkiä väestö sai liian vähän. (Moreiras ym. 1996) Pitkäaikaissairaudet, lääkkeet ja ruuansulatuskanavan ongelmat Sydän- ja verisuonitaudit, aivoverenkiertohäiriöt ja -halvaukset, muistisairaudet sekä traumojen, kuten lonkkamurtuman, jälkitilat ovat tavallisia virheravitsemuksen riskiä lisääviä sairauksia ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevilla iäkkäillä. Muita virheravitsemukselle altistavia tiloja ovat masennus, krooninen kipu, aistitoimintojen vajeet sekä akuutti tai krooninen sekavuus (Gillette Guyonnet ym.2007, Hines ym. 2010, Suominen ym. 2010a, Inzitari ym. 2011,). Muun muassa Parkinsonin tautiin, aivoverenkiertohäiriöihin, diabetekseen ja syöpiin liittyy

13 12 aliravitsemusta sekä puremis- ja nielemishäiriöitä, jotka vaikeuttavat syömistä (Foley ym. 2009, Sheard ym. 2011, Baldwin ym. 2012). Muistisairauksiin ja aivohalvauksen jälkitilaan liittyvä toimintakyvyn lasku ja hahmottamishäiriöt hankaloittavat ruuan viemistä lautaselta suuhun. Kotona asuvilta muistisairailta ruokailu saattaa unohtua. (Gillette Guyonnet ym. 2007). Hampaattomuus ja suun kuivuminen voivat vaikeuttaa syömistä (Soini ym. 2006). Vanhuksilla yleinen ummetus johtuu liikunnan vähenemisestä, ruokavalion alhaisesta kuitupitoisuudesta, liian vähäisestä nesteiden saannista, antikolinergisistä lääkkeistä ja paksusuolen liikkeiden hidastumisesta (Räihä ym. 2005, Hosia-Randell ym. 2007). Myös ummetus liittyy aliravitsemukseen (Soini ym. 2004). Monet pitkäaikaissairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet voivat aiheuttaa painon laskua. Masennuksen ohella lääkkeiden haittavaikutusten on arvioitu olevan merkittävimpiä vanhusten painon laskua aiheuttavia tekijöitä (Morley ja Silver 1995). Antikolinergiset lääkeaineet aiheuttavat suun kuivumista ja hankaloittavat siten syömistä (Uusvaara ym. 2011). Muita lääkkeiden haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu ja ruokahaluttomuus. Merkittävimpiä näillä tavoilla painoon ja ravitsemukseen vaikuttavia lääkeaineita ovat muistisairauksien hoidossa käytetyt koliiniesteraasi-inhibiittorit, SSRI-ryhmän masennuslääkkeet, useimmat antibiootit, digoksiini, amiodaroni, spironolaktoni, amitriptyleeni, rautavalmisteet ja kaliumsuolat, NSAID-ryhmän kipulääkkeet sekä sytostaatit. Laksatiivit ja metotreksaatti vaikuttavat ravitsemustilaan aiheuttamalla ravinnon imeytymishäiriöitä. Teofyllamiini ja tyroksiini nopeuttavat aineenvaihduntaa. (Morley ja Silver 1995, Pitkälä ym. 2005) Muisti ja fyysinen toimintakyky Muistisairauksien ensi oireena on usein tahaton painon lasku jo ennen diagnoosin varmistumista (Barrett-Connor ym. 1996, Cronin-Stubbs ym. 1997, Gillette Guyonnet ym. 2007). Painon laskun myötä toimintakyvyn heikkeneminen ja sarkopenia kiihtyvät. Muistisairauden alkuvaiheessa esiintyy ongelmia kaupassakäynnissä ja ruokailun muistamisessa, myöhemmässä vaiheessa esiintyy energiankulutusta lisäävää vaeltelua, ruualla sotkemista ja loppuvaiheessa

14 13 nielemisvaikeuksia (Pitkälä ja Mäkelä 2000, Gillette Guyonnet ym. 2007, Hines ym. 2010). Heikentynyt toimintakyky ja runsas avuntarve lisäävät iäkkäiden virheravitsemuksen riskiä (Inzitari ym. 2011). Omatoimisen syömisen vaikeutuessa nautitun ruuan ja siitä saadun energian määrä vähenee. (Suominen ym. 2010a) Ruotsalaistutkimuksen mukaan vain neljännes vanhainkotien asukkaista pystyi syömään ilman apua. Syömisessä apua tarvitsevista kaksi kolmasosaa nautti päivässä korkeintaan kaksi kokonaista ateriaa. Virheravitsemuksessa olevista asukkaista vain yksi neljäsosa söi päivässä enemmän kuin kaksi kokonaista ateriaa. (Saletti ym. 2000). Myös suomalaistutkimuksessa 41 % aliravitsemustilassa olevista vanhainkodin asukkaista söi puolet tai vähemmän pääaterioistaan (Suominen ym. 2005) Hampaisto ja suun terveys Iäkkäiden toimintakyvyn huononeminen vaikeuttaa hampaiden hoitoa ja siten usein heikentää suun terveyttä. Suun kuivuus, hampaattomuus, huonosti sopiva proteesi ja muut suun terveyden ongelmat ovat vanhuksilla yleisiä ravinnon saantia ja syömistä vaikeuttavia tekijöitä (Mojon ym. 1999). Hampaiden tai suun ongelmat vaikeuttavat kovien kasvisten ja sitkeiden ruokien syömistä, jolloin ruokavalion monipuolisuus helposti kärsii. (Suominen ym. 2010a). Monet iäkkäillä yleiset sairaudet tai hoidot, kuten Sjögrenin syndrooma, sädehoidon jälkitila ja useat lääkkeet, vaikuttavat syljeneritykseen. Syljen määrän väheneminen ja koostumuksen muuttuminen vaikeuttaa ruuan pureskelua, maistamista ja nielemistä sekä altistaa monille suun sairauksille ja aliravitsemukselle. (Walls ja Steele 2004, Samnieng ym. 2012) Erityisesti puremis- ja nielemisongelmista kärsivillä vanhuksilla on suurentunut virheravitsemuksen riski (Soini ym. 2009, Saarela ym. 2011, Kikutani ym. 2012). Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa todettiin kolmanneksen helsinkiläisten palvelutalojen asukkaista kärsivän suun kuivuudesta. Viidesosalla oli puremisongelmia ja 12 %:lla nielemisongelmia. Puremis- ja nielemisongelmat olivat yhteydessä virheravitsemustilaan tai virheravitsemusriskiin. Päivittäinen

15 14 hampaiden tai proteesien pesu puolestaan liittyi hyvään ravitsemustilaan (Jekkonen ym. 2007, Saarela ym ) Mieliala ja hyvinvointi Masentuneilla iäkkäillä ruokahalu vähenee ja paino laskee tahattomasti. Hyväksi koettu terveys ja toimintakyky, positiivinen mieliala ja itsensä tarpeelliseksi kokeminen sen sijaan pitävät yllä hyvää ruokahalua. (Wikby ja Fagerskiold 2004, Smoliner ym. 2009, Donini ym. 2011). Heikon ravitsemustilan on havaittu olevan yhteydessä masennukseen, yksinäisyyteen, köyhyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen (Donini ym. 2003), alkoholin liikakäyttöön ja paranoiaan (Morley 1997). Ravitsemustila, hyvä ravitsemushoito ja sosiaaliset ruokailutilanteet liittyvät vanhainkotien asukkaiden psyykkiseen hyvinvointiin (Nijs ym. 2006a, Nijs ym. 2006b, Muurinen ym. 2010) Ravinto ja ruokailu Ikääntymisen myötä proteiinin saanti ravinnosta ja sen hyväksikäyttö elimistössä heikkenee (Suominen ym. 2005, Vikstedt ym. 2011). Ruokahalun vähenemisen ja muuttuneen kylläisyydentunteen vuoksi nautitut ruokamäärät jäävät usein myös aiempaa pienemmiksi (Visvanathan ja Chapman 2009). Iäkkään ruokavalion tulee olla monipuolinen ja erityistä huomiota on kiinnitettävä riittävään proteiiniin saantiin (Pitkälä ym. 2005, Vikstedt ym. 2011). Vuorokauden kokonaisenergiansaanti on suurempi, jos vanhus saa harvan suuren aterian sijaan useampia pieniä aterioita ja välipaloja tasaisesti päivän mittaan jaettuna. Liian lyhyet ateriavälit johtavat vähäisempään ruokamäärään, koska nälkä ole vielä ehtinyt kehittyä. Vanhalla ihmisellä kylläisyyden tunne tulee ruokaillessa nuoria nopeammin. Yöpaasto ei myöskään saa olla liian pitkä. Välipalojen nauttiminen liittyi iäkkäillä muita parempaan ravitsemustilaan (Muurinen ym. 2003, Soini ym. 2004, Jekkonen ym. 2007).

16 15 Vanhusten ravinnonsaantia on tutkittu yllättävän vähän (Vikstedt ym. 2011). Palvelutaloissa asuvista vanhuksista lähes puolet saa suosituksia vähemmän energiaa ja proteiinia. Erityisen suuria puutteita oli kuidun, D-vitamiinin, E- vitamiinin ja foolihapon saannissa (Vikstedt ym. 2011). Miellyttävä ruokailutilanne lisää vanhusten ruokahalua ja sen myötä aterialla saatua energiamäärää. Kodinomaisen tarjoilun, kauniin kattauksen ja ruokalajien valintamahdollisuuksien todettiin hollantilaistutkimuksessa parantavan vanhankotiasukkaiden ravitsemustilaa. (Nijs ym. 2006a) 3. Ali- ja virheravitsemuksen arviointi, yleisyys ja seuraukset 3.1. Ravitsemustilan mittaaminen ja arviointi Painon ja erityisesti painon muutosten seuraaminen on yksinkertaisin tapa seurata iäkkäiden ravitsemustilaa (Pitkälä ym. 2005). Painon muutokset ovat merkittävämpiä kuin normaalipainon selvittäminen. Mitä nopeampi painon aleneminen on, sitä tärkeämpää on epäillä ravitsemustilan huononemista ja selvittää sen syy. (Morley 1997) Punnitseminen kerran kuussa on suositeltavaa, koska silmämääräisesti laihtuminen on vaikea havaita (Suominen ym. 2010a). MNA-mittari (Mini Nutritiona Assessment) on laajalti käytetty ja hyvin validoitu menetelmä, joka on kehitetty erityisesti iäkkäiden ravitsemustilan arviointiin. Se yhdistää yksinkertaiset toimintakykyä, ruokavaliota, terveyttä ja ravitsemustilaa arvioivat kysymykset antropometrisiin mittauksiin, joihin kuuluvat paino, pituus ja painoindeksi sekä olkavarren ja säären paksuuden mittaukset. Kysymyksistä saatu kokonaispistemäärä (maksimi 30) jaottelee tutkittavat normaalissa ravitsemustilassa oleviin (>23.5 pistettä), virheravitsemusriskissä oleviin ( pistettä) sekä virheravittuihin (<17 pistettä). Mittarista voi käyttää myös muutamia alkuosan kysymyksiä seulana, jolloin seulonnan pisteiden alittuessa voidaan tarvittaessa edetä koko mittarin testiin (Guigoz ym. 2002, Guigoz 2006, Bauer ym. 2010). MNA on maailmalla eniten käytetty mittari ikääntyneiden ravitsemustilan arvioinnissa (Guigoz 2006).

17 Virheravitsemuksen yleisyys sairaaloissa ja vanhainkodeissa Erityisesti 80 ikävuoden jälkeen virheravitsemuksen esiintyvyys lisääntyy nopeasti. Sairaalassa olevista vanhuksista %:n on todettu olevan virheravittuja. Pysyvässä laitoshoidossa olevilla vanhuksilla virheravitsemuksen esiintyvyys on jopa %. (Thomas ym. 1997, Guigoz 2006, Kaiser ym. 2010, Soini ym. 2011). Vanhainkotien asukkailla proteiinialiravitsemus on hyvin tavallista ja eri tutkimusten mukaan sen esiintyvyys vaihtelee 6-71 % (Morley ja Silver 1995, Salva ym. 1999, Donini ym. 2000, Suominen ym. 2005). Liitetaulukossa 1 on esitetty tutkimuksia, jotka ovat selvittäneet aliravitsemustilan yleisyyttä ympärivuorokautisessa hoidossa asuvilla ikääntyneillä (Liite 1) Ali- ja virheravitsemuksen seuraukset Yli 70-vuotiailla lievä ylipaino näyttäisi olevan elinaikaa pidentävä tekijä (Flegal ym. 2007, McAuley ym. 2007). Puhutaan ikääntyneiden lihavuusparadoksista. Vanhuksista suurimmassa kuolemanriskissä ovat alipainoiset ja hyvin lihavat. Aikuisten normaali painoindeksi on kg/m 2, lievä alipaino kg/m 2 ja vaikea alipaino alle 15 kg/m 2. Vanhuksille suositeltava painoindeksialue on kg/m 2. Jos vanhuksen painoindeksi on alle 24 kg/m 2, sairastuvuus ja kuolleisuus lisääntyvät (Dey ym. 2001). Myös helsinkiläisten ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien ravitsemustilaa kartoittavissa tutkimuksissa matalan painoindeksin todettiin liittyvän virheravitsemustilaan ja heikentyneeseen ennusteeseen (Jekkonen ym. 2007, Teramura-Gronblad ym. 2012). Vanhuksilla korkeampi BMI näyttäisi olevan myös muistisairauksilta suojaava tekijä, kun taas matala BMI on yhteydessä muistisairauden riskiin (Dahl ym. 2008). Virheravitsemustila lisää merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta, pidentää sairaalahoidon kestoa ja hidastaa kuntoutumista (Liu ym. 2002, Sullivan ym. 2004). Ravitsemustilan heikkeneminen lisää sairaalassaolopäiviä ja laitoshoidon tarvetta

18 17 (Delmi ym. 1990, Yang ym. 2011). Virheravitsemuksen on osoitettu olevan yhteydessä hidastuneeseen haavojen paranemiseen sekä infektioiden ja komplikaatioiden lisääntymiseen sairaalapotilailla (Roberts 2000, Norman ym. 2008, Yang ym. 2011) Voiko virheravitsemukselle ja sen aiheuttamille haitoille tehdä jotain? Iäkkäille sopii pääasiassa sama terveellinen ravinto kuin nuoremmillekin. Ikääntymisen myötä energian tarve yleensä liikunnan vähenemisen seurauksena laskee, mutta ravintoaineiden tarve pysyy ennallaan tai jopa kasvaa. Nautitun ravinnon määrän väheneminen johtaa usein myös proteiinin ja mikroravintoaineiden vähentyneeseen saantiin (Suominen ym. 2010a, Vikstedt ym. 2011). Pienten ruokamäärien vuoksi iäkkäiden ruokavaliossa tulisi olla useita aterioita päivässä. Välipalojen nauttimisen on todettu liittyvän parempaan ravitsemustilaan (Pitkälä ym. 2005, Jekkonen ym. 2007). Useat tutkimukset osoittavat, että iäkkäiden ravitsemushoidosta on hyötyä (Morley 1997, Potter ym. 1998, Odlund ym. 2003, Milne ym. 2009). Energiatiheällä ruokavaliolla voidaan parantaa iäkkäiden energian saantia, ravitsemustilaa ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä (Odlund ym. 2003). Energiatiheä tai tehostettu ruokavalio voidaan toteuttaa yksinkertaisesti lisäämällä ruokiin öljyä, valitsemalla maitovalmisteista runsasrasvaisempia vaihtoehtoja ja välttämällä kevyttuotteita (Odlund ym. 2003, Suominen ym. 2010). Pienten nestemäärien nauttiminen noin tunti tai puolitoista ennen ateriaa lisää ikääntyneiden ruokahalua ja aterialla nauttimaa energiamäärää (Morley 1997). Runsaasti proteiinia ja energiaa sisältävillä täydennysravintovalmisteilla voidaan vähentää iäkkäiden sairaalahoitopäiviä, kuolleisuutta, komplikaatioriskiä ja toimintakyvyn laskua (Milne ym. 2009). Mikäli ravinnosta saatava energiamäärä on kulutusta vähäisempi, ravinnon proteiini käytetään energiantuotantoon eikä sitä riitä kudoksille. Ikääntyneille nykyisin suositeltava proteiinin määrä on 1-1,2 g/kg/vrk (Suominen ym. 2010a). Joidenkin tutkimusten mukaan iäkkäille optimaalinen proteiinin määrä varsinkin sairauksien ja toipumisen sekä lihaskuntoharjoittelun

19 18 yhteydessä olisi vielä suurempi, 1,5g/kg/vrk tai % vuorokauden kokonaisenergiasta (Wolfe ym. 2008, Tieland ym. 2012). D-vitamiini lisää luuston terveyttä (Chapuy ym. 1992), parantaa lihaskoordinaatiota (Venning 2005) ja vähentää murtumia (Chapuy ym. 1992, Sairanen ym. 2000). D- vitamiinilisää suositellaan iäkkäille 20 µg päivässä (Suominen ym. 2010a). Erityisesti pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa oleville iäkkäille riittävä D-vitamiinilisä on merkittävä. D-vitamiinin on todettu ehkäisevän ikääntyneiden kaatumisia, kun päivittäinen D-vitamiiniannos on vähintään µg (Bischoff- Ferrari 2009). Ruokailusta nauttimiseen vaikuttavat monet henkilökohtaiset ja ympäristöön liittyvät tekijät, kuten elämänaikaiset muistot, ruuan suutuntuma, tuoksu, maku ja lämpötila. Ruokailutilanteen miellyttävyys ja ruokailu muiden seurassa vaikuttavat iäkkäiden ruokahaluun ja aterioilla nautitun energian määrään (Morley 2003). Hollantilaistutkimuksessa kodinomainen ruokailutilanne, kaunis kattaus ja ruokalajien valinnanmahdollisuudet lisäsivät vanhainkotiasukkaiden energiansaantia, korjasivat ja ehkäisivät aliravitsemuksen kehittymistä (Nijs ym. 2006b) sekä ylläpitivät toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua (Nijs ym. 2006a). Pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa vanhainkodeissa ja palvelutaloissa tulee turvata iäkkäiden riittävä energian saanti. Aliravitsemuksen tunnistaminen on vaikeaa, mikäli asukkaiden painoa ei seurata. Henkilökunta tunnistaa aliravitsemuksen heikosti (Suominen ym. 2009) ja helposti yliarvioi asukkaiden nauttiman energiamäärän (Suominen ym. 2004). Monelle ammattilaiselle on usein yllätys, miten vähän iäkkäät todellisuudessa syövät (Suominen ym. 2004). Aliravitsemustilassa oleville vanhuksille kannattaa ensisijaisesti tarjota energiatiheää ruokaa, ja mikäli tämä ei riitä estämään painon laskua, lisätä ruokavalioon runsaasti proteiinia sisältäviä täydennysravintovalmisteita (Pitkälä ym. 2005).

20 19 4. Tutkimuksen tavoite Helsingissä on jo vuodesta 2003 kartoitettu laajalti vanhainkodeissa, pitkäaikaissairaaloissa ja palvelutaloissa asuvien iäkkäiden ravitsemustilaa (Muurinen ym. 2003, Soini ym. 2004, Suominen ym. 2005, Jekkonen ym. 2007, Soini ym. 2011, Vikstedt ym. 2011). Kyseessä on ollut laaja, iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ravitsemushoitokäytäntöjä koskeva kehittämis- ja tutkimushanke. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuonna 2011 helsinkiläisten ympärivuorokautisen palveluasumisen ja vanhainkotien asukkaiden ravitsemustilaa ja siihen liittyviä tekijöitä sekä hoitokäytäntöjä sekä ruokailujärjestelyjä. Lisäksi tavoitteena on verrata nykyisten palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaiden ravitsemustilaa, toimintakykyä ja hoitokäytäntöjä aiempien tutkimusten tuloksiin. 5. Aineisto ja menetelmät 5.1. Tutkimusaineistot Tutkimuksen perusjoukkona olivat helsinkiläiset ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat palvelutalot ja vanhainkodit sekä niissä asuvat iäkkäät henkilöt (N=4 966). Mukana ovat sekä kaupungin omat että ostopalveluyksiköt. Tutkimukseen osallistuivat kaikki kaupungin omat palvelutalot sekä vanhainkodit (17 kpl) sekä ostopalvelutalot ja ostovanhainkodit (44 kpl). Hoitoyksiköiden johtajille ja ostopalveluyksiköissä nimetylle sosiaaliviraston vanhusten palvelujen yhteyshenkilölle lähetettiin kysely, jossa selvitettiin ruokailuun liittyviä järjestelyjä. Kysely lähetettiin 61 vastuuhenkilölle, joista vastasi 51 henkilöä (84 %). Ostopalveluasumisen vastuuhenkilöistä vastasi puolet, kaikki muut johtajat vastasivat kyselyyn. Vastaushetkellä yksiköissä oli helsinkiläistä vanhusta. Hoitoyksiköistä tutkimukseen valittiin pysyvässä pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa olevat asukkaat (N=4 449) sekä ne lyhytaikaiset

21 20 ns. jatkokuntoutusasukkaat, jotka olivat arviointi- ja kuntoutusyksikössä tai Kuntokartanossa. Tutkimukseen osallistuneiden osuus oli pitkäaikaisasukkaista 72 % (Taulukko 1). Erilaisten lyhytaikaisasukkaiden käytössä oli 517 paikkaa (sisältää LAH, kriisi ja arviointi- ja kuntoutuspaikat). Tutkimukseen otettiin mukaan arviointi- ja kuntoutusyksiköt ja Kuntokartano, joissa oli yhteensä 260 paikkaa. Tutkimukseen osallistui näistä asukkaista 85 % (n=230). Taulukko 1. Tutkimusaineisto Yhteensä Palvelutalo Vanhainkoti Perusjoukko joista pitkäaikaisessa hoidossa tutkimukseen osallistuneet, N tutkimukseen osallistuneet, % Helsingissä ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito käsittää sekä avopalveluksi luettavan palveluasumisen että laitoshoidoksi luettavan vanhainkotihoidon. Ympärivuorokautista hoitoa on mahdollista saada sekä lyhyt- että pitkäaikaisesti. Palveluasuminen tarkoittaa ympärivuorokautista asumispalvelua, jota tarjotaan palvelutalojen palveluasunnoissa ja ryhmäkodeissa (Työryhmäraportti 2004). Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Osa yksiköistä on palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot ja osa esimerkiksi muistioireisten ryhmäkoteja (Lääninhallitus 2008). Palveluasumisessa asuvat vanhukset ovat lähentyneet kunnoltaan ja sairausprofiililtaan vanhainkotien asukkaita viime vuosikymmenen aikana (Finne- Soveri 2012). Vanhainkodeissa hoidetaan henkilöitä, jotka eivät kuntoutuksenkaan jälkeen selviydy omassa kodissaan. Asukkaat ovat enimmäkseen muistisairaita. Vanhainkotihoito sisältää sekä asumisen että kaiken tarvittavan hoidon ja hoivan (=laitoshoitoa). Helsingin terveyskeskuksen pitkäaikaissairaalat siirtyivät sosiaaliviraston alaisuuteen vanhainkodeiksi vuonna Nykyisistä asukkaista

22 21 noin kolmannes on ollut asukkaina jo ennen muutosta. He eroavat siten vielä jonkin verran sairaus- ja toimintakykyprofiililtaan muista vanhainkotiasukkaista. Tilojen takia (isoja huoneita, muita paremmat valmiudet esimerkiksi happihoitoon) uudetkin asukkaat poikkeavat jonkin verran hoitoisuudeltaan muista vanhainkotiasukkaista (Finne-Soveri 2012). Sekä palveluasumisessa että vanhainkodeissa on lyhytaikaispaikkoja, joista erilaiset jatkokuntoutuspaikat otettiin mukaan tutkimukseen. Mukana ovat vanhusten palvelujen vastuualueella toimivat 7 arviointi- ja kuntoutusyksikköä kuudessa eri vanhustenkeskuksessa: Kivelä, Kontula, Koskela, Myllypuro, Riistavuori ja Roihuvuori. Arvioinnin ja kuntoutuksen asiakaspaikkoja on yhteensä 204 paikkaa. Osa paikoista on yksittäisiä palveluasuntoja tai toisen yksikön yhteydessä. Lisäksi Kustaankartanossa toimii Kuntokartano, jossa on 56 paikkaa. Arviointi- ja kuntoutusyksiköiden tavoitteena on tukea ja parantaa asukkaiden toimintakykyä niin, että he voivat kotiutua omaan kotiinsa. Asiakkaat tulevat jatkokuntoutukseen joko kaupunginsairaalasta, kotihoidon lähettäminä kotoa tai erikoissairaanhoidosta. Hoito on lyhytaikaista, tavoitteena 3-6 kuukauden hoitojaksot. Asiakkaina on yleensä muistisairaita, toipilasvaiheessa olevia akuutin sairauden sairastaneita tai murtumasta kuntoutuvia. Asiakkaina on myös kriisiasiakkaita, jotka sosiaalisen syyn, kuten omaishoitajan äkillisen sairastumisen takia, eivät voi asua kotona, vaan tarvitsevat ympärivuorokautisen hoitopaikan välittömästi. Mikä asukas ei kuntoudu kotiin, hän joutuu yleensä odottamaan ympärivuorokautisen hoidon paikkaa yksikössä. Kustaankartanon Kuntokartanon asukkaista yli puolet tulee suoraan erikoissairaanhoidosta ja asukkailla on yleensä korkeintaan lieviä muistiongelmia. Loput tulevat kaupunginsairaalan osastoilta tai kotoa. Tyypillisimpiä kuntoutujia ovat murtumapotilaat. Lisäksi hoidetaan somaattisesti sairastuneita, joiden perusdiagnostiikka on tehty, mutta kuntoutuminen on kesken. Kuntokartanon asukkaiden keskimääräinen hoitoaika noin 35 vuorokautta. Lähes kaikki asiakkaat kuntoutuvat takaisin omaan kotiin. Tutkimuksen toteuttamiseksi on saatu HUS Sisätautien eettisen toimikunnan lupa: 2011 vanhainkoti- ja palvelutaloaineisto 105/13/03/01/2011, 2003 vanhainkotien- ja pitkäaikaisosastojen tutkimukset DNro 461/E5/03, 2007 palvelutaloaineisto DNro

23 22 404/E5/06. Asukkaille ja heidän omaisilleen annettiin suullinen ja kirjallinen selvitys tutkimuksesta. Heille selvitettiin tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja mahdollisuus halutessaan vetäytyä tutkimuksesta. Tutkittavilta pyydettiin kirjallinen suostumus (ns. informed consent) tutkimukseen. Aineisto on käsitelty ja tulokset esitetty niin, ettei yksittäisiä asukkaita ole mahdollista tunnistaa missään vaiheessa Menetelmät Tutkittavien taustatiedot selvitettiin käyttäen strukturoitua kyselylomakketta (Liite 2). Sama kyselylomake on ollut käytössä aiemmissa helsinkiläisten vanhainkotien, pitkäaikaissairaaloiden ja palvelutalojen asukkaiden ravitsemustilaa selvittävissä tutkimuksissa vuosina 2003 ja Demografisista taustatiedoista selvitettiin ikä, sukupuoli, siviilisääty ja koulutustaso. Lisäksi tiedusteltiin laitoksessa asumisaikaa ja asumismuotoa, pitkäaikaissairauksia (diagnoosit sairauskertomuksista), kognitiivista toimintakykyä, liikuntakykyä, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, hampaistoa (Hampaaton, ei proteesia/kokoproteesi (ylä- ja alaleuassa)/ Hampaaton, ylä- /alaleuan koko- tai osaproteesi/omia hampaita ja yksi tai useampia proteeseja/vain omia hampaita) sekä hoitoa, suun ja ruuansulatuskanavan ongelmia (puremisongelmat, kuiva suu, kipua suussa, ummetus, oksentelu, ripuli, nielemisongelmia (kaikissa vaihtoehtoina kyllä/ei)). Ravitsemukseen liittyen tiedusteltiin myös syödyn ruuan määrää ja rakennetta, mahdollisuutta valita useammasta ruokalajista, välipalojen syömistä, täydennysravintovalmisteiden tai tehostetun ruokavalion käyttöä, kalsium- ja D-vitamiinivalmisteiden käyttöä sekä painon seurantaa. Ravitsemustilaa kartoitettiin käyttäen MNA-kyselyä. MNA-kysely koostuu 18 kysymyksestä, jotka mittaavat antropometrisiä suureita (asukkaan painoindeksi, olkavarren keskikohdan ympärysmitta, pohkeen ympärysmitta, painonpudotus), ravinnonsaantia (aterioiden lukumäärä, nautitun ruuan ja nesteen määrä,

24 23 omatoimisuus ruokailussa), yleistä terveydentilaa (lääkitys, liikkuminen, akuutti stressi, dementia, depressio), sekä itsearvioitua terveydentilaa ja ravitsemustilaa (Guigoz ym. 2002). Jos asukkaan pituus ei ollut tiedossa, se arvioitiin demispanmitan perusteella (Weinbrenner ym. 2006). MNA-arvioinnissa yli 23,5 pisteen saaminen kuvaa hyvää ravitsemustilaa. Riski virheravitsemukselle on 17,5 23,5 pistettä saaneilla ja virheravitsemustila on alle 17 pistettä saaneilla. Palvelutaloista ja vanhainkotien yksiköistä koulutettiin vastuuhenkilöt organisoimaan tutkimus, tekemään MNA-mittauksia ja täyttämään kyselylomakkeita sekä ohjaamaan omahoitajia lomakkeiden täytössä. Koulutustilaisuudet järjestettiin elokuussa ja tutkimusaineisto on kerätty lokamarraskuussa Koulutuksen lisäksi lomakkeen täyttämisen apuna oli kirjallinen ohje. Hoitajat tekivät MNA-mittaukset sekä täyttivät kyselylomakkeen. Psyykkistä hyvinvointia, elämänhalua, tarpeellisuuden tunnetta, tulevaisuuden suunnitelmia (kyllä/ei/ asukas ei pysty vastaamaan), masentuneisuuden (harvoin tai ei koskaan/toisinaan/ usein tai aina/ jos asukas ei pysty vastaamaan, hoitajan arvio) ja yksinäisyyden kokemista (harvoin tai ei koskaan/toisinaan/ usein tai aina/ jos asukas ei pysty vastaamaan, hoitajan arvio) (Routasalo ym. 2009) ja oman terveydentilan arviota koskevat kysymykset (kysymykset 38-44) kysyttiin tutkittavalta. Tutkittavat arvioivat subjektiivista terveydentilaansa neliportaisella asteikolla (terve melko terve melko sairas sairas), jotka kategorisoitiin kahteen: terve (terve tai melko terve) ja sairas (melko sairas tai sairas). Mikäli tutkittava ei muistisairauden takia pystynyt vastaamaan, jätettiin kohta tyhjäksi. Hoitaja arvioi asukkaan kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä käyttäen Clinical dementia rating scale -mittaria (Hughes ym. 1982) ja liikkumiskykyä ulkona ja sisällä selvittäviä kysymyksiä (Itsenäisesti/tarvitsee kepin tai rollaattorin/tarvitsee toisen henkilön apua/ei pysty kävelemään). Ruokailuun liittyviä käytäntöjä selvitettiin lähettämällä strukturoitu kyselylomake (Digium-kysely) hoitoyksiköiden johtajille. Kyselyllä selvitettiin yksiköiden ateriaaikoja, välipalojen käyttöä sekä henkilökunnan ateriointiin liittyvää toimintaa. Lomake perustui aiemmissa tutkimuksissa käytettyyn lomakkeeseen. Kerätty aineisto tallennettiin Excel-ohjelmaan ja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Tilastollisia analyysejä varten tutkittavat jaettiin asumismuodon mukaan

25 24 palvelutaloissa asuviin ja vanhainkodeissa asuviin. Tilastollisessa analyysissä laskettiin muuttujien frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä jatkuvista muuttujista keskiarvot, mediaanit, keskihajonnat (SD) ja vaihteluvälit. Luokittelevien muuttujien välisiä eroja tarkasteltiin käyttäen ristiintaulukointia ja Khiin-neliötestiä ja jatkuvien, ei-normaalijakautuneiden muuttujien eroja käyttäen Mann Whitneyn U-testiä. P-arvo 0.05 katsottiin tilastollisesti merkitseväksi. 6. Osallistuneiden yksiköiden ruokailuun liittyvät järjestely Ruokailun järjestelyjä koskeviin kysymyksiin vastasi 51 palvelutalojen ja vanhainkotien johtajaa tai vastuuhenkilöä. Yleisesti ruokailuajat ryhmäkodissa tai talon ruokasalissa olivat samoihin aikoihin. Aamiainen tarjottiin yleisimmin klo välillä yksiköissä; talojen ruokasalissa aloitettiin yleisimmin klo 8. Aamiaiseen oli varattu aikaa yleisimmin pari tuntia. Aikaisin aamiaisaika alkoi klo 6 ja myöhäisin klo Yleisimmin aamiaista tarjottiin klo 10 saakka. Aamupäivän välipalaa tarjosi tarpeen mukaan 25 ryhmäkotia. Lounas tarjottiin yleisesti klo 11 ja klo 13 välillä. Aikaisin tarjoiluaika alkoi klo 11 ja myöhäisin klo Ruokailuaika ryhmäkodissa kesti yleisimmin yhden tunnin. Ruokasalissa ruokailuun oli yleensä varattu kaksi tuntia, lyhin aika oli tunti ja pisin 3 tuntia 15 minuuttia. Iltapäiväkahvi tarjottiin klo 14 aikoihin. Päivällinen tarjottiin yleisimmin klo 17 alkaen. Aikaisin aloitus oli klo 16 ja myöhäisin klo 18. Lounaan ja päivällisen välinen aika laskettuna kummankin aloitusajasta oli alle 5 tuntia 19 vastaajan mukaan (37 %) ja yli 5 tuntia 28 vastaajan mukaan (55 %). Iltapala alkoi aikaisimmillaan klo 18 ja myöhäisimmillään klo Yöpaaston pituus laskettuna iltapalan aloitusajasta aamiaisen aloitusaikaan oli alle 11 tuntia 4 vastaajan mukaan (8 %) ja yli 11 tuntia 43 vastaajan mukaan (84 %). Yleisimmin yöpaasto kesti tuntia. Kaikilla asukkailla oli mahdollisuus saada tarvittaessa yöpalaa iltapalan ja aamiaisen välillä. Ruokasalin käyttö vaihteli eri taloissa. Ruokasalissa tarjottiin yleisimmin lounas (n=32) ja aamiainen (n=25). Päivällistä tarjottiin 17, päiväkahvia 22 ja iltapalaa 7 talon ruokasalissa. Lisätietoina kerrottiin joustavista asukaskohtaisista järjestelyistä, talon omasta keittiöstä, vaihtoehdoista erityisesti talon ruokasalissa ja ryhmäkodissa meneillään

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN KOTONA ASUVIEN VAMMAISTEN RUOKAILUN JÄRJESTÄMISTÄ 1039/30/2015 SOTEL 06.09.2016 95 Valmistelu: vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen, puh. 040 585 3357

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Mikko Hallikainen IKÄÄNTYNEIDEN RAVITSEMUS Koulutustilaisuus palvelukeskuksen henkilökunnalle ikääntyneiden ravitsemuksen haasteista Opinnäytetyö Maaliskuu

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

Eeva-Kaisa Marita Hannelin VANHUSTEN RAVITSEMUKSEN ARVIONTI

Eeva-Kaisa Marita Hannelin VANHUSTEN RAVITSEMUKSEN ARVIONTI Eeva-Kaisa Marita Hannelin VANHUSTEN RAVITSEMUKSEN ARVIONTI Sosiaali- ja terveysala 2011 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Eeva-Kaisa Hannelin Opinnäytetyön nimi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Susanna Niutanen & Saara Rahja IKÄÄNTYNEIDEN RUOAN LAATU, RUOKAILU JA RAVITSEMUSTILAN SEURANTA PALVELUASUMISESSA

Susanna Niutanen & Saara Rahja IKÄÄNTYNEIDEN RUOAN LAATU, RUOKAILU JA RAVITSEMUSTILAN SEURANTA PALVELUASUMISESSA Susanna Niutanen & Saara Rahja IKÄÄNTYNEIDEN RUOAN LAATU, RUOKAILU JA RAVITSEMUSTILAN SEURANTA PALVELUASUMISESSA Sosiaali- ja terveysala 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RAVITSEMUS IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

RAVITSEMUS IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ RAVITSEMUS IKÄÄNTYNEEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ Opetusmateriaali ikääntyneiden hoitotyön opintoihin Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu 5.5.2011 Tiina Kalliopuska Janni

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ravitsemus ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu iän mukanaan tuomista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Saara Grönman LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS ERÄÄSSÄ VARSINAIS-SUOMESSA SIJAITSEVASSA HOITOKODISSA

Saara Grönman LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS ERÄÄSSÄ VARSINAIS-SUOMESSA SIJAITSEVASSA HOITOKODISSA Saara Grönman LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS ERÄÄSSÄ VARSINAIS-SUOMESSA SIJAITSEVASSA HOITOKODISSA Hoitotyön koulutusohjelma 2013 LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUS ERÄÄSSÄ VARSINAIS-SUOMESSA

Lisätiedot