Vuosikertomus Työturvallisuuskeskus TTK

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2016 Työturvallisuuskeskus TTK

2 Sisältö Työturvallisuuskeskuksen vuosikertomus 2016 Muutosten vuosi Toimialaverkostot yhteistyön runkona Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat Palveluryhmä Kuntaryhmä Kuljetus- ja logistiikkaryhmä Työelämän päihdeasiantuntijat -ryhmä Monipuolista koulutustoimintaa Korttikoulutuksia kehitettiin Työturvallisuuskortti Työhyvinvointikortti Uudistuva hanketoiminta Työkaluja ja menetelmiä työpaikkojen käyttöön Viestintää verkossa ja verkostoissa Telma edelleen huippuluokkaa Monimuotoista viestintää Työsuojeluhenkilörekisteri tärkeä kontaktikanava Työsuojelupaneeli Lisäarvoa yhteistyöverkostoista Osaava henkilöstö ja hallinto takaa tuloksen ja vakaan talouden Liitteet Liite 1. Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö Liite 2. Julkaisumyyntiin tuotetut uudet julkaisut Liite 3. Hallinto Työturvallisuuskeskus TTK 2017 Kansikuva: Vastavirta Oy Kuvat: Sami Kulju (sivut 3, 6 7, 10) ja Sarri Kukkonen (sivut 4, 11, 19 20) Taitto: Susanna Hälikkä 2 Työturvallisuuskeskus

3 Muutosten vuosi Työturvallisuuskeskuksen uusi toimitusjohtaja Rauno Hanhela aloitti työnsä helmikuun alussa. Organisaatiota kehitettiin ja toimintatapoja uudistettiin vuoden kuluessa. Seuraavan vuoden puolelle jatkuva usean eläköitymisen putki alkoi loppuvuodesta. Toimialojen yhteistyötä parantava hanketoritoiminta käynnistettiin syksyllä. Työturvallisuuskeskuksen toimiston organisaatiota muutettiin loppuvuodesta. Substanssiasiantuntijoille perustettiin kaksi tiimiä, joista toinen keskittyy koulutuspalvelujen ja toinen kehittämispalvelujen ja työkalujen kehittämiseen. Näitä tiimejä vetävät kehittämispäälliköt. Tätä varten valittiin toinen kehittämispäällikkö sisäisen hakumenettelyn kautta. Viestintäasiantuntijoille perustettiin Tiedolla vaikuttamisen -tiimi, jota vetää toimitusjohtaja. Talous- ja henkilöstöpäällikkö (aiemmin toimistopäällikkö) vetää tukipalvelutiimiä. Ryhmäsihteerit jatkavat toimialatyön kehittämistä toimitusjohtajan johdolla. Muutoksilla pyritään tehostamaan lähiesimiestoimintaa, virtaviivaistamaan kehittämistyötä sekä lisäämään henkilöstön osallistumista kehittämistyöhön. Uuden strategian valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Henkilöstön näkemyksiä ja terveisiä hallitukselle koottiin elokuussa henkilöstöpäivillä. Strategiatyön ohjausryhmään nimettiin toimialaryhmien puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä toimiston johdon ja henkilöstön edustajat. Strategiatyöhön valittiin asiantuntijakonsultiksi Reijo Kaikkonen Via Groupista. Uuden strategian on määrä valmistua 2017 juhannukseen mennessä. Toimitusjohtaja Rauno Hanhela Työturvallisuuskeskus 3

4 Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat Teollisuusryhmän tavoitteena oli edelleen Ulkopuolisten palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi -järjestelmän (UPA) kehittäminen. Sillä pyritään varmistamaan, etteivät yrityksen omat työntekijät ja urakoitsijat altistu riskeille työskennellessään yhteisellä työpaikalla. Tilaajan ja toimittajan välisellä tiedon vaihtamisella saavutetaan kokonaisvaltaista hyötyä turvallisuuteen ja tehokkuuteen sekä vähennetään riskejä. Teollisuusryhmän hankkeena oli Turvallinen lastaus- ja purkutyöt -julkaisu, joka valmistuu keväällä Hankkeen tarkoituksena on auttaa lastaus- ja purkupaikoilla työskenteleviä sujuvampaan yhteis työhön, ja samalla parantaa työturvallisuutta sekä tuottavuutta. Teollisuusryhmä vieraili Nurmon Atria Valmisruoka Oy:ssä, jossa se sai hyvän tilannekatsauksen siitä, miten työhyvinvointia parannetaan ja mistä tekijöistä se rakentuu. Hyvä, kitkaton yhteistyö työsuojelu-, työterveys- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön välillä korostui. Autoalan työalatoimikunta julkaisi Autoalan luvanvaraiset työt -pdf-julkaisun ja aloitti Autoalan työsuojeluoppaan uudistamisen. KAMAT-kortti -hanketta suunniteltiin yhdessä metallialan työalatoimikunnan kanssa. Muutamia alan yrityksiä oli, yhdessä graafisen alan kanssa, mukana TYHY-startissa, jossa kehitettiin toimipaikkojen työhyvinvointi- ja työturvallisuustyötä. Työalatoimikunta järjesti keväällä opintomatkan Prahaan, jossa se vieraili Skodan tehtailla. Elintarvikealojen työalatoimikunnan, työsuojelutarkastajien sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden neuvottelupäivät pidettiin keväällä Tampereella. TTK järjesti syksyllä neljä työpajaa, joissa jaettiin tietoa ja hyviä käytäntöjä perehdyttämisestä ja työopastuksesta sekä annettiin eväitä kehittämistoiminnan käynnistämiseksi elintarviketeollisuudessa. Graafisen teollisuuden työalatoimikunta jalkautti Läheltä-piti -hankkeen ja Viestintäalan työhyvinvointi puntarissa -hankkeen tuloksia, jatkoi oppilaitosyhteistyötä sekä osallistui TYHY-startti -hankkeeseen. Työalatoimikunta teki seuraavat vierailut: PunaMusta ( Joensuu), Kauttua, Työterveyslaitos (Helsinki), Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Botnia Print (Kokkola). Kemianteollisuuden työalatoimikunta jatkoi oppilaitosyhteistyöhanketta ja päätti toteuttaa vuonna 2017 työsuojeluopetuksen tason mittaamiseen suunnatun kyselytyökalun oppilaitoksille. Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta: Kumiteollisuuden työmarkkinaosapuolet haastoivat yhdessä TTK:n kanssa kaikki jäsenyritykset ja kumialan oppilaitokset tekemään mahdollisimman paljon turvallisuushavaintoja kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä Työturvallisuuskortin kumiteol lisuuden alakohtaista aineistoa ja koulutusta kehitettiin. Autonrengasalalla juhlittiin keväällä rengasturvallisuuskortin 10-vuotista menestystarinaa. Työterveys laitos teki rengastur- 4 Työturvallisuuskeskus

5 vallisuuskortin koulutusaineistoon viisi kappaletta 1 2 minuutin pituista opetusvideota. Myös Rengastyöt turvallisesti -koulutusvideo valmistui. Se käännettiin myös englannin kielelle ja sillä osallistutaan syksyllä 2017 kansainväliseen kilpailuun Singaporessa, ILO/ISSAn maailmankonferenssin yhteydessä. Lasikeraaminen työalatoimikunta teki kaksi yritysvierailua sekä kokous- ja opintomatkan Puolaan. Toimialan internet-sivuston sisältöä kehitettiin. talousalojen työterveyshuoltoa, vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia sekä viranomaistoimintaa. Työalatoimikunta tutustui Knehtilän luomutilaan Hyvinkäällä. Maatalousalojen ja metsäalan työalatoimikunnat pitivät yhteisen kokouksen, jossa käsiteltiin maatalouden koneturvallisuuteen liittyvää tutkimusta yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Yhteistyössä Melan kanssa valmistui Maatilan työturvallisuus -opas. Maatalousalojen työalatoimikunta järjesti kattavan kutsuseminaarin yhteistyökumppaneille ja maatalouden piirissa toimiville tahoille. Seminaarissa käsiteltiin tapaturmia, ammattitauteja, maa- Metallialan työalatoimikunta tuotti ja julkaisi kaivosalan lisädiat työturvallisuuskorttikoulutukseen ja aloitti metallin jalostuksen ja valimoiden työturvallisuusoppaan tuottamisen. Työala toimikunta vieraili Ovako Imatralla. KAMAT-korttihanketta suunniteltiin yhdessä autoalan työalatoimikunnan kanssa. Metsäalan työalatoimikunta tuotti kolme videota, joissa käydään läpi turvallisia työtapoja ja toimivia yhteistyökäytäntöjä myrsky tuhotyömailla. Videoita oli vuoden loppuun mennessä katsottu yhteensä lähes kertaa. Kyseessä on kasvava ongelma, koska sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Työalatoimikunta vieraili Vieru mäellä Versowood Group Oy:llä ja Taimi-Tapio Oy:llä. Työtehoseura laati laajan yhteistyöhankkeen tuloksena oppaat ulkomaisen työvoiman käytöstä metsäalalla. Oppaat on Metsäalan työalatoimikunnan ja Työtehoseuran laajan yhteistyönhankkeen tuloksena syntyi Ulkomaisen työvoiman käyttö metsätöissä -oppaat työnantajille, työn tilaajille sekä työntekijöille usealla eri kielellä. Työturvallisuuskeskus 5

6 Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Teollisuusryhmä ja työalatoimikunnat tarkoitettu ulkomaalaisille metsä-, metsäkone- ja taimitarha-alan työntekijöille sekä suomalaisille ja ulkomaisille työnantajille ja työn tilaajille. Työntekijöiden opas on käännetty viidelle kielelle (venäjä, romania, puola, viro ja englanti). Työnantajan opas kolmelle kielelle (ruotsi, viro ja englanti). Suomalaisille yrityksille tarkoitetussa oppaassa on esitetty alihankintaja vuokratyösopijapuolille asetettujen vaatimusten lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden työnantajille asetetut vaatimukset. Paperiteollisuuden työalatoimikunta järjesti Vantaalla valtakunnallisen Paperiteollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivän, johon osallistui 60 henkilöä työpaikoilta. Ajankohtaispäivässä kuultiin työpaikkaesimerkki siitä, miten työturvallisuudesta on tullut työyhteisöön aito arvo, jonka tavoitteleminen itsessään motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Lisäksi kuultiin uudesta työtapaturma- ja ammattitautilaista, ihmisen turvallisuustoiminnasta sekä vapaa-ajan merkityksestä. Työalatoimikunta vieraili Stora Enson Anjalan paperitehtaassa ja Valmetin tutkimuskeskuksessa. Paperi- ja puuteollisuus aloittivat yhdessä projektin, jossa luodaan alakohtaista työturvallisuuskorttikoulutusta palvelevaa materiaalia. Ensimmäiset kurssijohtaja -koulutukset alkavat keväällä Puuteollisuuden työalatoimikunta järjesti Työsuojelun ajankohtaispäivän Tampereella. Ajankohtaispäivässä kuultiin työtapaturma- ja ammattitautilain keskeisimmät muutokset, käytännön kokemuksia ennakoivasta turvallisuustyöstä Stora Enson Varkauden viilupuutehdasprojektissa, päivitettiin tietoa työpaikkaonnettomuuksien tutkinnasta eli TOT-menettelystä ja tutustuttiin työaikojen aiheuttamiin riskeihin ja siihen, miten niihin voidaan vaikuttaa. Osallistujia oli 20. Työalatoimikunta vieraili KWH Mirka Jepualla ja Oy Nautor Ab Kolpilla. Rakennusalan työalatoimikuntien (Rakennus- ja putkijohtoala, Rakennusaineteollisuus) tavoitteena oli kehittää työturvallisuuskorttikoulutusta. Koulutusaineiston tueksi laadittiin rakennusalalle soveltuvia esimerkkejä ja harjoitteita. Työturvallisuuskilpailuja järjestettiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Kilpailujen tietoiskuja varten julkaistiin tietolehtiä ja video perehdyttämisestä. Sähköalojen työalatoimikunta uudisti toimialakohtaisen sivuston TTK:n verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. Sivuston turvallisuusohjeet muokattiin uusien säädösten ja käytäntöjen mukaisiksi. Verkkokoulutusaineistoon laadittiin moduuli pylvästyön turvallisuudesta. Koulutuksen ja aineiston markkinoinnin kohteena olivat ammatilliset oppilaitokset. Tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikunta piti Niskahartia-ajankohtaispäivän Hämeenlinnassa. Toimialan internet-sivuja uudistettiin. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Palveluryhmä Palveluryhmä tuotti ja toteutti seuraavat julkaisut ja aineistot: Esimiesten perehdyttäminen, keskeinen lainsäädäntö tutuksi Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä Luottamuksen rakentaminen työyhteisössä -tiimityökirja verkossa Sosiaalialan työsuojelu ja työhyvinvointi -opas Mobiilin työn vaativuustekijät (digijulkaisu) Toisen kotona tehtävän työn työsuojelu -lomake. Lisäpainokset otettiin julkaisuista: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy ja käsittely työpaikalla Kiinteistöpalvelualan työsuojeluopas. Luottamuksen rakentaminen työyhteisössä -tiimityökirjan kirjoittajat Kari Laine ja Päivi Rauramo. Julkaisuista tilatuimmat olivat Esimiesten perehdyttäminen, Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki, Perehdyttämisen tarkistuslista sekä Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla. Kuntaryhmän kanssa yhteishankkeena toteutettiin sisäilmaseminaari, jossa aihetta käsiteltiin asiantuntijaluennoin ja teatterin keinoin. Osallistujia oli 200. Palvelualojen asiantuntijat kirjoittivat ttk.fi-sivustolle seitsemän blogia. Blogeista luetuimmat olivat Etäpäivä vai vapaapäivä sekä Loma loppui entä voimavarat. Asiantuntijat olivat mukana ENSHPO, EurOSH Manager- ja Technician -pätevyyksien validoinnissa, Onni tulee puun takaa -hankkeessa (metsä- ja sote-ala, ESR-rahoitus), SBC-esimiesvalmennuksessa sekä Työhyvinvointia esimiehille - Akavan esimiesverkoston verkkoluennoissa. Yhdessä kuntaryhmän kanssa, Sotergo-verkoston puitteissa, toteutettiin Kouvolassa kaksipäiväinen seminaari, johon osallistui 94 henkilöä. Vuotuinen arviointi- ja suunnitteluseminaari pidettiin Islannissa Reykjavikissa. Osallistujia oli 16. Matkalla tutustuttiin mm. kahden organisaation toimintaan: Virk (työkyvyn tuki) ja Vinnueftirlit (viranomainen). Työturvallisuuskeskus 7

8 Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Kuntaryhmä Kuntaryhmän visiona vuodelle on, Työturvallisuuskeskuksen strategian mukaisesti, Parempi työ. Vaikuttava työsuojeluyhteistoiminta edistää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi varsinainen toiminta on jaettu neljään teemaan: 1. Tiedolla vaikuttaminen Julkisen alan työhyvinvointitutkimus tehtiin yhdessä Kevan kanssa. Tutkimuksessa todettiin, että julkisen alan työntekijöillä on hyvä työkyky, työpaikoilla vallitsee ilo ja innostus ja moni suosittelisi työpaikkaansa muille. Voimavaratekijöinä koettiin mahdollisuus vaikuttaa työhön, työn tärkeys ja merkityksellisyys sekä työyhteisössä vallitseva luottamus ja hyvä työilmapiiri. Työ on henkisesti raskasta etenkin sote-alalla ja sivistystoimessa. Väkivalta ja sen uhka asiakkaiden taholta on lisääntynyt julkisen alan työpaikoilla. 2. Turvallisuus hallintaan -oppimisverkosto: Kunteko- ja Kirteko Kuntaryhmä järjesti turvallisuusjohtamisen ja -kulttuurin asiantuntijaseminaari sekä alueellisia työpajoja, joihin osallistui 75 henkilöä. Asiantuntijaseminaarin puheenvuorot julkaistiin Kuntaryhmän verkkosivuilla. Lisäksi kunta- ja seurakunta-alan työsuojelupäälliköille ja työsuojeluvaltuutetuille lähetettiin sähköisiä Turvallisuus hallintaan -uutiskirjeitä. Kirteko-verkoston alueellisiin tilaisuuksiin osallistui 261 henkilöä, joista kolmannes oli työnantajan edustajia. Tilaisuuksien aiheena oli Työyhteisö mukana muutoksessa. Ne tarjosivat työpaikkojen työnantajan ja henkilöstön edustajille sekä työelämän kehittämistä tukeville toimijoille foorumin jakaa kehittämisen kokemuksia ja käytäntöjä ja oppia niistä. Työpajat järjestettiin yhteistyössä Kevan ja Kirkon Kuntaryhmä ja Palveluryhmä julkaisivat yhdessä Sosiaalialan työsuojelu ja -hyvinvointi -oppaan. koulutuskeskuksen sekä seurakuntien ja hiippakuntien edustajien kanssa. 3. Vaikuttava työsuojelun yhteistoiminta ja ennakoiva muutosten hallinta Kuntaryhmä edisti työpaikkojen työsuojeluyhteistoimintaa laatimalla ja julkaisemalla vuosikellomalli ja käynnistämällä muutoksen muistilistan laatiminen. 4. Kuormituksen hallinta ja työkyvyn ylläpitäminen Kuntaryhmä tutustui julkisen alan kuormitustekijöihin ja mittareihin ja valmisteltiin kuormituksen hallintaa edistävän tiedon jakamista seminaarin ja infograafien avulla. Kunteko-verkoston tekojen torille on kerätty kuormitusta vähentäviä ratkaisuja työpaikoilta. Yhteistyössä Palveluryhmän kanssa järjestettiin Sisäilma-seminaari, jossa monipuolisten esitysten ja draaman avulla käsiteltiin tätä hankalaa ongelmaa. Kuntaryhmä julkaisi yhdessä Palveluryhmän kanssa Sosiaalialan työsuojelu ja -hyvinvointi -oppaan. Kuntaryhmä osallistui Pohjoismaiseen ympäristöfoorumiin Tukholmassa ja Lappeenrantaseminaariin sekä teki tutustumiskäynnin Joensuuhun, jossa Siun soten (Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä) edustajien sekä kaupungin ja seurakuntayhtymän edustajien kanssa käytiin keskustelua työhyvinvoinnin johtamisen tilasta ja tulevaisuuden haasteista. 8 Työturvallisuuskeskus

9 Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Kuljetus- ja logistiikkaryhmä Kuljetus- ja logistiikkaryhmässä tehtiin toimialoja kokoavaa yhteistyötä ja toteutettiin mm. seuraavia alakohtaisia toimintoja: Autoliikennealan turvallisuushavaintotyökalun pilotointia jatkettiin yhdessä yhteistyöyrityksessä. Autoliikenteen alakohtainen työsuojeluopas valmistui. Linja-autoliikenteeseen valmistui omat työturvallisuusvideot sekä lähi- että kaukoliikenteelle. Kemikaalikuljetusten ja niiden lastaus-ja purkupaikkojen turvallisuus -videon tuottaminen aloitettiin yhteistyössä Kemianteollisuuden työalatoimikunnan kanssa. Ryhmä julkaisi autoliikenteen uuden Työturvallisuuskortin lisämateriaalin ja ammattipätevyyskoulutuspäivän ohjelman. Työturvallisuus ja työterveys autoliikenteen työpaikoilla -opas Merenkulkualan TAT tutuksi -tilaisuus järjestettiin marraskuussa Rauman merikoululla. Viestinvälitys- ja logistiikkaalan työalatoimikunta teki monimuotoista yhteistyötä erityisesti Posti Oyj:n kanssa. Satamaoperointialan satamaseminaari järjestettiin marraskuussa Lahdessa. TAT tutuksi -tilaisuus järjestettiin Stevecolla. Ilmailualan työryhmä on ollut mukana Helsinki Vantaan lentoaseman yhteistyön kehittämisessä. Toimialaverkostot yhteistyön runkona: Työelämän päihdeasiantuntijat -ryhmä Päihteet puntarissa -oppaasta tilattiin 10. painos Työelämän päihdeasiantuntija -ryhmä jatkoi Päihdehaitat hallintaan -suosituksen jalkauttamista. Valtakunnallisesti järjestettiin kolme iltapäivätilaisuutta, joissa oli osallistujia yli 120. Tilaisuudet toteutettiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä TTK:n Parempi työ -aamukahvitilaisuudessa oli aiheena päihteet työelämässä. Työterveyshoitajien koulutuspäivässä oli teemana päihdehaitat työelämässä. Työturvallisuuskeskuksella oli oma osasto Päihdepäivillä toukokuussa Helsingin Kulttuuritalolla. Verkkosivuja suunniteltiin ryhmässä ja päihderyhmä osallistui verkkosivujen sisällön kirjoittamiseen. Työturvallisuuskeskus ja myös osa päihderyhmän jäsenistä on osallistunut aktiivisesti Alkon hankkeeseen Työelämä ja alkoholihaitat Selvästi hyvää työtä. Hanke jatkuu edelleen. TTK:n päihdeasiantuntija osallistui Työelämä pelissä -tukiaineiston tekemiseen. Työturvallisuuskeskus on jäsenenä Ehkäisevän päihdetyön (EPT) verkostossa. Työturvallisuuskeskus 9

10 Monipuolista koulutustoimintaa Työturvallisuuskeskuksen koulutustilaisuuksia, mukaan lukien yksittäiset puheenvuorot ja luennot, oli kaikkiaan hiukan alle 400. Koulutustoiminnan kokonaisvolyymissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Koulutustoiminnan painopiste oli avoimessa koulutuksessa. Noin puolet avoimesta koulutuksesta oli työsuojelun peruskoulutusta eri aloille. Toinen puoli jakautui eri alojen ja teemojen täydennyskoulutusten sekä työhyvinvointikorttikoulutuksen ja työturvallisuuskortin kouluttajakoulutusten kesken. Avoimen koulutuksen tapahtumia oli yhteensä 184 (174 vuonna 2015), osallistujia oli noin Osallistujamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa verkkoluentojen lisääntymisestä. Avoin työsuojelun peruskoulutus * merkittyjen kurssien kesto 3 päivää, muut 5 päivää Koulutuksia Osallistujia Teollisuuden yhteiset peruskurssit Teollisuuden alakohtaiset peruskurssit Kaikkien alojen yhteiset peruskurssit Yksityisten palvelualojen työsuojelun perusteet* Asiantuntija- ja toimistotyön työsuojelun perusteet* Kunta-alan ja seurakuntien peruskurssit Satamaoperointialan työsuojelun peruskurssi 1 14 Merenkulkualan työsuojelun perusteet 2 33 Ilmailualan työsuojelun peruskurssi 1 10 Grundkurs i arbetskydd 2 37 Yhteensä Työturvallisuuskeskus

11 Avoin täydennyskoulutus Koulutuksia Osallistujia Teollisuuden alat ja eri teemat Kunta-ala ja seurakunnat 5 82 Yksityiset palvelualat / asiantuntija- ja toimistotyö 2 41 Yhdessä kehittäminen työpaikalla -konsepti (6 x 2 valmennuspäivää) 1 6 Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, yleinen ja teollisuuden (1 päivä) Työturvallisuus, työhyvinvointi ja eurot 1 23 Työsuojelu ja työhyvinvointi mobiilissa ja etätyössä sekä sosiaalisen median työkäytössä (1 päivä) 2 49 Työhyvinvoinnin sparraustunti (verkkoluento, 1 tunti) 10 yli 800 Työhyvinvoinnin portaat viisi vaikuttavaa askelta (3 päivää) 2 30 Turvallisuus hallintaan alueelliset työpajat + seminaari (1 päivä) 5 n. 150 Ristiriidoista Ratkaisuihin -koulutus (1 päivä) 4 95 Päihdehaitat hallintaan -koulutus (1 päivä) Psykososiaalinen työkuormitus hallintaan (2 päivää) 2 43 Parempi työ -aamukahvitilaisuudet Esimieskoulutus: ) esimiehen vastuu ja rooli työkyvyn johtamisessa (1 päivä) 2) esimies työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtajana (2 päivää) 3) esimiesten sparraustunnit verkossa (verkkoluento, 4 x 1 tunti) Ennakoiva turvallisuuskulttuuri -pilottikoulutus (1 päivä) 1 24 Työhyvinvointikortin avoin koulutus (1 päivä) Välbefinnande i arbetet -kortutbildning (1 päivä) 1 24 Fördjupande kurs i arbetarskydd (1 päivä) 1 12 Yhteensä 94 yli 3000 Työturvallisuuskeskus 11

12 Monipuolista koulutustoimintaa Tilauskoulutusta järjestettiin sekä omin voimin että asiantuntijaverkostoa hyödyntäen. Tilauskoulutustapahtumia järjestettiin yhteensä 136 (194 vuonna 2015). Ne jakaantuivat aiempien vuosien tapaan isommille yrityksille järjestettyihin ja eri mittaisiin työsuojelun peruskursseihin ja täydennyskoulutuksiin sekä yksittäisiin luentoihin ja puheenvuoroihin. Kokonaisuudessaan näissä tapahtumissa kohdattiin yli 5000 ihmistä. Tilauskoulutuksen määrä laski jonkin verran. Kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä 28.4., TTK:n omana juhlapäivänä, järjestettiin jälleen kerran viisi alueellista tilaisuutta, joihin ensimmäistä kertaa jalkautui koko TTK:n toimisto. Ensimmäistä kertaa yksi tilaisuus (Oulu) lähetettiin myös suorana lähetyksenä verkossa. Tilaisuuksissa oli paikalla yhteensä 495 osallistujaa. Tämän lisäksi suoraa lähetystä katsottiin laajasti verkon kautta. Toinen merkittävä ja suuri tapahtuma oli Messukeskuksessa syksyllä järjestetty sisäilmaseminaari, joka kokosi yhteen yli 200 aiheesta kiinnostunutta. TTK:ssa siirryttiin sähköiseen koulutuspalautteeseen syyskuussa Muutos sujui hyvin ja palautteiden määrä pysyi hyvällä tasolla. Kokonaisarvosana koulutuksista oli 3,4/4. Paras arvio yksittäisistä kysymyksistä annettiin kouluttajien asiantuntemukseen ja opetustaitoon, josta keskiarvo oli 3,6/4. Vuoden 2016 loppupuolelta lähtien koulutuksen kehittämisteemoina ovat olleet monimuotokoulutusten soveltaminen ja entistä selkeämpien koulutuspolkujen rakentaminen peruskoulutuksesta täydennyskoulutuksiin. Nämä tulevat konkreettisesti näkymään jo vuoden 2018 koulutustarjottimella. Koulutustapahtumia Koulutuksen osallistujia Avoin koulutus Tilauskoulutus Avoimen koulutuksen määrä nousi ja tilauskoulutuksen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna Avoin koulutus Tilauskoulutus Avoimen koulutuksen osallistujamäärä kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia. Tilauskoulutuksen osallistujamäärä laski jonkin verran. 12 Työturvallisuuskeskus

13 Korttikoulutuksia kehitettiin Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskorttikoulutuksen kokonaisuudistus saatettiin peruskoulutusmateriaalin osalta päätökseen ja kurssimateriaaliksi valmistui työkirja oppimisen tueksi. Kouluttajille järjestettiin kymmenen infotilaisuutta eri puolilla Suomea uuden materiaalin käyttöönotosta sekä yritysten oman korttikoulutuksen kehittämistä pohdittiin useiden yritysten kanssa yhdessä. Infoissa saadun palautteen perusteella käynnistettiin kehittämishanke nuorten ja ulkomaisen työvoiman kouluttamisen tueksi tarvittavasta materiaalista. Osa työalatoimikunnista ja toimialaryhmistä teki alakohtaisen lisämateriaalin koulutuksen tueksi jo Työturvallisuuskortin suoritti vuoden aikana henkilöä, mikä on keskimääräisellä viime vuosien tasolla. Eniten suorituksia tehtiin rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla: yhteensä noin Kursseja oli keskimäärin 230 vii koittain. Peruskouluttajan kouluttajakoulutuksen suoritti 201 ja täydennyskoulutuksen 242 henkilöä. Työhyvinvointikortti Työhyvinvointikorttikoulutuksen sisältöä uudistettiin vuoden 2016 aikana. Päivän aiheet yhdisteltiin uudelleen kolmeksi koulutuspäivän teemaksi: Työhyvinvoinnin kokonaisuus, Johtamalla Työhyvinvointia ja Toimiva työyhteisö. Koulutuspäivään tuli uusi Mitä teemme seuraavaksi? -osio, jossa suunnitellaan päivän aikana esille nousseitten kehittämisideoiden eteenpäin viemistä omalla työpaikalla. Koulutuspäivän pituutta muutettiin niin, että minimikesto on vähintään seitsemän tuntia. Sisällön uudistuslinjauksista Korttikoulutusten sisältöjä ja koulutusmateriaaleja uudistettiin. sovittiin kehittämishankkeessa, yhteistyössä viiden kumppaniorganisaation kanssa. Myös kouluttajan aineistot ja koulutusjulkaisu uudistettiin vastaamaan uutta koulutusrunkoa. Lisäksi koostettiin kouluttajan tukiaineistoksi ohje ja diat osallistavista koulutusmenetelmistä. Koulutusaineiston uudistuksista järjestettiin kouluttajille viisi Skype-infoa. Aineiston kääntäminen ruotsin kielelle aloitettiin. Kehittämishankkeessa päätettiin myös kouluttajien täydennyskoulutuksen sisällöstä. Täydennyskoulutukset aloitettiin keväällä 2016 ja niihin osallistuvat kouluttajat tuottavat tukiaineistoa kaikkien kouluttajien käyttöön esimerkeillä työhyvinvoinnin kehittämisestä tai ajankohtaisista tutkimuksista. Kehittämisen tuki työpaikoille Työhyvinvointikortin jatkokoulutus linjattiin. Se päätettiin pilotoida yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kouluttajien kanssa vuonna Työhyvinvointikortti-koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 281. Määrä on noin yhdeksän prosenttia edellisvuotta pienempi ja sama kuin vuonna TTK toteutti 42 koulutusta, joista kaksi oli ruotsinkielisiä. Kouluttajakoulutuksia järjestettiin kaksi ja kouluttajien täydennyskoulutuksia kolme. Työhyvinvointikortti-koulutuksen käyneitä oli vuoden lopussa ja kouluttajia oli 151. Kouluttajamäärä väheni jonkin verran johtuen eläkkeelle siirtymisistä ja kouluttajien siirtymisestä sellaisten organisaatioiden palvelukseen, joilla ei ole koulutusoikeuksia. Koulutusorganisaatiota oli vuoden lopussa yhteensä 65. Työturvallisuuskeskus 13

14 Uudistuva hanketoiminta Hanketoritoiminta pyörähti käyntiin syksyllä Toimialaryhmien ja työalatoimikuntien puheenjohtajat kutsuttiin TTK:n asiantuntijoiden kanssa 5.9. pidettyyn yhteiseen hanketoritapahtumaan. Siihen osallistuivat myös Työsuojelurahaston asiantuntijat. Hanketoritoiminnan tavoitteena on lisätä toimialat ylittävää yhteistyötä. Hanketorilla ja sen jälkeen pidetyissä toimialaryhmien ja työalatoimikuntien kokouksissa on tavoitteen mukaisesti ideoitu yhteisiä teemoja ja pohdittu mahdollisuuksia osallistua yhdessä toteutettaviin hankkeisiin. Hankkeiden tyypillinen lopputulema on opas, menetelmä, video tai muu vastaava työpaikkojen käytännön työtä helpottavia ohjeita sisältävä tuote. Julkaisumyyntiin vuonna 2016 tuotetut uudet julkaisut on lueteltu liitteessä 2. Työkaluja ja menetelmiä työpaikkojen käyttöön Turva Arvi -tuoteperheen työkalujen kehittäminen jatkui suunnitellusti vuonna Vuosimaksullisten työkalujen (Riski Arvi ja Turvallisuusilmoitus) asiakasmäärän kasvu jatkui vakaana. Vuonna 2016 palvelu tavoitti 20 uutta asiakasta. Yhteensä asiakkaita on 101. Riski Arvin arviointilomakkeet uudistettiin yhteistyössä STM:n kanssa ja ohjeistusta käyttäjille paranneltiin. Turvallisuusilmoituksen osalta yhteistyötä vahinkovakuutusyhtiö Ifin kanssa jatkettiin. Työkalu on osa Ifin palvelutarjontaa heidän yritysvakuutusasiakkailleen. Arki Arvista tehtiin ruotsinkielinen versio. Turvallisuusohjeeseen ei tehty muutoksia. Sykettätyöhön.fipalvelussa rekisteröityneitä asiakkaita oli vuoden 2016 lopussa 7094, 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työhyvinvointitiloja oli yhteensä 1799 ja työkaaritiloja 283. Palvelussa oli kävijöitä kaiken kaikkiaan lähes Pudotus vuoden 2015 kävijäennätykseen oli noin TTK:n verkkouudistuksen yhteydessä Sykettätyöhön. fi-palvelua profiloitiin aiempaa selkeämmin sähköisten työkalujen suuntaan. Kirjautumista helpotettiin ja palvelun käytettävyyttä parannettiin. Kuukausittain julkaistavat teemasivut, -videot ja niihin liittyvät luennot siirtyivät ttk.fi-sivuille. Tutka-työkaluille perustettiin ohjausryhmä työkaluista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Ohjausryhmään kuuluu TTK:n lisäksi Tutka-työkalujen kehittäjien edustajina Juhani Ilmarinen ja Ove Näsman. Kyselytyökalulle valittiin nimeksi Yksilötutka työhyvinvointikysely. Kyselyn taustatietoihin tehtiin muutoksia, jotka mahdollistavat sen käytön eri toimialoilla. Kyselyn muutokset toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yksilötutkaan annettujen vastausten määrä aikavälillä oli yhteensä kpl. Vastausten määrä vuonna 2016 ( ) oli kpl. Työpaikka-tutka -fasilitointimenetelmästä kysyttiin asiakaspalautetta. Työpaikka-tutka -menetelmän ohella asiakkaille tarjottiin TTK:n muuta tukea kehitystyön edistämiseen. Yhdessä kehittäminen työpaikalla -konseptin avulla kehitetään yhtäaikaisesti työpaikan tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämistä tehdään johdon ja esimiesten sekä henkilöstön ja henkilöstön edustajien yhteistyönä. Tavoitteena on, että työpaikka rakentaa ohjatusti kehittämisen rakenteet, ottaa käyttöön osallistavia menetelmiä ja vahvistaa henkilöstön taitoja kehittää. Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi konseptin perusviitekehys yhdessä pilottiyritysten kanssa. YKT-konseptin levittämiseen valmennettiin kuusi ulkopuolista ja viisi TTK:n omaa YKTverkosto-osaajaa. Yhdessä kehittäminen työpaikalla -konseptin kehittäminen oli yksi Työelämä hankkeen vuoden 2016 painopisteistä. Turva Arvi, Sykettätyöhön.fi ja Tutkatyökalut saivat uudet graafiset tunnukset TTK:n verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. 14 Työturvallisuuskeskus

15 Viestintää verkossa ja verkostoissa Viestinnällisesti tuettiin paitsi TTK:n strategian toteutumista myös TTK:n toimintoja ja palveluja. Viestinnässä korostuivat strategian mukaisesti asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomiointi ja toiminta verkostoissa. Viestintäratkaisuissa ja verkkopalvelun kokonaisuudistuksessa lähtökohtana oli, että painetun viestinnän määrä vähenee ja asiakkaat hakevat tarvitsemansa tiedon verkosta. Myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin entistä enemmän viestinnän ja verkostoitumisen kanavana. Telma edelleen huippuluokkaa Työelämän kehittämisen erikoislehti Telmaa julkaistiin printtinä ja verkossa edelleen yhteistyössä Työsuojelurahaston ja Otavamedia OMAn kanssa. Tavoitteena oli edistää suomalaisen työelämän kehitystä. Telman teemoina olivat oma työhyvinvointi, riippuvuudet, yhteiset työpaikat ja tuottavuus. Numerokohtainen painosmäärä oli noin kappaletta. Keskeisiä lukijoita olivat työsuojelu-, luottamus- ja työterveyshenkilöstö, esimiehet sekä työelämätutkijat. Printtilehden jakelussa tehtiin edelleen yhteistyötä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kanssa. Telma ilmestyi myös näkövammaisille elektronisena versiona. Lehden keskeinen sisältö käännettiin ruotsiksi ja englanniksi telmalehti.fi-sivustolle. Telmaa pidettiin IROResearch Oy:n tekemän lukijatutkimuksen mukaan selkeänä, laadukkaana, hyödyllisenä, monipuolisena ja asiantuntevana. Lehden koettu hyödyllisyys oli edelleen huippuluokkaa, lukemisen säännöllisyys erinomaisella tasolla ja lehden lukutarkkuus selvästi päättäjälehtien keskiarvon yläpuolella. Lukuaika oli pysynyt lähes 40 minuutissa ja lukijoita oli 3,5 / kappale. Telman verkkosivuston kehitystyö jatkui vuonna Sivustolle tuotettiin neljästi vuodessa ilmestyvän printtilehden sisällön lisäksi väliartikkeleita. Verkkosivuston juttuja oli mahdollisuus jakaa sosiaalisen median kanaviin, myös sähköpostilla ja linkittää työpaikkojen intraan. Telma-lehti.fi-sivustolla oli käyntiä ja käyttäjää. Yhdellä käynnillä vierailtiin keskimäärin 1,57 sivulla ja viivyttiin keskimäärin 1 minuutti 8 sekuntia. Monimuotoista viestintää Printtimediassa julkaistiin vuoden aikana M-Brainin raportin mukaan 217 TTK:n toimintaan liittyvää juttua, joiden mainosarvo oli euroa. Verkkolehdissä ja -sivustoilla julkaistiin Meltwaterin tilaston mukaan 133 juttua. Suurimman julkisuuden TTK sai aikakausi- ja ammattilehdissä. Medialle lähetettiin 18 juttua, osa blogikirjoituksia. Mediaa kutsuttiin seuraamaan neljää isoa tapahtumaa. Toimittajia palveltiin lisäksi verkossa ja puhelimessa. TTK:lla oli oma infosivu Faktorissa ja TTT-lehdessä. Työturvallisuuskeskus 15

16 Viestintää verkossa ja verkostoissa TTK Uutisissa verkkosivuilla julkaistiin 35 omaan toimintaan ja yleisesti työelämän kehittämiseen liittyvää uutista sekä 20 kirjoitusta Parempi työ -blogissa. TTK Uutiskirje lähetettiin sähköisesti kolme kertaa työsuojeluja työterveyshenkilöstölle, jakelumäärä oli kerrallaan yli TTK:n viestintä päivitti yleisimpiä sosiaalisen median kanaviaan lähes päivittäin. Suosituin oli TTK Työhyvinvointi Facebookissa: tykkääjää, kuukausittain yli katsojaa, postauksella parhaimmillaan lähes katsojaa. Linkedlnissä ja Twitterissä oli molemmissa seuraajaa, moninkertaisesti enemmän katsojia. Google+ -tilillä oli vuodenlopussa lähes katsojaa. TTK avasi viime vuonna myös Facebook-profiilit Työturvallisuuskortille ja Työhyvinvointikortille. Molempien korttien kouluttajille perustettiin omat suljetut Facebook-keskusteluryhmät. TTK:n yleisimpien some-kanavien postauksia välitettiin myös henkilökohtaisten some-profiilien kautta. TTK:n johdolle ja asiantuntijoille järjestettiin koulutusta sosiaalisesta mediasta. Tavoitteena oli innostaa heitä toimimaan viestintälähettiläinä omissa ammattillisissa verkostoissaan. TTK osallistui asiantuntijaesityksillä ja näyttelyosastolla Work goes happy -työhyvinvointitapahtumaan Helsingissä Lepaan puutarhamessuille FinnMETKO-näyttelyyn Jämsässä EuroSafety -messuille Tampereella Esimies & Henkilöstö -tapahtumaan Helsingissä. Uusi esite TTK:n toiminnasta. Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia -verkkojulkaisu työyhteisöviestinnän uusista suuntauksista sekä hyvistä käytännöistä uudistettiin. Julkaisussa esimerkkeinä ovat Accenture, ABB ja Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Työyhteisöviestinnällä hyvinvointia -verkkojulkaisu TTK julkaisi uuden printtiesitteen toiminnastaan ja sen perusteista yhteistyössä mainostoimisto Vastavirran kanssa. Työturvallisuuskeskuksen verkkopalvelut uudistettiin vuonna Uudistettu ttk.fisivusto avattiin Uudistuksessa pelkistettiin sivuston rakenne ja koottiin vuosien mittaan toteutettuja verkkosivuja yhteiseen kotipesään. Tuottavuustyo.fi- ja nolla.fi-sivustot ajettiin alas ja sykettätyöhön.fi-sivusto suunnattiin ensisijaisesti työhyvinvoinnin kehittämistyökaluja tarjoavaksi palveluksi. Verkkopalvelun tavoitteena on jatkossa tarjota sisältöä yleisestä tiedosta yksityiskohtaiseen tietoon vastaten käyttäjien erilaisiin tietotarpeisiin sekä selkiyttää TTK:n tarjoamaa asiantuntemusta. Työturvallisuuskeskuksen pääsivustolle ttk.fi tehtiin vuoden 2016 aikana kaikkiaan vierailua. Vuoden 2016 kävijämäärä on edellisvuotta pienempi. 16 Työturvallisuuskeskus

17 TTK:n verkkopalvelut uudistettiin. Kuvassa esimerkki uudistetusta ttk.fi-sivustosta, joka avattiin kesäkuussa. Tätä selittää sivustouudistus, jonka yhteydessä hakukonelöydettävyyteen tuli viivettä. Sivustolta haettiin tietoja koulutuksesta, tutustuttiin verkkokaupan tuotteisiin ja luettiin ajankohtaistietoa. Sisällöistä suosituinta oli työn vaarojen arviointi sekä työsuojelun vastuut ja velvoitteet. Myös toimialakohtainen tieto kiinnosti kävijöitä. Kaikki Työturvallisuuskeskuksen julkiset videot siirrettiin vuonna 2016 omalle Youtubekanavalle. Aiemmin osa videoista oli katsottavissa Vimeo-palvelun kautta. Suosituimmat videot olivat metsäalan myrskytuhojen turvallista raivausta käsittelevät videot. Vierailut TTK:n verkkopalveluissa ttk.fi tyoturvallisuuskortti.fi sykettätyöhön.fi työhyvinvointikortti.fi arkiarvi.fi sotergo.fi turvallisuusohje.fi Työturvallisuuskeskus 17

18 Työsuojeluhenkilörekisteri tärkeä kontaktikanava Työsuojeluhenkilörekisterissä oli vuoden 2016 lopussa työpaikkaa, joista yksityisen sektorin työpaikkoja, 651 kuntatyöpaikkaa, 291 seurakuntatyöpaikkaa, 402 valtion työpaikkaa ja 347 tilapäistä rakennustyömaata. Vuoden lopussa työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivia henkilöitä oli rekisteröity Ruotsinkielisiä työpaikkoja oli 940 kpl ja henkilöitä kpl. Yhteistoimintatehtäviä oli rekisteröity kaikkiaan kappaletta. Työsuojelun peruskoulutuksen oli suorittanut työsuojelupäälliköistä 33 prosenttia, työsuojeluvaltuutetuista 40 prosenttia ja työsuojeluvaravaltuutetuista 21 prosenttia. Kulunut vuosi oli työsuojeluvaalien suhteen ns. välivuosi. Työpaikkoja, joilla yhteistoimintakausi päättyi vuoden 2016 lopussa, oli rekisterissä 1682 kappaletta. Näiden työpaikkojen työsuojelupäälliköille lähetettiin lokakuun lopussa muistutusviesti työsuojeluvaalien järjestämisestä. Työsuojeluhenkilöiden osoitetietoja käytettiin aiempien vuosien tapaan Telma-lehden jakeluun, työsuojelukoulutuksen markkinointiin ja Työturvallisuuskeskuksen sähköisen uutiskirjeen postitukseen. Työsuojeluhenkilörekisteriin ja työsuojelun yhteistoiminnan järjestämiseen kohdistuvien kyselyjen määrä on parina viime vuonna kasvanut selvästi, mikä näkyy rekisterinhoitajien työpanoksessa. Merkittävästi tähän on vaikuttanut se, että työpaikoilla työsuojelutarkastusten yhteydessä selvitetään, onko työnantaja huolehtinut ilmoituksesta. Kyselyissä näkyy myös työelämän yritys- ja organisaatiorakenteiden monipuolistuminen ja sen myötä työsuojelun yhteistoiminnan uudenlaiset organisointitavat. Työsuojelutehtävät työsuojeluhenkilörekisterissä Työpaikat Työsuojelutehtävät Työsuojelupäällikkö Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Työntekijöiden työsuojeluvaravaltuutettu Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettu Työsuojelutoimikunnan jäsen, työnantaja Työsuojelutoimikunnan jäsen, työntekijä Työsuojelutoimikunnan jäsen, toimihenkilö Työsuojelutoimikunnan sihteeri Työsuojeluasiamies Työsuojelupari Työsuojeluammattilainen Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Muu työterveyshuollon asiantuntija Yhteensä työsuojelutehtäviä Työsuojelupaneeli Työsuojelupaneeli on 1 2 kertaa vuodessa toteutettava kyselytutkimus. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä toteutettiin lokakuussa 2016 seitsemäs työsuojelupaneelikysely. Tässä paneelikyselyssä kartoitettiin psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja niiden arviointia työpaikalla. Kysely lähetettiin 3100 työsuojeluhenkilörekisteristä satunnaisotannalla poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, kyselyyn vastasi 822 henkilöä. 18 Työturvallisuuskeskus

19 Lisäarvoa yhteistyöverkostoista Työturvallisuuskeskuksen yhteistyöverkoston rungon ja koko toiminnan peruskiven muodostaa toimialaryhmistä ja työalatoimikunnista koostuva toimialaverkosto. Siinä ovat mukana lähes kaikki keskeiset työnantaja- ja työntekijäliitot siten, että osa edustajista tulee liittojen toimistoista ja osa yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista. Tämän yhteistyön sisältöä on kuvattu toimialatyötä käsittelevässä kohdassa. Verkostossa on yhteensä noin 200 edustajaa. Toinen yhteistyön ulottuvuus on muiden työsuojelun, työturvallisuuden ja työterveyden parissa toimivien organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö. Näistä keskeisimmät ovat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuskeskus, Työterveyslaitos, työsuojeluhallinto sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhteistyökumppani erityisesti Työelämä hankkeen kautta. Yhteistyörooleja ja käytännön yhteistyömuotoja on vuoden aikana pohdittu kaikkien edellä mainittujen tahojen kanssa. Työelämä hankkeessa TTK:n rooli on painottunut toimialakohtaisten hankkeiden neuvontaan ja ohjaukseen sekä Yhdessä kehittäminen työpaikalla -konseptin kehittämiseen yhtenä hankkeen painopisteteemana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto (sotergo) on Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän ja palveluryhmän yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää ergonomista tietoutta ja osaamista sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Verkostossa on noin 850 jäsentä, joista 94 osallistui sotergo-asiantuntijatyöryhmän järjestämään seminaariin Kouvolassa. Seminaarin aiheena oli terveellinen työ elämän eri vaiheissa. Sotergo-asiantuntijatyöryhmä pitää yllä sotergo-sivustoa jäsenistölleen. Sotergo-asiantuntijaverkosto kuuluu Kuntekoon. TTK on mukana STM:n EU- OSHA -jaoksessa. Vuoden teemana on Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa. TTK viesti aktiivisesti kampanjasta ja oli järjestämässä syksyllä 2016 kampanjaseminaaria Kuopiossa. TTK on jäsenenä ENSHPO:ssa (The European Network of Safety and Health Professional Organisations). Sen lisäksi aloiteltiin yhteistyötä International SOS Foundationin kanssa tarkoituksena uusia TTK:n Turvallisesti työmatkalla ulkomailla -opas yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja EK:n kanssa. Työturvallisuuskeskus 19

20 Osaava henkilöstö ja hallinto takaa tuloksen ja vakaan talouden Työturvallisuuskeskuksen palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 38 henkilöä (Liite 1), joista yhden työsuhde päättyi vuodenvaihteessa ja yksi oli vuorotteluvapaalla. Henkilöstöstä neljä oli johtoa, 22 asiantuntijoita ja 12 toimistohenkilöstöä. Koko henkilöstöstä 63 prosenttia oli naisia. Asiantuntijoista ja johdosta puolet oli naisia. Toimistohenkilöstö oli yhtä lukuun ottamatta naisia. Henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta ja keskimääräinen palveluksessa oloaika 14 vuotta. TTK:ssa on vuoden sisällä eläköitynyt tai eläköitymässä seitsemän henkilöä. Muutokseen on varauduttu tiedon siirrolla jäävälle henkilöstölle sekä rekrytointien tarkalla suunnittelulla. Henkilöstön kehittymistä ja työssä jaksamista tuetaan TTK:ssa järjestelmällisesti. Kehittämiskulujen osuus palkkakustannuksista oli 2,3 prosenttia. Koulutustukea annettiin työhön liittyvään täydennyskoulutukseen, esim. ammatillisen kehittymisen ohjelmiin ja kielikoulutukseen. TTK:ssa otettiin käyttöön Sympa HR-henkilöstötietojärjestelmä. Yksilön toimintakyvyn ylläpitoa on edistetty mm. liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Osa henkilöstöstä osallistui yritysmaratonviestiin. Lisäksi järjestettiin yhdessä henkilöstön kanssa käyntejä erilaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Osa henkilökunnasta osallistui Askeleet-kampanjaan. Koko henkilöstö kokoontui henkilöstökokoukseen kuukausittain. Menneen ja tulevan vuoden toimintoja käytiin läpi ja suunniteltiin maalis- ja lokakuun henkilöstökokouksissa. Elokuussa järjestettiin henkilöstöpäivät Tampereella ja tutustuttiin Tampereen kaupungin työsuojeluja työhyvinvointitoimintaan. Työsuojelutoimikunta ja yhteistyöryhmä kokoontuivat tiiviisti vuoden aikana. Työsuojelutoimikunnassa keskeisenä asiana oli Turvallisuusilmoitus-työkalun käyttöönotto ja sen avulla esiin tulleiden kehittämistarpeiden toteuttaminen. Yhteistyöryhmässä käsiteltiin paljon organisaatiouudistusta sekä siihen vaikuttavia ja siitä heijastuvia tekijöitä ja uudistettiin henkilöstöä koskevia ohjeita ja sääntöjä. Työturvallisuuskeskuksen hallitus kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksista yksi oli kaksipäiväinen suunnitteluseminaari. Hallitus toimi erittäin aktiivisesti hyvässä yhteistyössä toimivan johdon kanssa. Työturvallisuuskeskuksen hallinto vuonna 2016 on kuvattu liitteessä 3. Työturvallisuuskeskuksen talous oli toimintavuonna 2016 hyvin tasapainossa. Tilinpäätös osoitti 539 euron ylijäämää. Kulut olivat yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa katettiin Työsuojelurahaston määrärahalla. Kulut olivat noin euroa pienemmät kuin edellisenä vuotena. Kuva: TTK:n bändi esiintyi toimialaverkostopäivän päätteeksi toimistolla. 20 Työturvallisuuskeskus

21 Liite 1 Työturvallisuuskeskuksen henkilöstö Aila Anttila, rekisterinhoitaja Mariann Cousley, toimistosihteeri Anitta Eskola-Tapiovaara, koulutusassistentti Rauno Hanhela, toimitusjohtaja Kerttuli Harjanne, asiantuntija Erkki Heinonen, asiantuntija Mika Helin, varastonhoitaja Susanna Hälikkä, asiantuntija Tarja Jämsén, talousassistentti Anssi Kaarnalehto, asiantuntija Lasse Kammonen, asiantuntija Kirsi Kataja, koulutusassistentti Asta Koivikko, asiantuntija Vesa Kotaviita, asiantuntija Kari Laine, asiantuntija Veikko Lipiäinen, asiantuntija Kaarina Maamela, koulutusassistentti Jukka Mäkeläinen, asiantuntija Pirkko Mäkinen, asiantuntija Päivi Nevasalmi, talous- ja henkilöstöpäällikkö Marina Nikitin, toimistosihteeri Petri Pakkanen, asiantuntija Pasi Paukkonen, asiantuntija Ann-Charlotte Peltonen, assistentti Hanna Pratsch, asiantuntija Jonna Purje, rekisterinhoitaja Päivi Rauramo, asiantuntija Elina Ravantti, asiantuntija Tarja Räty, asiantuntija Ville Saarikoski, kehittämispäällikkö Jarna Savolainen, kehittämispäällikkö Mira Seppänen, asiantuntija Timo Suurnäkki, asiantuntija Markku Tolvanen, asiantuntija Marjo Tuomola, assistentti Lisbet Wallstén, assistentti Tuuli Vattulainen, asiantuntija Eija Åback, asiantuntija Työturvallisuuskeskus 21

22 Liite 2 Julkaisumyyntiin tuotetut uudet julkaisut 2016 Esimiesten perehdyttäminen Hyvä perehdytys pohja turvallisuudelle -DVD Minäkö eläkkeelle Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Paperiteollisuuden turvallisuusopas Pölyntorjunta ja -hallinta rakennusalalla Rengastyöt turvallisesti -DVD Rengastyöt turvallisesti -muistitikku Sosiaalialan työsuojelu ja hyvinvointi Työturvallisuus ja työterveys autoliikenteen työpaikoilla Työturvallisuus puutarha-alalla Työturvallisuuskortti: Arbetssäkerhetskortet -koulutusaineisto Occupational Safety Card -koulutusaineisto Työturvallisuuskortti (VEN) -koulutusaineisto Työturvallisuuskortti -koulutusaineisto Tööohutuskaart -koulutusaineisto Ulkomaisen työvoiman käyttö metsätöissä -oppaat työnantajalle ja työn tilaajalle: Ulkomaisen työvoiman käyttö metsätöissä - Opas metsä-, metsäkone- ja taimitarha-alalla toimivalle yrittäjälle Foreign companies and forestry in Finland - A guide to forest work in Finland for foreign companies Att anlita utländsk arbetskraft i skogsarbeten - Guide för företagare inom skogs-, skogsmaskinsoch plantskolesektorn Välismaine ettevõte Soomes metsatöödel - Juhend metsatöid tegevale välismaisele ettevõttele Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa -oppaat työntekijälle: Ulkomaalainen metsätyöntekijä Suomessa - Opas ulkomaalaiselle metsä-, metsäkone- ja taimitarhaalalla Suomessa työskentelevälle työntekijälle Foreign forest workers in Finland - Guide for foreign workers employed in the forestry, forestry machinery or plant nursery sectors in Finland Välismaalasest metsandusala töötaja Soomes - Juhend Soomes töötavatele välismaalastest metsandusala töötajatele ning metsamasinatel ja puukoolis töötavatele töötajatele Muncitori forestieri străini în Finlanda - Ghid pentru muncitorii străini angajați în domeniile forestier, utilaje forestiere sau pepiniere în Finlanda (romania) Zagraniczny pracownik leśny w Finlandii - Poradnik dla zagranicznych pracowników leśnych, szkółek drzew leśnych oraz operatorów maszyn leśnych pracujących w Finlandii (puola) Иностранные работники лесной промышленности в Финляндии - Руководство для иностранных работников, работающих в Финляндии в лесной, лесозаготовительной и лесопитомниковой отраслях (venäjä). 22 Työturvallisuuskeskus

23 Liite 3 Hallinto 2016 Työturvallisuuskeskus ry ylläpitää Työturvallisuuskeskuksen toimistoa. Yhdistyksen jäsenet olivat AKAVA ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Työturvallisuuskeskuksen hallitus vuonna 2016 Järjestö Jäsen Varajäsen AKAVA Maria Löfgren, johtaja Hannu Saarikangas, johtaja EK Mika Susi, johtava asiantuntija Miia Kannisto, asiantuntija Riitta Wärn, johtava asiantuntija Katja Leppänen, asiantuntija KiT Oili Marttila, neuvottelupäällikkö Katariina Kietäväinen, työmarkkina-asiamies KT Taija Hämäläinen, työmarkkina-asiamies Merja Rusanen, työelämän kehittämisen asiantuntija (varapuheenjohtaja) SAK Saana Siekkinen, johtaja (puheenjohtaja) Erika Kähärä, työympäristöasiantuntija Kari Mäkelä, työympäristösihteeri Juha Pesola, työympäristöpäällikkö STTK Riitta Työläjärvi, sosiaali- ja terveys- Tarja Korkalainen, työympäristöasiantuntija poliittinen asiantuntija Hallitus kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa. Tilintarkastajat Varsinainen KHT, JHT Ari Lehto Varalla BDO tilintarkastusyhteisö Työturvallisuuskeskus 23

24 Työturvallisuuskeskus, p , Työturvallisuuskeskus TTK Paremman työn puolesta Työturvallisuuskeskus on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima yhdistys, jonka toimisto palvelee suomalaista työelämää noin 40 hengen voimin. Tehtävämme on tukea työpaikkojen työsuojelutoimintaa ja työhyvinvointia. Tämän me teemme kouluttamalla, kehittämällä ja viestimällä. Osa rahoituksesta tulee työnantajien maksamista tapaturmavakuutusmaksuista, loput toiminnan tuotoista.