Alussuo sijaitsee Sonkajärven kunnan Haajaissydänmaan kylässä noin 25 km kuntakeskuksesta itäkoilliseen Haajaistenjärven itäpuolella.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 46/05/2 Dnro ISY-2004-Y-182 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Jyrkän Energiaturve Oy os. Jyrkäntie 1722, JYRKKÄ ASIA Alussuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sonkajärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee tuotantopinta-alaltaan 13,6 ha:n Alussuon turvetuotantoa ja siihen liittyviä ojituksia. Alussuo sijaitsee Sonkajärven kunnan Haajaissydänmaan kylässä noin 25 km kuntakeskuksesta itäkoilliseen Haajaistenjärven itäpuolella. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuksena. Turvetuotanto on luvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakija on vuokrannut turvetuotantoon tarvittavat alueet tilasta Brokkila RN:o 1:40 vuoden 2023 loppuun asti. Sopimus sallii pintavalutuskentän rakentamisen Brokkilan tilaan kuuluvalle luhta-alueelle Haajaistenjärven rannalla. Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Alussuon alueelle ei ole esitetty käyttövarausta. Tuotantoalue rajautuu Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaava-alueeseen niin, että Alussuo on kaava-alueen ulkopuolella. Pintavalutuskenttä ja sinne johtava kokoojaoja ovat kaavan M-1 alueella. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA TUOTANNON JÄRJESTÄMINEN Tuotantoalue ja sen ympäristö Alussuolla vallitsevina ovat rämevaltaiset suotyypit. Keskellä suota on nevamaisia alueita. Alussuon reuna-alueet on metsäojitettu noin 20 vuotta sitten ja ojitusta on täydennetty noin 10 vuotta sitten. Turvekerroksen keskimääräinen vahvuus on alueella noin kolme metriä. Suunnitellun tuotantoalueen itäpuolella noin 400 metrin etäisyydellä on lähde, jonka vesitalouteen suon kunnostaminen turvetuotantoon ei vaikuta. Lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Pintavalutuskenttä sijoittuu Haajaistenjärven rantaluhta-alueelle noin 600 metriä Alussuolta lounaaseen. Luhta on suotyypiltään oligotrofista varsinaista suursaranevaa. Turvekerroksen paksuus pintavalutuskentän yläosassa on noin 1,2 metriä. Tuotantoaluetta lähin asutus sijaitsee Ronkaalanmäellä noin 350 metrin etäisyydellä suon pohjoispuolella. Siellä on kaksi ympärivuotisesti asuttua taloa ja yksi loma-asunto. Alussuon luoteispuolella 340 metrin etäisyydellä Sotkujoen rannassa on loma-asutusta. Muuten tuotantoalueen ympäristö on suo- ja metsämaata.

3 3 Suotyyppikartoitus Alussuolla on tehty kasvillisuuskartoitus, jossa on keskitytty alueen suotyyppien ja niiden indikaattorilajien määritykseen. Varsinainen tuotantoalueella esiintyy seitsemää suotyyppiä, joista pohjoisimpana sijaitseva varsinainen isovarpuräme on ojitettu ensimmäisen kerran noin 20 vuotta sitten ja toisen kerran 1990-luvun alkupuolella. Muita tuotantoalueen suotyyppejä ovat isovarpuinen tupasvillaräme, tupasvillaräme, oligotrofinen kalvakka suursaraneva, mesotrofinen lyhytkorsiräme, mesotrofinen kalvakkaneva ja keskustavaikutteinen lettoräme. Lettorämeen kasvistoon ojitukset ovat vaikuttaneet niin, että lettokasvit ovat vähentyneet eikä vaateliaita lettosammalia löydetty. Alueelta löytyi kämmekkää, jonka lajia ei varmuudella voitu maastokäynnin myöhäisen ajankohdan (15.10.) vuoksi tunnistaa. Kartoituksessa ei tullut esille rauhoitettuja, uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä kasveja. Alueen kuntoonpano ja tuotantotoiminta Alussuon kunnostustyöt aloitetaan kaivamalla eristysojat tuotantoalueen ympärille. Seuraavaksi kaivetaan pintavalutuskentän jako-oja. Pintavalutuskentälle johtavaan kokoojaojaan rakennetaan laskeutusallas, joka varustetaan pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä mittapadolla. Laskeutusallas kaivetaan ennen kunnostettavan alueen kokoojaojien ja reunaojien kaivua. Viimeisenä kaivetaan sarkaojat ja sarkaojasyvennykset sekä asennetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Kaivutyöt tehdään talvella, jolloin kaivuaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojituksen jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja muotoillaan sarat tuotantokuntoon. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä

4 4 Alussuon 13,6 ha:n tuotantoalalta voidaan tuottaa noin 20 vuoden ajan noin m 3 turvetta vuodessa. Alkuvaiheessa alueella tuotetaan palaturvetta ja myöhemmin jyrsinturvetta. Alussuolla käytetään pääosin samaa tuotantokalustoa kuin hakijan Pilvisuon tuotantoalueella noin 10 kilometrin etäisyydellä Alussuosta. Yleensä tuotantoalueelta voidaan nostaa palaturvetta kaksi satokertaa kesän aikana. Kuivatusvesien purkureitti ja vesistön tila Alussuo sijaitsee Nilsiän reitin Nurmijoen alueen keskiosilla (4.643 ja 4.642). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ojan kautta pintavalutuskenttänä toimivalle laajalle luhta-alueelle, josta vedet suotautuvat noin 500 metrin etäisyydellä olevaan Haajaistenjärven yläosaan. Haajaistenjärvi on Haajaistensalmen kautta yhteydessä Kiltuanjärveen, jonka laskukohdassa Jyrkänkoskella valuma-alueen pinta-ala on 709 km 2 ja järvisyys 10,4 %. Keskivirtaama on Haajaistensalmessa 1,8 m 3 /s ja Jyrkänkoskessa 9,2 m 3 /s Kiltuanjärven ja sen yläpuolisesta valuma-alueesta noin 45 % on turveperäistä, peltoa on vain 0,5 %. Vesistöalueella oli vuonna 2002 turvetuotantoa yhteensä 544 ha:lla, josta 227 ha laski vetensä Haajaistenjärveen, 254 ha Laakajärveen ja 63 ha Kiltuanjärveen. Haajaistenjärven veden laadusta on tietoja vuodesta 1977 ja Kiltuanjärven veden laadusta vuodesta 1981 alkaen. Haajaistenjärven ja Kiltuanjärven vesi on suoperäisille alueille tyypillisesti humuspitoista ja myös veden väriarvot ovat korkeita (yli 100 mg/l Pt). Suuret kokonaisfosforipitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Järvien syvännealueilla alusveden happipitoisuus on kevättalvella heikentynyt, mutta varsinaista happikatoa ei ole ilmennyt. Haajaistenjärven vesi on hapanta (ph alle 5,9). Haajaistenjärvi ja Kiltuanjärvi on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa hieman reheviksi tai reheviksi järviksi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Haajaistenjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Kiltuanjärvi luokkaan tyydyttävä.

5 5 Kalasto ja kalastus Haajaistenjärvellä ja Kiltuanjärvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueella on käytössä vesialueen omistajien myymien kalastuslupien lisäksi kaksi viehekalastukseen oikeuttavaa järvialueiden yhteislupaa. Haajaistenjärven ja Kiltuanjärven säännöstelyn kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulosten mukaan järvien yleisimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja taimen. Saalislajistoon kuuluvat myös kuha, siika ja muikku. Tiedusteluaineiston mukaan Haajaistenjärvellä ja Kiltuanjärvellä kalastusta haittaavina tekijöinä pidetään pyydysten likaantumista ja säännöstelyä. Myös veden laadun heikentyminen koetaan kalastusta haittaavaksi tekijäksi. Kalojen makuvirheitä ei kuitenkaan esiinny. Alueelle on istutettu taimenta, siikaa ja harjusta. Nykyisin siikaistutukset on korvattu kuhalla. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alussuon turvetuotannon vesiensuojelu on suunniteltu vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja käytäntöä (BEP). Kaikkiin sarkaojiin rakennetaan sarkaojasyvennykset ja niihin sijoitetaan lietteenpidättimet (Pielapidätin). Sarkaojasyvennykset puhdistetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa tuotantoalueen syyskunnostuksen yhteydessä. Kokoojaojaan sijoitettava virtaamansäätöpato hidastaa veden virtausnopeutta ennen veden johtamista laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan mitoitus vastaa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö ) esitettyä mitoitusta. Laskeutusaltaasta vedet valuvat painovoimaisesti jako-ojaston kautta Haajaistenjärven luhta-alueelle, joka toimii pintavalutuskenttänä. Kentälle ei kaiveta keräilyojaa, vaan vesien annetaan suotautua luhdalla noin 500 metrin matkan Haajaistenjärveen. Laskennallisesti pintavalutuskentän pinta-ala on kuusi hehtaaria (120 m x 500 m). Haajaistenjärven veden korkeus ei yllä luhta-alueelle edes kevättulvien aikoina.

6 6 Selvitysten mukaan pintavalutuskenttä poistaa keskimäärin 50 % kiintoaineesta, 40 % kokonaistypestä ja kokonaisfosforista, 70 % ammoniumtypestä, 40 % nitraattitypestä, 50 % fosfaattifosforista, 19 % orgaanisesta aineesta ja 55 % raudasta. Liikennejärjestelyt Alussuolla tuotetun energiaturpeen toimituspaikka on Kajaani. Turvetoimitukset ajoittuvat yleensä talvikaudeksi. Kuljetusreitti on noin 70 km ensin noin neljä kilometriä Kontiontietä ja sitten Poromäki-Laakajärvi maantietä Laakajärvelle, josta maatietä 870 Kajaaniin. Alussuolla tuotetun turpeen kuljettamiseen tarvitaan noin 60 rekkakuormaa. Turvetuotannon liikennettä lisäävä vaikutus on edellä mainituilla tieosuuksilla vähäinen. Tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi Alussuolla käytetään palaturvekoneen vetokalustona ja turvepalojen kääntelyssä 1-2 traktoria ja aumauskoneena tela-alustaista kaivinkonetta. Vuotuinen polttoaineen kulutus on keskimäärin noin litraa ja se vaihtelee vuosittain tuotanto-olosuhteista riippuen. Polttoaineet varastoidaan litran terässäiliössä. Tankkaukset tehdään joko alueelle rakennettavalla sorastetulla alueella tai hakijan Jyrkän kylällä sijaitsevassa huoltohallissa. Hakijalla on Pilvisuon tuotantoalueen läheisyydessä korjaamohalli, jonne varastoidaan tilapäisesti kaikki ongelmajätteet ennen niiden toimittamista jatkokäsittelyyn. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistöt Hankkeen vesistökuormitusta on hakemussuunnitelmassa arvioitu kunnostus- ja tuotantoaikaisissa tilanteissa Vapo Oy:n Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuaineistojen perusteella. Tuotantovaiheen kuormitusta on arvioitu kolmen pintavalutuskentällisen tuotantoalueen vuosien tietojen pohjalta. Kunnostusvaiheen kuormitus on arvioitu yhden vuosina kunnostusvaiheessa olleen tarkkailusuon tietojen pohjalta.

7 Alussuon (13,6 ha) arvioitu bruttokuormitus touko- lokakuussa kunnostus- ja tuotantovaiheen aikana keskimäärin ja hetkellisen ylivaluman (rankkasade) aikana on seuraava: 7 Tuotantovaihe Kunnostus keskimäärin Kunnostus, ylivalumatilanne Tuotanto keskimäärin Tuotanto, ylivalumatilanne Kiintoaine kg/vrk Kokonaisfosfori kg/vrk Kokonaistyppi kg/vrk 1,6 0,02 0,6 8,2 0,09 2,8 0,5 0,00 0,1 2,4 0,02 0,5 Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon tarkkailun mukaan rankkasateiden aikaiset ominaiskuormitukset ovat tavallisimmin noin 2-5 -kertaisia tuotantokauden keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Kuormituksen kasvu rankkasadekausina aiheutuu pääosin valuman kasvusta. Edellä esitetty kuormitusarvio vastaa asukasvastinelukuihin suhteutettuna kunnostusaikana 11 henkilön fosforikuormitusta ja 42 henkilön typpikuormitusta puhdistamattomina jätevesinä. Kunnostusvaiheen jälkeen kuormituksen arvioidaan alenevan huomattavasti. Asukasvastinelukuina tuotantoaikainen kuormitus vastaa fosforin osalta kahden henkilön ja typen osalta kahdeksan henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Pölyvaikutukset Turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti tuotantokaudelle. Työkoneiden liikkuminen kuivalla tuotantokentällä aiheuttaa pölyämistä samoin kuin turpeen aumaaminen ja sen kuormaaminen kuljetuksiin. Pölyämisen määrään vaikuttavat myös tuotantomenetelmä, turpeen laatu, maasto-olosuhteet sekä säätila ja tuulisuus.

8 8 Turvetuotannon aiheuttamat pölylaskeumat ovat suurimmat noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuulen mukana turvepöly voi kulkeutua kauaskin tuotantoalueesta ja pölyn laskeutuessa esimerkiksi tyynelle veden pinnalle se koetaan viihtyvyyshaittana. Turpeen lastaaminen tapahtuu yleensä tuotantokauden ulkopuolella. Lastauksen aiheuttama pölyäminen koetaan silmämääräisesti suurena, mutta sen vaikutusalue on yleensä pieni. Turvekuljetuksissa kuormat peitetään huolellisesti pölyämisen estämiseksi. Lähin asutus sijaitsee Alussuon pohjoispuolella Ronkaalanmäellä noin 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lisäksi Ronkaalanmäki on noin 30 metriä tuotantoaluetta korkeammalla. Hakijan mukaan turvetuotannosta ei aiheudu Ronkaalanmäellä asuville haitallisia pölyvaikutuksia. Meluvaikutukset Turvetuotannon aiheuttama melu johtuu työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen aiheuttamista äänistä, jotka vastaavat maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Turvetuotannossa melu keskittyy tuotantokaudelle touko- elokuulle, jolloin melua esiintyy vuorokauden aikana. Turpeen kuljetuksen melu syntyy raskaan liikenteen äänistä ja ajoittuu työmaakohtaisesti yleensä yhden tai korkeintaan kahden kuukauden ajalle. Alussuon tuotantopinta-alalla palaturpeen yksi nostokerta kestää kahta nostokalustoa yhtäaikaa käytettäessä noin 50 tuntia. Noston jälkeen palat kuivuvat kentällä päivää ennen ensimmäistä kääntökertaa. Palojen ollessa tarpeeksi kuivia ne ajetaan karheelle ennen keruuta. Karheaminen ja palojen keruu eivät ole sellaisia työvaiheita, joiden melutaso olisi korkea. Koko Alussuon laskennallinen melua synnyttävä työaika kahden satokerran mukaan käytettäessä kahta työkonetta on noin 260 tuntia vuodessa touko-elokuun aikana. Syksyllä tehtävät tuotantokentän kunnostustyöt lisäävät työtuntimäärää muutamalla työvuorolla.

9 9 Selvitysten mukaan turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaunulla noston aiheuttamat hetkelliset 55 db:n melualueet ulottuvat metrin etäisyydelle työkohteesta. Edellä mainitut työvaiheet eivät käytännössä aiheuta tuotantokenttien ulkopuolella pitkäaikaisia 55 db:n melutason ylityksiä. Turvekenttien kunnostustyöt (kunnostusjyrsintä ja kunnostusruuvaus) ja palaturpeen nosto aiheuttavat 55 db:n melutasoja merin etäisyydelle työkohteesta. Näiden työvaiheiden tekeminen yöllä klo voi nostaa ympäristön melutasot ohjearvon 50 db tasolle noin puolen kilometrin säteellä. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 db:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä metrin säteellä. Turpeen nostaminen uuden tyyppisellä imuvaunulla (malli JIK-35) aiheuttaa muita kunnostus- ja työmenetelmiä suurempia melutasoja. Mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasojen ohjearvojen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueesta. Alussuolla meluhaittoja voi aiheutua tilapäisesti palaturpeen noston aikana Ronkaalanmäellä ja Sotkujoen varrella olevien loma-asuntojen pihapiirissä. Nämä sijaitsevat lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä tuotantokentästä. Maasto-olosuhteet ovat Alussuolla kuitenkin sellaiset, että melun ei uskota ylittävän sallittuja arvoja. Alussuon turvetuotannon meluhaittoja voidaan vähentää tekemällä eniten melua aiheuttavat työvaiheet päivällä ja ottamalla huomioon sääolosuhteet kuten tuulen voimakkuus ja sen suunta. Toiminnasta syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Turvetuotannossa alueella syntyvät jätteet ovat pääasiassa koneiden jäteöljyä ja öljynsuodattimia. Turveaumojen peittämisessä käytettävä muovi pyritään käyttämään uudelleen. Muuten muovi toimitetaan kunnan jätteenkäsittelyyn. Huoltotyöt tehdään pääasiassa hakijan huoltohallissa, joka sijaitsee Jyrkän kylässä. Jäteöljy toimitetaan Keräysöljy Oy:lle. Muut ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätteiden keräyspaikalle. Muut jätteet kerätään roska-astioihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Muutoinkin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä.

10 10 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantoalueella noudatetaan sisäministeriön pelastusosaston antamaa turvetuotannon paloturvallisuusohjetta. Alussuolle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma heti ympäristölupapäätöksen saannin jälkeen. Turvetuotantoalueella voi sattua onnettomuuksia muun muassa polttoaineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa, konerikkojen yhteydessä ja allasrakenteiden sortuessa rankkasateiden tai tulvien vaikutuksesta. Polttoainehuollossa toimitaan erityisen varovaisesti. Vesiensuojelurakenteissa havaitut viat ja rikkoutumiset korjataan välittömästi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että Alussuon turvetuotannon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa tiedot tuotanto- ja kuntoonpanotöistä, vesiensuojelurakenteiden toiminnasta ja hoidosta, vesinäytteiden otosta ja vesimäärän mittauksista sekä muista kuormitukseen vaikuttavista seikoista. Vesistökuormituksen tarkkailun osalta hakija esittää, että päästötarkkailu kohdistettaisiin pintavalutuskentälle johdettavaan veteen. Koska pintavalutuskenttänä toimii ojittamaton luhta-alue, ei kentältä lähtevän veden näytteenottoa voida toteuttaa. Pintavalutuskentälle johdettavasta vedestä otetaan näyte kerran vuodessa heinäelokuussa. Näytteestä määritetään lämpötila, kiintoaine, ph, väriluku, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja rauta. Kun otetaan huomioon Alussuon tuotantoalueen koko ja laskennalliset vesistövaikutusarviot, vesistötarkkailua ei esitetä hankkeen osalta toteutettavaksi. Alussuon kuntoonpanon ja tuotannon pöly-, melu- ja liikennepäästöjä ei ole hakijan mukaan tarpeen tarkkailla, koska se olisi tuotantoalueen kokoon suhteutettuna kallista. Lisäksi tehdyn arvion perusteella on epätodennäköistä, että päästöhaittoja esiintyisi.

11 11 TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ Turvetuotannon arvioidaan kestävän alueella noin 20 vuotta. Tuotannon päätyttyä suon reuna-alueet otetaan pääosiltaan metsätalouskäyttöön. Syvin suoalue antaa mahdollisuuden esimerkiksi lintujärven perustamiseen, jota maanvuokraaja on esittänyt jälkikäyttömuodoksi. Tarkempi jälkikäyttösuunnitelma tehdään, kun alueen turvetuotanto lähenee loppuaan. Suunnitelmassa esitetään jälkikäytön kannalta tarpeettomien laitteiden ja rakenteiden poistaminen, alueen siistiminen sekä tuotannon loppumisen jälkeiset vesistöjärjestelyt ja maankäyttömuodot. AIHEUTUVAT VAIKUTUKSET JA KALATALOUDELLISTEN HAITTOJEN KOMPENSOINTI Haajaistenjärven ja Kiltuanjärven kokonaiskuormitukseen suhteutettuna Alussuon kuivatusvedet eivät vaikuta vesistöjen nykyisiin käyttömuotoihin niin, että siitä aiheutuisi korvattavaa haittaa. Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset ovat tyypiltään ajoittaisia ja vaikeasti erotettavissa muista samanlaatuisista maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen vaikutuksista. Hakija esittää, että 13,6 ha:n Alussuon tuotantoalueen kalataloudellisten vaikutusten korvaamiseen määrättäisiin 30 :n vuotuinen kalanistutusvelvoite. Istutuslajista, istutusten paikasta ja -ajankohdasta hakija ja vesialueen omistaja sopivat keskenään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta ja Sonkajärven kunnanhallitukselta.

12 12 Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sonkajärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Alussuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet. Ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt muun muassa seuraavaa: - Alussuo on pienehkö (12 ha), pohjois- ja eteläosastaan ojitettu suo. Avosuon osuus suon pinta-alasta on noin puolet. Alueelta tehty luontoselvitys on välttävä, paikalla on käyty lokakuun puolessa välissä, mikä on aivan liian myöhäinen ajankohta kasvilajien tunnistamisen kannalta, suotyypit ovat kuitenkin olleet määritettävissä. Suo on keskiosastaan mesotrofinen, keskiravinteinen. Suon itälaita on todennäköisesti aikoinaan ollut lettorämettä, suon kasvillisuus on laitaojituksen vuoksi kuitenkin muuttunutta. Avosuolla on havaittu punakämmekkäkasvusto vuonna Noin kahden aarin alalla kasvoi tuolloin seitsemän kukkivaa yksilöä. Punakämmekkä on valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, joka keskiboreaalisella Pohjois-Karjala-Kainuu vyöhykkeellä ei kuitenkaan ole alueellisesti uhanalainen. Ylä-Savossa punakämmekän tunnettuja kasvupaikkoja on tiedossa parikymmentä. - Suo on laidoiltaan ojitettu ja kasvillisuudeltaan jo muuttunutta. Avosuon osuus on pieni eikä huomionarvoisia kasvilajeja punakämmekkää lukuun ottamatta ole havaittu. Suon luonnonarvot eivät ole niin merkittäviä, että suo olisi jätettävä turvetuotannon ulkopuolelle. - Natura-alue Autiosuo sijaitsee lähimmillään noin 900 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta ja noin 600 metriä pintavalutuskentästä etelään. Alussuon kuivatus ei kuitenkaan tule vaikuttamaan Natura-alueen tilaan mm. korkeussuhteiden ja veden virtaussuunnan sekä alueiden välissä virtaavan Keinosenjoen takia. - Alussuon kuivatusvedet tullaan käsittelemään luonnontilaiselle luhta-alueelle perustettavalla pintavalutuskentällä, joten vesien käsittely on turvetuotannolle yleisesti hyväksytyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista. - Hakemuksesta ei käy ilmi, leviävätkö Haajaistenjärven tulvat kentän alueelle. Pintavalutuskenttä tulee sijoittaa niin, etteivät tulvat nouse koko kentän alueelle. Tällaisessa tapauksessa, kun koko jako-ojaston ja rannan välinen alue toimii pintavalutuskenttänä, tulee tulvan yläpuolelle jäädä ainakin se kentän osuus, joka vastaa 3,8 %:a tuotantoalueen (valuma-alueen) pinta-alasta.

13 - Pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset oikovirtaukset tulee korjata. - Tuotantoalueelta laskeutusaltaalle ja pintavalutuskentälle laskevan ojan pituuskaltevuus on suuri ja hakija esittääkin rakennettavaksi ojaan virtaamaa ja veden nopeutta hidastavan virtaamansäätöpadon. Ympäristökeskuksen mielestä se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan ojaan tulee lisäksi rakentaa useampia esim. kivistä rakennettavia putousportaita. - Tuotantosuunnitelman mukaan auma-alue sijoittuu lähelle eristysojaa. Turpeen aumaus ja kuljetusrekkaan lastaus tulee suorittaa niin, ettei turvetta pääse leviämään ojaan. Lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas eristysojasta. - Tuotantoalueella käytettävien imuvaunujen tulee olla varustettu pölynerottimin, koska aivan tuotantoalueen vieressä kulkee yleinen tie ja asutus sijaitsee lähimmillään 350 metrin päässä Alussuosta. Turpeen lastauksessa tulee huolehtia, ettei turvetta tai turvepölyä leviä tielle. - Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db eikä klo välisenä aikana arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä. - Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin. - Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään. - Kuormitustarkkailussa pintavalutuskentälle tulevasta vedestä tulee ottaa näyte kerran kuukaudessa toukokuusta syys/lokakuulle. Lupakauden aikana näytteitä tulee ottaa kunnostusten toteutusvuotena ja kahtena vuotena tuotannon käynnistyttyä. - Koska pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä näytettä ei voida ottaa, on turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkailtava Haajaistenjärven pohjoisosassa Taavetinsaaren itäpuolella olevasta 12 metrin syvänteestä otettavin vesinäyttein (perustettava uusi tarkkailupiste). Pisteestä tulee ottaa näytteet kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella maalis- huhtikuussa sekä loppukesällä elokuussa. Näytteistä on analysoitava happi, kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, COD Mn, kokonaistyppi, NO 23 -N, NH 4 -N, kokonaisfosfori ja PO 4 - P. Myös näytteiden otto syvännepisteestä tulee tehdä vähintään kolmena vuotena lupakauden aikana (yhteensä kuusi näytteenottokertaa) niin, että näytteenotto aloitetaan hyvissä ajoin ennen alueiden kuntoonpanoa ja viimeiset näytteet otetaan lupakauden lopulla niin, että tulokset ovat käytettävissä jatkohakemusta käsiteltäessä. - Ympäristökeskus suosittaa hakijalle liittymistä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan myös kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta. 13

14 - Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. - Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. - Kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunut, että Alussuon turvetuotanto lisää osaltaan Haajaistenjärveen kohdistuvaa kuormitusta, jonka kalataloudellista arvoa laskevia seurauksia järven tilassa ovat rehevöityminen ja kiintoainelaskeuma. Haajaistenjärven tilaan vaikuttaa lisäksi voimataloudellinen säännöstely, jonka aiheuttamaa kalataloudellista haittaa on kompensoitu istutusvelvoitteella. Pohjois-Savon TE-keskus esittää, että hakijan esittämä kalatalousvelvoite yhdistetään muuhun Haajaistenjärven velvoitehoitoon toteutettavaksi TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on Sonkajärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena lausunut, että vesistötarkkailu on tehtävä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan ja tuotantoalueet on liitettävä Pohjois- Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Tarkkailuraportit sekä tiedot alueella suoritettavien tarkastusten ajankohdista ja tarkastuspöytäkirjat on toimitettava lautakunnalle Koska kyseessä on uusi tuotantohanke, toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta on järjestettävä myös tuotantokauden ulkopuolella niin, että ympäristöhaittoja ei synny. Turpeen aumausalueiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota niin, että turvetta ei pääse aumauksen aikana alueen kuivatusojiin. Tuotantoalueella käytettävien aineiden (poltto- ja voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulee järjestää niin, että niitä ei pääse maahan tai ojiin. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja ylivuodot tulee estää.

15 15 4. Sonkajärven kunta on lausunut, että vesien käsittelyssä on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Haajaistenjärvi on virkistyskalastusalue, mikä on otettava tuotannossa huomioon. Vesistötarkkailu on tehtävä hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja tarkkailu on sisällytettävä Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuun. Tuotanto on myös tuotantokauden ulkopuolella järjestettävä niin, että ympäristöhaittoja ei synny. Turpeen aumausalueiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota niin, että turvetta ei pääse aumauksen aikana alueen kuivatusojiin. Muistutukset 1. AA (tila Pökkelikkö Haapajärven Sydänmaan kylässä) ja BB (tila Nyppylä Haapajärven Sydänmaan kylässä) ovat yhteisessä muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat vastustaneet Navettapuron perkaamista, joka kulkee muistuttajien maiden rajaa myöten. BB on puhelimessa ilmoittanut ympäristölupavirastoon, että muistutuksessa on tarkoitettu Matosuon turvetuotantoalueelta Navettapuroa myöten Haapajärveen laskevia vesiä. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on liittänyt selitykseensä luhta-alueen omistajan laatiman karttapiirroksen, johon on merkitty Haajaistenjärven tulvaraja. Sen mukaan luhdalle jää jako-ojan ja järven väliin noin 400 metriä leveä vyöhyke. Pintavalutuskentälle johtavaan ojaan rakennetaan tarvittaessa ympäristökeskuksen esittämiä putousportaita. Alussuolla tullaan tuottamaan alueen koon ja lähiasutukseen mahdollisesti kohdistuvien haittojen takia pääasiassa palaturvetta, joka on ympäristöystävällisin tuotantomenetelmä. Mahdollinen jyrsinturvetuotanto toteutetaan joko syklonilla varustetulla imuvaunulla tai mekaanisella kokoojavaunulla.

16 16 Alussuolla syntyvien jätteiden määrä minimoidaan sillä, että alueella käytetään samaa tuotantokalustoa kuin hakijan Pilvisuon tuotantoalueella. Koneet huolletaan ja tankataan hakijan huoltohallissa ennen niiden siirtoa Alussuolle. Hakija pitää kuormitustarkkailun lisäämistä ja Haajaistenjärven vesistötarkkailua hankkeen laajuus huomioon ottaen kohtuuttomana. Tarkkailemalla pintavalutuskentälle tulevaa vettä ovat myös vesistövaikutukset laskennallisesti arvioitavissa. Kuormitustarkkailua lisäämällä neljään kertaan touko- lokakuun välisenä aikana saadaan luotettavampi arvio. Näytteistä tulee tehdä hakijan esittämät analyysit. Vapo Oy:n Kulvesuon (227 ha) turvetuotantoalueen vedet laskevat Keinosenjokea myöten Haajaistenjärveen. Siten Alussuon tuotantoalueelle vaadittu velvoite Haajaistenjärven tarkkailuun olisi erittäin kohtuuton verrattuna Vapo Oy:n tuotantoalueen kokoon. Hakija ilmoittaa selvittävänsä mahdollisuuden liittää Alussuo Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Sonkajärven kunnan lausuntojen johdosta hakijalla ei ole lausuttavaa. Yksityisten muistuttajien muistutus on aiheeton, koska he eivät omista tai hallitse maata millään tavoin Alussuon ympäristössä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jyrkän Energiaturve Oy:lle ympäristöluvan Sonkajärven kunnan Haajaissydänmaan kylässä sijaitsevan Alussuon 13,6 ha:n alueen turvetuotantoon ja siihen liittyviin ojituksiin. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys.

17 Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. 17 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen ja käsittely 1. Alussuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojassa Haajaistenjärven luhta-alueelle rakennettavalle pintavalutuskentälle, josta ne suotautuvat Haajaistenjärveen. 2. Turvetuotantoalueelle on rakennettava hakemussuunnitelman liitteen 6 kuntoonpanosuunnitelmakarttaan (1:5 000) merkityt vesiensuojelurakenteet eli virtaamansäätöpato laskuojaan, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Lisäksi laskuojaan on rakennettava virtausnopeutta hidastavia putousportaita, mikäli ojassa tapahtuu eroosiota. Tuotantoalueen sarkaojissa on oltava lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä mittapadolla. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset. Tuotantoalueen vedet on johdettava pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Veden jakautuminen tasaisesti pintavalutuskentälle on varmistettava jako-ojastolla. Pintavalutuskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset oikovirtaukset on tukittava. 3. Tuotantoalueen kuntoonpano turvetuotantoon on aloitettava rakentamalla vesiensuojelurakenteista pintavalutuskentän jako-oja ja laskeutusallas. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista. 4. Tuotantoalueen kuntoonpano ja vesiensuojelurakenteiden kaivutyöt on tehtävä mahdollisimman kuivana aikana niin, että niistä johtuvat vaikutukset vesistössä ja muussa ympäristössä jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

18 18 Ojien kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi sekä huolehdittava siitä, ettei niiden taakse jää vettyviä alueita. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen, virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. sarkaoja-altaat, päisteputket, pintapuomi) on pidettävä kunnossa. 5. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suuntaan. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai muilla pölynerottimilla. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s turpeen nostotyö on keskeytettävä. Tuulen seurantaa varten tuotantoalueella on oltava tuulipussi. 7. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo A-painotettua ekvivalenttitason (L aeq ) arvoa 55 db eikä klo arvoa 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 db ja yöllä tasoa 40 db.

19 Eniten meluavia työvaiheita kuten alueen kuntoonpanoa ja palaturpeen nostoa ei saa tehdä yöllä klo välisenä aikana Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet 9. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Koneiden tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla. 10. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. 11. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

20 20 Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito 13. Tuotannosta mahdollisesti poistuvilta tuotantoalueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Jos tuotantoaluetta siirtyy jälkikäyttöön ja sen johdosta tehdään muutoksia vesien johtamiseen ja käsittelyyn, on tätä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen muutoksien toteutusta. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 14. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. 15. Alussuon päästötarkkailu on toteutettava hakemuksen vesistövaikutusarvion kohdassa 11 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja täydennettynä niin, että pintavalutuskentälle tulevasta vedestä otetaan näyte neljä kertaa vuodessa toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Näytteistä määritetään lämpötila, ph, kiintoaine, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja rauta. Lupakaudella näytteet on otettava kunnostusten toteutusvuotena ja kahtena vuotena tuotannon käynnistyttyä eli yhteensä vähintään kolmena vuotena. 16. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. 17. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

21 21 Kalatalousmaksu 18. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 30 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäisen kerran maksu on maksettava Alussuon kuntoonpanon aloitusvuonna ja sen jälkeen vuosittain tammikuussa. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 19. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräykset Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Alussuon turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut eli laskeutusallas ja ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus-

22 ta. Pintavalutuskentän pinta-ala vastaa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 2003 annettua mitoitusohjetta. 22 Pölypäästöjen vähentämisestä annetaan määräys tuotantokaluston varustamisesta jyrsinturvetuotannossa pölynerotussykloneilla tai muilla pölynerottimilla. Alussuon läheisyydessä on noin 350 metrin etäisyydellä asutusta ja loma-asutusta, joille turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset. Asumiseen ja loma-asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Eniten meluavien työvaiheiden rajoittaminen yöaikana on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelu on määrätty toteutettavaksi niin, että toiminnanharjoittajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista. Ennalta arvioiden tuotannosta ei tällä lupakaudella poistu alueita. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Pintavalutuskentälle johdettavan veden laatua määrätään seurattavaksi vähintään kolmena vuotena Alussuon kunnostus- ja tuotantoaikana. Kun otetaan huomioon Alussuon pieni tuotantoala (13,6 ha)

23 23 ja vesiensuojelun tehokkuus muun muassa ympärivuotisesti käytettävä laaja pintavalutuskenttä sekä Haajaistenjärven veden laatu, ympäristölupavirasto ei pidä vesistötarkkailuvelvoitteen asettamista tässä tapauksessa tarpeellisena. Aiheutuvan kalaveden tuoton alentumisen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu hakijan esityksen mukaisesti. Maksu voidaan toteuttaa yhdistettynä Haajaistenjärven säännöstelystä määrätyn kalatalousmaksun käyttöön. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Sonkajärven kunnan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristökeskuksen vaatimus vesistötarkkailusta hylätään lupamääräysten perusteluista ilmenevin perustein. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että Alussuon turvetuotannon kuormitusosuus Haajaistenjärven kokonaiskuormituksesta on ennalta arvioiden niin pieni, että sillä ei ole vaikutusta järven veden laatuun eikä vesistötarkkailu pelkästään Alussuon turvetuotantoalueen velvoitteena ole perusteltua. Muistutuksessa esitetty vaatimus luvan epäämisestä jätetään tähän asiaan kuulumattomana tutkimatta. Vaatimus kohdistuu Matosuon turvetuotantoalueen alapuolisen Navettapuron pilaamisen estämiseen. Matosuon turvetuotantoalueella on lainvoimainen Itä- Suomen ympäristölupaviraston annetulla päätöksellä nro 110/04/2 myönnetty ympäristölupa. Alussuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia muistuttajien kiinteistöille. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2012 jälkeen, tehtävä mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten

24 24 tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtuneesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotantoaluekartta, yhteenveto kuormitustarkkailun tuloksista sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot. Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan kokonaan ennen vuotta 2012 luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa, sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 mom., 43 1 ja 3 mom., 44, 45 1 mom., 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30 ja 37

25 25 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (turvetuotantoalue alle 30 hehtaaria). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TEkeskukselle, Sonkajärven kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena toimivalle Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Sonkajärven kunnassa ja Iisalmen Sanomissa. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

26 26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

27 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 46/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.