Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen
|
|
- Ari-Matti Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Raportti
2
3 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Sisältö 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Työn tavoitteet Kytkennät rataverkkoon 4 2 PERUSVAIHTOEHTOJEN KUVAUKSET Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Yhteys Tampereelle 11 3 JATKOSUUNNITTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT Liikenteelliset ja taloudelliset vertailut Maankäytölliset tarkastelut Ympäristövertailut 15 4 VERTAILUJEN YHTEENVETOTAULUKOT Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 20 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 21
4 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 4 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavatyön (liikenne ja logistiikka) osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka oli nähtävillä Pirkanmaan liiton tavoitteena on saada kaavan ehdotus nähtäville syksyllä Tämä selvitystyö toimii edellä mainitun 2.vaihemaakuntakaavan tausta-aineistona. Vuonna 2008 valmistui Tampereen läntisen oikoradan esiselvitys, jossa ensimmäistä kertaa konkretisoitui idea Tampereen keskustan ohittavasta ratalinjasta. Tässä työssä tarkistetaan aiemman selvityksen linjat sekä suppean kuntakyselyn esitykset uusien tavoitteiden mukaiseksi. 1.1 Työn tavoitteet Työn päätavoitteena on löytää optimaalisin ratalinjaus Tampereen ohittavalle läntiselle oikoradalle, joka täyttää sille asetetut vaatimukset ja on toteutettavissa tulevaisuudessakin. Työssä tarkistetaan aiemman vuoden 2008 esiselvityksen linjausten suhde uusiin tavoitteisiin ja pyritään karsimaan vaihtoehtoja. Tässä työssä tutkitulle Tampereen läntiselle oikoradalle on asetettu seuraavat reuna-ehdot: Oikorata ei häiritse Natura-alueita tai muita tärkeitä suojelualueita Oikorata poistaa pääosan Tampereen keskustan läpi menevästä tavaraliikenteestä Oikorata mahdollistaa raideyhteyden Tampere-Pirkkalan lentoasemalle Oikoradalta on yhteys Porin-radalle sekä etelästä että pohjoisesta Nykyisen Viinikan järjestelyratapihan siirto oikoradan tuntumaan on mahdollista (oikoradan linjalle 3000m suora ja tasainen osuus) Oikoradalta on liikenneyhteys nykyiselle Tampereen järjestelyratapihalle ja tavaraliikenne voidaan aloittaa sitä kautta ilman järjestelyratapihan siirtoa Tukee lähiliikenteen ja muun raideliikenteen kehittämistä kaupunkiseudulla Aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa nykyiselle maankäytölle ja tukee Tampereen seudun rakennemallia 1.2 Kytkennät rataverkkoon Lähtökohtana on, että oikorata tuo merkittävää hyötyä koko valtakunnan ja Tampereen seudun rataliikenteelle lisäämällä pääradan kapasiteettia ja poistamalla merkittävän osan Tampereen ydinkeskustan läpikulkevasta tavaraliikenteestä. Tiivistettynä oikorataa tarvitaan, koska valtakunnallisen tavaraliikenteen toimivuus on tärkeää varmistaa valtakunnan rataliikenteen keskeisimmässä solmupisteessä Tampereella lähiliikenteelle on luotava raidekapasiteettia liikennepoliittisten tavoitteiden toteutuessa rataverkon tavaraliikenne kasvaa huomattavasti nykyisestään melu- ja turvallisuusriskit Tampereen ja Lielahden välisellä rataosalla
5 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 5 Oikorata tuo lisäksi muita merkittäviä hyötyjä, kuten se mahdollistaa raideliikenteen kasvun ilman liikenteellisiä ongelmia Tampereen läpikulkevan liikenteen osalta. Se edistää raideliikenteen kehittämistä Tampereen seudulla ja luo mahdollisuuksia mm. alueen lähijunaliikenteen ja logistiikan kehittämiseen. Oikorata korvaisi 4.raiteen tarpeen Tampereelta etelään, vaikka lähijunaliikenne olisi säännöllistäkin (3. raide on tarpeellinen joka tapauksessa). Tampereelta pohjoiseen oikorata korvaisi 3.raiteen tarpeen Tampereelta Lielahteen. Lisäksi tavaraliikenteen siirtyessä oikoradalle nykyisiltäkin raiteilta vapautuisi tilaa lähijunaliikenteelle. Nykyisin Tampereen keskustan läpi kulkee tavarajunaa ja noin 45 henkilöjunaa vuorokaudessa. Tavarajunista suurin osa siirtyisi oikoradalle. Suurimpien tavarajunaliikenteen ennusteiden mukaan vuonna 2030 oikoradalla kulkisi junaa/vrk ja maltillisimpienkin ennusteiden mukaan junaa/vrk. Esimerkiksi uusituvan energian käytön laajuus, venäjän puutullien tulevaisuus sekä Pohjois-Suomen kaivostoiminnan kehittyminen tuovat tavarajunamäärien ennusteisiin paljon epävarmuustekijöitä. Oikoradalle siirtyisi myös suoraan pohjoisesta Porin radalle kulkevat tavarajunat (Porin ja Rauman satamaan). Kuva 1. Vuoden 2007 tavaraliikenne Tampereella. (Lähde Tampereen läntinen oikoradan esiselvitys 2008).
6 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 6 Kuva 2. Tavarajunaliikenteen ennuste Pirkanmaan rataverkolla 2030 (junia/vrk), kun oikorata on toteutunut. Arvot ovat tavarajunia vuorokaudessa molemmat suunnat yhteensä. Liikenneennusteessa on oletettu tavaraliikenteen kasvavan merkittävästi. Tampereen Viinikan järjestelyratapihan siirto liittyy tiiviisti oikoratahankkeeseen, koska näillä on synergiaetuja. Ratapihaa on esitetty siirrettäväksi oikoradan linjaosuudelle Lempäälän ja Pirkkalan väliseen maastoon. Ratapihan siirto merkitsee mittavia maansiirtotöitä ja kustannuksia, koska alueen tulee olla noin 3 kilometrin matkalta tasainen ja noin metriä leveä. Mahdollinen ratapihan siirto tuleekin huomioida oikoradan linjauksessa maansiirtokulujen minimoimiseksi. Toisaalta hankkeita on esitetty toteutettavaksi yhdessä, mikä nostaa investointikustannukset rakennusvaiheessa erittäin korkealle. Molemmat on mahdollista toteuttaa kuitenkin itsenäisesti, jolloin vaaditaan erillinen raide nykyiseltä ratapihalta uudelle ratalinjalle. Lisäksi hankkeella on vaikutuksia myös uusiin tiehankkeisiin. Lähelle oikorataa on suunniteltu Lempäälästä Pirkkalaan uutta tieyhteyttä (Puskiasen yhteys) sekä Tampereen seudun 2- kehää.
7 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 7 2 PERUSVAIHTOEHTOJEN KUVAUKSET Perusvaihtoehtojen määrittämisessä oli lähtökohtana työn tavoitteet sekä oikoradalle asetetut raja-ehdot. Linjausvaihtoehtojen määrittämisvaiheessa tavoitteena oli tarkastella kolme realistisinta vaihtoehtoa kunnilta tulleista linjausehdotuksista sekä aiemmin esillä olleista vaihtoehdoista, joiden tuli täyttää mainitut tavoitteet. Kuvassa (3) on Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen (v.2008) linjaukset sekä yhteenveto vuonna 2010 tehdyn kuntakyselyn pohjalta tulleista linjausehdotuksista. Kuva 3. Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen v.2008 linjausvaihtoehdot vasemmalla ja yhteenveto kunnilta tulleista linjausehdotuksista oikealla. Linjausehdotuksista koottiin kolme perusvaihtoehtoa (A, B ja C) alustavien tarkastelujen pohjaksi (kuva 4). Kaikki kolme vaihtoehtoa täyttävät alustavien tarkasteluiden mukaan linjaukselle asetetut tavoitteet ja rajaehdot.
8 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 8 Vaihtoehdot: Ve A: Esiselvityksen linjaus Ve B: Keskimmäinen linjaus Ve C: Läntisin linjaus VE C VE A VE B Kuva 4. Perusvaihtoehdoiksi valitut linjaukset. 2.1 Vaihtoehto A Pääosin vaihtoehto A on Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen mukainen linjaus. Lähtöpiste pääradalta etelässä sijaitsee Lempäälässä Vanattaran raiteenvaihtopaikan pohjoispuolella Vanattaran ja Kuljun asemakylän välissä. Lempäälän Pirkkalan välialueella rata kulkee pääosin asumattomassa, kallioisessa metsämaastossa. Pulkajärven Natura-alue jää ratalinjan itäpuolelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pyritään löytämään korkeusasemaltaan optimaalinen linjaus kallioleikkauksien minimoimiseksi. Suorimmillaan ratalinja kulkee noin 1 km:n päässä kiitoradan itäpäästä ja jatkaa siitä Koivistonjärven länsipuolitse Rajasalmeen. Pyhäjärven ylitys tapahtuu ylikulkusillalla Rajasalmen kapeikosta tiesiltojen länsipuolella. Pirkkalan Lempäälän välillä rata sijoitetaan siten, että linjaus mahdollistaa uuden järjestelyratapihan rakentamisen radan itäpuolelle. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kohdalla ratalinjaa voidaan tarvittaessa kaartaa enemmän terminaalien suuntaan, jolloin rata palvelee paremmin myös mahdollista lentoaseman matkustajaliikennettä.
9 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 9 Porin radan liittäminen oikorataan on ongelmallista johtuen ratojen korkeusasemista ja nykyisestä maankäytöstä. Tarkasteluvaihtoehtoina ovat Porin radan säilyttäminen nykyisellä paikallaan tai uuden yhdysradan rakentaminen asemalta lähtien hieman pohjoisemmaksi Raunionkadun suuntaisena ja liittymisen toteuttaminen tämän yhdysradan kautta. Tässä yhteydessä tutkittiin myös radan linjaus kehätien länsipuolelta Myllypuron teollisuusalueen kautta. Välillä Pitkäniemi-Kolmenkulmantien risteys ratalinja sijoittuu läntisen ohikulkutien reunaalueelle hyödyntäen tien meluvyöhykettä. Kolmenkulman teollisuusalueella huomioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa nykyisen yleiskaavan maankäyttöratkaisut. Ennen Kolmenkulmantien risteystä ratalinja kääntyy luoteeseen ja Ylöjärven harjualue lävistetään Ahveniston järvien välistä Julkujärven itäpuolitse. Metsäkylässä ratalinja kulkee asuinalueen ja Julkujärven teollisuusalueen välimaastossa ja yhtyy päärataan Viljakkalantien sillan vaiheilla. Linjausvaihtoehdon A kokonaispituus on noin 30 km. VE A:n karsitut alavaihtoehdot Eteläinen lähtöpiste Kuljun asemakylän pohjoispuolella. Lempäälän kunnan esityksen mukaisesti tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa oikoradan erkaneminen pääradasta sijoittuisi Kuljun asemakylän pohjoispuolelle. Tässä vaihtoehdossa liittyminen päärataan muodostuisi ongelmaksi eteläisen päärataliittymän( eritasoratkaisu) osalta liittymän rataramppien pirstoessa nykyisen asutuksen ja vaikeuttaen Kuljun tulevaa maankäytön kehittämistä. Muutoinkin tämä linjaus olisi maastollisesti vaikeampi kuin eteläisempi erkanemisvaihtoehto suurempien korkeusvaihtelujen vuoksi. Laajemminkin maankäytön kehittämismahdollisuuksien kannalta Kuljun pohjoispuolinen vaihtoehto on huono sen jättäessä vaikeasti hyödynnettävän kapean maakaistaleen radan ja suunnitellun Puskiainen-Marjamäki tielinjan väliin. Kehätien itäpuolinen linjausvaihtoehto (Myllypuron VE) Nokia kaupungin esityksestä tutkittiin myös ns. Myllypuron vaihtoehto, jossa Rajasalmen ylityksen jälkeen rata ohjattaisiin läntisen kehätien yli ja vietäisiin nykyisen teollisuusradan suunnassa pohjoiseen Vuorentaustan länsipuolitse. Ennen Ylöjärven harjua rata vietäisiin taas kehätien ali ja jatkettaisiin perusvaihtoehdon mukaisena Ylöjärven harjun läpi. Tässä vaihtoehdossa kehätein 2 risteystä muodostaisivat merkittävän lisäkustannuksen ja edellyttäisivät teknisesti vaikeita siltaratkaisuja (erityisesti Pitkänniemen eritasoliittymän alueella). Edelleen nykyisen Porinradan liittäminen oikorataan olisi ongelmallista ja teknisesti vaikeata mm. rajoitetun tilan ja Kalkun asutuksen vuoksi. Myllypuron osalta mukana pidetään kuitenkin jatkossakin vaihtoehto, jossa oikoradan pohjoisen suunnan liikenne Poriin/Porista hyödyntäisi Myllypuron nykyistä pistorataa ja vaihdekujaa. Vaihtoehto mahdollistaisi maastoon vaikeasti sopivan Porin radan pohjoisesta rampista luopumisen, mutta edellyttäisi toisaalta eritasosiltaa läntisen ohikulkutien kanssa. Valtatien 11 ja Ylöjärven väli. Välillä valtatie 11 (Tampere-Pori tie) Ylöjärven harjualue tutkittiin myös ns. läntinen vaihtoehto, jossa ratalinja sijoittuisi keskimäärin 1-2 kilometrin etäisyydelle kehätiestä. Vaihtoehto ei sovellu Kolmenkulman yritysalueen yleiskaavaratkaisuun, jättää vaikeasti hyödynnettävän kaistaleen kehätien ja radan väliin, aiheuttaa mahdollisesti meluhaittoja Kaakkurilampien Natura-alueille ja on korkeussuhteiltaan vaikeampaa maastoa kuin kehätien lähialueet.
10 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Vaihtoehto B Lähtöpiste Lempäälässä sama kuin VE A;ssa (Lempäälässä Vanattaran raiteenvaihtopaikan pohjoispuolella), mistä rata etenee VE A :n linjausta noudattaen Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitoradan itäpään tuntumaan. Täältä rata kääntyy länteen ja etenee kiitoradan suuntaisena sen pohjoispuolella. Ratalinjaus kaartuu takaisin luoteeseen ennen Anian Rantatietä (mt. 3022). Pyhäjärven pitkä ylityssilta sijoittuu Riekonlahden Ketteenniemen välille. Nokian puolella ratalinja jatkuisi pohjoiseen Teernijärven länsipäähän ylittäen Nokian virran Pöllönvuoren länsipuolelta. Hangaslammen Toivasjärven välistä ratalinja kääntyisi takaisin itään ja yhtyisi vaihtoehdon A linjaukseen Ylöjärven harjualueen eteläpuolella. Ongelmallisia kohteita tässä vaihtoehdossa ovat pitkä Pyhäjärven ylitys ja Porin radan liittäminen oikorataa heti Nokian virran ylityksen jälkeen. Erityisesti yhteys etelästä Porin radalle on ongelmallinen Nokia virran rajoittaman tilan ja asutuksen johdosta. Nokia Ylöjärven välisellä metsäalueella paikalliset korkeuserot ovat huomattavia, mutta täällä ratalinjalle voidaan varsin vapaasti etsiä korkeusasemaltaan optimaalinen linjaus. Ratalinjan sijoittelussa tulee huomioida Kaakkurijärvien Natura-alueen asettamat melurajoitukset eikä rataa ole syytä sijoittaa alle kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta. Linjausvaihtoehdon B kokonaispituus on noin 40 km. VE B:n karsitut linjaukset: Vaihtoehtona tarkasteltiin myös pääradalta Kuljun asemakylän pohjoispuolelta erkaneva linjaus. Tämän ongelmina ovat kuitenkin samat kuin VE A:ssa (esteitä tulevaisuuden maankäytölle, tarpeettomia saarekkeita liikenneväylien välialueilla, melukysymykset). Nokian virran ylityskohtina tarkasteltiin myös Pöllönvuoren itäpuolinen alue, mutta siellä Melon voimala alue patoineen vaikeuttaisi radan linjausta ja etenkin Porin radan eteläistä vaihdelinjaa. 2.3 Vaihtoehto C Lähtöpiste Lempäälässä Vanattaran ratavaihteen pohjoispuolella Vanattaran ja Kuljun asemakylän välissä (sama kuin VE A:ssa). Täältä rata kulkee luode-kaakko suunnassa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitoradan länsipuolelle. Pyhäjärven ylitys sijoittuu VE. B:n mukaisesti Riekonlahden Ketteenniemen välille. Täältä rata jatkuisi VE.B:tä lännempänä Vastamäen itäpuolitse Lukkisalmen kapeikon yli suoraan pohjoiseen Pinsiöntien länsipuolella Ylöjärven harjun länsipäähän. Nykyisen vt-3:n jälkeen rata jatkuisi pohjoiseen Kurkosjärven ja Kivijärven välistä Sorvajärven itäpäähän yhtyen päärataan Sorvajärventien risteysillan vaiheilla. Tämän vaihtoehdon sijoittuessa pääosin rakentamattomaan metsä- ja erämaamaastoon voi radan sijaintia vaihdella varsin vapaasti optimaalisen linjauksen löytämiseksi. Tässä linjaus on tarkkuudeltaan vasta ohjeellinen. Linjausvaihtoehdon C kokonaispituus noin 47 km. Ongelmia tässä vaihtoehdossa ovat Porin radan kytkennät vaikean maaston (arvokkaat kallioalueet),asutuksen ja vesistön vuoksi. VE C on myös ratapituudeltaan ja rakennuskustannuksiltaan sekä ylläpitokustannuksiltaan kallein ratkaisu. Linjauksen kierto länteen on niin mittava, että on epätodennäköistä, että Jyväskylän liikenne ja Tampereen nykyisellä ratapihalta lähtevät junarungot etelä-/ pohjoissuunnassa enää käyttäisivät uutta ratayhteyttä merkittävästi kohoavien aika- ja käyttökustannusten vuoksi.
11 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Yhteys Tampereelle Työn tavoitteissa ja reunaehdoissa määriteltiin, että oikoradalle tulee olla yhteys nykyiseltä Tampereen järjestelyratapihalta liikenteen käynnistämiseksi ennen mahdollista järjestelyratapihan siirtoa. Tästä syystä selvityksessä tulee tarkastella myös vaihtoehtojen yhdysrata Tampereen-Viinikan järjestelyratapihalle. Ruuhkaantumisen ja muiden liikennehäiriöiden välttämiseksi pääradan liikenteessä Tampereen yhdysradan suunnittelun lähtökohtana on, että yhteys Pirkkalan suuntaan on mahdollista toteuttaa vain omana, pääradasta erillään olevana yhteytenä suoraan Tampereen ratapihalta. Tällöin ratapihalta oikoradalle ohjautuva tavaraliikenne ei sekoitu pääradan muun liikenteen kanssa. Myös jyväskylän suunnan liikenne on sujuvasti ohjattavissa tätä kautta oikoradalla, mikä osaltaan vähentää kuormitusta Pispalan kannaksella. Yhdysrata lähtee ratapihalta pääradan itäpuolelta ja alittaa pääradan Sarankulman eteläpuolella. Erikseen on ratkaistava Pärrinkosken luonnonsuojelualueen kohta. Pääradan länsipuolella ratalinja sijoittuu Sääksjärven ja Taaporinvuoren asumattomaan välimaastoon ja jatkuu itä -länsisuuntaisena Pukalajärven Natura-alueen pohjoispuolitse lentoaseman suuntaan. Maaston korkeusaseman ja luonnon virkistysarvojen vuoksi voi olla perusteltua rakentaa ratalinja myös pitkänä tunneliratkaisuna Taaporinvuoren läpi. Tarvittava ratapituus eri vaihtoehdoilla vaihtelee vajaasta 6 km:stä (ve.a) yli 11 km:iin (ve C). Vaihtoehdossa A ongelmana on Tampereelta pohjoisen suuntaan menevän yhteyden kytkeminen oikorataan. Muissa vaihtoehdoissa ongelman on radan linjaus kiitotien terminaalien edestä ja kentälle johtavien tieyhteyksien risteykset (mahdollisena ratkaisuna radan vieminen terminaalien lähialueella tunnelissa).
12 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 12 3 JATKOSUUNNITTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT Työohjelman mukaisesti alustavan tarkastelun pohjalta valittiin tarkempaan jatkosuunnitteluun seuraavat kaksi vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1, joka vastaa pääosin perusvaihtoehtoa A. Lähinnä mahdollisen lentokenttäliikenteen vuoksi ratalinjaa siirrettiin lähemmäs kiitoradan itäpäätä ja rata on linjattu Ylinenjärven ja Keskinen-järven länsipuolitse maantien 3003 tuntumassa. vaihtoehtona mukana on myös Porin radan liikenteen hoito Myllypuron pistoraidetta hyödyntäen. Jatkosuunnitteluun valinnan tärkein peruste oli tämän vaihtoehdon paras houkuttelevuus tavaraliikenteelle johtuen ratalinjan lyhyydestä ja syntyvästä selvästä oikaisusta pohjoiseteläsuunnan kuljetuksissa. Edelleen vaihtoehdon 1 rakennus- ja käyttökustannukset ovat edullisimmat. Vaihtoehto täyttää työn alussa asetetut tavoitteet ja perusvaatimukset (luku 1.1). Ratalinjan pituus on noin 30,5 kilometriä. Vaihtoehto 2, muodostettiin eteläosastaan perusvaihtoehdosta C. Pyhäjärven ylityksen jälkeen vaihtoehto 2 vastaavasti noudattelee perusvaihtoehdon B:n linjausta yhtyen vaihtoehto 1:een Ylöjärven harjun eteläpuolella. Vaihtoehdon 2 perusteina olivat toisaalta ratalinjan maastokäytävään kohdistuvat vaihtoehtoa 1 pienemmät rakentamispaineet ja haitat olevalle maankäytölle sekä mahdollisuudet yhdistää perusvaihtoehtojen B ja C parhaat puolet. Myös tämä vaihtoehto täytti asetetut ehdot (luku 1.1). Ratalinjan pituus on noin 40,5 kilometriä. 3.1 Liikenteelliset ja taloudelliset vertailut Vaihtoehto 1 on linjauksista lyhyempi ja osin sen johdosta myös liikennöin osalta edullisempi. Etenkin pohjois-eteläsuunnassa ja idän ja pohjoisen osalta linjausvaihtoehto 1 on houkuttelevampi ja edullisempi myös nykyiseen rataan verrattuna. Vaihtoehto 2 on Porin radan ja Nokialta mahdollisesti lähtevän lähijunaliikenteen kannalta optimaalisempi vaihtoehto, kun taas vaihtoehto 1 mahdollistaa paremmin toiminnan nykyiseltä ratapihalta oikoradan kautta. Vaihtoehto 1 on nykyistä ratalinjaa noin 3 kilometriä lyhyempi ja arviolta matka-ajan säästö on noin 2-7 minuuttia ajosuunnasta ja keliolosuhteista riippuen. Absoluuttista matkaa tärkeämpi tekijä tavaraliikenteelle on matkaan kuluva aika ja mahdollisuus suunnitella liikennöinti vähemmän henkilöliikenteen aikatauluista riippuvaksi. Näin vaihtoehto kaksikin tuo nykytilaan parannusta, vaikka vain lähialueelta katsottuna linjaus kiertää kaukaa ja pidentää matkaa nykytilaan nähden liikaa. Molemmat ratalinjaukset tuovat kuitenkin suuren muutoksen Tampereen kannaksen välityskykyyn ja helpottavat osaltaan henkilöjunien ja lähijunien liikennöintiä. Samoin molemmilta linjauksilta on mahdollisuus Tampere-Pirkkalan lentokentän matkustaja liikenteeseen, sillä erotuksella, että vaihtoehdossa 2 täytyy kulkea myös Tampereen asemalla. Pohjoisesta nykyistä rataa pitkin vaihtoehto 2 on parempi, mutta oikorataa pitkin vaihtoehto 1 on tehokkaampi lentokentän kautta kulkevien junien osalta. Ratatekniset tarkastelut Vaaka- ja pystygeometria Mitoitusnopeudeksi määritettiin 120 km/h (tavararaide), kaarresäteen arvon ollen vähintään 1500 m. Muutamissa kohdissa vaihtoehdon 1 päälinjalla kaarresäteet ovat R=1000 m 1350 m, jolloin nopeustaso putoaa 100 km/h:iin. Oikorata on mitoitettu sekaraiteeksi, jossa on huomioitu ennen kaikkea tavaraliikenne. Nykyisen kaltaiset henkilöjunat pystyvät rataa tarvittaessa käyttämään, mutta kallistuksia vaativia ns. suurnopeusjunia ei ole huomioitu. Näitä ei
13 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 13 nähdä tarpeellisena sijoittaa pääosin tavarajunille suunnatulle ratayhteydelle, koska niiden tavoitteet ja ratatekniset vaatimukset ovat ristiriitaisia. Pystygeometria on tavararaiteilla maksimissaan 10 promillea. Maaston suurten korkeusvaihteluiden osalta muutamissa kohdissa ohjeiden mukainen enimmäispituus 10 % pituuskaltevuudella oli ylitettävä ja maksimina on käytetty 12,5 promillen kaltevuutta. Taloudelliset vertailut Vaihtoehto 1 on rakentamiskustannuksiltaan halvempi kuin vaihtoehto 2. Molemmissa vaihtoehdoissa on rakennusteknisesti kalliita kohtia, kuten Pyhäjärven ylityskohdat, valtateiden risteämiskohdat, Porin radan risteämiset ja liittymiset sekä monet hyvin korkeat maastoleikkausten ja pengerrysten kohdat. Vaihtoehdossa 2 on uutta, rakennettavaa rataa, yhdysraiteineen huomattavasti enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon 1 rakennuskustannukset ovat noin 300 milj. euroa ja vaihtoehdon 2 kustannukset ovat 380 milj. euroa. Oikoradalta nykyiselle pääradalle johtavan yhdysradan rakentamiskustannukset ovat noin 100 milj euroa. Järjestelyratapihan kustannukset eivät sisälly em. kustannuksiin. Vaihtoehdossa 2 on järjestelyratapihan maanrakennuskustannukset pienemmät kuin vaihtoehdossa 1 (50 milj. euroa / 100 milj. euroa). Radan ylläpidon osalta uuden radan pituus on merkittävä tekijä ja sen osalta 10 kilometriä lyhyempi vaihtoehto 1 on selvästi edullisempi. 3.2 Maankäytölliset tarkastelut Vahvistetussa Pirkanmaan 1. vaihekaavassa ei ole varausta oikoradan kummallekaan vaihtoehdolle. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa oikorata on esitetty kartalla ohjeellisena pääosin vaihtoehdon 1 mukaisena. Selostuksessa siitä on todettu seuraavaa: Suunnittelussa varaudutaan oikorataan lentokentälle ja huomioidaan oikoradan tuomat vahvuudet lentokenttää ja sen lähialueita kehitettäessä. Lisäksi otetaan huomioon ja tiedostetaan oikoradan vaikutukset tavaraliikenteelle sekä olevan rataverkon kapasiteetin vapautuminen lähijunaliikenteen käyttöön. Vuodenvaihteessa nähtävillä olleessa Pirkanmaan 2 vaihemaakuntakaavaluonnoksessa oikorata on yhteystarvemerkintänä myöskin karkeasti vaihtoehdon 1 mukaisesti linjattuna. Vaihtoehto 1 sijoittuu Lempäälän Pirkkalan välillä asumattomaan metsämaastoon, jossa on kuitenkin varsin suuria kallioalueista johtuvia korkeuseroja. Tällä hetkellä alueella ei ole radan toteutuksessa huomioitavia yleis- tai asemakaavoja kaavoja. Tampere-Pirkkalan lentoaseman Rajasalmen välialueella ratalinja kulkee osin kaavoitettujen alueiden kautta, mutta ratalinja voidaan varsin hyvin sovittaa rakennettuun ympäristöön niin, että nykyisen rakentamisen ja kaavojen kanssa ei muodostu vaikeita ristiriitaisuuksia. Rajaniemen Pitkänniemen alueilla ratalinja joudutaan nostamaan varsin korkealle Pitkäniemen eritasoramppien vuoksi. Vaihtoehtona voi olla Rajasalmen alittaminen pitkällä tunnelilla. Pitkäniemen ja valtatie 11 välialueella itse ratalinja voi hyödyntää kehätien liikennealuetta. Ongelmana on kuitenkin Porin radan kytkeminen oikorataan. Tältä osin ratatekniikan puolella on tarkasteltu useampia vaihtoehtoja, jotka kaikki kuitenkin ovat ongelmallisia jo toteutuneen
14 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 14 rakenteen kannalta. Lopulliset tarkemmat kytkeytymisratkaisut ja niiden vaikutukset maankäyttöön on määritettävissä vasta tarkemman ratasuunnittelun yhteydessä Porintien pohjoispuolella Nokialla Kolmenkulman asemakaavatyö on meneillään ja siinä oikorata voidaan huomioida. Tampereen alueelle laaditussa Myllypuron osayleiskaavassa ei ratavarausta ole huomioitu, mutta ohikulkutien länsireunassa ei ratalinjaus oleellisesti vaikeuta kaavan toteutusta. Myös vaihtoehtoinen Porin radan yhteys Myllypuron pistoraiteen kautta ei ole mukana alueen yleis- eikä asemakaavoissa. Täällä maankäyttöristiriitaisuuksia syntyy lähinnä ohikulkutien ja oikoradan risteysjärjestelyissä. Ylöjärven harjualueella ratalinja kulkee osin virkistys- osin suojelualueiden läpi ja siellä joudutaan harjualueen yleiskaava tarkistamaan. Mahdollista on myös, että oikorata viedään tunneliratkaisuna harjualueen läpi, jolloin ei aiheuteta haittoja suojelu- eikä virkistysalueille. Rata jatkuu nykyisen valtatie 3:n ali Metsäkylän ja Julkujärven teollisuusalueen välistä. Ratavarausta ei ole alueen asemakaavoissa eikä sitä ole myöskään huomioitu 3-tien parantamissuunnitelmassa osuudella Ylöjärvi-Hämeenkyrö. Ratalinja voidaan kuitenkin sovittaa näillä alueilla niin, että mitään merkittäviä ristiriitaisuuksia olevien kaavojen kanssa ei synny. Vaihtoehdossa 2 pääradan ja Ylöjärven harjualueen välillä on asemakaava Metsäkylän kohdalla ja yleiskaava kt65/kuruntien ympäristöstä. Ratalinjan tuntumassa on yksittäisiä maatilakeskuksia sekä omakoti- ja vapaa-ajankiinteistöjä. Vahvistetussa Pirkanmaan 1. vaihekaavassa ei ole varausta Tampereen Pirkkalan lentoaseman väliselle yhdysradalle. Oikoradan ja Tampereen välinen ratalinja on huomioitu ohjeellisena Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 kartalla ja vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääradan ja oikoratavaihtoehto 1 välillä. Sarankulman ja Peltolammen kohdalla yhdysrata voi vaatia pieniä tarkistuksia nykyisiin asemakaavoihin, ellei se leikkauksineen mahdu nykyiselle rata-alueelle. Pääradan Tampere-Pirkkalan lentoaseman välillä ei ole voimassaolevia yleis-/asemakaavoja suunnitellulla ratalinjalla. Yhdysradan vaihtoehdon 2:een liittyvä kiitoradan suuntainen ei myöskään kulje nykyisten kaava-alueiden kautta.
15 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 15 Kuva 5. Jatkosuunnittelun valitut ratalinjat ja Tampereen kaupunkiseudun kaavatilanne (asemakaavoitetut alueet harmaalla) 3.3 Ympäristövertailut Työn tässä vaiheessa ei ole vielä tarkoituksenmukaista tehdä erillisiä, tarkkoja vaihtoehtojen luontoselvityksiä, koska ratalinjaukset ovat vasta ohjeellisia (maakuntakaavan yhteystarve tarkkuus). Siten ympäristövertailussa painopiste on vaihtoehtojen keskinäisten erojen arvioinnissa. Natura-alueet ja valtakunnalliset suojelualueet Vaihtoehtojen valinnan lähtökohtana oli, että ratalinjaukset eivät häiritse Natura-alueita tai muita valtakunnallisia suojelualuekohteita. Molemmat linjaukset onkin muodostettu siten, että ne eivät sijoitu Nataura-kohteiden välittömään läheisyyteen. Meluhaittojen välttämiseksi vaihtoehdon 2 linjausta tarkistettiin Kaakkurinjärvien Natura-alueen kohdalla siten, että se lähimmilläänkin sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Natura-alueen rajasta. Maakuntakaavan suojelualueita ratalinja sivuaa vain Ylöjärven harjualueen poikkimenossa, jossa vaihtoehdot eivät eroa toisistaan.
16 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 16 Virkistys- ja ulkoilualueet Molemmat vaihtoehdot kulkevat osin Ylöjärven harjulla olevan virkistysalueen kautta. Vaihtoehtoa 2 halkaisee varsin laajasti luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi luokitellun (Luo 1 alue) alueen Nokianvirran-Ylöjärven harjualueen välillä. Luo-alueella ratalinja kuitenkin sijoittuu alueen reunalle eikä merkittävästi heikennä metsäalueen luonto- ja ympäristöarvoja. Oikoradan eteläpäässä molemmat vaihtoehdot kulkevat ulkoilun kannalta tärkeän Kuljun metsäalueen poikki ((MU 008, Birgitan polku), Vaihtoehto 2 kulkee osittain myös Pinsiönharju-Pohjasjärvi maakuntakaavan MU alueen kautta, mutta linjalla ei ole tällä hetkellä mitään seudullisia ulkoilu-/ virkistysreittejä. Maisema-alueet Vaihtoehto 1 kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Pitkänniemen sairaala-alueen kulttuuriympäristön reuna-alueella tai aluetta sivuten. Pintavaihtoehdossa ratalinja sijoittuu varsin korkealle maiseman yläpuolelle ja merkitsee pitkälle näkyvää haittaa maisemassa. Edelleen rata jatkuu Rajasalmen sillan jälkeen Pirkkalan puolella edelleen siltaratkaisuna maakunnallisesti arvokkaassa Sankilan-Tanilan kulttuurimaisemassa. Vaihtoehto 2 lävistää Nokian virran molemmin puolin sijoittuvan, maakunnallisesti arvokkaan Nokian maisema-alueen. Täällä erityisesti Porin radan risteävät ratarampit ovat vaikeasti sopeutettavissa maisemakokonaisuuteen. Pohjavesialueet Molemmat vaihtoehdot kulkevat Ylöjärven harjualueella tärkeän pohjavesialueen poikki. Vaihtoehto 1 kulkee myös Maatialanharjun- Vihnusjärven pohjavesialueen poikki.
17 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Kuva 6. Vaihtoehtoiset oikoradan linjausvaihtoehdot. 17
18 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 18 4 VERTAILUJEN YHTEENVETOTAULUKOT Liikennöinti- ja ratatekniset vertailut Linjausvaihtoehto / kriteerit VE 1: Lähivaihtoehto VE 2: Kaukovaihtoehto Liikennöinti Pohjois-eteläsuunnan ja kuljetuksille edullisempi samoin itä-pohjoinen suunnassa Tavarakuljetukset ohittavat myös Nokian keskustan. Palvelee hyvin pohjoisesta länteen meneviä kuljetuksia (kasvavat kaivostuotekuljetukset) Ratatekniset vertailut liitynnät päärataan (etelä/pohjoinen) Lyhyempi uusi rata. Pitkä ylämäki Pyhäjärveltä Ylöjärvelle. Pitkiä siltoja, leikkauksia ja penkereitä. Ei eroja Pitkä ylämäki Nokialta Ylöjärvelle. Paljon siltoja, leikkauksia ja penkereitä. Tunnelitarpeet on tutkittava tarkemmin. Ei eroja Porin radan liitynnät kytkentä lentoasemalle yhteydet Tampereen ratapihalle uuden ratapihan siirto ratapituus / korkeusero ongelmapisteet Rakennuskustannukset Liitännät ovat nykyisen maankäytön kannalta ongelmallisia sekä pohjoisen että etelän suuntaa Asema sijoitetaan kiitotien päähän, joka mahdollistaa junan kulun joko Tampereen keskustaan tai oikoradalle. Huomattavasti edullisempi linjausvaihtoehto, mikäli oikorata toteutuu ratapihan sijaitessa nykyisellään. Mahdollistaa vaiheittain toteutumisen. Ei oleellisia eroja ratapihan sijoittamisessa. Suuret maansiirtokustannukset (100 milj. ). 30,5 km 40,5 km Rajasalmen ylitys, Pitkänniemen liittymäalue, Porin radan yhteydet sekä Ylöjärven soraharjun läpäisy ovat hankalimmat kohteet Halvempi, - oikorata 300 milj. - yhdysrata 90 milj. Ongelmia aiheuttaa kytkentä etelän suunnasta johtuen Nokia virrasta Asema saadaan sijoitettu hieman ve 1 lähemmäksi terminaalia, mutta linjaus ei mahdollista Tampereen aseman ohittamista (Oulu-Lentoasema-Helsinki pikayhteys). Lisäksi kiitoradan suuntainen rata voi vaikeuttaa lentoaseman lähiympäristön kehittämistä Yhteys nykyiselle ratapihalle onnistuu samaa linjaa pitkin kuin ve 1:ssä, mutta kiertomatka ei ole houkutteleva Ei oleellisia eroja ratapihan sijoittamisessa. Ratapihan sijainti ei kovin optimaalinen suhteessa nykyiseen päärataan / Jyväskylän rataan. Suuret maansiirtokustannukset (50 milj. ). Pyhäjärven pitkä ylitys, Nokian virran ylitys ja Ylöjärven soraharjun läpäisy ovat hankalimmat kohteet Pidempi linjaus tuo suuremmat rakennuskustannukset. - oikorata 380 milj. - yhdysrata 110 milj.
19 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 19 Maankäyttö-ympäristövertailut Linjausvaihtoehto / kriteerit VE 1: Lähivaihtoehto VE 2: Kaukovaihtoehto Maankäyttö -nykytilanne -lentoaseman kehittäminen Paikallisia ongelmakohteita lähinnä Nokian ja Pirkkalan alueilla, erityisesti Porin radan liittyminen Nokialla ongelmallista nykyisen maankäytön ja kaavojen kannalta Mahdollisuus hyödyntää myös lentoaseman matkustajaliikenteessä Vähemmän ongelmia nykyisen rakenteen kannalta. Vaikein alue Nokian virran ylityksen kohdalla, jossa linjaus sijoittuu maaseutumaisen asutuksen keskelle. Pitkä Pyhäjärven ylitys melu- ja maisemaongelma vapaa-ajanasutukselle Tampereen yhdysradan myötä voidaan hyödyntää myös matkustajaliikenteessä. Toisaalta pitkä, kiitoradan suuntainen yhdysrata rajoittaa ja vaikeuttaa lentoaseman kehittämistä. -maankäytön kehittäminen Kaupunkisedun rakennesuunnitelma 2030 Ympäristö Voi vahvistaa Kolmenkulman yritysalueen kehittämismahdollisuuksia tuomalla alueelle suoran ratayhteyden. Myllyporon vaihtoehdossa samat edut Myllypuron yritysalueelle Tavarajunat kulkevat jatkossakin Nokia keskustan läpi (melu- ja tärinävaikutuksia). Lempäälän ja Ylöjärven alueilla ei vaihtoehtojen vaikutuksissa eroja Ratalinja on huomioitu pitkäntähtäimen hankkeena rakennesuunnitelmassa. Tältä osin vaihtoehto tukee rakennesuunnitelman liikenteellisiä tavoitteita Helpottaa Kalkun ja Pitkänniemen eritasoliittyminen välialueella Nokia keskustan kehittämismahdollisuuksia (ei ratavarausta). Poistaa myös Nokian keskustasta läpimenevän tavarajunaliikenteen. Lempäälän ja Ylöjärven alueilla ei vaihtoehtojen vaikutuksissa eroja Ratalinjaa ei ole huomioitu rakennesuunnitelmassa. Ei pitkälläkään tähtäimelle hyödynnettävissä kaupunkiseudun joukkoliikenteen osana. -suojelualueet Natura- ja valtakunnallisten suojelualueiden osalta ei oleellisia eroja Natura- ja valtakunnallisten suojelualueiden osalta ei oleellisia eroja -virkistys- ja ulkoilualueet -maisemaalueet/ rakennettu ympäristö -uuden ratapihan siirto Ratalinja etelä- ja pohjoispäissä ei eroja. Ongelmakohteita Pitkänniemen valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja Sankilan Tanilan kulttuurimaisema Pirkkalassa ei ympäristön eikä virkistyksen kannalta oleellisia eroja - pohjavesialueet Ei merkittäviä eroja Ei merkittäviä eroja Ratalinja etelä- ja pohjoispäissä ei eroja. Nokian alueella VE 2 sijoittuu kilometrien matkalla varsin koskemattomaan ja biodiversiteetiltään monipuoliseen metsäluontoon (maakuntakaavan LUO 1 aluetta) muodostaen sinne uuden selkeän häiriötekijän. Toisaalta ratalinja voidaan varsin vapaasti linjata niin, että arvokkaat luontokokonaisuudet jäävät ennalleen. Ongelmakohteina Nokian virran molemmilla puolille sijoittuvat maisema-alueet ei ympäristön ja virkistyksen kannalta oleellisia eroja
20 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Ratalinjausten rakentamiskustannukset ovat linjausvaihtoehdossa 1 pienemmät johtuen lyhyemmästä linjauksesta. Lyhyemmästä matkasta johtuen myös liikennöinti ja ylläpitokustannukset ovat vaihtoehdossa 1 pienemmät ja matka-aika lyhyempi. Maankäytön kannalta vaihtoehto 1 on selkeämmin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman periaatteita tukeva vaihtoehto (mahdollisuus hyödyntää oikorataa myös seudun liikennejärjestelmässä, ohjaa vahvemmin tavaraliikenteen Tampereen ydinkeskustan ohi (myös Jyväskylän suunnan liikenne). Toisaalta vaihtoehto 1 on nykyisen maankäytön kannalta haasteellisempi kuin vaihtoehto 2, koska linjaus kulkee pitkät matkat rakennetussa kaupunkiympäristössä, osin myös arvokkaassa kulttuuriympäristössä ja on paikoin ristiriidassa voimassa olevien kaavojen kanssa. Vaihtoehto 2 kulkee pääosin maaseutu- ja metsäalueiden kautta ja siitä aiheutuvat ongelmat nykyasutukselle jäävät vaihtoehtoa 1 pienemmiksi. Vaihtoehto 2 ei toisaalta tue pitkällä tähtäimellä kaupunkiseudun tavoiteltua yhdyskuntarakennetta, eikä sitä voida hyödyntää osana kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisuja. Vaihtoehdossa 2 Nokian keskustan läpi menevä rataliikenne vähenee. Ympäristö ja virkistysarvojen kannalta vaihtoehto 1 sijoittuu vahvemmin jo rakennettuun ympäristöön kun taas vaihtoehto 2 avaa varsin pitkän uuden liikennekäytävän nykyisin koskemattomaan metsä- ja ulkoilualueelle. Maisemallisesti molemmat vaihtoehdot tuovat muutoksia arvokkaille maisema-alueille erityisesti uusina maastossa pitkälle näkyvinä siltarakenteina.
21 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 21 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Oikoradan esiselvityksen tarkistamistyössä on selvitetty tarkennetuilla lähtökohdilla oikoradan tarve ja kuntien maankäyttötoivomusten kautta uusia linjausvaihtoehtoja. Selvityksessä on tutkittu tarkemmin kahden ratavaihtoehdon tekniset toteuttamismahdollisuudet ja karkeat kustannusarviot. Samalla on selvitetty oikoradan kytkennät nykyiseen rataverkkoon ja ratayhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Järjestelyratapihan sijainnista uusien ratalinjojen yhteyteen on tutkittu vain maastollisesti, ei toiminnallisesti. Raporttiin on jätetty kaksi vaihtoehtoista linjausta. Linjauksen valinta on haasteellista, koska vaihtoehtojen hyvät ja huonot ominaisuudet menevät ristiin. Oikoradan tarkistetun esiselvityksen johtopäätökset ovat vuonna 2008 tehtyyn esiselvitykseen linjausten mukaisia. Eli läntisen oikoradan merkitsemistä yhteystarpeena Pirkanmaan liikenteen ja logistiikan vaihemaakuntakaavaan puoltavat seuraavat tekijät: - valtakunnallisten rautatiekuljetusten ja henkilökaukoliikenteen toimivuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Tampereen solmupisteessä - seudullisen lähijunaliikenteen vaatiman ratakapasiteetin vapauttaminen Tampereen seudulla - ympäristöhaittojen ja riskien poistaminen Tampereen ydinkeskustan alueelta - maankäytön nopea kehittyminen Tampereen seudulla edellyttää aluevarauksen tekemistä lähitulevaisuudessa oikoradalle Selvityksen pohjalta on syntynyt seuraavia jatkotoimenpidetarpeita: - oikoradan saaminen mukaan valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämishankkeiden arviointeihin ja priorisoitavaksi hankkeena - oikoradan ja siihen liittyvien hankkeiden kehittämisen askelluksen konkretisointi; lentokentän yhteyksien vaihtoehtojen selvittäminen osana liikennejärjestelmää ja järjestelyratapihan siirto ja sen kytkentä/vaikutukset oikorataan - oikoradan liiketaloudellisten tunnuslukujen arviointi ja Tampereen seudun ratahankkeiden priorisointi - oikoratalinjauksen valinta niin että hanke haittaa mahdollisimman vähän kuntien maankäytön suunnittelua ja kehittämistä - maakuntakaavatasoisen aluesuunnitelman laatiminen oikoradasta ja radan ottaminen aluevarauksena kuntien yleis- ja asemakaavoihin
22 Tampereen läntisen oikoradan esiselvityksen tarkistaminen 22
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotTampereen läntiset väylähankkeet
RAPORTTEJA 103 2014 Tampereen läntiset väylähankkeet Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavan luonnosta varten PIRKANMAAN ELY-KESKUS PIRKANMAAN LIITTO LIIKENNEVIRASTO SITO
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotLokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava
LisätiedotLENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO
LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotVT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu
VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu Aitolahdentie Johdanto Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolahdentiellä Koilliskeskuksessa on todettu liikenteellisiä ongelmia, niin ruuhkautumiseen kuin
LisätiedotTampereen läntinen oikorata. Esiselvitys
Tampereen läntinen oikorata Esiselvitys 2008 Pirkanmaan liitto Sito Tampere Oy Oy VR-Rata Ab 2 ESIPUHE Pirkanmaan liitto päätti syksyllä 2007 käynnistää selvitystyön Tampereen läntisen oikoradan toteuttamismahdollisuuksista.
LisätiedotPerinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1
Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston
LisätiedotMaakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.06.2013 Sivu 1 / 1 4619/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 381 17.12.2012 189 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09)
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
Lisätiedot1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely
LLH 17.2.2014 12 LIITE 8 1 11.2.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN RATAYHTEYSSELVITYS LINJAUSVAIHTOEHDOT 1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely Vaihtoehtolinjausten VE1, VE1A, VE2, VE3 ja VE5 ratalinja
LisätiedotRatayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.
Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotKLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA
KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotJohdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys
Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotVaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.
4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys
Liikenneviraston suunnitelmia 1/2016 Tampereen läntinen ratayhteys Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten Tampereen läntinen ratayhteys Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten Liikenneviraston suunnitelmia
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotVT 3, MARJAMÄKI KULJU PIRKKALA -TIEYHTEYS VERKOLLINEN SELVITYS
VT 3, MARJAMÄKI KULJU PIRKKALA -TIEYHTEYS VERKOLLINEN SELVITYS Huhtikuu 2010 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1 LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 Liikenteen ja maankäytön kehitys... 5 1.2 Pirkanmaan 1. maakuntakaava...
Lisätiedot5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten
LisätiedotElinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012. Vesilahti, Suomelan asemakaava
Vesilahti, Suomelan asemakaava Elinantien linjauksen ja liittymän paikan maisemallinen tarkastelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy 3.7.2012 Selostus 10.5.2012 JOHDANTO Selvityksessä tutkittiin maisemallisesta
LisätiedotPAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
LisätiedotSuomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE
Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE 3.9.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata
LisätiedotKIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014
KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotTampereen läntiset väylähankkeet
RAPORTTEJA 103 2014 Tampereen läntiset väylähankkeet Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavan luonnosta varten PIRKANMAAN ELY-KESKUS PIRKANMAAN LIITTO LIIKENNEVIRASTO SITO
LisätiedotLAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki
Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 TYÖMENETELMÄT...
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotNykytilan kuvaus. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Nykytilan kuvaus Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Palveluiden ja koulujen sijoittuminen 2 Pirkkalassa on seitsemän peruskoulua ja lukio Kaupan palvelut ovat keskittyneet Partolaan (mm. kauppakeskus
LisätiedotNurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat
Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotSantalahden pysäkkitarkastelu
26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla
LisätiedotVAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto
VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä
LisätiedotTEIVON RAVIRADAN VAIHTOEHTOISET SIJAINTIPAIKAT VÄLIRAPORTTI TEIVON ALUEEN KEHITTÄMISHANKE YLÖJÄRVEN KAUPUNKI
TEIVON RAVIRADAN VAIHTOEHTOISET SIJAINTIPAIKAT VÄLIRAPORTTI TEIVON ALUEEN KEHITTÄMISHANKE YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 06.02.2018 Sijaintipaikkatarkastelua tehnyt työryhmä Timo Rysä, kaupunginarkkitehti, Ylöjärven
LisätiedotAutotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.
Kartta a toivotaan tässä tunneliin. Autotonta sisäänkäyntiä asemalta Nuuksioon päin voisi kehittää. a toivotaan lähemmäksi moottoritietä. Nyt joudutaan purkamaan paljon asuinrakennuksia sekä rakentamaan
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotTampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta
Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,
LisätiedotRassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,
64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotKYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS
KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8.9.2014 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 2 (33) 8.9.2014 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Johdanto...
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa
LisätiedotHongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit
Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Versio 1.0 Matti Manninen 26.3.2008 2007 Suunnittelukohde 30.4.2008 Page 2 Melulähteet Tässä selvityksen
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotKLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA
KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tieratkaisujen
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotHervantajärven osayleiskaava
Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3
LisätiedotKouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys
Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotKOOSTE ASUKASTILAISUUDESSA SAADUSTA PALAUTTEESTA. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Ehdotusvaiheen asukastilaisuus
1/5 KOOSTE ASUKASTILAISUUDESSA SAADUSTA PALAUTTEESTA Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Ehdotusvaiheen asukastilaisuus Aika: 23.11.2011, klo 18 20 Paikka: Läsnäolijat: Pirkkalan
LisätiedotTampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset
Ylöjärvi, Tekniikka- ja ympäristöosasto, kaavoitus Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Tampereen seudullista joukkoliikennettä on kehitetty pitkäjänteisesti
LisätiedotRaitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa
Raitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa Tampereen kaupunginhallitus 17.9.2019 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kaupunkiympäristön palvelualue, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotPirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1
Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,
LisätiedotLahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava
Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2
LisätiedotE18 Turun kehätien Raision kohdan tiesuunnitelmaa ja keskustan asemakaavan esittelytilaisuus & työpaja
E18 Turun kehätien Raision kohdan tiesuunnitelmaa ja keskustan asemakaavan esittelytilaisuus & työpaja Raision kaupungintalo Keskiviikko 24.4.2019 klo 17-19 Ohjelma Klo 16.30 Klo 17.00 Klo 17.10 Klo 17.20
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008
KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012
LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
LisätiedotVT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA
VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila
LisätiedotVapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015
Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotKuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun
Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...
Lisätiedot