Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys
|
|
- Oskari Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys
2 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 2 (33) SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Johdanto Ratatekniset lähtökohdat Ympäristökohteiden huomioiminen TYÖN KULKU TARKASTELLUT LINJAUKSET KEMIJÄRVI SODANKYLÄ -VÄLILLÄ Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutus kaavoitukseen Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutus kaavoitukseen Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutus kaavoitukseen Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutus kaavoitukseen Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutus kaavoitukseen Vaihtoehtojen Ve1 Ve4 rataverkolliset vaikutukset TARKASTELLUT LINJAUKSET ROVANIEMI SODANKYLÄ -VÄLILLÄ Vaihtoehto VeA (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Ramboll 2012) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutukset kaavoitukseen Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto VeAa (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Sito Oy 2014) Ratalinja Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoitukseen ja poronhoidon rakenteisiin LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU KEMIJÄRVI / ROVANIEMI SODANKYLÄ VÄLILLÄ TARKEMMIN TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT ROVANIEMI / KEMIJÄRVI SODANKYLÄ KEVITSA (VEAB, VEB JA VEC) Vaihtoehto VeAb (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa, Sito Oy 2014) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutukset kaavoitukseen Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto VeB (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutukset kaavoitukseen Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto VeC (aiemmin Ve5, yhdistetty Ve1 ja Ve3)... 24
3 6.3.1 Ratalinja Ympäristövaikutukset Vaikutukset kaavoitukseen Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin JATKOTARKASTELUUN VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ROVANIEMI / KEMIJÄRVI KEVITSA LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VEAB, VEB JA VEC RAKENTAMISKUSTANNUKSET JATKOTOIMENPITEET Kustannukset Ympäristövaikutukset Vaikutukset kaavoitukseen YHTEENVETO Kaivostoiminta nyt ja tulevaisuudessa Tulevaisuuden kuljetusreittivaihtoehtoihin varautuminen Muiden elinkeinojen kuljetustarpeet Kuljetusten ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Uusi ratayhteys Vaihtoehdon valinta... 32
4 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 4 (33) Työn tavoitteet ja lähtökohdat 1.1 Johdanto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys on ollut osa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmien kehittämistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Rovaniemen ja Itä-Lapin liikennejärjestelmistä alueen maakuntakaavan laatimista varten. Kemijärvi/Rovaniemi-Sodankylä-välin ratayhteysselvitys vaihtoehtotarkasteluineen on laadittu sillä tasolla, että raideyhteys voidaan ohjeellisella merkinnällä osoittaa maakuntakaavassa. Selvitys on ulottunut maakuntakaava-alueen ulkopuolelle Sodankylän pohjoispuolelle huomioiden myös raideliikenteen tulevaisuuden suunnitelmat Pohjois-kalotin alueella. Linjausvaihtoehdot on suunniteltu niin, että ne on mahdollista jatkaa Kirkniemeen ja Narvikin suuntaan. Työssä on tunnistettu vaihtoehtolinjausten alustavia vaikutuksia muun muassa elinkeinoelämään, kaavoitukseen, poronhoitoon, luonnonympäristöön, pohjaveteen kulttuuriperintöön ja maisemaan. Ratalinjausvaihtoehtojen tunneliosuuksien pituudet, tie- ja ratasiltojen lukumäärät, linjauksen pituus suoalueella arvioitiin rakentamiskustannusten laskemista varten. Ratalinjausvaihtoehtoista arvioitiin rakentamiskustannukset ilman sähköistystä ja kustannukset sisältäen sähköistyksen. 1.2 Ratatekniset lähtökohdat Ratasuunnittelu aloitettiin vaakageometrian suunnittelusta, jossa otettiin huomioon reunaehdot ja ratageometrian pakkopisteet. Reunaehtoja olivat maastolliset seikat (muun muassa tunturit, suoalueet, Natura- ja luonnonsuojelualueet, järvet ja joet). Ratageometrian pakkopisteitä ovat nopeustason vaikutus kaarresäteisiin, pystygeometrian vaikutus linjauksen toteutettavuuteen, tunneleiden määrän minimointi, sillat ja kustannusten huomioiminen. Vaihtoehtojen pystygeometria tutkittiin sillä tarkkuustasolla, että vaihtoehto voitiin todeta toteuttamiskelpoiseksi. Rata on yksiraiteinen, linjasuojastettu ja kauko- ohjattu sekä junankulunvalvonnalla varustettu sekaliikenteen rata. Junaliikenne koostuu pääosin tavaraliikenteestä. Lähtökohtaisesti rata on sähköistämätön. Mahdollisen sähköistyksen yhteydessä on varauduttava vähintään yhteen uuteen syöttöasemaan sekä tarvittavien syöttölinjojen rakentamiseen. Kohtauspaikat rakennetaan noin 30 kilometrin välein. Kullekin kohtauspaikalle toteutetaan oma asetinlaite. Radan päällysrakenne on 550 mm sepelitukikerroksella varustettu betonipölkkyraide, jonka kiskotus on tyyppiä 60E1. Rataluokka on D. Rakenteen routimattoman kerroksen paksuus on penkereellä 2600 mm. Normaalipoikkileikkaus on Jk-1-PB Tavoitenopeus linjaosuudella perinteisellä kalustolla on 200 km/h. Käytettävä minimikaarresäde on 2500 m. Lähinnä maasto-olosuhteiden ja sitä kautta rakennuskustannusten minimoinnin takia käytettiin myös pienempiä ohjearvoja tai mitoitusnopeutta. Tavaraliikenteen mitoittava junapituus on 925 metriä. Mitoittava akselipaino on 25 tonnia ja sille sallittava suurin nopeus on 100 km/h. Radan suurin sallittu pituuskaltevuus on Kaltevuusjakson minimipituus maksimikaltevuudella on 600 metriä ja maksimipituus on 2000 metriä. Lähtökohtaisesti maksimi pengerkorkeus saa olla 10 metriä ja leikkaussyvyys enimmillään 25 metriä. Tunneleita pyrittiin välttämään.
5 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Ratarumpuja arvioitiin tarvittavan 1 kpl/km. Huoltoteitä arvioitiin tarvittavan noin puolet ratapituudesta. Turvepehmeikköosuuksilla ensisijaiseksi pohjanvahvistusratkaisuksi arvioitiin massanvaihto. Teiden ja radan risteämät suunniteltiin eritasoratkaisuina. Yksityisteiden risteämiä suunniteltiin järjestettävän mahdollisimman paljon korvaavilla tieyhteyksillä maanteiden siltapaikoille. Nämä on arvioitu lisäkustannuksina rakentamiskustannuksiin. 1.3 Ympäristökohteiden huomioiminen 2 Työn kulku Ratalinjausvaihtoehtojen suunnittelussa otettiin huomioon keskeiset valtakunnalliset ja maakunnalliset ympäristötiedot. Ne muodostivat tärkeitä reunaehtoja ratakäytävän suunnittelulle. Linjaukset pyrittiin suunnittelemaan siten, että linjaus ei sijoitu Naturatai luonnonsuojelualueille tai niiden läheisyyteen. Lisäksi pyrittiin sijoittamaan ratakäytävä riittävän kauaksi asutuksesta. Tällä vältetään melu- ja tärinähaittoja. Ympäristökohteet esitetään yleispiirteisinä teemakarttoina, jotka ovat raportin liitteinä (liitteet 4-6). Teemakartat on laadittu luontokohteista ja luontoalueista, pohjavesialueista sekä maisema- ja kulttuuriperintökohteista. Ympäristövaikutusten arviointi on suhteutettu työn suunnittelutasoon, joten se on luonteeltaan hyvin yleispiirteistä ja tiivistä. Vaikutusarviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa valittua linjausta tutkitaan tarkemmin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Työn aluksi laadittiin Kemijärvi Sodankylä - välille neljä päävaihtoehtolinjausta (Ve1 Ve4). Vaihtoehtolinjauksiin Ve1 ja Ve4 laadittiin alavaihtoehdot Ve1A ja Ve4A. Ohjausryhmän kokouksessa sovittiin, että tutkitaan näiden lisäksi yksi vaihtoehto (vaihtoehtolinjaus Ve5). Vuonna 2012 valmistunut (Ramboll) suunnitelma Rovaniemeltä Sodankylän kautta Sokliin otettiin myös mukaan tarkasteluun. Rambollin suunnittelema linjaus Rovaniemi Sodankylä ja vaihtoehdot Ve1 Ve4 arvioitiin tässä vaiheessa karkealla tasolla ympäristövaikutusten sekä kustannusten suhteen. Nämä vaihtoehdot on käsitelty luvussa 3. Vaihtoehdoista valittiin maakuntahallituksen kokouksessa ( ) jatkotarkasteluun kolme tarkoituksenmukaisinta linjausta. Valitut vaihtoehdot ovat Ve3, Ve5 sekä Rovaniemi Sodankylä linjaus (Ramboll 2012). Työryhmän kokouksessa sovittiin, että Rambollin (2012) suunnittelemasta Rovaniemi Sodankylä Sokli linjauksesta laaditaan uusi linjausvaihtoehto. Rambollin suunnittelema linjaus otettiin lähtökohdaksi ja Rovaniemi Sodankylä väli tarkasteltiin karkealla tasolla. Lisäksi kokouksessa sovittiin, että jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot nimetään uudestaan. Uudet vaihtoehtomerkinnät ovat A Rovaniemi Sodankylä (Ramboll 2012) (käsitelty luvussa 4.1), B vaihtoehto Ve3 (käsitelty luvuissa 3.4 ja 6.2) ja C vaihtoehto Ve5 (käsitelty luvussa 6.3). Lisäksi täsmennetty uusi vaihtoehtolinjaus Rovaniemeltä Sodankylään (Sito Oy 2014) nimetään vaihtoehdoksi Aa (käsitelty luvussa 4.2). Tämä linjaus ei vastaa tarkkuustasoltaan muita tässä työssä tarkasteltuja linjauksia. Koska myöskään Rambollin 2012 laatima linjaus Rovaniemeltä Sodankylään ei ole suunniteltu samalla tarkkuudella kuin tässä työssä tarkastellut linjaukset Ve1 Ve5,
6 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 6 (33) sovittiin , että Rovaniemi - Sodankylä- linjauksesta laaditaan tarkempi suunnitelma, joka on vertailukelpoinen muiden suunniteltujen linjausten kanssa. Tämä suunnitelma nimettiin vaihtoehdoksi VeAb ja on käsitelty luvussa 6.1. Taulukossa 1 on selvitys vaihtoehtojen karsimisesta ja vaihtoehtojen uudelleen nimeämisestä. Taulukko 1. Vaihtoehtojen karsiminen ja uudelleen nimeäminen Tarkastellut vaihtoehdot Jatkotarkasteluun valitut vaihtoehdot (MH-kokous ) Vaihtoehtojen nimeäminen uudelleen (Työryhmä ) Tarkempi suunnittelu (sovittu ) Ve1 Ve1A Ve2 Ve3 x VeB Ve4 Ve4A Ve5 x VeC Rovaniemi- Sodankylä VeA (Ramboll 2012) Rovaniemi- Sodankylä (Sito Oy 2014) Rovaniemi- Sodankylä (Sito Oy 2014) x Uusi tarkennettu vaihtoehto VeAa Vaihtoehto VeAb Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelu ja kustannusten arviointi tehtiin Kemijärvi Sodankylä välille. Työn edetessä mukaan tullut vaihtoehto Ve5 ulottuu Kevitsan kaivosalueen pohjoispuolelle, joten tarkastelualuetta laajennettiin valittujen vaihtoehtojen osalta noin 30 kilometriä pohjoiseen. 3 Tarkastellut linjaukset Kemijärvi Sodankylä -välillä Seuraavassa käsitellään työn ensimmäisessä vaiheessa tutkitut ratalinjausvaihtoehdot Ve1 Ve4 Kemijärveltä Sodankylään. Vaihtoehtolinjausten vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden kehittymiseen, kaavoihin, poronhoitoon, luonnonympäristöön, suojelukohteisiin ja arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin on tunnistettu karkealla tasolla. Vaihtoehtolinjausten Ve1, Ve1A, Ve2 ja Ve3 ratalinja erkanee nykyiseltä Rovaniemi Kemijärvi -radalta. Kaikissa näissä vaihtoehdoissa on lähdön suhteen kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto lähtee Kemijärven nykyiseltä asemalta pohjoiseen (itäinen vaihtoehto) ja toinen erkanee nykyisestä raiteesta ennen Kemijärven asemaa Honkakankaan pohjoispuolelta (läntinen vaihtoehto). Kaikki linjausvaihtoehdot jatkavat noin viisi kilometriä pohjoiseen samassa maastokäytävässä kuin Sodankyläntie (Vt 5), josta ne erkanevat omiksi vaihtoehdoikseen.
7 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Vaihtoehtolinjauksen Ve4 ratalinja lähtee Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Teollisuusalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Alueelle ei ole yhteyttä Kelloselän suunnasta, jonne tämä yhteys on tarpeellista rakentaa, mikäli vaihtoehto toteutuu. Vaihtoehtojen Ve1, Ve1A, Ve2, ja Ve3 kustannusarviot on laskettu ennen asemaa lähtevän linjauksen (läntinen vaihtoehto) mukaan, joka on linjauksista pidempi. Ratavaihtoehtojen kustannuslaskentaraja ulottui tässä vaiheessa noin 12.6 km Sodankylän pohjoispuolelle. 3.1 Vaihtoehto Ve1 (Pyhätunturin ja Luoston kautta) Ratalinja Vaihtoehto Ve1 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Uudet suunnitellut matkustajaliikenneasemat ovat Pyhätunturi (tunneliasema), Luosto ja Sodankylä (pinta-asemat). Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (Vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Ylijärven länsipuolelta pohjoiseen ylittäen Javaruksentien (mt 9613). Siitä linjaus jatkaa pohjoiseen Outijärven länsipuolelta Outitunturin ja Näätävaaran välistä. Ennen Outitunturia ja Näätävaaraa linjaus kulkee noin 1,7 kilometriä tunnelissa. Tästä linjaus jatkaa Suoharjun ja Vittavaaran välitse jatkaen Javarusjoen yli kohti Pyhätunturin matkailualuetta. Suoharjun ja Vittavaaran kohdalla kaksi erillistä tunnelia, joiden yhteispituus on noin 300 metriä. Linjaus alittaa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa (paaluvälillä ) noin 2,9 kilometrin matkalla. Pyhätunturin tunneliasema voisi sijaita (noin paalulla ), lähellä nykyistä matkailukeskusta. Linjaus alittaa matkailukeskuksen tunnelissa, jonka yhteispituus on noin 6,0 kilometriä. Pyhätunturin matkailualueen jälkeen linjaus ylittää Luostontien (mt 962) ja jatkaa samassa maastokäytävässä Luoston matkailukeskukseen. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella (noin paalulla ). Linjaus jatkaa sivuten Pyhä-Luoston kansallispuistoa Homeseljänaavalle, josta se kaartaa kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus jatkaa Jänkävuopajanaavalle, minkä jälkeen se ylittää Kemijärventien (Vt 5). Sodankylän uusi pinta-asema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla ). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 8 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 34 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 32 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 100 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 104 kilometriä Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa.
8 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 8 (33) Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus alittaa Pyhätunturille saavuttaessa Pyhä-Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen tunnelissa. Tunnelin suuaukko eteläpäässä sijoittuu selvästi ennen Natura-alueen rajaa ja toisaalta pohjoispäässä tunnelin suuaukko on runsaasti Natura-alueen ulkopuolella. Vaihtoehto kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun Pyhätunturin maisema-alueen halki pintaratana, sivuaa sitä noin 1,5 kilometrin matkalla ja kulkee tunnelissa sen ali noin 10 kilometrin matkan. Pyhätunturin pohjoispuolella meluhäiriö lomakylän nykyiselle loma-asutukselle lisääntyy. Luostoa lähestyttäessä linjaus kulkee osin tien 962 maastokäytävässä, pääosin tien itäpuolella. Luoston luonnonsuojelu- ja Natura-alue jää linjauksen länsipuolelle. Linjaus kulkee Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki pintaratana noin kilometrin matkalla. Meluhäiriö Luoston taajamassa lisääntyy Vaikutus kaavoitukseen Kaavavaikutusten osalta on kaikissa vaihtoehdoissa otettava huomioon, että tässä selvityksessä tutkittava ratalinja on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat: Kemijärvi: Asemakaavoitettua aluetta kaupunkialueella. Kemijärvi: Vuostimossa on laadittava ranta-osayleiskaava, joka sivuaa linjausta. Pelkosenniemi: tunneliin sijoittuva linjauksen osuus sijoittuu Pyhätunturin yleiskaavan alueelle (KV ). Siinä on osoitettu suojelualue (S-1), johon liittyy määräys alueen säilymisestä luonnontilaisena sekä rakentamisen ja toimenpiteiden kielloista. Pelkosenniemi ja Sodankylä: Pyhä-Luosto-alueen kaavoitus on ollut vireillä vuodesta Kaavoitus on ollut kuitenkin laajalta alueelta pysähdyksissä pidemmän aikaa. Ainoastaan seuraavat osayleiskaavat ovat valmistuneet: Pelkosenniemi: Linjaus sijoittuu Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavassa (KV ) osoitetun uuden loma-asuntoalueen (RA) ja matkailupalvelujen alueen (RM) päälle. Nämä uudet yleiskaavan osoittamat alueet on asemakaavoitettu. Sodankylä: linjaus sijoittuu Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavan (KV ) alueelle, jossa on osoitettu merkittäviä maankäytön laajenemisalueita. Linjaus on pääosin muun maankäytön välissä olevalla virkistysalueella (V). Osa-aluemerkinnällä osoitettu on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta (luo-1) sekä lasku- ja lentoonlähtösektori (len-1). Aluetta ympäröivät uudet ja laajenevat loma-asuntoalueet (RA) ja asuntoalue (AP). Alueet on osin asemakaavoitettu. Sodankylä: Linjaus sijoittuu Askan eteläpuolella puolen kilometrin matkalla Pyhä-Luosto osayleiskaavan (KV x.x.2010) alueelle. Aluevarauksena linjauksen pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Sodankylä: Linjaukset ovat ristiriidassa Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO ) suojelualuemerkintöjen ja rantarakentamisen kanssa. Sodankylä: Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka- Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan alueelle ( ). Linjaus on ristiriidassa
9 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Kuva 1. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV ).
10 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 10 (33) Kuva 2. Ote Luoston matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV ). 3.2 Vaihtoehto Ve1A (Kuten Ve1, mutta ei tunnelia Pyhätunturin ali) Ratalinja Vaihtoehdosta on laadittu pituusleikkaus ja tarkemmat suunnitelmakartat. Tekstin paalulukemat viittaavat suunnitelmakartoissa oleviin paalutuksiin. Suunnitelmakartat ja pituusleikkaus sisältyvät erilliseen tekniseen aineistoon. Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdon Ve1 linjauksesta siten, että se kiertää Pyhä- Luoston kansallispuiston luonnonsuojelu- ja Natura-alueen, eikä alita Pyhätunturia tunnelissa. Muuten vaihtoehdon linjaus, sillat ja tunneliosuudet ovat samat, kuin vaihtoehdossa Ve1. Vaihtoehto Ve1A erkanee itään vaihtoehdon Ve1 linjauksesta noin 10 kilometriä ennen Pyhätunturille esitettyä pinta-asemaa. Erkanemiskohta on Javarustunturin ja Vittavaaran välissä, minkä jälkeen linjaus ylittää Javarusjoen. Linjaus
11 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) jatkaa Vuostimojärven länsipuolelta ja jatkaa Pyhätunturintien (mt 962) yli Tunturikylän läheltä. Linjaus jatkaa Vitsa-aavan kautta Pyhäjärven eteläpuolelle Luostontien (mt 962) maastokäytävään. Tässä vaihtoehdossa Pyhätunturin asema voisi sijaita Pyhäjärven rannan tuntumassa (noin paalulla ). Linjaus jatkaa samassa maastokäytävässä Luostontien kanssa kiertäen Pyhä-Luoston kansallispuiston itäpuolelta. Linjaus liittyy vaihtoehdon Ve1 linjaukseen noin kaksi kilometriä Rykimäselän eteläpuolella (Ve1 vaihtoehdon paalulla n ). Vaihtoehto Ve1A eroaa vaihtoehdosta Ve1 noin 21 kilometrin matkalla. Pyhätunturin aseman lisäksi Luoston ja Sodankylän asemat on vaihtoehdossa esitetty pinta-asemina. Luoston uusi pinta-asema voisi sijaita Orresokantien pohjoispuolella lähellä nykyistä matkailukeskusta (noin paalulla ). Sodankylän uusi pintaasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (noin paalulla ). ). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.5 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 36.7 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 38 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 102 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 106 kilometriä Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Pyhätunturin taajama-alueella linjaus sijoittuu paikoin lähelle nykyistä asutusta ja pintavesiä, erityisesti lähelle Pyhäjärven rantaa. Meluhäiriöt lisääntyvät taajama-alueella ja haittoja ilmenee myös maisemakuvassa, erityisesti Pyhäjärven rannalla, vaikkakin linjaus kulkee luontevasti tien 962 maastokäytävässä. Rata luo myös suuret mahdollisuudet täysin uudelle, tiiviimmälle kaupalliselle maankäytölle ja loma-asutukselle Pyhäjärven aseman läheisyyteen. Linjaus kulkee Pyhätunturin valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotetun maisemaalueen halki pintaratana noin viiden kilometrin matkalla ja sivuaa aluetta noin 1,5 kilometrin matkalla. Lisäksi linjaus kulkee ennen Luoston asemaa Luoston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön halki noin kilometrin matkalla Vaikutus kaavoitukseen Vastaava kuin vaihtoehto Ve1.
12 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 12 (33) Kuva 3. Ote Pelkosenniemen kunnan Pyhätunturin matkailukeskuksen osayleiskaavasta (KV ). 3.3 Vaihtoehto Ve2 (valtatietä 4 eniten myötäävä) Ratalinja Vaihtoehto Ve2 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjaus erkanee Sodankyläntieltä (Vt 5) Peltojärven pohjoispuolelta ja jatkaa Laitamaanaavalle Kuusiselän ja Vanhalomanselän välistä Javaruksentien (mt 9613) kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus kulkee Javarusjärven ja Javaruksen kylän eteläpuolitse jatkaen Rovajärven ampuma-alueen ja luonnonsuojelualueen välistä ylittäen Javaruksentien. Linjaus on samassa maastokäytävässä tien 9613 kanssa. Tämän jälkeen linjaus liittyy aiemmin suunniteltuun Rovaniementien (Vt 4) maastokäytävässä kulkevaan Rovaniemi Sodankylä -ratalinjaan. Tämä linjaus kiertää Rovaselän kylän eteläpuolitse kohti pohjoista ja Lehtovaaran kylää, jonka se kiertää itäpuolelta. Linjaus sivuaa Torvisen kylää ja ylittää samalla Pyhä-Luostontien (mt 962). Linjaus jatkaa Käyräsvaaran ja Vaiskoselän välistä kohti Kitisen jokea. Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Kurkiaavan kautta Koskenpäänalasen ja Riihikankaan välistä kohti Jänkävuonaavan reunaa. Siitä linjaus jatkaa Melalammen itäpuolelta valtatien 5 yli Mantovaaran itäpuolelle, missä voisi sijaita Sodankylän pinta-asema. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa ei ole tunneliosuuksia linjaus kulkee suoalueella noin 50 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 26 siltaa. Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 105 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 109 kilometriä.
13 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Kemijärveltä lähtevä länsipuolinen linjaus seuraa alkuosaltaan luontevasti valtatien 5 maastokäytävää. Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Linjaus yhtyy suunnitellun Rovaniemi Sodankylä -radan maastokäytävään Rovaselän pohjoispuolella sivuten Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristökohdetta Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.4 Vaihtoehto Ve3 (valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) Ratalinja Vaihtoehto Ve3 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Kuolpuvaaran länsipuolella. Asema olisi pinta-asema. Lisäksi vaihtoehdon ratalinjaukseen on suunniteltu erillinen pistoraide, joka mahdollistaa Pyhätunturin henkilöliikenneaseman. Pistoraide erkanee päälinjauksesta Arosvaaran jälkeen. Asema voisi sijaita Pyhätunturintien (nro 962) tuntumassa Vuostimonjärven itäpuolella noin 10.0 kilometrin päässä Pyhätunturin matkailukeskuksesta. Linjaus mahdollistaa myös Pelkosenniemen pinta-aseman, joka voisi sijaita Pelkosenniemen kylän länsireunalla. Pyhätunturin ja Pelkosenniemen asemia ei ole sisällytetty kustannusarvioon. Ratalinja alkaa Kemijärven asemalta tai vaihtoehtoisesti ennen Kemijärven asemaa Rovaniemeltä tultaessa. Linjan alku seuraa vaihtoehdon Ve1 linjausta Peltojärvelle asti, mistä vaihtoehto erkanee kohti pohjoista. Linjaus seuraa Sodankyläntien (Vt 5) maastokäytävää ohittaen Ylijärven itäpuolelta. Linjaus jatkaa Sorsakumpu-nimisen vaaran länsipuolelta Sammalsuon ja Lehdonaapan kautta Luokanmaan ja Outivaaran välistä kohti pohjoista. Tästä linjaus etenee Airosaapan kautta Airosvaaran länsipuolitse seuraten sähkölinjaa tielle nro 9621 saakka. Tästä linjaus jatkaa kohti Pelkosenniemeä, jossa voisi sijaita pinta-asema. Pelkosenniemen jälkeen linjaus sivuaa Kilpiaavan Natura-aluetta. Linjaus jatkaa Pikkupalovaaralle, josta se jatkaa Orajärven pohjoispuolelta kohti Sodankylää. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 kilometriä. Linjaus on samassa maastokäytävässä valtatien (Vt 5) kanssa Sodankylään saakka. Sodankylän asema voisi sijaita Kuolpuvaaran länsipuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 1,5 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 40 kilometrin matkalla, ja vaihtoehdossa on 27 siltaa.
14 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 14 (33) Kemijärven aseman kautta linjattuna ratalinjan pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on noin 107 kilometriä ja ennen asemaa linjattuna noin 111 kilometriä Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Meluhäiriöt lisääntyvät Peltojärven kaakkois- ja länsipuoleisilla asuinalueilla, kuitenkin vähemmän kuin vaihtoehdossa Ve1. Kemijärven aseman kautta kulkevalla itäisellä linjauksella kulkeva junaliikenne aiheuttaa meluhäiriöitä Kemijärven taajaman pohjoisosissa. Tämä on otettava huomioon maankäytön ja melusuojauksen suunnittelussa. Itäinen linjaus on lähellä Kemijoen ranta-aluetta asemalta pohjoiseen aiheuttaen haittaa maisemakuvassa. Sorsajärven kohdalla linjaus kulkee järven pohjukan yli aiheuttaen paikallista maisemahaittaa. Myös meluhäiriö lisääntyy. Kitisen ylityskohdan läheisyydessä linjaus kulkee hyvin läheltä muutamaa rakennusta tai mahdollisesti jopa niiden päältä. Linjaus halkoo myös rantapeltoja Yliniemeltä pohjoiseen. Linjaus kulkee Orajärven itärannan läheisyydessä, jossa meluhäiriöt yhdessä valtatien 5 liikennemelun kanssa ovat merkittäviä järven ranta-asutukselle. Linjaus sivuaa Tapionniemeä, Kiemunkivaaraa, Saunavaaraa ja Pelkosenniemen kirkonkylää, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) Vaikutus kaavoitukseen Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat vaihtoehdosta 1 poikkeavin osin: Sodankylä: Orajärven osayleiskaavan (vahvistettu ) alueelle Kemijärventien varrelle on esitetty uutta asutusta (AP), joka ei ole toteutunut. Sodankylä: Linjaus sijoittuu vaihtoehdosta VE1 eroavin osin noin kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO ) alueelle. Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa pienen asuintoalueen (A) ja muutamien muiden loma- ja asuinrakennuspaikkojen kanssa. 3.5 Vaihtoehto Ve4 (Valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen itäpuolitse) Ratalinja Vaihtoehto Ve4 on sekaliikennerata, joten linjaus mahdollistaa sekä tavara- että henkilöliikenteen. Vaihtoehto palvelisi myös puunhankintaa. Ratalinja alkaa Kemijoen itäpuolen teollisuusalueelta. Tehdasalueelle on suunniteltu puunlastausterminaalia. Ratalinjan lopussa (Pikku Palovaaran kohdalla) linjaus liittyy vaihtoehdon Ve3 suunniteltuun linjaukseen. Vaihtoehtoon voidaan sisällyttää Sodankylän henkilöliikenneasema, joka voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Asema olisi pinta-asema. Linjaus menee Patovaaran sivuitse Musta-aapan kautta lähelle Kostamon kylää. Ratalinja jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kalkiaisjoen jatkaen Isoaavalle. Tämän jälkeen linjaus sivuaa muun muassa Oinaksen kylää. Väliaapan ja Talviaisaapan välissä linjaus käy tunnelissa noin 400 metrin matkalla. Vaihtoehdossa on Arvospuolen kylän kohdalla kaksi linjausvaihtoehtoa (Ve4 ja Ve4A). Vaihtoehdon Ve4A linjaus seuraa Arvospuolentien kanssa samaa maastokäytävää ja ylittää Arvosjoen. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen ja ylittää Kemijoen jatkaen Pitkäjärven länsipuolta kohti Luirojokea.
15 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Joen ylityksen jälkeen linjaus menee Tuormusjärven eteläpuolitse kohti Sodankyläntietä (Vt 5). Tien ylityksen jälkeen vaihtoehto Ve4 liittyy vaihtoehdon Ve3 linjaukseen Pikku Palovaaran kohdalla. Pikkupalovaaran kohdalla on tunneliosuutta noin 1,7 kilometriä. Tästä linjaus jatkaa Sodankylään seuraten Ve3 linjausta. Sodankylän asema voisi sijaita Mantovaaran itäpuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Vaihtoehdossa on tunneliosuutta yhteensä noin 2.0 kilometriä, linjaus kulkee suoalueella noin 43 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 25 siltaa. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 111 kilometriä Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Linjaus lävistää Pikku Palovaaran korkeassa leikkauksessa ja kulkee Orajärven ranta-asutuksen läheisyydessä, jolloin asutukselle kohdistuu meluhäiriötä. Arvospuolen kylän kohdalla on kaksi vaihtoehtoa. Kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Läntinen vaihtoehto (Ve4) aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia ranta- ja peltoalueille. Lisäksi se aiheuttaa meluhaittoja myös Kemijoen länsipuolelle, Saunavaaran kylälle. Itäinen vaihtoehto (Ve4A) on kauempana Kemijoen rannasta ja risteää Natura-alueen kanssa noin 100 metrin matkalla. Linjaus kulkee läheltä Kostamon kylää, joka on arvokas kulttuuriympäristö. Isoaavalta pohjoiseen linjaus halkaisee arvokkaan maisema-alueen noin 14 kilometrin matkalla sivuten muun muassa Oinaksen kylää, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Luirojoen ylityksen jälkeen linjaus sivuaa valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Kairalan kylää Vaikutus kaavoitukseen Ratalinjaa ohjausryhmälle esitettäessä oli ilmeistä, että sitä ei tulla esittämään jatkoselvitettäväksi. Siksi ratalinjan vaikutuksia kaavoitukseen ei ole arvioitu. 3.6 Vaihtoehtojen Ve1 Ve4 rataverkolliset vaikutukset Linjausvaihtoehtojen verkollisista vaikutuksista seudullisella tasolla merkittävin ero on se, lähteekö rata Rovaniemeltä vai Kemijärveltä. Kaikki ratalinjat kulkevat Sodankylän kautta. Kemijärven alueen osalta suurin ero on se, että vaihtoehdot Ve1 Ve3 on mahdollista linjata alkamaan Kemijärven nykyiseltä asemalta, mutta vaihtoehto Ve4 lähtee Kemijoen itäpuolelta teollisuusalueen ratapihalta. Kemijärven aseman sijasta vaihtoehdot Ve1 Ve3 voidaan linjata myös erkanemaan Rovaniemen suunnasta ennen Kemijärven keskusta-aluetta. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat radan jatkamisen Jäämeren, Sakatin, Narvikin ja Soklin suuntiin. Murmanskin (Kelloselän) suuntaa varten on vaihtoehtoon Ve4 lisätty kolmioraide, jota ei ole tällä hetkellä olemassa. Rovaniemen ja Sodankylän välisen vaihtoehdon ratalinjan osalta matka Murmanskin (Kelloselän) suuntaan kasvaa.
16 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 16 (33) Tarkastellut linjaukset Rovaniemi Sodankylä -välillä 4.1 Vaihtoehto VeA (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Ramboll 2012) Ratalinja Ratalinjauksen on suunnitellut vuonna 2012 Ramboll Oy. Suunnitelma ulottuu Sokliin asti, mutta tämän työn yhteydessä linjaus on esitetty ja siihen liittyvät kustannukset laskettu Sodankylään. Rata liittyy eteläpäästä Rovaniemi Kemijärvi rataan. Sodankylän ympäristössä varaudutaan radan mahdolliseen jatkumiseen sekä länteen että pohjoiseen päin. Rata on linjattu Sodankylän itäpuolella asemakaava-alueen ulkopuolelle. Matkailuliikenteelle tarvitaan seisake tai asema Sodankylän kuntakeskuksen läheisyyteen. Lisäksi on syytä varautua seisakkeeseen myös Pyhä-Luostontien liittymän läheisyydessä. (Rovaniemi Sokli -ratalinjauksen selvitys, Ramboll Oy, 2012.) Rovaniemi Sodankylä välillä ei ole tunneliosuuksia. Linjaus kulkee suoalueella noin 58 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 45 siltaa. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 115 kilometriä. Linjaus on ollut lähtökohta vaihtoehtojen VeAa ja VeAb:n suunnittelulle Ympäristövaikutukset Ratalinjauksessa tunnistettiin seuraavat keskeisimmät ympäristövaikutukset: Linjaus kulkee yhden vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen läpi ja neljän vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Linjaus sivuaa Torvisen kylän arvokasta kulttuuriympäristöä Vaikutukset kaavoitukseen Kaavoituksen osalta keskeisiä huomioitavia asioita ovat seuraavat: Linjaus sijoittuu lyhyellä matkaa Pyhä-Luosto osayleiskaavan alueelle (KV ). Aluevarauksena linjauksen kohdalla on olemassa olevan asuintalon (AO) lisäksi maa- ja metsätalousaluetta (M, MU). Linjaus sivuaa Rovaniemellä Vikajärven yleiskaava-aluetta, jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen läheisyydessä Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto sijoittuu kolmen paliskunnan alueelle; Pyhä-Kallio, Poikajärvi ja Oraniemi. Linjaus sijoittuu suurelta osin valtatien 4 maastokäytävään tai sen lähialueelle. Ratalinjaus sijoittuu pääosin aivan Pyhä-Kallion ja Poikajärven paliskuntien raja-alueille, poiketen ajoittain paliskuntien välillä. Pyhä-Kallion alueella linjaus halkoo alkuosassa parasta kesälaidunaluetta ja ylittää kevät- ja syyskiertoreitit. Linjaus sivuaa pitkältä osalta puolustusvoimien aluetta, joka on poronhoidon kannalta haitta-alue etenkin ammunnasta johtuen. Ammunta alue kaventaa huomattavasti poroille sopivia laidunalueita. Ratalinjaus sivuaa syys- ja jäkälälaidunalueita, mutta sijoittuu melko hyvin laidunalueiden reunamille, jättäen suurimman osan laidunalueista yhä porotalouden käyttöön.
17 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Oranimen paliskunnan puolella linjaus ylittää porojen kuljetusreittejä ja sijoittuu aivan kokoamisalueen viereen. Linjaus sijoittuu lähelle paliskunnan rajaa talvilaitumen sekä poronhoidon kannalta tärkeille jäkälälaidunalueille. Kokonaisuutena linjaus pirstaloi olemassa olevia laidunalueita suhteellisen vähän, koska linjaus sijoittuu suurelta osin erityyppisten laidunalueiden reunamille. Selkeimmin linjaus pirstaloi laidunalueita aivan paliskunnan eteläosassa, ratalinjauksen alkuosalla. 4.2 Vaihtoehto VeAa (Rovaniemi Sodankylä- linjaus, Sito Oy 2014) Ratalinja Linjausta on tarkennettu Sito Oy:ssä Tarkennuksen tavoitteena oli vähentää valtatien 4 ylityksistä aiheutuvien siltojen määrää. Uusi linja erkanee Laurila Kelloselkä-radasta noin 450 metriä aikaisemmin kuin alkuperäisessä Rambollin suunnitelmassa. Uuden linjauksen ensimmäinen osuus on noin 36 kilometriä pitkä. Osuus liittyy Rambollin linjaukseen Ison Tuohivaaran ja Lamminkankaan välissä. Uuden linjauksen toinen osuus erkanee Rambollin linjauksesta Tuomelan ja Tuohimaan välissä. Toisen osuuden pituus on noin 17 kilometriä. Osuus liittyy alkuperäiseen linjaukseen Lehtovaaran ja Vuoselän välissä. Sodankylän henkilöliikenneasema voisi sijaita Mantovaaran länsipuolella (kuten vaihtoehdossa Ve3). Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Sodankylän jälkeen linjaus jatkaa pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Linjaustarkennuksen avulla siltojen määrä väheni kolmella. Näistä merkittävimmät ovat kaksi erittäin loivaa valtatien 4 ylitystä, jotka vaatisivat pitkiä siltoja. Linjaus menee suoalueella noin 76 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on 41 siltaa. Uusi linjaus on noin kolme kilometriä Rambollin suunnittelemaa linjausta pidempi. Ratalinjauksen pituus mitattuna Sodankylän pohjoispuolelle on 118 kilometriä Ympäristövaikutukset, vaikutukset kaavoitukseen ja poronhoidon rakenteisiin Kuten vaihtoehto VeA. Luvuissa 3 ja 4 käsitellyistä vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 1.
18 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 18 (33) Linjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä välillä Taulukossa 2 on tarkasteltujen ratalinjausvaihtoehtojen vertailu Kemijärvi / Rovaniemi Sodankylä välillä. Rambollin vuonna 2012 tehdyn linjauksen kustannusarvio on tarkennettu ja laskettu myös Fore- järjestelmällä. Näin se on vertailukelpoinen muiden vaihtoehtojen kanssa. Kustannusarviot on laadittu Fore- järjestelmällä Holalaskentapohjaa käyttäen. Maarakennuskustannusindeksi on (2005=100). Koska hanke on määritelty tulevaisuuden hankkeeksi, kustannukset on korotettu indeksiin 150, jotka ovat taulukossa suluissa. Taulukko 2. Linjausvaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtolinjaus Kemijärvi Sodankylä Ve1 / Ve1A Ve2 Ve3 Ve4 / Ve4A Rovaniemi Sodankylä VeA (2012 Ramboll) VeAa (2014 Sito Oy) Ratapituus (km) Tunneliosuus (km) / / Linjaus kulkee Natura ja luonnonsuojelualueella tunnelissa (km) 2.9 / / Linjaus kulkee suoalueella / pehmeiköllä (km) 34.1 / Tiesillat (kpl) Vesistösillat (ratasillat) (kpl) 24 / / Asemat: Tunneliasema (T), Pinta asema (P) Pyhätunturi (T), Luosto (P), Sodankylä (P) (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P), (Kemijärvi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) (Rovaniemi, nyk) Sodankylä (P) Rakentamiskustannukset M, indeksi (2005=100), sis. yhteiskustannukset, riskivaraus 10 %, alv 0 % Ilman sähköistystä (M ) 271 / 212 (298 / 233) 218 (240) 235 (258) 224 (246) 223 (245) 240 (264) Sisältää sähköistyksen (M ) 342 / 245 (376 / 269) 252 (277) 270 (297) 258 (284) 252 (277) 269 (296)
19 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) 6 Tarkemmin tarkastellut vaihtoehdot Rovaniemi / Kemijärvi Sodankylä Kevitsa (VeAb, VeB ja VeC) Seuraavassa käsitellään tarkemmin tarkastellut ratalinjausvaihtoehdot Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Sodankylän kautta Kevitsaan. Vaihtoehdot ovat VeAb, VeB ja VeC. Vaihtoehtolinjausten vaikutukset elinkeinoelämään, alueiden kehittymiseen, kaavoihin, poronhoitoon, luonnonympäristöön, suojelukohteisiin ja arvokkaisiin maisemaalueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin on tunnistettu tarkemmalla tasolla. On huomattava, että Rovaniemeltä tulevan linjausvaihtoehdon pohjoispuolinen osuus Sodankylästä lähtien voidaan linjata kohti Kevitsan kaivosta. Lisäksi VeB pohjoispuolinen osuus (Iso Palovaaran kohdalta lähtien) voidaan linjata vaihtoehdon VeC mukaisesti kohti Kevitsan kaivosta. Myös vaihtoehdon VeC pohjoispuolinen osuus voidaan linjata Sodankylän kautta vaihtoehdon VeB mukaisesti. Tarkemmin tarkastelluista vaihtoehdoista on laadittu yleiskartta, joka on liitteessä 2. Ympäristövaikutusten teemakartat ovat liitteinä 3-6. Lähteenä on ollut Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Liitteessä 3 on esitetty suunnittelualueen kaavoitustilanne, liitteessä 4 on suunnittelualueen luontokohteet, liitteenä 5 on esitetty suunnittelualueella olevat pohjavesialueet ja liitteessä 6 arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt. Vaihtoehtojen vertailutaulukko on liitteessä Vaihtoehto VeAb (Rovaniemi Sodankylä Kevitsa, Sito Oy 2014) Ratalinja Linjaus erkanee nykyisistä raiteista (Rovaniemi-Kemijärvi) Matkavaaran kohdalla ja etenee Punkkiaavan ja Iso-Olkkavaaran sivuitse valtatie Vt 4:n kanssa samaan maastokäytävään. Linjaus erkanee aiemmin nykyisistä raiteista verrattuna vaihtoehtoihin VeA ja VeAa, jolloin uusi linjaus kuormittaa vähemmän nykyisen raiteiden kapasiteettia. Linjaus erkanee valtatie 4:n maastokäytävästä sivuten Sortovaaraa edeten siitä koilliseen sivuten Tervashierikkoa, Järvenperänvaaraa ja Pohjoislakea. Linjaus jatkaa pohjoiseen Rättiselän ja Rättilän kylän välistä sivuten Rättiaapaa Mustavaaraa ja Hangasvaaraa Yli-Nampalle. Uusi linjaus on linjattu Yli-Nampan Vuojärven välisen matkan nelostien ja Raudanjoen länsipuolelle, jolloin se ei osu lomaasutusalueelle (kuten aiemmat vaihtoehdot VeA ja VeAa). Vuojärven jälkeen linjaus kaartaa luoteeseen sivuten Lehtovaaranaapaa, Oravakorpea ja Madevaaraa. Tästä linjaus jatkaa pohjoiseen Käyräsvaaran vieritse kiertäen Askan kylän ja ylittäen Kitisenjoen, jonka jälkeen se sivuaa Jänkävuopajanaapaa ja kiertää Matalalammen. Sodankylän pinta-asema voisi sijaita Kuopuvaaran länsipuolella. Kuolpuvaaran jälkeen linjauksesta erkanee haara kohti Narvikin rataa. Ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen kohti Kevitsan kaivosaluetta. Tästä linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Mahdollinen uusi Sakatin kaivos voisi myös hyödyntää ratalinjausta. Kuolpuvaaran jälkeen voidaan jatkaa myös vaihtoehto VeC linjauksen mukaan itään ja Kelujärven kohdalta kohti Kevitsan kaivosta ns. Keivitsan rautatie- suunnitelman (1993) mukaista linjausta. Kevitsan jälkeen linjausta on mahdollista jatkaa kohti Jäämerta. Linjauksessa on Rovaniemi Kevitsa välillä tunneliosuutta noin 10,0 kilometriä. Linjaus kulkee suoalueella noin 83 kilometrin matkalla ja vaihtoehdossa on yhteensä 40 siltaa. Ratalinjan kokonaispituus on noin 157 kilometriä mitattuna Kevitsan kaivoksen pohjoispuolelle.
20 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 20 (33) Verrattuna aiempiin Rovaniemeltä lähteviin linjausvaihtoehtoihin (VeA ja VeAa), uusi linjaus ei risteä ollenkaan Rovajärven sotilasalueen kanssa eikä valtatie 4:n ja Raudanjoen kanssa niin usein Ympäristövaikutukset Uusi rata halkoo luonnonympäristöä laajoilla koskemattomilla alueilla ja rikkoo luonnonmaisemaa. Rovaniemen ja Sodankylän välisellä osuudella linjaus sivuaa noin 4,4 kilometrin matkalla Käyrästunturin luonnonhoitometsää, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Maakuntakaavassa Käyrästunturi on virkistysaluetta. Sen lähellä on myös pienialainen Järälän luonnonsuojelualue, joka sivuaa pienin osin ratalinjausta. Pohjoiseen jatkuva linjaus kulkee edelleen soiden, aapojen ja havupuumetsien läpi luontevasti vältellen maaston korkeimpia kohtia. Sodankylässä linjaus sijoittuu Viiankiaapa-nimisen luonnonsuojelualueen ja Natura alueen laidalle 7,5 kilometrin matkalla. Viiankiaapa kuuluu soidensuojelun ohjelmaan. Linjaus sijoittuu osin suojelualueiden rajausten sisäpuolelle. Vaihtoehto VeAb sijoittuu pohjavesialueille yhteensä noin 10 kilometrin matkalla. Vain yksi niistä, Välijoki, on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, ja se sijoittuu Rovaniemen pohjoisosaan Yli-Nampan läheisyyteen. Ratavaihtoehto sijoittuu Välijoen pohjavesialueelle noin puolen kilometrin osuudella. Maisema ja kulttuuriympäristö Sodankylässä linjaus ohittaa Torvisen kylän mutta kulkee Lismanaavan kylän maakuntakaavan aluerajauksen reuna-alueella valtatien kanssa samassa maastokäytävässä. Molemmat kyläalueet ovat maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Sodankylän ja Kevitsan välillä ei ole valtakunnallisia tai maakunnallisia maiseman tai kulttuuriympäristön kohteita Vaikutukset kaavoitukseen Lähtökohtana on huomattava, että tässä selvityksessä tutkittava rata on esillä ensimmäisen kerran, joten sitä ei ole otettu huomioon kuntien kaavoissa. Linjaus alkaa Rovaniemen kaupunkialueelta (Nivavaara), jossa se sivuaa asemakaavoitettua aluetta noin 600 metrin matkalla nykyisen radan osuudella. Linjaus on asemakaava-alueella noin 200 metrin matkalla, jossa linjauksen kohdalla uusi, linjaukseen nähden poikittainen katu. Yleiskaava ei ulotu ratalinjauksen alueelle. Rovaniemen Vikajärvellä linjaus sijoittuu lyhyen matkaa Vikajärven yleiskaavan alueelle (KV ), jossa ei ole merkittävää maankäyttöä linjauksen kohdalla (ulkoilureitti sekä maa- ja metsätalousaluetta). Sodankylän alueella linjaus sijoittuu yli 20 kilometrin matkalla Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan (KHO ) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeB). Myös Narvikin suunnan yhteydet sijoittuvat osayleiskaavan alueelle 2 4 kilometrin matkalla. Linjaukset ovat ristiriidassa kaavan suojelualuemerkintöjen (SL, luo) sekä uusien rakennuspaikkojen ja -alueiden kanssa (A, RA) kanssa. Muutoin linjaukset sijoittuvat suurimmilta osin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen.
21 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys (33) Pohjoisosasta linjaus sijoittuu yli 47 kilometrin matkalla Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan (KV ) alueelle (koskee myös vaihtoehtoa VeB). Linjaus on ristiriidassa erityisesti Kitisen rantojen ja lomarakentamisen (RA) ja virkistysalueiden (VR) aluevarauksista. Muutoin linjaus sijoittuu pääosin maa- ja metsätalousalueelle. Linjaus vaatii yleiskaavan muutoksen Vaikutukset poronhoidon rakenteisiin Vaihtoehto sijoittuu pääosin Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien alueille myötäillen pitkälti valtatien 4 linjausta. Linjaus jatkuu Oraniemen paliskunnan alueella linjausvaihtoehdon VeA mukaisesti. Poikajärven paliskunnan alueella linjauksen alkuosa halkoo erotusaluetta, jäkälä- ja talvilaitumen reuna-aluetta. Näillä osin linjaus sijoittuu jo ennestään porotaloudenkannalta asutuksen haitta-alueelle. Linjauksen alkupää sijoittuu myös ohutlumiselle laidunalueelle. Poikajärven paliskunnan itäosa on talvilaidun aluetta, jota linjaus halkoo alkaen Tervashietikon itäpuolelta. Talvilaidun alueelle sijoittuu myös jäkälä- ja syyslaidun alueita. Linjaus sivuaa Rättiselän erotusaluetta. Rättiselän ja Pikku Haukivaaran välillä linjaus myötäilee pitkälti valtatietä 4 ja sijoittuu paikoin samaan maastokäytävään. Yli-Nampan pohjoispuolella Pikku Haukivaaran jälkeen linjaus erkanee valtatien 4 linjauksesta, sijoittuen laajalle talvi- ja jäkälälaitumelle. Linjauksen länsipuolella on selkeitä syys- ja kevätkierron kulkureittejä ja itäpuolelle jää Käyrämöjärven eteläpuolinen erotusaitaus. Linjaus voi olla haitaksi porojen luontaiselle laidunkierrolle. Käyrämöjärven pohjoispuolelta linjaus sijoittuu Syväjärven paliskunnan alueelle, myötäillen pitkälti paliskunnan rajaa. Linjaus halkoo suhteellisen rakentamattomia metsäalueita, palaten Kalliovaaran kohdalla, hieman ennen Vuojärveä valtatien 4 maastokäytävään. Linjaus halkoo pienehköä kesälaidunaluetta, sekä sivuaa laajoja kesälaidun ja vasoma-alueita, mutta ei merkittävästi pirstaloi porotaloudelle merkittäviä alueita. Vuojärven ja Lismanaavan välillä linjaus halkoo suhteellisen rakentamatonta metsäaluetta, mutta sijoittuu suurelta osin tärkeiden laidunalueiden ulkopuolelle. Lismanaavan kohdalla linjaus palautuu jälleen valtatien lähistölle, kunnes ylittää Kitisen ja siirtyy Oraniemen paliskunnan alueelle. Oraniemen paliskunnan osalla linjaus on sama kuin VeA. Linjaus VeAb myötäilee valtatien 4 linjausta aina Vuojärvelle saakka, jolloin se lähinnä laajentaa valtatien aiheuttamaa estevaikutusta porotalouden näkökulmasta. Linjaus sijoittuu Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien reuna-alueille, eikä siten pirstaloi laajoja laidunalueita, joskin sijoittuu Poikajärven paliskunnassa pitkällä osuudella porotalouden kannalta tärkeälle talvilaidun alueelle. Poikajärven ja Syväjärven paliskuntien raja-alueella linjaus sijoittuu jokseenkin rakentamattomalle metsäalueelle, jossa linjaus muodostaa uuden selkeän esteen laidunalueiden keskelle. 6.2 Vaihtoehto VeB (aiemmin Ve3 - valtatietä 5 myötäävä, Kemijoen länsipuolitse) Ratalinja Ratalinja Kemijärveltä Sodankylään on käsitelty raportin kohdassa 3.4. Linjaus jatkuu Sodankylästä kohti Kevitsaa niin,että ennen Mantovaaraa linjaus erkanee pohjoiseen ylittäen Kelujoen, minkä jälkeen se menee Eliasaavankumpujen kaut-
1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely
LLH 17.2.2014 12 LIITE 8 1 11.2.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN RATAYHTEYSSELVITYS LINJAUSVAIHTOEHDOT 1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely Vaihtoehtolinjausten VE1, VE1A, VE2, VE3 ja VE5 ratalinja
LisätiedotLokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava
LisätiedotLiite 3. Kaavoitus. Savukoski. Pelkosenniemi. Kemijärvi Rovaniemi. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys.
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavoitus Liite 3 Vaihtoehto VeAb Lokka-Koitelainen -Kevitsa oyk Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö-
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvityksen täydennys 30.10.2015 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 Johdanto... 5 1.2 Ratatekniset mitoitusarvot... 5 2 VAIHTOEHTO ROVANIEMI
LisätiedotITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN TÄYDENNYS, LUONNOS LIITE 8
ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN TÄYDENNYS, LUONNOS LIITE 8 RATAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaikutusten merkittävyyden luokittelu + + Myönteinen tai erittäin myönteinen vaikutus + Kohtalainen myönteinen
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys LUONNOS 3.0
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys LUONNOS 3.0 6.5.2014 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys 2 (30) 6.5.2014 SISÄLTÖ 1 TYÖN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1
LisätiedotRatayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.
Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotLAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy
LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotNykyisen tien ja siltojen leventäminen sekä rakenteen parantaminen välillä Pelkosenniemi Savukoski. Savukosken taajamaan taajamajärjestelyjä
ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN TÄYDENNYS, LUONNOS SOKLIN LIIKENNEYHTEYKSIEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU TIEJAKSOITTAIN Suunta-antava vaikutusten merkittävyyden luokittelu + + Merkittävä tai erittäin
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotTARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO
YLEISKAAVAN MÄÄRÄÄMINEN TULEMAAN VOIMAAN NIILTÄ OSIN, JOIHIN KAAVAVALITUSTEN EI KATSOTA KOHDISTUVAN (MRL 201 ) TARKENNETUT KARTAT ALUEISTA, JOITA YLEISKAAVAVALITUKSET KOSKEVAT KH 17.9.2012 LIITEAINEISTO
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotTuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava
6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
Lisätiedot0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin
Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta
1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
LisätiedotHallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015
Lapin liitto LAUSUNTO Hallituskatu 20 B PL 8056 96101 Rovaniemi info@lapinliitto.fi 30.01.2015 Dnro 65/2015 Asia: Paliskuntain yhdistyksen lausunto Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta Viite:
LisätiedotHämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012
1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotKÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen
LisätiedotNurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun läntinen ohikulkutie, Jyväskylä, Muurame. Esisuunnitelman tarkistus
Jyväskylän kaupunkiseudun läntinen ohikulkutie, Jyväskylä, Muurame Esisuunnitelman tarkistus Jyväskylän kaupunkiseudun läntinen ohikulkutie, Jyväskylä, Muurame Esisuunnitelman tarkistus Tiehallinto Jyväskylä
LisätiedotLEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotHARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS
HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana
LisätiedotSyrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti
Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan
LisätiedotRaitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa
Raitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa Tampereen kaupunginhallitus 17.9.2019 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen kaupunkiympäristön palvelualue, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotLAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA
Lapin Liitto LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013
Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO
SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti
LisätiedotSorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.
IITTI KIRKONKYLÄ Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue. ASEMAKAAVALLA KUMOUTUU OSA SORRONNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotSOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies
SOKLIN YVA TÄYDENNYS 1. Vastaajan sukupuoli Mies Nainen 2. Vastaajan ikä Alle 25 -vuotias 25-40 -vuotias 40-60 -vuotias Yli 60 -vuotias 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen Vastaajien määrä: 44 ohjausryhmään
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >
LisätiedotIITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä
118/10.02.03/2017 Tela 3.10.2017 79 Luonnosvaihe nähtävillä 27.10-27.11.2017 IITTI KAUSALA KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN 26.9.2017 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 17.11.2014 Luonnos
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotOte Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotKYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS
Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniset palvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Pvm. 18.7.2018 Täyd. Diaari 1857/10.02.01/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPuumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
LisätiedotKEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu
LisätiedotTERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA
1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotKorpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava
Selostus 67080404.BBJ Korpilahden kunta Kärkisten Etelärannan yleiskaava TilojaTientaus 438-1-85 ja Vaho 422-1-100 koskeva yleiskaavamuutos Ehdotus 3.11.2008 1 Yhteystiedot Väinönkatu 1 40100 Jyväskylä
LisätiedotFCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116
FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotKITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Lisätiedot20306 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA LISÄSELVITYKSET 13.4.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.
20306 TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA 13.4.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.
Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista
LisätiedotYhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.
Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä
LisätiedotJäämeren rataselvitys
Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista
LisätiedotMaantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski
Maantien 19514 Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski Tiesuunnitelma Genimap Oy, Lupa L4356 Maantien 19514 Tulppio - Ainijärvi lakkauttaminen, Savukoski Tiesuunnitelman sisällysluettelo Osa A Yleiset
LisätiedotRovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja
Rovaniemen kaupunki Vikajärven osayleiskaavan muutos Tilojen RN:o 6:46, 6:26 ja 5:108 alueilla sekä moottorikelkkareitin osalta Valtatie 4:n ja kantatie 82:n risteysalueella. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus
Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä 31.12.2013 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ NASTOLAN KUNTA
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO
OSA A TIESUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Tiesuunnitelman sisällysluettelo 29.5.2015 Tiesuunnitelmien yleisesite Hankekortit 29.5.2015 1.2T Tiesuunnitelmaselostus 29.5.2015 1.3T Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008
PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORNAISTEN KUNTA KARTANORINTEEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS TYÖNUMERO: 20602083 PÄIVÄYS: 7.1.2019 1 (8) Sweco Ympäristö Oy Ilmalanportti 2, 00240 Helsinki Mäkelininkatu
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotValkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010
Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotVAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto
VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä
LisätiedotParainen-Nauvo kiinteä yhteys
Parainen-Nauvo kiinteä yhteys Haverön ja lauttapaikan siltavaihtoehtojen toteutettavuusselvitys 29.10.2015 Haverön ja lauttapaikan siltavaihtoehtojen toteutettavuusselvitys TAVOITE Selvittää nykypäivän
Lisätiedot