Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila. Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Heli Perttula

3 Heli Perttula

4 Heli Perttula µg/l Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus, 1m µg/l Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus VII-VIII, 1m

5 Heli Perttula µg/l Sääksjärven kokonaistyppipitoisuus, 1m µg/l Sääksjärven kokonaistyppipitoisuus VII-VIII, 1m

6 % Sääksjärven happen kyllästysaste, 1m % Sääksjärven hapen kyllästysaste VII-VIII, 1m Heli Perttula

7 % Sääksjärven hapen kyllästysaste, pohja % Sääksjärven hapen kyllästysaste, pohja Heli Perttula

8 ph Sääksjärven veden ph-arvo, 1m ph Sääksjärven veden ph-arvo VII-VIII, 1m Heli Perttula

9 ms/m Sääksjärven sähkönjohtavuus, 1m ms/m 12 1 Sääksjärven sähkönjohtavuus VII-VIII, 1m Heli Perttula

10 Heli Perttula m Sääksjärven näkösyvyys m Sääksjärven näkösyvyys VII-VIII

11 FNU Sääksjärven sameus, 1 m FNU Sääksjärven sameus VII-VIII, 1m Heli Perttula

12 mg O 2 /l Sääksjärven kemiallinen hapenkulutus, 1 m mg O 2 /l Sääksjärven kemiallinen hapenkulutus VII-VIII, 1m Heli Perttula

13 mg Pt/l Sääksjärven veden väri, 1m mg Pt/l Sääksjärven veden väri VII-VIII, 1 m Heli Perttula

14 µg/l Sääksjärven klorofylli-a, -2 m µg/l Sääksjärven klorofylli-a VII-VIII, -2 m Heli Perttula

15 µg/l 12 1 Ala-Kauvatsanjoen kokonaisfosforipitoisuus, Joensuu µg/l Ala-Kauvatsanjoen kokonaisfosforipitoisuus elokuussa, Joensuu Heli Perttula

16 µg/l 25 Ala-Kauvatsanjoen kokonaistyppipitoisuus, Joensuu µg/l 25 Ala-Kauvatsanjoen kokonaistyppipitoisuus elokuussa, Joensuu Heli Perttula

17 Veden laadun vertailu jokipisteissä 1 Vuosikeskiarvot Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu ,7 9,5 19,8 14 Kauvatsanjoki, Kyttälä ,2 1,8 16,9 121 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu ,9 7,4 18,1 133 Heli Perttula

18 Veden laadun vertailu jokipisteissä 2 Kesäkeskiarvot (elokuu) Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu ,4 1 18,3 11 Kauvatsanjoki, Kyttälä , ,3 97 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu , Heli Perttula

19 Veden laadun vertailu jokipisteissä 3 Talvikeskiarvot (maaliskuu) Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu ,1 5,3 19,3 167 Kauvatsanjoki, Kyttälä ,6 5,6 18,7 137 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu ,5 5, Heli Perttula

20 Kokonaisfosforipitoisuus Kauvatsanjoessa µg/l Kyttälä Joensuu 2 Heli Perttula

21 Hapen kyllästysaste Kauvatsanjoessa % Kyttälä Joensuu 2 Heli Perttula

22 Kiintoainepitoisuus Kauvatsanjoessa mg/l Kyttälä Joensuu Heli Perttula

23 Sameus Kauvatsanjoessa FNU Sameus Kyttälä Joensuu Heli Perttula

24 Heli Perttula Kiitos!

25 Yhteenveto Kauvatsanreitin virkistyskäyttökyselystä Sari Väisänen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

26 Taustoja Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle Vastausprosentti 53 %, eli erittäin hyvä 26

27 Kauvatsanreitin osa-alueet 1: Kauvatsanjoen alue 2: Sääksjärven alue 3: Jaaranjoen-Piilijoen alue 4: Kiikoisjärven alue 5: Mouhijoen alue 6: Mouhijärven alue 7: Kourajärven alue 8: Kourajoen-Leppijoen alue 9: Taipaleenjoen-Toijasjoen- Hirvonjoen alue (sis. Kirvasjärven, Märkäjärven, Hirvonjärven ja Vesajärven) 1: Sävijoen alue Järvet Joet n. 5% 27

28 Eri toimintojen määrä yli 1 päivänä 51-1 päivänä 26-5 päivänä päivänä 1-1 päivänä 28

29 Eri toimintojen merkitys Uinti saunan yhteydessä Muu uinti Kalastus Veneily Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Erittäin suuri merkitys Suuri merkitys Kohtalainen merkitys Vähäinen merkitys Ei merkitystä 29

30 Arvosana vedenlaadulle kesällä Vesistönkäyttö kokonaisuutena (ka=6.9) Uinti käyttörannan läheisyydessä (ka=6.7) Kalastus (ka=7.2) Veneily (ka=7.6) Pesu- tai saunavedenotto (ka=6.2) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (ka=8.1)

31 25 Haittojen esiintyminen ja vaikutus virkistyskäyttöön Ei esiintynyt Esiintyi ja haittasi jonkin verran Esiintyi mutta ei haitannut Esiintyi ja haittasi paljon 31

32 Miten vedenlaadun muutokset ovat vaikuttaneet Uinti Kalastus Veneily Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Käyttö on lisääntynyt paljon Käyttö on lisääntynyt vähän Käyttö ei ole muuttunut Käyttö on vähentynyt vähän Käyttö on vähentynyt paljon Vaikea arvioida 32

33 Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vedenlaatuun? parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne Sääksjärvi parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne 33

34 Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vedenkorkeuksiin tai virtaamiin? Parantuneet (noussut/tasaantunut) Huonontuneet Ei vaikutusta Sääksjärvi Parantuneet (noussut/tasaantunut) Huonontuneet Ei vaikutusta 34

35 Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vesistön virkistyskäyttöön? parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne Sääksjärvi parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne 35

36 Päällimmäiset asiat: Kyselyn aihe koettiin tärkeäksi Vaikka parannuksiakin on tapahtunut, moni asia haittaa edelleen virkistyskäyttöä Merkittävimmät haitat usein hyvin erilaisia joki- ja järviosuuksilla Sääksjärvellä pohjapadon koettu auttaneen erityisesti vedenkorkeuksien kanssa Suuret vaihtelut vuosien välillä vaikeuttivat arvioiden tekemistä 36

37 Virkistyskäyttöarvo ranta-asukkaille Kyselyä hyödynnettiin hyötyjen arvioinnissa Vedenlaadun paranemisesta rantaasukkaiden virkistyskäytölle syntyvät hyödyt Koko alue: noin 1 /v Sääksjärvi = n. 7 /v 37

38 Kiitos mielenkiinnosta ja osallistumisesta! 38

39 Kuormitus valuma-alueelta ja kuormitusvähennystarpeen arviointi Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin ilta

40 Sisältö Vesistöjen tila Valuma-alueella syntyvä kuormitus Kuormitusvähennystarpeen arviointi

41 Vesistöjen ekologinen tila Sääksjärvi, Kiikoisjärvi ja latvajärvet tyydyttävässä tilassa Mouhijärvi ja Kourajärvi hyvässä tilassa Joet tyydyttävässä tai välttävässä (Sävijoki) tilassa 41

42 Kuormitus valuma-alueelta Vesistökuormitus voi olla luonteeltaan pistemäistä tai hajakuormaa Pistekuormituksessa kuormituslähde on tarkasti tunnettu Kauvatsanreitillä ei merkittäviä pistekuormittajia Hajakuormituslähteitä ovat Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevedet Luonnonhuuhtouma Laskeuma Typpi- ja fosforikuorma 2 % % 1 % 44 % Typpikuormitus lähteittäin 6 % 43 % Maatalous Metsätalous Luonnonhuuhtouma Laskeuma Haja-asutus Hulevesi Lähde: VEMALA-malli 4 % Pistekuorma 42

43 Fosforikuormitus Maatalousvaltaisimmat alueet erottuvat Fosforikuormitus lähteittäin 3 % 2 % % % Maatalous 6 % Metsätalous Luonnonhuuhtouma Laskeuma 3 % 68 % Haja-asutus Hulevesi Lähde: VEMALA-malli Pistekuorma 43

44 Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kuormitusvähennystarpeen arviointi - Sääksjärvi Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähennystarve hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi % 24 % Järven sisäisen kuormituksen merkityksen arviointi Havaittu fosforipitoisuus on suurempi kuin laskennallinen Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei yksi selitä korkeita fosforipitoisuuksia Sisäistä kuormitusta todennäköisesti esiintyy Tyydyttävä Hyvä Havaittu Laseknnallinen 44

45 Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kuormitusvähennystarpeen arviointi - Kiikoisjärvi Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähennystarve hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi 23 % 2-23 % Järven sisäisen kuormituksen merkityksen arviointi Havaittu fosforipitoisuus on suurempi kuin laskennallinen Tyydyttävä Hyvä Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei yksi selitä korkeita fosforipitoisuuksia Sisäistä kuormitusta todennäköisesti esiintyy 1 Havaittu Laskennallinen 45

46 Velho Kauvatsanreitin seminaari Kokemäki Sääksjärven ravintoketju ja veden laatu - tila-arviota kalasto- ja lintutietojen perusteella Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesienhoito Ilkka.sammalkorpi@ymparisto.fi

47 g / verkko kpl / verkko Koekalastus 26 Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos g/koeverkko kpl/koeverkko Keskipaino, g Yhteensä ,9 16,4 Ahvenkalat ,6 13, Särkikalat ,4 25, Sääksjärvi 26 g/verkko Kpl/verkko Ahven Kuha Kiiski Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna

48 Sääksjärven kalat pienikokoisia 26 - särjet ja ahvenet alle 2 cm, lahnat alle 4 cm - koekalastuksen uusiminen suunnitteilla Sum of Kpl Laji (blank) särki salakka pasuri muikku lahna kuore kuha kiiski ahven Pituus (cm) Lahna <

49 g/ koeverkko. Koekalastussaalis korkeaa tasoa Painoyksikkösaalis g/koeverkko Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Nummijärvi Siikaisjärvi Kynäsjärvi Hirvijärvi Ruokojärvi Sääksjärvi Kokonaisfosfori µg/l

50 kpl/koeverkko. Koekalastussaalis korkeaa tasoa Lukumäärä kpl/koeverkko Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Olin ym. 22 Nummijärvi Siikaisjärvi Kynäsjärvi Hirvijärvi Ruokojärvi Sääksjärvi Kokonaisfosfori µg/l

51 Sääksjärven kesäinen fosfori- ja klorofyllipitoisuus Fosforipitoisuuden nousua viimeisten >viiden vuoden aikana? Ei vastaavaa ulkoisen kuormituksen muutosta?? Onko ulkoinen kuormitus kuitenkin kasvanut? (talven minimiarvot ovat kohonneet 2-luvulla) Ei klorofyllin nousua? (lajistomuutos?näytemäärä?

52 Vesistömallin ennuste (viiva): ei ulkoisen fosforikuormituksen kasvua? Mutta sekä kesän että talven pitoisuudet ( ) ovat kasvaneet 2-luvulla? *

53 Valuma-aluetekijöiden vaikutus? Fosforin ulkoinen kuormitus on vielä liian suuri t/v = n..4 g P m -2 v -1 Laskennallinen = teoreettinen / pitäisi olla fosforipitoisuus on pienempi kuin havaittu fosforipitoisuus Liian korkea fosforipitoisuus voi liittyä havaitsematta jäävään ulkoiseen kuormitukseen, happikatoon tai liian tiheään särkikalakantaan.

54 Mahdollinen ongelma: lahna sedimentin ravinteiden sekoittuminen veteen kesäaikana pienet lahnat syövät leviä syövää eläinplanktonia. Mahdollinen, koska: - fosforipitoisuudet nousseet liikaa - näkösyvyys on heikentynyt, klorofylli ei (vai onko levälajisto muuttunut?) - klorofylli/fosfori on korkeahko.4 (ei muutosta, voi olla myös kuorekannan aiheuttama tilanne) - kuhakanta, rehevyys ja valikoiva kalastus suosivat lahnaa Jos lahnakanta on yksi ongelmien syy, tilanne korjattavissa: ha x 1-15 kg = 33 5 kg - edellyttää ammattimaista toimintaa, jota talkootyö voi tukea - edellyttää varmuutta ongelman syystä!

55 Kalaston vaikutusta? Näkösyvyys on selvästi heikentynyt, vaikka levämäärä ei vaikuta kasvaneen Klorofyllitaso on ollut vakaa, mutta ravinnetasoon nähden korkea pientä eläinplanktonia syövää kalaa voi olla paljon Harva seuranta ei takaa tiedon luotettavuutta Kalastomuutoksia havaittu (ammattikalastaja Tero Isokorpi)

56 Vesilinnut 1992, 27 ja muihin järviin verrattuna (Risto Vilen, 27 ja Janne Lampolahti 1992) Pesivien vesilintujen määrä on kasvanut Muutos selvin kalansyöjälinnuissa (härkälintu 4 39 paria) + lisäksi kalalokkikanta 15 paria, kalatiira paria Puolisukeltajista haapana ja heinäsorsa, laulujoutsen 27 Sukeltajista vain telkkää, tukkasotka 3 paria Kalansyöjien ja kasvinsyöjien olosuhteet parantuneet? Kalansyöjälinnut Kuikka 5 4 Silkkiuikku 2 24 Härkälintu 4 39 Kaulushaikara 3 Isokoskelo Tukkakoskelo 12 2 Kalalokki Harmaalokki 32 3 Selkälokki 2 1 Kalatiira Pohjaeläinravinnon käyttäjät Telkkä Tukkasotka 3 Puolisukeltajat Joutsen 1 Kanadanhanhi 2 Haapana Tavi Heinäsorsa 42 8

57 Vesilinnut 1992, 27 ja muihin järviin verrattuna (Vilen, Risto 27: Kokemäen Sääksjärven linnustolaskenta 27) Vesilintujen biomassa (kg/ha) on kasvanut Muutos selvin kalansyöjälinnuissa (härkälintu 4 39 paria) + lisäksi kalalokkikanta 15 paria, kalatiira paria Puolisukeltajista haapana ja heinäsorsa, laulujoutsen 27 Sukeltajista vain telkkää, tukkasotka 3 paria

58 Vesilintukannan suojeluarvo on hyvä Köyliönjärvi Suomijärvi Kuorsumaanjärvi Koskeljärvi Otajärvi Kutajärvi Enäjärvi Puurijärvi Omenajärvi Matalajärvi Kantele Karhijärvi 212 Sääksjärvi 27 Teutjärvi 21 Littoistenjärvi 26 Järvelän Kuikka Härkelintu Joutsen Liejukana Tavi Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Isokoskelo Silkkiuikku Mustakurkku-uikku Kanadanhanhi Haapana Heinäsorsa Heinäsorsa Punasotka Telkkä Tukkakoskelo

59 Johtopäätöksiä 1 Onko fosforipitoisuuden kasvun aiheuttanut ulkoisen kuormituksen kasvu? Mahdollista, koska talvipitoisuudetkin ovat nousseet Syyn varmentaminen edellyttää tarkempia havaintoja ravinnepitoisuuden vuodenaikaisvaihtelusta ja tulo-ojien veden laadusta Onko fosforipitoisuuden kasvun aiheuttanut kalasto? Mahdollista, koska - näkösyvyys on heikentynyt ja - lahnakannan kasvusta on havaintoja - kalansyöjälintujen määrä on kasvanut enemmän kuin muiden vesilintujen

60 Johtopäätöksiä 2 Nykytietojen valossa ei vielä voi sanoa mitään täysin varmaa Palapelistä puuttuu vielä paloja Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä koskevat tiedot? Nyt jo voi kuitenkin tehdä paljon: - tarkentaa järveä koskevia tietoja: veden laatu, kalasto - seurata näkösyvyyttä eri puolilla järveä - tiivistää vesiensuojelua: seuranta, valvonta, yhteistyö - hoitaa rantoja, hillitä umpeenkasvua - hoitokalastaa ja voimistaa petokalakantoja

61 Poistokalastuksen vaikutus veden levämäärään Tuusulanjärvi Outline Ei korvaa kuormituksen vähentämistä, mutta voi toimia Bird lakes in Finland Background: empirical studies and predictions in the limnological lake management Our dataset and results - bird data published in KIITOS reports and! Natura 2 management plans of Metsähallitus - complemantary field work on birds and fish in selected lakes - digging out information on water quality Video (4 min) on restoration by fish removal Conclusions

62 Mahdolliset toimenpiteet valuma-alueella ja vesissä Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin ilta

63 Sisältö Kustannustehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet Toimenpidesuositukset

64 Hintalappu toimenpiteille Kosteikko 3 /fosforikilo Suojavyöhyke 45 /fosforikilo 1 /fosforikilo 15 /fosforikilo Jätevesien käsittely Turvetuotannon pintavalutuskenttä 64

65 Haja-asutus Metsätalous Maatalous Sektori Toimenpide Kustannustehokkuus ( /P kg) Saavutettavissa oleva kuormitusvähennys (kg) Suojavyöhykkeet,,5-1,5% kaltevuus Suojavyöhykkeet, 1,5-3,% kaltevuus 8 8 Suojavyöhykkeet, 3,-6,% kaltevuus 1 3 Suojavyöhykkeet, >6,% kaltevuus 1 3 Pienet kosteikot (<,5 ha), 2-3 % peltoa 5 1 Pienet kosteikot (<,5 ha), 3-5 % peltoa 3 3 Pienet kosteikot (<,5 ha), > 5 % peltoa 2 3 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), 2-3 % peltoa 6 13 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), 3-5 % peltoa 4 28 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), > 5 % peltoa 2 26 Suuret kosteikot (> 2 ha), 2-3 % peltoa 4 12 Suuret kosteikot (> 2 ha), 3-5 % peltoa 3 14 Suuret kosteikot (> 2 ha), > 5 % peltoa 2 9 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <,5% kaltevuus Peltojen talviaikainen eroosion torjunta,,5-1,5% kaltevuus 9 8 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,% kaltevuus 5 15 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,-6,% kaltevuus 2 27 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,% kaltevuus 1 2 Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,% kaltevuus Monivuotinen nurmiviljely, 3,-6,% kaltevuus 1 58 Monivuotinen nurmiviljely, >6,% kaltevuus 45 6 Säätösalaojitus ym Ravinteiden käytön hallinta Uudistushakkuiden suojakaista 9 1 Lannoitusten suojakaista 45 5 Metsätalouden putkipadot Viemäröinnin laajentaminen haja-asutusalueille 7 75 Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät 8 67 Uudet loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät 3 26 Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen

66 Kustannustehokas toimenpideyhdistelmä 2 % kuormitusvähennyksen saavuttaminen vaatisi toimenpiteitä laajalla rintamalla valuma-alueella Toimenpide Suojavyöhykkeet, kalteville pelloille Kosteikot Monivuotinen nurmiviljely, kaltevilla pelloilla Ravinteiden käytön hallinta Metsälannoitusten suojakaistat Metsätalouden putkipadot Loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät Toteutettava määrä 15 ha 11 kpl 13 ha 11 8 ha 13 ha/vuosi 36 kpl/vuosi 35 kpl Kustannukset n. 1 /v Kustannustehokkuus laskettu vain fosforin suhteen Ei ota huomioon toimenpiteiden toteutettavuutta tai vaikutuksia mm. typpikuormaan ja luonnon monimuotoisuuteen 66

67 Toimenpidesuositukset Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen Sisäisen kuormituksen vähentäminen Lisäselvitykset 67

68 Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet Fosforikuormituksen vähennystarve 2-25 % Koko valuma-alueella tarvetta kustannustehokkaille toimenpiteille Kosteikot Peltotoimenpiteet Suojavyöhykkeet ja talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevilla pelloilla Ravinnetaseen hallinta Metsätalouden kunnostusojituksen eroosiosuojaus esimerkiksi putkipadoilla Haja-asutuksen jätevesien käsittely Erityisesti loma-asutus rannoilla 68

69 Vesistössä tehtävät kunnostustoimet Sääksjärvellä Koekalastus Tarvittaessa poistokalastus/ravintoketjukunnostus Rantojen hoito tarvittaessa Vesikasvien poisto tarvittaessa Pelkkä järven kunnostaminen ei riitä Kiikoisjärvellä Vaati lisähavaintoja (vedenlaadun seuranta, koekalastus) Vesikasvien poisto tarvittaessa Rantojen hoito tarvittaessa Pelkkä järven kunnostaminen ei riitä 69

70 Lisäselvityksiä Vedenlaatuhavainnot latvajärviltä Mahdollistaa kunnostustarpeen arvioinnin Kansalaishavainnointi Näkösyvyys Kasvillisuus Levät Hajakuormitukseen liittyvien tietojen tarkentaminen Kalastoselvitykset järvillä Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet? Sääksjärvi ja Kiikoisjärvi Kasvillisuus ja linnusto Säännöstelyn kehittäminen? 7

71 Kiitos! Kuva: Turo Hjerppe 71