Mikkelin alapuolinen Saimaa

Transkriptio

1 Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus

2 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän jälkeen vakiintunut, viime vuosina hieman heikentynyt Vuoden 2008 ekologinen tila: tyydyttävä Vuoden 2013 ekologinen tila: tyydyttävä Vesienhoidon tavoitteena hyvä tila v mennessä Tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys, jota ilmentävät korkeat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet Syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikaan Pohjoisilla altailla veden väri ja orgaanisen aineen määrä korkeahko Kalasto koostuu valtaosin särkikaloista Rannat osin ruovikoituneet Veden pitkä viipymä ja laimenemisolosuhteet osin ongelmalliset 2

3 3

4 Kuormitusselvitys järven ja valuma-alueen kunnostussuunnittelua varten tarvittiin tietoa järveen kohdistuvasta kuormituksesta kuormitusselvitykseen kerättiin vedenlaatuaineistoa v sekä käytettiin myös tätä vanhempia aineistoja Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Valmistui 8/2013 Google: Mikkelin alapuolisen Saimaan kuormitusselvitys 4

5 Kuormituksen vuosittainen vaihtelu on pääosin riippuvainen virtaamasta 5

6 VEMALA Malli kalibroitiin vuonna 2012 kerätyn vedenlaatu- ja virtaama-aineiston avulla SYKEssä paremmin alueelle soveltuvaksi. Malli huomioi hydrologisen kierron (lumen kertyminen ja sulaminen, maankosteuden ja pohjaveden vaihtelu, haihdunta, valunta ja virtaamat, vedenkorkeudet järvissä ja joissa) laskee mm. kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineksen kuormitusta ja etenemistä vesistöissä. Malli laskee kuormitusta ns. 3. jakovaiheen vesistöalueittain sekä jakaa valuma-alueet kaikille yli 1 ha järville Malli sovittaa kuormituksen järvien ja jokien vedenlaatuhavaintoihin. Malli laskee järvien tulovirtaamat ja järviin tulevan kuormituksen, sekä laskee järvien sedimentaation, sisäisen kuormituksen ja denitrifikaation 6

7 VEMALA Malli yhdistää eri lähteistä tulevan kuormituksen: pistekuormituksen, laskeuman, hajakuormituksen (erikseen pellot ja muut maa-alueet) ja haja-asutuksen kuormituksen Peltoalueen kuormitus sisältää peltoviljelyn kuormituksen, mukaan lukien pelloille levitetystä lannasta aiheutuvan kuormituksen, mutta ei esim. jaloittelutarhojen kuormitusta tai karjasuojista tulevaa kuormitusta. Haja-asutuksen kuormituslukuna käytetään VEPSkuormitusmallin arvoja. Mikkelin alapuolella kuormitusta tarkennettiin. Pistekuormitus sisältää Vahti-rekisteriin ilmoitetut pistekuormittajat. Pistekuormituksessa on mukana turvetuotannon kuormitus. Lisäksi malli huomioi suoraan veteen kohdistuvan laskeuman osana pistekuormitusta. 7

8 Kuormitus (VEMALA-malli) 8

9 Kuormitus 9

10 10

11 Fosfori- ja typen ominaiskuormitus valuma-alueittain (ei pistelähteitä) 11

12 VEMALA-kosteikot 12

13 Mikkelin alapuolinen Saimaa 2001 Parkkilankoski

14 Mikkelin alapuolinen Saimaa ( ) LUONNOS 12/2013 Toimenpide Saavutettava Yksikkökustannus KustannusToteutettava kuormitusvähe nnys /v tehokkuus määrä Yksikkö Kustannus ( ) (P kg) Suojavyöhykkeet, <0,5% kaltevuus ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, 3,0-6,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus ha Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa kpl 0 0 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, <0,5% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, 0,5-1,5% kaltevuus 50-32ha Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus ha 0 0 Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus ha Säätösalaojitus ym ha 0 0 Ravinteiden käytön hallinta ha YHTEENSÄ Reunaehdot: Ravinteiden käytön hallinta 98 % peltoalasta, nurmiviljelyn lisäys noin 10 % nykyisestä, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tavoite 90 %, säätösalaojituksen osuus ei juurikaan lisäänny, 1-2 kosteikkoa valuma-aluetta kohti, suojavyöhykkeistä 1/3 mahdollisesta maksimimäärästä

15 Yleissuunnitelman laatiminen Yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä siten, että vesien tilatavoitteet saavutetaan Tavoitteena vesistön veden laadun, biologisen tilan sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Pyritään tunnistamaan ne valuma-alueet ja vesialueet, joilla toimenpiteet ovat paitsi vesiensuojelullisesti, myös taloudellisesti kannattavimpia tehdä Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Ambiotica ja tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Luonnosvaiheessa, valmistuu 5/

16 Fosforikuormituksen vähentämistarve Arvioitu lähinnä klorofyllipitoisuuden perusteella Keskitytty fosforiin, koska fosfori on vesialueen rehevyystasoa säätelevä ravinne Vähentämistarve vaihtelee järvialtaasta riippuen % Tarve suurin Visulahdessa 16

17 Yhdyskuntien jätevedet Uusi puhdistamo Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen Mustaselän itäpuolelle Puhdistetut jätevedet johdetaan suunnitelman mukaan Lamposaarenselälle Rauhaniemen eteläpuolelle, hieman etelään nykyisestä purkupaikasta Virtausolosuhteet laimenemisen kannalta edullisemmat ja vesistön käytölle aiheutuvat haitat vähäisempiä kuin nykyisin Valitusten takia käyttöönotto viivästyy (2020?) Arvion mukaan fosforikuorma pienentyy n. 650 kg/v (60 % P- kuorman vähennystavoitteesta Pappilanselällä Toisaalta myöhemmin kuormitus lisääntynee (siirtoviemärit + uudet liittyjät) 17

18 Maatalous Painopistealueita: Ukonveden lähivaluma-alue, erityisesti Surnuin alue Emolanjoen valumaalue Multasillanojan valuma-alue Visulahdenpuron valuma-alue Myllyjoen valumaalue 18

19 Maatalous Toimenpiteinä mm.: Suojavyöhykkeet Kosteikot Peltojen talviaikainen eroosion torjunta Ravinneteiden käytön hallinta (ravinnetaseet ym.) Toimenpiteitä edistetään v RAE-hankkeessa Mahd. jatkohanke v => kun maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tulee voimaan Vemala-mallin ehdottama kosteikko 19

20 Metsätalous Mahdollisimman tehokkaat vesiensuojelutoimet suunnittelualueen pohjoisosissa turvemaavaltaisilla valuma-alueilla Tavoitteena vähentää myös orgaanisen aineen kuormitusta (lisää hapenkulumista) Uudistushakkuiden suojakaista Lannoitusten suojakaista Pintavalutuskentät Putkipadot, pohjapadot Kosteikot Turvemaa 20

21 Haja-asutus n. 30 % haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä täyttää vaatimukset, 70 % on uusittava tai korjattava v mennessä järjestelmien uusiminen ja viemäriverkostoon liittyminen ei edisty kovin nopeasti lähivuosina, v n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta 21

22 Hulevedet Uudisrakentamisen myötä lisääntyy hulevesien määrä Kasvualueita Visulahti, Norola, Karilan, Riutta, Kirkonvarkauden eteläpuolinen osa, Salosaaren länsiranta, Tusku, Raviradan alue, Pitkäjärven alue. Kriittisimpiä jokireitti Naistingista Satamanlahteen, Kaihunlahti, Visulahti valtatie 5:n uusi linjaus Suositellut toimenpiteet esitetty Mikkelin kaupungin hulevesiohjelmassa (2013) 7-nimiselle joen hulevesistä tehty opinnäytetyö 22

23 Poistokalastus Tavoitteena sisäisen kuormituksen vähentäminen, vedenlaadun parantaminen ja kalaston rakenteen muuttaminen Ravinteiden arvioitu poistuma fosfori kg/v Typpi kg/v Klorofyllipitoisuus alenee % Näkösyvyys kasvaa < 0,5 m Särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa Ulkoisen kuormituksen tulisi laskea nykytasosta, jotta vaikutukset pysyvämpiä 23

24 Poistokalastus Todennäköisesti pyynti pääosin rysillä, tavoite 170 kg/ha kolmessa vuodessa => hoitokalastus pienemmällä teholla Toteutussuunnittelu 2014 toukokuu Tavoitteena poistokalastuksen toteutus 2015 keväästä lähtien Vaatii laajapohjaista rahoitusta 24

25 Muita toimenpiteitä Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä ilmastuksen jatkaminen nykytasolla + seurannan lisääminen Vesikasvien vähentäminen pääkohteena Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha, väh. 3 vuoden ajan kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta Osakaskuntien yhdistämisen edistäminen tavoitteena mahd. suuret osakaskunnat Hulevesien hallinta Kriittisimmät kohteet tunnistettu Mikkelin kaupungin hulevesiohjelma 2013 Haja-asutuksen jätevesien uusiminen n. 30 % järjestelmistä täyttää vaatimukset arviolta v n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta, edistyy hitaasti 25

26 Hapetus Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä Nykyinen hapetus riittävän tehokas pitämään alusveden hapellisena Kyyhkylänselällä hapetuksen teho ei aivan riittävä, mutta syvänne pienialainen ja merkitys koko vesialtaan kannalta vähäinen Pelkkä kuormituksen vähentäminen ei riitä pitämään koko alusvettä hapellisena ilman hapetusta Hapetusta syytä jatkaa kunnes ulkoinen kuormitus riittävän pieni syvänteiden happitilannetta tulee seurata edelleen, kesäaikana mieluiten 2-3 kertaa nykyisen yhden näytteenottokerran sijaan 26

27 Vesikasvien vähentäminen vesikasvien niittotarvekartoitus (2011) valituille kohteille tehty luontoarvoselvitys (2012) alustavia niittokohteita 20 ha, kasvillisuus järviruokoa pääkohteeksi valittu Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta 3 vuotta, yht käytännön toimista ei vielä sovittu 27

28 Osakaskuntien yhdistyminen Ensiarvoisen tärkeää vesienhoitotoimien suunnittelua ja toteutusta ajatellen v pidettiin 2 infotilaisuutta vesialueen omistajille Tavoitteena mahdollisimman isot ja yhtenäiset osakaskunnat osakkuus ja kalastusoikeus kohdistuu laajempaan vesialueeseen aktiivisuus vesialueiden hoitoon ja kalakannan kehittämiseen lisääntyy kunnostushankkeet lupaasioineen yksinkertaistuvat kalastuksen järjestely ja kalastus helpottuvat hallintokulut pienenevät jne. 28