Opportunisti ja kyynikko muuttuvassa työelämässä
|
|
- Anton Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JUSSI VÄHÄMÄKI Jussi Vähämäki, Dosentti, Tutkimusjohtaja, Chydenius-instituutti, Jyväskylän yliopisto Opportunisti ja kyynikko muuttuvassa työelämässä Työelämän muutos Työn ja tuotannon ajallinen peräkkäisyys ja tilallinen läheisyys olivat luonteenomaisia teolliselle yhteiskunnalle. Tietty tehtävä suoritettiin tiettynä aikana tietyssä tilassa, tehtaassa tai toimistossa, ja aikaansaannos oli näkyvä, erillinen suoritus, jolle voidaan erottaa tekijä ja joka voidaan erottaa tekijästään. Tilat, ajat ja tehtävät pyrittiin koordinoimaan ja päällekkäisyyttä välttämään. Tämä kompleksisuuden reduktio leimasi työtä ja tuotantoa, mutta usein myös kotia ja vapaa-aikaa. Tehdas yhteiskunnan mallina loi näyttämön, joka antoi tilallisen ykseyden ja yhtenäisyyden ajalle, paikalle ja toiminnalle. Tilan, ajan ja toiminnan yhtenäisyyteen perustuva malli on kuitenkin ollut kriisissä luvulta lähtien. Enää ei pyritä moniulotteisuuden supistamiseen tai suoranaiseen hävittämiseen, vaan sen hyväksikäyttöön ja kesyttämiseen. Toiminnan tasolla näkyvät työsuoritukset muuttuvat toistensa kaltaisiksi, koska käytetään samoja työvälineitä samankaltaisissa tiloissa. Samalla kuitenkin työn näkymätön puoli, työntekijän kokemus, persoonallisuus ja koulutus saavat yhä tärkeämmän roolin itse työssä. Jos aiemmin toimin- 28 Työn Tuuli
2 Olemme siis siirtymässä tehtaasta ja sille ominaisesta rajallisesta tilasta, määrätystä ajasta ja erityisestä toiminnasta sekä näiden muodostamasta ykseydestä avoimeen, liikkuvaan ja abstraktiin yritykseen. ta oli määrättynä aikana, määrätyssä tilassa suoritettuja tiettyjä tehtäviä, niin nyt varsinaiset työssä tarvittavat tiedot ja taidot ja itse työsuoritus ovat näkymättömiä ja työntekijän persoonallisuuteen sekoittuneita. Työpersoona, työ ja oma elämä muuttuvat vaikeasti toisistaan erotettaviksi. Nyt vastuu työstä sijoittuu useimmiten kokonaisuudessaan itse kunkin sisään. Näin töiden ja vastuun jakaminen voidaan kokea myös uhkana omalle olemassaololle. Nykyään nopeasti lisääntyvät masennus ja työuupumus ovat eräänlaisia vastuusairauksia, joiden vallassa olevaa ihmistä hallitsee täydellinen riittämättömyyden tunne. Masentunut ei kykene, hän on väsynyt tulemaan siksi mikä on, kuten Pedro Aldomovarin elokuvan Kaikki äidistäni sankaritar sanoo: Todella aitoa ei ole olla sellainen kuin on, vaan on onnistuttava muistuttamaan unelmaa itsestä. Jos protestanttisen työetiikan ajan ihminen kärsi neuroosista, eräänlaisesta syyllisyyden draamasta, jossa hän kävi kamppailua ulkoisen normin kanssa, niin uuden yhteiskunnan kasvatti kärsii masennuksesta tai uupumuksesta riittämättömyyden tragediana. Ahdistus ja riittämättömyys johtavat pyrkimykseen katkaista suhde kokonaan maailman kanssa vetäytymällä tai pakenemalla itseen, kieltämällä maailma ja siihen osallistuminen. Olemme siis siirtymässä tehtaasta ja sille ominaisesta rajallisesta tilasta, määrätystä ajasta ja erityisestä toiminnasta sekä näiden muodostamasta ykseydestä avoimeen, liikkuvaan ja abstraktiin yritykseen. Yritys yhteiskunnan perusmuotona viittaa juuri vaihteluun ja jatkuvaan uudelleen määrittelyyn. Tämä vaihtelu kohdistuu tilaan, aikaan ja toimintaan. Tilat vaihtelevat ja ovat usein sisäkkäisiä esimerkiksi tietokoneen ja matkapuhelimen kaltaisten, monen eri tehtävän samanaikaiseen suorittamiseen suunnitellun kommunikaatiovälineen ansiosta. Työaika vaihtelee, ja varsinaisen palkkatyön ajasta tulee epämääräistä ja rajoiltaan liukuvaa samalla kun itse työhistoria muuttuu pätkittäiseksi. Työaika leviää kuin vesipisara tasaisella pöydällä. Työn ajasta on tullut litteä pinta, jolla erilaiset tilat, tehtävät, kokemukset ja elämänmuodot sekoittuvat ja taittuvat toisiinsa. Työtä ei hallitse tehtävien peräkkäisyys tai tilojen erillisyys, vaan pikemminkin niiden ajallinen sisäkkäisyys ja tilallinen päällekkäisyys. Tämä murtaa niin työajan kuin työtilankin selkeät rajat. Tätä tilan rajattomuutta ja työajan loputtomuutta säestää usein vielä varsinaisten työtehtävien muuttuminen epämääräiseksi ja työntekijän persoonaan sidotuksi. Usein työntekijä tunteekin seisovansa täysin yksin maailmassa ilman selkeitä tilan ja ajan koordinaatteja ja vailla tarkkaa ohjeistusta siitä, mitä projektin läpiviemiseksi olisi tehtävä. Hän kokee työn ja tuotannon riskit ja erilaiset uhkat henkilökohtaisina elämän ja olemassaolon riskeinä. Voidaankin sanoa, että työtä ja tuotantoa määrittää nykyään yhä lisääntyvien riskien ulottuvuus. Nämä riskit ovat peräisin: 1. työn ja tuotannon organisaatioiden kasvaneesta kompleksisuudesta. 2. tuotantoympäristöjen ennakoimattomuudesta 3. markkinakontekstien nopeasta muuttumisesta 4. työtehtävien ja roolien muuttumisesta yhä epämääräisemmiksi Tuotanto-organisaatioita on mahdotonta hallita alusta loppuun, työympäristössä saattaa tapahtua melkein mitä tahansa, Työn Tuuli
3 markkinatilanne voi muuttua odottamatta, työtehtävät vaihtelevat, ja niitä on vaihdeltava jatkuvasti; myös työvälineet (kuten software) vaihtelevat ja uudistuvat nopeasti ja niitä on opittava käyttämään tuntematta niiden sisältöä tai toimintamekanismia. Syvällisen paneutumisen ja keskittymisen sijaan on opeteltava surffaamaan jatkuvasti aallon harjalla. Nämä tekijät muodostavat lisääntyvien riskien ulottuvuuden sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta. Työn välineiden, sisältöjen ja yhteisöjen jatkuva vaihtelu rapauttaa perinteisten, protestanttisten työhyveiden, kuten pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja keskittyminen perusteita. Elämme aikaa jona hajamielisyydestä on tulossa, jos ei varsinainen työhyve, niin ainakin keino selviytyä muuttuvan työelämän aallokossa. Hajamielinen, keskittymiskyvytön, epäjohdonmukainen, ylivilkas kaiken suhteen utelias ja aikansa työn sijasta juoruiluun käyttävä monisähläri on uusi osaaja. Muuttuva työ synnyttää olosuhteissa, joissa työntekijällä ei ole käytössään minkäänlaista riskien jakamisen järjestelmää, pyrkimyksen ottaa etäisyyttä maailmaan ja toisiin ihmisiin. Pyrkimyksen kaksi ääripäätä ovat opportunisti ja kyynikko. Opportunisti ja kyynikko Kyynikko näkee kaiken mukaan lukien suhteet toisiin ihmisiin jo tapahtuneina. Tiedän jo miten tässä tulee käymään. Siksi ei kannata yrittää mitään uutta. Voin vain laskelmoiden käyttää tilannetta hyväkseni. Maailmaan voidaan ottaa myös etäisyyttä yrittämällä sopeutua mihin tahansa, muuttumalla opportunistiksi, joka yrittää seurata ja Opportunisti ja kyynikko eivät kykene nykytyön olennaiseen vaatimukseen, siis riskien jakamiseen toisten kanssa. käyttää hyödykseen kaikkea. Kyynikon pidättäytyminen kaikesta ja opportunistin kaiken ahmiminen määrittävät nykytyöelämän bulimia- anorexia oireyhtymän. Opportunisti ei luota työpaikan pysyvyyteen, koulutuksen antamaan elinikäiseen ammattiin tai edes oman lähiyhteisönsä vakauteen. Sitoutuminen on hänelle riski. Hän on jatkuvasti vastatusten mahdollisten tapahtumien ennakoimattoman moneuden kanssa. Hän odottaa, että ympäristössä voi tapahtua mitä tahansa. Seurauksena on usein jatkuva ahdistus ja riittämättömyyden tunne Sen enempää opportunisti kuin kyynikkokaan eivät voi luottaa työtovereihinsa, työpaikkaansa eikä välttämättä edes muiden ihmissuhteidensa pysyvyyteen. Kyynikko ja opportunisti ovat kadottaneet kokonaan ajan horisontin ja samalla kaikki kehittymisen ja uuden luomisen sekä uuden vastaanottamisen mahdollisuudet. Riskien välttämiseksi kyynikko vetäytyy täysin itseensä ja kaikki hänen valintansa tehdään vain hänen valmista, erillistä ja täydellistä itseä varten, uran, palkan, eläkkeen jne. varmistamiseksi. Opportunisti on puolestaan hengissä selviytyäkseen valmis tekemään mitä tahansa, mutta hänellä ei ole mitään erityistä annettavaa. Näennäisestä sosiaalisuudestaan huolimatta seuratessaan ympärillä tapahtuvaa opportunisti ja kyynikko eivät kykene nykytyön olennaiseen vaatimukseen, siis riskien jakamiseen toisten kanssa. Kyynikko vie toisilta kaiken, opportunisti ei kykene antamaan kenellekään mitään. He ovat työelämän musulmaaneja. Primo Levin kuvasi tällä termillä keskitysleirien vankia, jolta nöyryyttäminen, kauhu ja pelko olivat riistäneet kaiken tietoisuuden ja kaiken persoonallisuuden aina täydelli- 30 Työn Tuuli
4 seen apatiaan saakka. Opportunisti alistuu työn takia mihin tahansa, kyynikko puolestaan alistaa kaikki työtoverinsa ja ihmissuhteensa, jotta vain hän menestyisi työelämässä. Kyynikko haluaa erottautua yksilönä, sulkea elämän yksilöön ja nähdä elämän vain yksilön elämänä. Kaikki maailmassa oleva on vain yksilöä, itseä varten ja kaikki vapaa, liikkuva on mahdollisimman nopeasti palautettava yksilöön. Sen on kuuluttava jollekin, oltava jonkun omaisuutta. Jokainen sidos maailmaan ja maailmassa tapahtuvaan muodostaa riskin ja vie turvapaikan. Työntekijän suurempi itsenäisyys ja kyky kantaa osa yrityksen riskeistä eivät voi olla pelkkä yrityksen vaatimus työntekijälle, vaan myös työntekijän itsensä tarve. Riskien vähentämisen strategiat Riskien vähentämisen strategiat - ja siis kyynisyyden ja opportunismin aiheuttaman pattitilanteen torjunta - voidaan koota kolmeen eri ulottuvuuteen: 1. Työntekijän itsenäisyyden tai autonomian kasvattaminen suhteessa työtehtäviin ja yritykseen 2. Työntekijän verkostojen laajentaminen yli työtehtävien välittömässä hoitamisessa tarvittavien verkostojen ja samalla verkostojen intensiivisyydestä huolehtiminen 3. Työntekijän tietokykyjen omaehtoisen kasvattamisen tukeminen, siis mahdollisuus investoida omaan kehitykseen työelämässä Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, jotka kykenevät sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin ja ovat valmiita ottamaan kantaakseen osan yritystoiminnan riskeistä. Työntekijän on siis oltava joustava, taipuisa ja sopeutuvainen opportunisti. Mutta tämä ei riitä, sillä samanaikaisesti työntekijän on oltava myös aloitteellinen ja innovatiivinen, uusia tekemisen tapoja keksivä ja soveltava ja niitä toisille jakava. Työntekijälle asetettu vastuu vastaa yritykselle asettuvaa vaatimusta kohdata toimintaympäristön ja markkinoiden jatkuva vaihtelu, siis mahdollisten tapahtumien ennakoimaton moneus, jonka mukaisesti yritysten on muunneltava toimintaansa. Työntekijän suurempi itsenäisyys ja kyky kantaa osa yrityksen riskeistä eivät voi olla pelkkä yrityksen vaatimus työntekijälle, vaan myös työntekijän itsensä tarve: työntekijä kykenee hallitsemaan omaa riskiään vain mikäli hän on sellaisessa tilanteessa, että hän kykenee työskentelemään ainakin jossakin määrin itsenäisesti ja siten arvioimaan toimintansa riskejä. Tästä työntekijän riskinottokyvyn vaatimuksesta ja siis tärkeästä kyvystä seurata, mitä ympärillä tapahtuu ja ottaa se huomioon siis työskentelemättä sokeana ja kuurona pää pensaassa - seuraa kaksi tärkeätä seikkaa. Ensinnäkin työntekijän on oltava taloudellisesti ainakin osittain riippumaton yrityksestä ja siitä, mitä hän kullakin hetkellä tekee, ja toiseksi työntekijän on oltava tiedoiltaan riippumaton tai itsenäinen suhteessa yritykseen ja kulloinkin suorittamaansa työtehtävään. Toisin sanoen, mitä itsenäisempää työvoima on (tiedollisesti, mutta myös taloudellisesti), niin työntekijän kannalta työmarkkinat kehittyvät sitä paremmin, mitä enemmän tiedon saatavuus ja kiinnostus uuden tiedon hankintaan ylittävät yritysten välittömät vaatimukset työvoimalle. Ja vastaavasti yritysten näkökulmasta työmarkkinat toimivat ja kehittyvät, kun erilaiset julkiset rakenteet kuten koulu, yliopisto ja erilaiset erikoistumisväylät antavat mahdollisuuden levittää tietoa, joka ylittää kullakin hetkellä työtä hakevien tiedontarpeen. Työ ja tuotanto perustuvat nykyään ryhmätyöhön ja verkostoihin, kykyyn jakaa tietoa eikä pantata sitä. Niissä käytetään hy- Työn Tuuli
5 väksi oppimiskykyä, omaksumiskykyä, tunteita ja koko persoonallisuuden muodostumisen historiaa. Ihmisen kehitys, perhe- ja ystävyyssuhteet, kaikki yhteisöresurssit joutuvat jollain tavoin työnteon välineiksi. Tilanne, jossa yhteistyöstä ja verkostoista on tullut rikkauden tuotannon perusta, johtaa riskien jakamisen rakenteiden puuttuessa hyvinvoinnin ja rikkauden jakamisen näkökulmasta työelämän ja ihmissuhteiden (yhteisten ja yleisten edellytysten) äärimmäiseen yksilökeskeisyyteen: yksilöt yrittävät kääntää sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutuksen yksipuolisesti omaksi edukseen. Tämän privatisoinnin seurauksena syntyvät yhteistyöperslävet (cooperation assholes). He saavat aikaan sen, että vuorovaikutus ja yhteistyö muodostuvat näennäisiksi ja tiedon tuotannolle olennainen tiedon jakaminen, monistaminen, tulkinta ja itsesääntely tyrehtyvät. Olosuhteissa, joissa työntekijältä puuttuvat taloudelliset ja tiedolliset edellytykset itsenäisyyteen, siis kun hänet pakotetaan tekemään mitä työtä tahansa, nämä edellä esitetyt itsenäisyyden vaatimukset kääntyvät opportunismiksi, teeskentelyksi ja työtovereiden hyväksikäytöksi. On myös selvä, että tämänkaltaisen tyypin hyödyllisyys yritykselle on nolla, koska hän ei kykene itsenäiseen työhön eikä riskien jakamiseen. Ihmisen kehitys, perhe- ja ystävyyssuhteet, kaikki yhteisöresurssit joutuvat jollain tavoin työnteon välineiksi. Lopuksi Etäisyys ja epäluottamus määrättyyn ja työhön sitoutumisen väheneminen kuljettaa mukanaan myös jatkuvaa työn itsensä kyseenalaistamista: miksi ylipäätään teen työtä? Tämä työn arvostuksen ja työn arvon murentuminen (joka näkyy myös tulonmuodostuksessa palkkatulojen osuuden pienentymisenä sekä BKT:ssa että etenkin nuorempien sukupolvien työhistoriassa, jossa palkkatulo on vain yksi tulo muiden joukossa) saa joskus aikaan jopa hysteerisiä reaktioita, kuten nuori Eetu Virén sai viime keväänä kokea sanoessaan, että ihmisiä ei pitäisi pakottaa ns. paskaduuneihin. Mitä nämä työt ovat? Ne ovat töitä, joista ei saa riittävää korvausta elämiseen, vaan joiden takia on pikemminkin elettävä, niissä työntekijältä puuttuu itsenäisyys ja mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon, niissä ei tarvita ylimääräisiä verkostoja eikä sosiaalisia suhteita eikä niissä pysty kouluttamaan itseään ja lisäämään ammattitaitoaan ja hyötyään työmarkkinoille. Henkitoreissaan kamppaileva työideologia innosti puolustajansa räikeän todellisuudenvastaisiin ja jopa pelottaviin lausuntoihin iltapäivälehdistä aina pääministeriin saakka: tärkeintä on pelkkä työ, mikä tahansa työ. On hyvä muistaa, että kun työstä yleensä on tullut tärkeä, kun ei ole tärkeää, mitä työtä tekee, paljastuu työ pelkäksi arvoksi. Se on pelkkää pakkotyötä, jolla ei ole mitään erityistä sisältöä, mutta jonka autuuteen on siitä huolimatta vain uskottava. Mikäli työ menettää välineellisen roolinsa, voi sen seurauksena koko työyhteiskunnan perusta horjua ja elämänodotuksiin liittyvät psyykkiset ongelmat ja fyysiset työssäjaksamisen ongelmat kasvaa räjähdysmäisesti. Pako työstä voi muuttua todelliseksi exodukseksi. Mutta myös työn näkeminen puhtaasti välineelliseksi toiminnaksi, siis työn tekeminen pelkän palkan takia muodostaa ongelman työelämän ja työolosuhteiden kehittämisen kannalta. Tämä asenne näyttäisi kehittyvän erityisesti nuoremmille prekaareis- 32 Työn Tuuli
6 sa työsuhteissa työskenteleville, jotka eivät näe työssään mahdollisuuksia itsenäiseen päätöksentekoon, verkostojensa kasvattamiseen ja koulutustasonsa nostamiseen. Monisähläävän opportunistin ja kyynikon elämää varjostaa siksi myös kasvava epäily koko palkkatyöyhteiskuntaa ja sen moraalia kohtaan. Tärkeä työelämän ja sosiaaliturvan tulevaisuuden rakenteita koskeva kysymys on, minkälaisia osaajia nämä rakenteet tuottavat: kaikkeen alistuvia opportunisteja, musulmaaneja tai toisia hyväksikäyttäviä kyynikkoja vai itsenäisiä ja uuden keksimiseen kykeneviä ihmisiä. Työn Tuuli
Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotTaloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys
Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
Lisätiedot1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen
1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
LisätiedotTyön ja tuotannon muutokset. Helsinki 18.05.2010 Jussi Vähämäki Erikoistutkija
Työn ja tuotannon muutokset Helsinki 18.05.2010 Jussi Vähämäki Erikoistutkija Metodi Kuinka koneet, joita käytämme, muokkaavat 1. suhteitamme toisiin 2. rytmittävät elämäämme 3. vaativat määrättyjä taitoja
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotTulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään
Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu
LisätiedotTyönantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018
Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018 Tutkimuksen tiedot Tämän tutkimuksen on tehnyt IROResearch Oy toukokuussa 2018 työeläkeyhtiöiden toimeksiannosta. Tavoitteena oli
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotTYÖKOKEILUN ARVIOINTI
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI Työkokeilijan sukunimi * Työkokeilijan etunimi * Työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä * Alku: Loppu: Työkokeilupaikka tai työympäristö * Jaksoon voi liittyä useampi eri kohde tai
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotMikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ
Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
Lisätiedot- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?
Muutosjohtaminen - muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 1 Maailma muuttuu meidänkin
LisätiedotOsaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia. Sikke Leinikki TJS Opintokeskus
Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia Sikke Leinikki TJS Opintokeskus Taustaa Työn teettämisen tavat muuttuvat Valta, vastuu ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen
LisätiedotMiten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio
Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja
LisätiedotMuuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus?
Muuttuva työelämä millainen on työelämän tulevaisuus? Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma 21.9.2017 Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta Työ 2040 Demos Helsingin ja Sitran yhteistyöhanke Kumppaneina:
LisätiedotHenkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto
Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotUUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?
UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotTYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU
TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotOpiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin
Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotSuomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat
Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat Yksinäisyys, työttömyys, alkoholismi, huumeet, rikollisuus, ympäristöntila, luonnonvarojen käyttö, terrorismi, jaksaminen työelämässä Suomalaisia yhdistää yhteinen
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotVuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä
Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään
Lisätiedotminä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start
minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotTulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa
Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotKOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT
KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotSiirtymät sujuviksi työssä
Siirtymät sujuviksi työssä Anestesia-kurssi "Sopiva työ elämän mittainen" 19.3.2009 klo 10:10-10:50 koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Hotel Crown Plaza Elämänkulku vai elämänkaari 20 Ikä 60 Elämänkulku
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
Lisätiedotyleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista tai riippumattoman
1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE: VEROHALLINNON PÄIVITYS OHJEESEEN PALKKA JA TYÖKOR- VAUS VEROTUKSESSA Verohallinto on päivittänyt ohjetta, jossa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Päivitetyssä
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotAsiantuntijasta vaikuttajaksi. Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen. Alma Talent, Helsinki 2017
Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent, Helsinki 2017 Tilaa Henkilöbrändi Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017
LisätiedotSähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry
Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti
LisätiedotMikko Satuli Koulutuksen kautta työelämään työnantajan näkökulma
Mikko Satuli 3.4.2017 Koulutuksen kautta työelämään työnantajan näkökulma Työllisten tarve rakentamisessa Rakentamisen määrä tulevaisuudessa Rakentaminen ei lopu koskaan Kaupungistuminen jatkuu suurena
Lisätiedot