Itä-Savon sairaanhoitopiiirin ky Hemmo Pirhonen

Transkriptio

1 Selvitys päivystysasetuksen voimaan tulon ( ) johdosta suoritettavista muutoksista erikoissairaanhoidon palvelurakenteessa/ SAADUT VASTAUK- SET Välipäätös Kuntayhtymähallitus jätti päätöksellään pöydälle otsikkoasian lisäselvityksiä varten edellyttäen yksityiskohtaista esitystä palvelurakenteesta ja toimintojen järjestämisestä kustannus- ja henkilöstövaikutuksineen. Valmistelutyö etenee keskeisenä osana portaattoman hoitomallin kehittämistyötä. Selvitystyö on erittäin haastava ja sen valmistuminen hallitus-/valtuustokäsittelyyn elokuussa hallitus/syyskuusta valtuusto voi olla epärealistinen. Siksi on valmistauduttava pöydälle jätetyn asian käsittelyyn rajatummin ottaen huomioon jo annetun ns. päivystysasetuksen voimaantuloajankohta Synnytysten osalta on otettava huomioon Valviran asiasta antama välipäätös (liite), jonka mukaan kuntayhtymähallitusta kuullaan ja tämä kirjallista kuulemista koskeva päätös käsitellään kuntayhtymähallituksen kokouksessa Lisähaasteen tuonee myös päivystysasetuksen muutossuunnitelmat, josta odotetaan uutta asetuspäätöstä. Kirjalliset vastaukset pyydän toimittamaan perjantaihin klo 12 mennessä. Keskushallinnon johtoryhmä käsittelee maanantaina selvitysten perusteella esitystään hallitukselle kokouksessa, johon esityslista lähtee keskiviikkona ja hallitus kokoontuu käsittelemään esitystään syyskuussa pidettävään ylimääräiseen valtuuston kokoukseen. Vs. johtajaylilääkäri Panu Peitsaro - miten päivystysasetuksen velvoitteet kohdentuvat virka-ajan ulkopuoliseen leikkaustoiminnan järjestämiseen ja miten se tulee järjestää sairaalan siirtyessä ns. I tason päivystyssairaalaksi? Perustaso (I taso) Päivystysasetuksen (652/2013) tullessa velvoittavana voimaan ei ylemmän tason (II-taso) kirurgisen päivystyksen jatkaminen ole kaikissa keskussairaaloissa tarkoituksenmukaista lääketieteellisistä ja taloudellisista syistä eikä osaamisresurssien puuttumisen johdosta asetuksen mukaisessa muodossa. Leikkaussali ei tällöin ole miehitetty ympäri vuorokauden, vaan toiminta on keskittynyt säännölliseen työaikaan ja ilta-aikaiseen toimintaan (ma-pe ja la-su 10-18). Tällaisissa sairaaloissa suurin osa potilaista leikataan päiväkirurgisesti tai lyhytjälkihoitoisesti. Osalla potilaista välitön toipuminen leikkauksesta voi pitkittyä tai leikkaukseen liittyy komplikaatioita. Näiden potilaiden päivystyspalvelut tulee turvata potilasturvallisuuden takia, sillä leikkauksen jälkeiset komplikaatiot eivät ole epätavallisia ja niiden arviointi voi olla vaikeaa, vaatien kirurgista osaamista. Tämän takia kirurgista leikkaustoimintaa harjoittavassa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa potilas otetaan seurattavaksi sairaalaan vuodeosastolle, on oltava oireiden tai hoidon haittavaikutusten edellyttämä toimintaan soveltuvan kirurgisen erikoisalan päivystys. Tällöin toimintayksikössä on oltava välittömästi saatavilla laillistettu lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida potilaan hoidosta kirurgisten alojen erikoislääkärin kanssa. Kirurgisten alojen erikoislääkärin on voitava saapua nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön ja arvioitava hoidon tarve sekä varmistettava tarvittaessa potilaan siirto ympärivuorokautista kirurgista leikkaushoitoa antavaan yksikköön. Kirurgian takapäivystäjän arvion perusteella potilas siirretään tarvittaessa toiseen keskussairaalaan leikkaushoitoon (arvion mukaan noin 40 päivystystoimenpidettä/vuosi). Joitakin vaativia ennalta suunniteltuja (elektiivisiä) leikkauksia siirretään hoidettavaksi toisiin keskussairaaloihin (mm. haimaleikkaukset, virtsarakon poisto). Noin 4 päivänä kuukaudessa joudutaan pi- 1(8)

2 tämään ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius tiettyjen toimenpiteiden mahdollisten komplikaatioiden vuoksi (TRAM). - miten henkilöstöresurssi turvataan/mahdollisesti sopeutetaan em. kohdan toteuttamiseksi lääkärityövoiman osalta ja miten se tulee järjestää sairaalan siirtyessä ns. I tason päivystyssairaalaksi? Vakituisessa virassa työskentelevien lääkäreiden osalta ei ole vähentämisen tarvetta palvelurakenteen muutoksen yhteydessä. Eri erikoisalojen välillä voi kylläkin tulla muutostarvetta virkarakenteeseen toimintamallimuutoksen myötä. Lääkäreiden kokonaisvakanssimäärä on myös syytä säilyttää ennallaan, jotta jatkossa varmistetaan myös joustava erikoislääkäreiden sekä koulutettavien erikoistuvien lääkäreiden palkkaaminen. Suurimmat muutoksen päivystysasetuksesta kohdistuu operatiivisen toimintaan. Kirurgiassa on kuitenkin jatkossakin tarkoitus päivystää sekä etu- että takapäivystäjän toimesta, joten lääkäritarpeessa ei muutoksia. Synnytysten ja naistentautien osalta virkojen määrä voidaan vähentää viidestä kolmeen - neljään. Haasteena tulee olemaan osaajien pysyvyyden turvaaminen sekä uusien palkkaaminen etenkin kirurgian osalta yöaikaisten leikkausten loppuessa. Omalta osaltaan uusien kirurgian alan lääkäreiden palkkaamista keskussairaaloihin vaikeuttaa kapea-alainen erikoistuminen. Päivystysalueen lääkäreiden erikoisalojen määrissä todennäköisesti tapahtuu muutoksia vasta muutamien vuosien kuluttua kun uusi erikoisala akuuttilääketiede vakiinnuttaa asemansa ja tuottaa uusia erikoislääkäreitä. Savonlinnan keskussairaalassa kannattaa jatkossa panostaa voimakkaasti yhteisvirkojen puolesta sekä lähisairaaloiden, että etenkin yliopistosairaalan kanssa. Lisäksi koulutusyhteistyö lähisairaaloiden kanssa erikoistuvien lääkäreiden osalta on optimoitava. - miten varmistetaan muuttuvan tilanteen edellyttämät neuvottelut yhteistyösairaaloiden kanssa ja muutosten edellyttämät vaikutukset vuoden 2015 talousarvion laadinnassa? Sairaaloiden välisestä merkittävästä työnjaosta sovitaan nykyisin ERVA-järjestämissopimuksessa. Tammikuussa Savonlinnassa kokoontui erityisvastuualueen vastuuhenkilöt tekemään tilannekatsausta kokonaistilanteesta sairaaloiden työnjaon suhteen. Kesäkuussa Savonlinnan keskussairaalassa oli koolla kirurgian ylilääkärit. Neuvotteluja jatketaan välittömästi kun yöaikaisen leikkaustoiminnan sekä synnytysten päättymisestä on tehty hallinnollinen päätös. Synnytysten osalta on lokakuussa 2013 jo alustavasti valmisteltu yhteistyömallit kaikkien lähisairaaloiden kanssa. Synnytysten sekä yöaikaisen leikkaustoiminnan loppuminen vaatii valmistelua sekä yhteistyösairaaloiden kanssa mutta myös ensihoidon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon että tukipalveluiden (etenkin it / potilastietojärjestelmät) kanssa. - miten Valviran välipäätöksessä mainittu synnytysten lopettamisratkaisu loppuun mennessä tulee toiminnallisesti ratkaista? Valviran välipäätöksestä on käyty keskustelut operatiivisen tulosyksikön vastuuhenkilöiden, talous- ja henkilöstötoimiston vastuuhenkilöiden, johtajaylilääkärin sekä hoitotyön vastuuhenkilöiden kesken. Olemme yhteisesti todenneet, että synnytystoiminta Savonlinnan keskussairaalassa esitettäisiin lopetettavaksi Ajankohta on selkeä mikä helpottaa sekä väestön että toimijoiden yksiselitteistä ohjeistamista Erilliset selvityspyynnöt on jätetty vs. hallintoylihoitajalle, operatiivisen tulosyksikön päällikölle, synnytysten ja naistentautien ylilääkärille, toimistopäällikölle sekä talouspäällikölle. Kliinistä toimintaa koskevia selvityksiä varten tarvittavia lisäselvityksiä voit hankkia harkitsemassasi laajuudessa. Vs hallintoylihoitaja Riitta Sipinen 2(8)

3 - miten päivystysasetuksen velvoitteet kohdentuvat virka-ajan ulkopuoliseen leikkaustoiminnan järjestämiseen hoitohenkilöstön osalta? Kirurginen päivystys siirtyy I-tasolle vuoden 2015 alusta. Tämän jälkeen yöaikainen päivystysleikkaustoiminta loppuu. Päivystyksellinen leikkaustoiminta jatkuu edelleen arkipäiväisin klo ja viikonloppuisin klo Noin neljänä päivänä kuukaudessa on suunniteltu ylläpitää ympärivuorokautinen leikkaussalivalmius varautuen tiettyjen toimenpiteiden mahdollisiin komplikaatioihin, jotka hoidetaan omassa sairaalassa (esim. vaativa rintakirurgia, kuten TRAM). Suunnitelmana on säilyttää leikkausosaston virka-aikainen käyttö edelleen 6-7 salin suuruisena, mikä mahdollistuisi ERVA-alue yhteistyön kautta, kun ainakin rintakirurgisten leikkausten sekä tekonivelkirurgian lisäämisestä sairaalassamme on käyty neuvotteluja. Yöaikaisen varallaolon loppuminen ei vähennä leikkaus- ja anestesiayksikön hoitohenkilöstön määrää ja tarvetta, koska tähän asti varallaolo ja sen aikainen aktiivityö on ollut pääosin täysiaikaisen työajan päälle / lisäksi suunniteltua ja tehtyä työtä. Kustannusvaikutus varallaolon päättymisessä näkyy lähinnä hoitohenkilöstön erilliskorvausten vähenemisenä. - miten henkilöstöresurssi turvataan/mahdollisesti sopeutetaan vastaamaan em. kohdan palvelurakenteen toteuttamiseksi? Päivystystason laskeminen ja yöaikaisen leikkaustoiminnan päättyminen ei vaikuta leikkaus-, anestesia- ja päiväkirurgian osaston hoitohenkilökunnan määrään. Sen sijaan synnytystoiminnan loppuminen sekä lasten sairaanhoidon uudelleenjärjestelyt vähentävät sairaansijojen sekä hoitohenkilökuntaresurssin tarvetta operatiivisella tulosalueella. Koko organisaation tasolla hoitohenkilöstöresurssin riittävyys tulee olemaan haasteellista palvelurakennemuutoksen läpiviemiseksi. Muutoksen myötä vapautuva hoitohenkilöstöresurssi (12 hhk) ei riitä kattamaan esim. akuuttivuodeosaston tarpeita (noin 20 hhk). Myös varahenkilöstön tarve on ilmeinen ja huolena on se, saadaanko sinne rekrytoitua määrällisesti riittävä henkilöstö. Henkilökuntavajeen vuoksi on jo nyt pitkiä poissaoloja täyttämättä, mikä on osaltaan vaikuttanut lyhytaikaisten sijaisten tarpeeseen., Rakennemuutoksen ohella on oleellista toimintojen ja työn sisältöjen uudelleen tarkastelu, jotta alueellemme saatavissa oleva koulutettu hoito- ja hoivaresurssi riittää vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen. - miten varmistetaan muuttuvan tilanteen edellyttämät neuvottelut yhteistyösairaaloiden kanssa ja muutosten edellyttämät vaikutukset vuoden 2015 talousarvion laadinnassa? Synnytystoiminnan osalta neuvottelut yhteistyösairaaloiden kanssa on aloitettu jo vuoden 2013 puolella ja niitä jatketaan moniammatillisesti, kun yhtymähallitus päättää synnytystoiminnan lopettamisajankohdan. Talousarviossa vaikutukset pystytään ottamaan huomioon niiltä osin, kun päätöksiä on ehditty tehdä. Valmistelutyö on käynnissä esimerkiksi kustannuspaikkojen nimeämisen ja budjetoitavan henkilökuntamäärän osalta. Haasteena on myös muuttuvan palvelurakenteen ja toimintojen edellyttämät tilatarpeet sekä tähän liittyvä muutostöiden suunnittelu, aikataulutus, toteutus ja kustannusten arviointi. - miten Valviran välipäätöksessä mainittu synnytysten lopettamisratkaisu loppuun mennessä tulee toiminnallisesti ratkaista? Synnytystoiminta voidaan lopettaa Valmisteluaika vuoden loppuun asti on riittävä sujuvan ja synnyttäjille turvallisen toimintamallin aikaansaamiseksi yhteistyössä lähisairaaloiden kanssa. Synnyttäjät, neuvolat, naapurisairaalat sekä ensihoito informoidaan muutoksesta hyvissä ajoin. Siirtymävaiheen turvaamiseksi neuvolatyötä vahvistetaan lisäämällä kätilö-terveydenhoitajaresurssia yhden työntekijäresurssin verran. 3(8)

4 - Miten varmistetaan synnytysten turvallinen toteuttamien yhteistyössä muiden sairaaloiden kanssa ja miten oman synnytystoimintaan osallistuvan hoitohenkilöstön henkilöstön asema otetaan huomioon muutostilanteessa? Yhteistyökuvioista ja synnyttäjien ohjaamisesta naapurisairaanhoitopiireihin sekä pelastuslaitoksen ensihoidon kanssa on laadittu suunnitelma jo syksyllä Suunnitelma päivitetään syksyn 2014 aikana. Oletettavasti eniten synnyttäjiä siirtyy synnyttämään Mikkelin sairaalaan. Tämä huomioiden on sovittu syksylle ( ) yhteistyökokous sairaanhoitopiirien edustajien kanssa. Synnytystoiminnan päättymisen jälkeen polikliinista hoitotyötä vahvistetaan yhdellä (1) sairaanhoitaja-kätilöllä (samalla varmistetaan osaaminen ennakoiden tulevia eläköitymisiä). Myös neuvolatyötä vahvistetaan yhden terveydenhoitaja-kätilön työpanoksella. Operatiiviselle osastolle ja äitiyspoliklinikalle järjestetään ympäri vuorokauden toimiva kätilöpäivystys integroituna yksiköiden toimintaan. Synnyttäjät voivat tarvittaessa kysyä neuvoa tai tulla sairaalaan päivystävän kätilön hoidontarpeen arviointiin. Päivystävä kätilö voi tarittaessa lähteä saattamaan synnyttäjää synnytyssairaalaan. Muutoksen johdosta kätilötarve kokonaisuudessaan vähenee vuodenvaihteessa kuudella (6) vakanssilla. Edellisen lisäksi vapautuu myöhemmin vuoden 2015 aikana lastensairaanhoidon uudelleenjärjestelyn kautta kuuden (6) hoitajan resurssi. Vapautuvan henkilöstöresurssin suuruinen vakanssipohja voidaan sijoittaa työn teettämisen tarve sekä henkilöstön osaaminen huomioiden esim. varahenkilöstöyksikköön tai yleislääketieteen akuuttiosastolle. Henkilöstön kanssa käydään YT-neuvottelu syksyllä Ylilääkäri Maija Tuominen - miten päivystysasetuksen velvoitteet kohdentuvat virka-ajan ulkopuoliseen leikkaustoiminnan järjestämiseen, miten se tulee järjestää sairaalan siirtyessä ns. I tason päivystyssairaalaksi? Leikkaussalivalmius arkena säilyy klo välisen ajan ja viikonloppuisin klo välisen ajan. Kirurgian takapäivystäjä arvioi päivystysleikkausten kiireellisyyden ja tarpeen siirtää potilas II-tason päivystyspisteeseen. Yhteistyösopimus II-tason päivystyssairaalan hoitoa tarvitseville potilaille tulee luoda sekä Etelä-Savon shp:n, Pohjois-Savon shp:n ja Pohjois-Karjalan shp:n kanssa. Päivystysaikana gynekologisten potilaiden ensiarvion tekee kirurgian etupäivystäjä. Gynekologin päivystäessä (2pv/vko) takapäivystäjä on konsultoitavissa. Muina päivinä etupäivystäjä konsultoi potilaasta ensisijaisesti ESSHPn päivystävää gynekologia, jonka ohjeen mukaan tarvittaessa potilas siirtyy I-tason sairaalaan leikkausarvioon. - miten henkilöstöresurssi turvataan/mahdollisesti sopeutetaan em. kohdan toteuttamiseksi lääkärityövoiman osalta ja miten se tulee järjestää sairaalan siirtyessä ns. I tason päivystyssairaalaksi? Mikäli päiväaikainen operatiivinen toiminta supistuu merkittävästi, on vaikeuksia saada järjestettyä kirurgian takapäivystystä ilman ulkopuolisia päivystäjiä. Riittävä elektiivinen kirurgia tulee säilyttää. 6-8 kirurgian erikoislääkärillä voitaisiin sairaalan operatiivinen takapäivystys turvata. Osin lääkärityövoimaa voitaisiin turvata myös sairaaloiden välisillä yhteisviroilla (mm. ns. kumppanuusvirat KYSin kanssa). Elektiivisen toiminnan mahdollinen väheneminen voi vaikeuttaa yhtälailla kirurgisen etupäivystyksen järjestämistä omana työnä ja mahdollisesti joudutaan osin palvelua ostamaan (laillistettuja lääkäreitä). Yhtenä mahdollisuutena voi olla tulevaisuudessa akuuttilääketieteen kokeneen erikoistuvan lääkärin toimiminen samanaikaisesti sekä konservatiivisen että operatiivisen alueen etupäivystäjänä. 4(8)

5 - miten varmistetaan muuttuvan tilanteen edellyttämät neuvottelut yhteistyösairaaloiden kanssa ja muutosten edellyttämät vaikutukset vuoden 2015 talousarvion laadinnassa? Itä-Savon sairaanhoitopiirissä neuvottelut päivystysaikaisen toiminnan järjestämisestä tulee järjestää kirurgian-, naistentautien- ja synnytysten- ja lastentautien erikoisaloilla. Neuvottelut tulee järjestää viimeistään syyskuun 2014 aikana. Neuvotteluissa tulisi olla mukana edustus Etelä-Savon-, Pohjois- Karjalan- ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireistä. Neuvottelussa tulee saada aikaan ehdotus yhteistyön sopimuspohjaksi ja käytännön toimintamallia varten. Lisäksi hammas- ja suusairauksien, korva-nenä-kurkkutautien ja silmätautien osalta päivystysaikaisesta yhteistyöstä ja toimintaohjeista tulee sopia/päivittää olemassa olevat ohjeet yhteistyösairaaloiden kanssa. Ennen talousarvion laatimista on tehtävä päätökset jäävistä ja siirtyvistä toiminnoista sekä muuttuvasta henkilöstörakenteesta ja muutoksen aikataulusta. - miten Valviran välipäätöksessä mainittu synnytysten lopettamisratkaisu loppuun mennessä tulee toiminnallisesti ratkaista koko operatiivisen tulosyksikön näkökulmasta katsottuna? Valviran päätöksen vuoksi synnytystoiminta loppuu Savonlinnan keskussairaalasta. Synnyttäjille selkein ajankohta on lopettaa synnytystoiminta alkaen jolloin ajankohta on myös yhtenäinen sairaalan siirtymiseen kirurgisessa toiminnassa I-tasolle. ). Ainakin siirtymävaiheessa integroidaan ns. kätilörinki kirurgiseen osastotoimintaan, tarvittaessa arvioimaan synnyttäjän tilaa ja olemaan potilassiirrolla mukana mikäli synnytys on jo käynnissä Päivystyksellisissä synnytykseen tai raskauteen liittyvissä ongelmatilanteissa raskaana olevien yhteydenotot alkaen päivystävälle kätilölle, joka konsultoi päivystävää gynekologia (käytännöstä sovittava). Gynekologipäivystys 2 päivänä viikossa paikallisesti ja muutoin kätilö konsultoi suoraan ESSHP:N päivystävää gynekologia. Synnyttämään menemiseen liittyvissä kysymyksissä yhteydenotto suoraan raskaana olevan aiemmin valitsemaan synnytysyksikköön. Ylilääkäri Anu Hänninen - miten päivystysasetuksen velvoitteet kohdentuvat synnytystoiminen järjestämiseen, miten se tulee järjestää sairaalan siirtyessä ns. I tason päivystyssairaalaksi? voimaan tuleva päivystysasetus ei tuo suoranaisia velvoitteita synnytystoiminnan järjestämiseen. Mikäli päivystysasetuksen muutossuunnitelmat hyväksytään luonnosmuodossaan tulevat synnytyksiä koskevat velvoitteet voimaan Tätä voidaan pitää verrattain todennäköisenä. Edellä oleva huomioiden on mielekästä tehdä kaikki päivystyksen muutokset aikataulullisesti yhtä aikaa. Samalla kun sairaala siirtyy I-tason päivystyssairaalaksi, luovutaan myös synnytystoiminnasta Mikäli synnytystoimintaa päädyttäisiin jatkamaan jälkeen, kohdistuisi leikkaussalitiimin ympärivuorokautinen varalla olo ainoastaan synnytystoimintaan. Tämä kasvattaisi synnytystoiminnan kustannuksia ja hyvin todennäköisesti kyse olisi toiminnan jatkamisesta vain muutaman kuukauden ajaksi. - miten synnytystoiminnan edellyttämä henkilöstöresurssi turvataan/mahdollisesti sopeutetaan em. kohdan toteuttamiseksi lääkärityövoiman osalta? Synnytystoiminnan lopettaminen vaikuttaa oleellisesti tarvittavaan päivystysaikaiseen lääkäriresurssiin. 75 % synnytystoiminnasta on päivystysaikana tapahtuvaa. Synnytystoiminnan lopettamisen jälkeen onkin mielekästä muuttaa myös gynekologipäivystystä niin, että gynekologipäivystys Savonlinnan keskussairaalassa on jatkossa gynekologisina leikkauspäivinä, eli 2 arkipäivänä/vko. Päiväaikaiseen lääkäriresurssin tarpeeseen synnytystoiminnan lopettaminen ei vaikuta. Polikliininen ja elektiivinen operatiivinen toiminta tulee jatkossa pysymään pitkälti saman laajuisena ja sama lääkäri- 5(8)

6 resurssi tarvitaan käyttöön näin ollen sen toteuttamiseksi. Väestön ikääntyessä gynekologisten poliklinikkakäyntien määrä on vähitellen lisääntynyt, toisaalta synnytyssairaalan muuttumisen myötä jotakin muutosta voi äitiyspoliklinikkakäynneissä tapahtua. Mielestäni perusteltua olisikin vahvistaa päiväaikaista polikliinistä toimintaa äitiyspoliklinikalla niin, että alueemme raskaana olevat potilaat saisivat mahdollisimman hyvät lähipalvelut synnytyssairaalan siirtyessä etäämmäksi. - miten varmistetaan muuttuvan tilanteen edellyttämät neuvottelut yhteistyösairaaloiden kanssa ja muutosten edellyttämät vaikutukset vuoden 2015 talousarvion laadinnassa? Vuosi sitten on käyty jo yhteistyöneuvotteluja synnytystoiminnan muutosten vuoksi yhteistyösairaaloiden kanssa. Nämä ovat hyvä pohja jatkoneuvotteluille siinä vaiheessa, kun päätökset sairaalan toiminnallisesta jatkosta on tehty. Talousarvion laadinta on haastavaa huomioiden mm. avoinna oleva päivystysasetuksen muutosehdotus, joka tullessaan voimaan vaikuttaa myös gynekologisiin päivystyspotilaisiin ja -leikkauksiin. Sinällään puhtaasti synnytystoiminnan lopettamisesta tulevat muutokset ovat helpommin arvioitavissa. - miten Valviran välipäätöksessä mainittu synnytysten lopettamisratkaisu loppuun mennessä tulee toiminnallisesti ratkaista synnytystoiminnasta vastaavan yksikön näkökulmasta katsottuna? Päivystysasetus ja sen todennäköinen aikaistuminen synnytysten osalta vaikuttavat enemmän synnytysten lopettamisratkaisuun, kuin Valviran välipäätös asiasta. Edellä olevan mukaisesti katson synnytystoiminnasta luopumisen perustelluksi yhtä aikaa muiden sairaalan päivystysmuutosten kanssa. Toimistopäällikkö Kaija Lappalainen - miten työn teettämisen tarve määritetään ottaen huomioon muutoksen kohteena olevan henkilöstön oikeudet ja kuinka nämä seikat varmistetaan asian muutoksen valmistelussa ja päätöksenteossa? Tavoitteena on vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä esittää perustettavaksi varahenkilöyksikkö. Varahenkilöyksikön toiminnan edellytyksenä on n. 40 vakanssia, joista osa sairaanhoitajia ja osa perus/lähihoitajia. Lisäksi suunnitteilla oleva akuuttivuodeosasto vaatii osaavaa ja ammattitaitoista resursointia. Naistentautien- ja synnytysten vuodeosastolta vapautuvat kätilöt ovat myös sairaanhoitajia ja heidän sijoittelunsa tulee parhaiten hyödynnetyksi ja sitä kautta työnkierto huomioiden sijoittaa muuta henkilökuntaa varahenkilöyksikköön ja akuuttivuodeosastolle. - mikä henkilöstöresurssin palvelusopimustilanne on (määrä, kesto, jatkomahdollisuudet) erityisesti päivystystoiminnan (virka-ajan ulkopuolinen toiminta huomioiden) ja synnytystoiminnan toteuttamisen osalta? Naistentautien ja synnytysten toiminnassa on virkamääräyksellä toimivia lääkäreitä selvittelyhetkellä 5 henkilöä. Erikoissairaanhoidossa on toistaiseksi voimassaolevissa viroissa 43 lääkäriä ja määräaikaisissa viroissa on 40 lääkäriä. Synnytysten ja naistentautien osalta on ostopalvelusopimuksia vuoden 2014 loppuun 4 kappaletta. Sopimusten irtisanomisaika on 1 kuukausi. Sopimukset sisältävät leikkaustoimintaa, päivystystoimintaa sekä poliklinikkavastaanottoja. - mitä erityisesti on henkilöstön osalta otettava huomioon suunniteltaessa palvelujen hankkimista yhteistyösairaaloista? Koko palvelurakenneuudistus on käsiteltävä yhteistoiminnassa yhdessä työnantajan ja henkilökunnan kesken ja kohdentaisin yhteistoimintamenettelyn koko Sosterin henkilöstöön. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa: 6(8)

7 - henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä, - palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta, - henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia, sekä - taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Talouspäällikkö Pekka Martikainen - miten työn teettämisen tarve määritetään ottaen huomioon muutoksen kohteena olevan henkilöstön oikeudet ja kuinka nämä seikat varmistetaan asian muutoksen valmistelussa ja päätöksenteossa? Päivystys on periaatteessa organisoitava uudelleen kun samaan aikaan valmistellaan ns. oikeata yhteispäivystystä. Työn teettämistarpeen määrittely tulee tämän organisoinnin kautta ja siinä tarkastellaan henkilöstörakenne, töiden ja tehtävien jako sekä mahdollisesti siirrettävä henkilöstö (synnytysten ym. muutosten vaikutukset). Henkilöstö asema käydään lävitse yt-neuvotteluissa. Päivystysasetuksen edellyttämät muutokset pitää esittää talousarvion yhteydessä. Myös valmisteltavan varahenkilöyksikön toiminta on huomioitava tässä yhteydessä. - mikä henkilöstöresurssin palvelusopimustilanne on (määrä, kesto, jatkomahdollisuudet) erityisesti päivystystoiminnan (virka-ajan ulkopuolinen toiminta huomioiden) ja synnytystoiminnan toteuttamisen osalta? Viittaan Kaija Lappalaisen vastaukseen, jossa tämä selvitetty. - mitä erityisesti on henkilöstön osalta otettava huomioon suunniteltaessa palvelujen hankkimista yhteistyösairaaloista? Erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksen yhteydessä on käytännössä selvitettävä mitä erikoissairaanhoidonpalveluja tässä kuntayhtymässä tuotetaan ja mitä hankitaan yhteistyösairaaloista. Tämä selvitys on avainasemassa kun määritellään omana työnä tuotetun palvelun henkilöstötarvetta ja - rakennetta. Rakenneuudistus merkitsee varmasti muutoksia henkilöstön määrään, työn sisältöön ja työn teettämisen tarpeeseen - siis mikäli uudistus sekä ranteessa että taloudessa toteutetaan. Myös tämä osa muutosta on huomioitava yt-neuvotteluissa. - miten otsikkoasian edellyttämät muutostarpeet tulee ottaa huomioon ta 2015 valmistelussa ja päätöksenteossa ja pidemmällä aikatähtäimellä ts. vuosina 2016 loppuun saakka? Erikoissairaanhoidon rakennemuutos -> talousarviorakenteen muutokset oltava selvillä mennessä (kuntayhtymävaltuuston ta 2014 yhteydessä päättämä määräaika) eli se rakenne, jolla ta 2015 ja suunnitelmavuodet tehdään. Portaattoman hoitomallin yksikön sijoittuminen ta rakenteessa sekä sen vaikutukset esh:n lisäksi pth:n ja sos.palvelujen rakenteeseen on niin ikään oltava selvillä em. määräajassa. Muutoksiin liittyvä henkilöstösuunnittelu tehdään sen jälkeen kun koko muutosrakenne on selvillä. - mitkä ovat ehdottomia takarajoja määrärahavarausten arvioimiseksi ja tarvittavien neuvottelujen loppuun saattamiseksi yhteistyösairaaloiden kanssa, jotta talousarviossa voidaan hallitusti ottaa huomioon omat sekä yhteistyösairaaloiden valmistelulle tarvittava aika? Päätettyä talousarvion laadinnan aikataulua noudatetaan toistaiseksi, ellei tule uutta tietoa, jonka perusteella aikataulu pitää laittaa uusiksi. 7(8)

8 Yhteistyösairaaloiden kanssa on aloitettava neuvottelut välittömästi. Periaatteessa sama määräaika kuin muutakin erikoissairaanhoidon rakennemuutosta koskee myös yhteistyötä muiden sairaaloiden kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että ko. määräaika ei tule pitämään, joten syyskuun loppu on ehdoton takaraja - tosin kaikki muukin talousarvion laadintaan liittyvä siirtyy sitten noin kuukaudella eteenpäin. Yhteenveto käsitellään keskushallinnon johtoryhmän kokouksessa ja koko yhteenvetoaineisto liitetään hallituksen ja kuntayhtymävaltuuston käsittelyaineistoon kokouksessa ja myöhemmin tarkemmin määritettävänä ajankohtana syyskuussa pidettävässä kuntayhtymävaltuuston kokouksessa 8(8)